Kysy LVI:stä

[Josef]

Paitsi että

Joo, selvä juttu, pitääkö tää nyt sit ymmärtää niin että sun mielestä toi patteri vuotaa tosta kohdin?

 

[janne]

Teippasin nyt kokeeksi keittiön venttiilin hetkeksi umpeen. Nyt wc:n venttiili vetää ulospäin hyvin hennosti ikkunan kiinni ollessa. Kädellä sitä ei edes huomaa, mutta wc-paperia kun laittaa pätkän venttiilin suulle niin imu jaksaa juuri ja juuri vetää sen kaarelle venttiiliä kohti. Jos ikkunan vielä avaa (samalla kun keittiön poisto on vielä ummessa) niin sitten wc:n venttiili vetää ihan kunnolla.

Eli se sun kämppäs ei saa riittävästi korvausilmaa ja käy alipaineisena kiskomaan sitä tuolta WC:n poistosta. Postilaatikon tiivistys pahensi tilannetta kun ei enää tule käytävältäkään ilmaa (niin kun ei kuuluisikaan). Ikkuna raollaan korvausilma riittää ja kaikki toimii kuten pitääkin.

Tarkista, että ne kaikki ikkunoiden rakoventtiilit on varmasti auki, niissä on yleensä sellainen pikku on/off vipu. Ja keittiön ikkunaan kannataa myös lisätä tuollainen rakoventtiili jos siellä sitä ei ole. Ja säätää myös sitä keittiön poistoa mahdollisiman pieneksi. Oikeaoppisesti jos mennään niin isännöitsijän kautta nuo pitäisi hoitaa, noita venttiileitä ei periaatteessa asukas saisi edes itse rassata.

 

[Lumimies]

Sisäpuolisten venttiilien puhdistus kuuluu osakkaalle/asukkaalle, suodattimet taloyhtiölle.

 

[Pertti_Pasanen_Spede]

Sisäpuolisten venttiilien puhdistus kuuluu osakkaalle/asukkaalle, suodattimet taloyhtiölle.

niin venttiilin ulkopuolelta. Ei asukkaan tehtävä niitä röörejä ole rassata.

 

[Lumimies]

En maininnut kanavia tai niiden puhdistusta. Tuon venttiilin kyllä saa irroittaa puhdistamista varten. Sen ventiilin säädönhän pitäisi olla lukittu.

 

[masaf2]

Joo, selvä juttu, pitääkö tää nyt sit ymmärtää niin että sun mielestä toi patteri vuotaa tosta kohdin?

Niim, syöpymäpisteeseen tulee joku kikkare ja tippuu siitä lattialle, mutta niin pieni vuoto ettei valu nestettä mihinkään kun kerkii kuivua lämpimässä pinnassa.

 

[Muumi]

Vanha omakotitalo, jossa on vähän heikohko painovoimainen ilmanvaihto. Korvausilma tulee ainoastaan ikkunan raoista. Olen harkinnut koneelliseen ilmanvaihtoon siirtymistä, koska makuuhuoneessa on huono ilma yön jälkeen. Makuuhuoneisiin tulee Velco VLR-100 korvausilmaventtiili, olen kuullut sen olevan hyvä. Jos tuossa on termostaatilla toimiva venttiili, niin tuleeko ilmaa tarpeeksi vaikka 20 asteen pakkasilla? Korvausilmaventtiili Terveysilma Velco VLR-100 valkoinen


Nyt kun tulee keittiöremontti, laitan liesituulettimen joka puhaltaa ulos.

Kylpyhuoneessa on venttiili painovoimaiselle ilmanvaihdolle. Sieltä kosteus haihtuu hitaasti, ja pian tulee kylpyhuoneeseen lattialämmitys, joten kosteuden haihtuminen lattiasta on nopeampaa, joten kaiketi ilmanvaihtokin saisi olla tehokkaampi. Noita PAX-tuulettimia olen nähnyt. Voisiko tuon asentaa nykyisen katossa olevan venttiilin tilalle? Onko riskinä että tuo puhaltaisi ilmaa muihin huoneisiin eikä kaikki ohjautuis hormiin? Kestäisiköhän tuo PAX myös jatkuvaa käyttöä usean vuoden, jos laittaisin tämän Puhallin Pax Passad 00 perusmalli jatkuvatoimisena pyörimään.

Jos vessassa pyörii tuo PAX jatkuvasti ja kokkaillessa laitetaan liesituuletinta päälle, niin siinä alkaa olla aika kivasti alipainetta talossa. Eikös ylipaine olisi kuitenkin turvallisempi? Mitään höyrysulkuja ei tietenkään ole. Talon runko on hirttä.

 

[Falconi]

Riippuu miten hormit menee katolle. Jos esim kylppärissä on oma kanava katolle niin silloin tuon paxin voi laittaa mutta pitää myös sinne huolehtia korvausilmaa yhtä paljon.

Lähtökohtaisesti ylipaine on pahasta kun kostea sisäilma tunkee sitten rakenteisiin.

Eli jos/kun päivität niin tosiaan huolehdi korvausilmasta.

Meillä on pelkkä koneellinen poisto ja raitisilma venttiileissä on myös talviasento, niitä käytetään meillä vasta alle -15 lämpötiloissa mutta silloin laitetaan myös huipparia pienemmälle.

 

[Muumi]

Kylppärin kanava yhdistyy talon päähormiin. Korvausilman ajattelin järjestää niin, että kylpyhuoneen oveen tulee siirtoventtiili. Ja kun taloon tulee 2 kpl noita Velco VLR-100 -venttiileitä, niin ainakin niistä tulee sitä korvausilmaa. Samoin ikkunoista tulee ainakin nyt, kun ovat vanhoja eikä kaikissa ole edes tiivisteitä kunnolla.

 

[Falconi]

Silloin todennäköisesti se paxi puhaltaa muista poistoista sisään päin.

 

[Muumi]

Niitä poistoja on vessan lisäksi vain yksi keittiössä. Jos keittiön poiston tilkitsis kiinni kokonaan, niin paljon ei varmaan haittaisi?

 

[Pakana]

Painovoimaisesti vaihtavaan kylppäriin kun lisää lattialämmityksen se tavallaan automaattisesti lisää sitä ilmanvaihtoa. Se lämmitys kun hieman nostaa sitä lämpötilaa, ja lämmin ilma haluaa ylös.

Normaalistihan kylmällä ilmalla tuo painovoimainen ilmanvaihto menee ikäänkuin "täysille", ja sitä pyritään rajoittamaan pienentämällä joko korvausilmaa, tai sitä poistoventtiiliä. Jos tuon korvaa huippuimurilla, voidaan pitää poisto suunnilleen vakiona imurin avulla, ja ilmanvirta säädetään venttiilein, jolloin lämpötilaeron vaikutus ilmanvaihtoon jää paljon pienemmäksi.

Ongelman tuolla saa silloin kun joku tykkää että siitä korvausilmaventtiilistä tulee vetoa ja tukkii sen, jonka jälkeen korvausilmaa alkaa vanhassa talossa tulemaan esim alapohjan kautta rakenteiden läpi, viemäriestä, tulisijan kautta savupiipusta, tai jostain muusta suunnittelemattomasta lähteestä.

 

[weebee]

Vanha omakotitalo, jossa on vähän heikohko painovoimainen ilmanvaihto. Korvausilma tulee ainoastaan ikkunan raoista. Olen harkinnut koneelliseen ilmanvaihtoon siirtymistä, koska makuuhuoneessa on huono ilma yön jälkeen. Makuuhuoneisiin tulee Velco VLR-100 korvausilmaventtiili, olen kuullut sen olevan hyvä. Jos tuossa on termostaatilla toimiva venttiili, niin tuleeko ilmaa tarpeeksi vaikka 20 asteen pakkasilla? Korvausilmaventtiili Terveysilma Velco VLR-100 valkoinen

Tuo venttiili säätyy tosiaan sisääntulevan ilman kylmyyden mukaan pienemmälle, sen lisäksi siihen on mahdollista säätää eräänlainen perussäätö, että missä vaiheessa menee kokonaan kiinni vai meneekö ollenkaan.
Helppo toimenpide ihan vaan venttiiililautasta kiertämällä irroittamatta edes paikaltaan.

 

[Ahis]

Tuossahan olisi mahdollista laittaa huippari katolle ja käyttö liesituulettimesta,vetää käryt keittiöstä,kylppäristä ja muista huoneista.
Tärkeintä tuossa on sen korvausilman riittävä saanti, muuten vetää kosteuden ulkoa rakenteisiin.

 

[Tuplis]

Liesituuletin vetää huonosti eikä poista käryjä kunnolla.

Talossa poistoilmanvaihto ja poistot seuraavasti: alakerrassa wc ja liesituuletin, yläkerrassa wc ja iso(in) makuuhuone. Lisäksi keittiössä on yksi poistohormi piippuun.

Lieisituulettimelle on aika pitkä vaakaveto joka varmaan heikentää imua, ja liesituuletin on koko putkiston kauimmaisin poisto.

Jos katolle haluaisi laittaa toisen läpiviennin ja hupparin niin liesituulettimen voisi kohtuullisella vaivalla(yksi seinä auki) erottaa omaksi poistokseen jota käytettäisiin sitten vain tarvittaessa.

Vai kannattaisiko liesituuletin vaihtaa moottorilliseen ja aktiivihiilisuodattimelliseen malliin ja tulpata keittiön peltihormi?

Muita järkeviä ja halpoja toteutusideoita? Nyt tulee availtua ikkunat jos käry käy nokkaan, talvella ei ehkä energiatehokkainta..

 

[Lumimies]

Pientä saivartelua liesituulettimessa itsessään on moottori, liesikupua käytetään jos se on liitetty koneelliseen poistoon.

Katselisin saisiko tuohon huippariin tehostusta ruuanteon ajaksi, helpompi kuin alkaa lisäilemään katolle läpivientejä.

Itse en ainankaan suosittele aktiivihiili-liesituuletinta jos on mahdollista saada kuvusta poisto katolle. Itsellä on aktiiviihiili-liesituuletin.

 

[Azaloom]

Monista uusista kertsihuoneistoista löytyy nykyään oma LTO-kone (huoneistokohtainen oma ilmanvaihtokone lämmöntalteenotolla). Itseäni tuo kaikkialle kantautuva konehurina häiritsee, kolmiasetuksisen LTO:n pienimmälläkin puhallusnopeudella - tuntuu muuten säiden syksyllä kylmetessä koko lämmityskauden ajan kevääseen saakka vielä vähän äänekkäämmältä? Pari juttua tullut mieleen, mitä voisi kokeilla. Kylppärissä näkee tarkastusluukuista, että alaslaskupaneeleiden takana on koneeltalähdöissä metallirunkoiset jäykät äänenvaimentimet, mutta hurinaongelma voi johtua mielestäni ainakin osittain siitä, että runkovaimennus ei putkistossa ole riittävä (ei vissiin ole lainkaan) ja koneen hurina kulkee putkia pitkin huoneistoon. Funtsin, että jos pätkäisisi sieltä alkupäästä huoneiston IV-tuloputkea pätkän pois ja laittaisi väliin joustavan runkovaimennusänkkärin:
taipuisa äänenvaimennin ilmanvaihto 125 - Google-haku

Helpompi kokeilu olisi ääntä vaimentavat tuloilmaventtiilit. Tollainen malli osui kohdalle, mistä se ajatus lähtikin, mutta tietääkö joku suositella parempia, ennen kuin syöksyn kauppaan tuhlaamaan euroja? Tulisi 125mm putken suulle, missä on tuollainen perusvärkki (alempana).
Excelente -tuloilmaventtiili LTO-koneille | Air-In® verkkokauppa

http://www.puuilo.fi/WebRoot/Puuilo...B/0A28/1058/6AD5/tuloilmaventtiili_harju.jpeg

Lisätään nyt disclaimeri, että hurinaongelma on varsin vaimea, mutta olen perkuleen herkkä häiriintymään tuollaisista.

 

[Ahis]

Ei niitä kanavistoja runkovaimennetta yleensä.
Jos äänet tulee kanavistoa pitkin sisälle voisit kokeilla laittaa sinne tuloventtiilin eteen veimentimen, on ainakin edullinen ratkaisu kokeilla.

Säätövaimennin Jeven Inno-100-ERE

 

[Pakana]

LTO koneen hurina voi johtua myös ropeliin kertyneestä pölystä joka saa sen resonoimaan. Kannattaa koittaa imuroida ne tuulettimet, jos LTO kone on paikassa johon siihen pääsee itse käsiksi.

Vai kannattaisiko liesituuletin vaihtaa moottorilliseen ja aktiivihiilisuodattimelliseen malliin ja tulpata keittiön peltihormi?

Joissan kerrostalorempoissa tehdään suunnilleen noin, mutta sillä erolla että se vanha poistokanava jätetään sinne keittiön kattoon normaalina poistoventtiilinä, mutta eihän tuo aktiivihiilisysteemi mitenkään kovin hyvin toimiva ole. Yksinkertaisin oikea tapa olisi laittaa se moottorillinen liesituuletin omalla poistollaan, mutta tiedän erään talon jossa laitettiin vaan moottorillinen liesituuletin, ja kun sitä käytetään väännetään aina samalla huippari täysille, paistokäryt ei kuulemma neninhavattavasti leviä poistoventtiileistä muihin huoneisiin.

 

[Azaloom]

Ei niitä kanavistoja runkovaimennetta yleensä.
Jos äänet tulee kanavistoa pitkin sisälle voisit kokeilla laittaa sinne tuloventtiilin eteen veimentimen, on ainakin edullinen ratkaisu kokeilla.

Säätövaimennin Jeven Inno-100-ERE

Käytännössä putket kulkevat huoneistossa sisällä, koska menee keskellä kämppää ontelolaatan ja kipsilevyalaslaskun välitilassa ja se kevyt kipsilevy varmaan lähinnä vain esteettinen suoja, etenkin matalille hurinaäänille. LTO-kone on kylppärin seinänurkassa.

Noihin putkeen sisään tuleviin vaimentimiin liittyen olen miettinyt, sotkeeko liikaa ilmanvaihtoa? Maalaisjärki väittää, että kyllähän tuollaisen täytyy heikentää ilman virtausta?

https://photos.app.goo.gl/eN7rHBtxsaL327nf7

Kone on mallia Swegon Casa ja keittiön liesikuvusta löytyy muutama siihen liittyvä säätö.

LTO koneen hurina voi johtua myös ropeliin kertyneestä pölystä joka saa sen resonoimaan. Kannattaa koittaa imuroida ne tuulettimet, jos LTO kone on paikassa johon siihen pääsee itse käsiksi.

Tässä kohtaa harmi, että meillä LTO:n ovi on lukittu ja avain huollolla. Suodattimet käydään vaihtamassa pari kertaa vuodessa ennalta ilmoitettuina päivinä. En ole vielä kertaakaan ollut paikalla, eli voisi joskus kytätä kotona, kun on vaihtopäivä.

 

[Ahis]

Käytännössä putket kulkevat huoneistossa sisällä, koska menee keskellä kämppää ontelolaatan ja kipsilevyalaslaskun välitilassa ja se kevyt kipsilevy varmaan lähinnä vain esteettinen suoja, etenkin matalille hurinaäänille. LTO-kone on kylppärin seinänurkassa.

Noihin putkeen sisään tuleviin vaimentimiin liittyen olen miettinyt, sotkeeko liikaa ilmanvaihtoa? Maalaisjärki väittää, että kyllähän tuollaisen täytyy heikentää ilman virtausta?

Samalla tavalla ne putket menee omassa asunnossa mutta ei niistä mitään ääntä kantaudu huoneisiin.
Kannattaa selvittää ettei ole mitään vikaa koneesa tai likaa niinkuin tuossa aiemmin mainittiin.

Taitaa ne ilmamäärien väheneminen olla niin vähäistä ettei sitä huomaa.Tuo vaimennin ratkaisu on kaikista helpoin tapa koittaa saada ääniä pois.
Ainahan sille huolto kaverille voi sanoa että laittaa lisää ilmaa virtaamaan jos tuntuu että loppuu kesken.

 

[Lumimies]

Tai oikeasti mennä PJ/isännöitsijän kanssa keskustelemaan asiasta. Periaatteessahan itse noiden tunkeminen kanavaan on taloyhtiössä kiellety, vaikka onkin oma lto-kone.

Äänet voi tulla myös helpommin jos tuloilmassa on päätelaitetta ennen käytetty käyrää eikä t-haaraa.

Normaalisti ihmisiä häiritsee se suhina.

 

[Azaloom]

Tai oikeasti mennä PJ/isännöitsijän kanssa keskustelemaan asiasta. Periaatteessahan itse noiden tunkeminen kanavaan on taloyhtiössä kiellety, vaikka onkin oma lto-kone.

Äänet voi tulla myös helpommin jos tuloilmassa on päätelaitetta ennen käytetty käyrää eikä t-haaraa.

Normaalisti ihmisiä häiritsee se suhina.

Suhinan saa kyllä halutessaan käytännössä täysin pois laittamalla puhallusnopeuden hiljaisimmalle, mutta sitten taas hurina tulee suhteessa vielä selvästi paremmin alta esiin, joten en tykkää sitä käyttää, vaan normaalia kakkosasetusta. Korkeampi suhina ei niin haittaa, lähinnä matala konehurina.

 

[Pakana]

Nuo koneet ei k yllä normaalisti hurise millään lailla, vaan se ääni on sellaista kohinaa, mutta juurikin se epätasapainossa oleva puhallin alkaa resonoimaan, joka kuuluu hurinana/räminänä tms. Samoin sen koneen pintaa koskettaessa se ei saa väristä tms, jos koneen päälläolon voi tuntea siellä on puhallin/puhaltimet epätasapainossa.

 

[Azaloom]

Nuo koneet ei k yllä normaalisti hurise millään lailla, vaan se ääni on sellaista kohinaa, mutta juurikin se epätasapainossa oleva puhallin alkaa resonoimaan, joka kuuluu hurinana/räminänä tms. Samoin sen koneen pintaa koskettaessa se ei saa väristä tms, jos koneen päälläolon voi tuntea siellä on puhallin/puhaltimet epätasapainossa.

Hyvää informaatiota. Tuo viimeinen virke sisälsi hyvän vinkin. Pitää hipelöidä LTO:ta seuraavan kerran, kun pääsen kämpille.

 

[ATE]

Mikä on Iotechin LVI tietäjien näkemys sadevesiviemärien riittävään syvyyteen? Jossain väitetään että nämä jäätyisi talvella ja jossain ohjeissa ilmeisesti käsketään laittamaan syvälle ja jopa eristeiden kera. Itse olen käsittänyt että riittää ihan joku muutaman sentin syvyys kunhan on hyvä kaato. Ihan pinnassa täällä on sadevesiviemäreitä ja en muista että olisi koskaan ollut jäätymisen kanssa mitään ongelmia.

 

[penttip]

Mikä on Iotechin LVI tietäjien näkemys sadevesiviemärien riittävään syvyyteen? Jossain väitetään että nämä jäätyisi talvella ja jossain ohjeissa ilmeisesti käsketään laittamaan syvälle ja jopa eristeiden kera. Itse olen käsittänyt että riittää ihan joku muutaman sentin syvyys kunhan on hyvä kaato. Ihan pinnassa täällä on sadevesiviemäreitä ja en muista että olisi koskaan ollut jäätymisen kanssa mitään ongelmia.

Määräys lienee selkeä että syvälle pitäisi laittaa, mutta ei minullakaan ole koskaan putket jäätyneet vaikka pinnassa ovatkin. Ja vaikka jäätyisikin jossain eritystapauksessa, ei se talo siitä hajoa että vähän vettä tulee sokkelin viereen rajoitetun ajan. Varsinkin jos on jälkiasennus, sanoisin että helposti tulee enemmän vahinkoa jos alkaa olemassa olevaa routasuojausta hajottamaan putken upotuksen takia.

 

[Plebsant]

Mikä on Iotechin LVI tietäjien näkemys sadevesiviemärien riittävään syvyyteen? Jossain väitetään että nämä jäätyisi talvella ja jossain ohjeissa ilmeisesti käsketään laittamaan syvälle ja jopa eristeiden kera. Itse olen käsittänyt että riittää ihan joku muutaman sentin syvyys kunhan on hyvä kaato. Ihan pinnassa täällä on sadevesiviemäreitä ja en muista että olisi koskaan ollut jäätymisen kanssa mitään ongelmia.

edit. opetellaan taas lukemaan.

 

[kajakkivajakki]

Sadevesiviemäri on eri asia kuin salaoja.

Sadevesiputkia viedään paljon myös lähellä pintaa, varsinkin jälkiasennuksissa. Parempi se on kuin betoninen kouru pinnassa, joka jo sekin auttaa.

 

[GJ]

Yksittäiset sadevesiviemäripisteet voivat olla maan pinnallakin, mutta useamman viemärin runko olisi hyvä olla n. metrin syvyydessä, mielellään toki syvemmällä. Ja kaivoissa "jäätymissuojat" ettei mene kaivo jäihin.

 

[Nizi]

30 vuotta vanha 1900litran lämminvesivaraaja rupesi yksi ilta vettä vuotamaan. Olin jo varautunu kalliiseen remonttiin vaarajan vaihdolla, mutta kärsivällisyys palkittiin. Varaajan pinnassa 30cm paksu uretaani tuli raavittua irti metrin leveydeltä ja vuoto paikallistettu tukirungon hitaussaumaan varaajan pohjalla. Vedet ulos ja hitsillä reikä kiinni niin varaaja pitää taas. Seuraavaa puhkeamista odotellessa.

 

[Tuplis]

Painevesijärjestelmän uusimista tai vähintään kunnostusta pitäisi alkaa suunnittelemaan.

Minkähänlainen järjestelmä olisi nykyaikainen, hiljainen, pitkäikäinen ja helppo huoltaa?

Nykyinen systeemi sisältää Mako-pumpun ja kalvottoman 150L painesäiliön 80-luvulta, nämä ovat lämpimässä varastotilassa. Vesi tulee rengaskaivosta. Imukorkeus max 8m ja nosto max 5m. Putkea 20+40m.

Oon kyllä ajatellut, että josko sitä vain vaihdattaisi tuon pumpun peruskorjattuun versioon jolloin remontin hinnaksi jäisi se ~400e ja hyvällä tuurilla mentäisiin toiset 30v...

 

[Nizi]

Kalvopainesäiliön tuotto on parempi, mutta en usko että hintansa väärti. Jos kalvoton säiliö on rosteria niin en kyllä vaihtaisi. Pumppu on ilmeisesti sama ja se on kasattava palasista. Senkään vaihto ei kyllä tuota mitään lisäarvoa jos siinä ei ole mitään vikaa.

 

[rodder]

Kerrostalo asujalla olisi boilerin vastuksista kysymys. Iso boileri n. 3000l (arvio) jossa ollut 3x9kw vastukset, jotka otettu pois rikkoutumisen takia edellisen omistajan toimesta. Tarkoitus olisi uusia vastukset ettei tarvitsisi aina puuta olla työntämässä pesään, että lämmitys toimii ja lämmintä vettä riittää. Järjestelmästä en tiedä sen enempää kuin mitä olen infoa saanut ja boileri lämmittää autotallia 160m2 (lattialämmitys) ja käyttövettä itse talo lämpiää sähköllä ja puulla. Boilerissa on vastuksen paikat 2" kierteellä kuulemma. Voinko asennuttaa tällaisia vastuksia boileriin?

Sähkövastus Gebwell 10 kW termostaatilla ja rajoitinyksiköllä

Vanhoissa pois otetuissa vastuksissa ei ollut kuvissa tuota säätömötikkää päässä eli pelkkä vastus vain. Riittääkö linkissä olevalle vastukselle pelkästään virta ja lämpötila sitten säädetään säätömötikästä vastuksen päässä eli erillistä ohjaus ei tarvita vs. vanha vastus ilman säätömötikkää?

Kyseessä tuore talo hankinta siksi hieman hakusessa, koittakaa kestää.

 

[Algron28]

Yhdellä tutulla on 60-luvulla rakennettu kaupunkialueella oleva omakotitalo jossa on vesikiertoinen patterilämmitys. Vesi lämpeää sähköllä ja autotallissa "seinän sisään upotettuna" on iso varaaja. Autotallissa eikä talossa ei näytä olleen koskaa kattilaa tai edes varausta sille vaan systeemi vaikuttaa alkuperäiseltä. Ihan uteliaisuuttani kyselen onko tuollaiset systeemit olleet kovinkin yleisiä aikoinaan? Tuntuu aika erikoiselta ratkaisulta.

 

[Tuplis]

Kalvopainesäiliön tuotto on parempi, mutta en usko että hintansa väärti. Jos kalvoton säiliö on rosteria niin en kyllä vaihtaisi. Pumppu on ilmeisesti sama ja se on kasattava palasista. Senkään vaihto ei kyllä tuota mitään lisäarvoa jos siinä ei ole mitään vikaa.

No juu, rosteripytty on. Nykysysteemin haitat ovat oikeastaan ainoastaan äänekkyys ja koko. Ja sen pytyn tyhjentely/ilmailu on joskus ylitsepääsemätöntä, mutta kaikkihan ne jotain pientä ropausta taitaa vaatia

Äänikään ei kyllä nyt ole ongelma kun systeemit on "talousrakennuksessa"

 

[Falconi]

Kerrostalo asujalla olisi boilerin vastuksista kysymys. Iso boileri n. 3000l (arvio) jossa ollut 3x9kw vastukset, jotka otettu pois rikkoutumisen takia edellisen omistajan toimesta. Tarkoitus olisi uusia vastukset ettei tarvitsisi aina puuta olla työntämässä pesään, että lämmitys toimii ja lämmintä vettä riittää. Järjestelmästä en tiedä sen enempää kuin mitä olen infoa saanut ja boileri lämmittää autotallia 160m2 (lattialämmitys) ja käyttövettä itse talo lämpiää sähköllä ja puulla. Boilerissa on vastuksen paikat 2" kierteellä kuulemma. Voinko asennuttaa tällaisia vastuksia boileriin?

Sähkövastus Gebwell 10 kW termostaatilla ja rajoitinyksiköllä

Vanhoissa pois otetuissa vastuksissa ei ollut kuvissa tuota säätömötikkää päässä eli pelkkä vastus vain. Riittääkö linkissä olevalle vastukselle pelkästään virta ja lämpötila sitten säädetään säätömötikästä vastuksen päässä eli erillistä ohjaus ei tarvita vs. vanha vastus ilman säätömötikkää?

Kyseessä tuore talo hankinta siksi hieman hakusessa, koittakaa kestää.

Juu 2” vastukset käy ja noissa on mukana tuo termostaatti kotelo jolla lämpötila säädetään.

Riittää virta jokaiselle vastukselle eikä tartte muuta.

 

[Falconi]

Yhdellä tutulla on 60-luvulla rakennettu kaupunkialueella oleva omakotitalo jossa on vesikiertoinen patterilämmitys. Vesi lämpeää sähköllä ja autotallissa "seinän sisään upotettuna" on iso varaaja. Autotallissa eikä talossa ei näytä olleen koskaa kattilaa tai edes varausta sille vaan systeemi vaikuttaa alkuperäiseltä. Ihan uteliaisuuttani kyselen onko tuollaiset systeemit olleet kovinkin yleisiä aikoinaan? Tuntuu aika erikoiselta ratkaisulta.

On aika yleisiä, todennäköisesti yösähköllä lämpenee se varaaja.

 

[Algron28]

On aika yleisiä, todennäköisesti yösähköllä lämpenee se varaaja.

Varmaankin. Sähkötaulussa varaajalle 3kpl 3x20A syöttöjä joista kahdessa sulakkeet ja kolmannesta poistettu.

 

[Tonnin Seteli]

Yhdellä tutulla on 60-luvulla rakennettu kaupunkialueella oleva omakotitalo jossa on vesikiertoinen patterilämmitys. Vesi lämpeää sähköllä ja autotallissa "seinän sisään upotettuna" on iso varaaja. Autotallissa eikä talossa ei näytä olleen koskaa kattilaa tai edes varausta sille vaan systeemi vaikuttaa alkuperäiseltä. Ihan uteliaisuuttani kyselen onko tuollaiset systeemit olleet kovinkin yleisiä aikoinaan? Tuntuu aika erikoiselta ratkaisulta.

Ei tuo tavatonta ole. Homma perustui yleensä helppouteen ja halpaan energiaan, ja käsittääkseni varaava lämmitys yösähköllä säästi muinaisaikoina nykyistä enemmän. Lisäksi periaatteessa oli hieno keskuslämmitys, johon oli valmius lisätä muu lämmönlähde - toki voisin olettaa että usein jäi tekemättä kun koko pannuhuone olisi pitänyt alusta alkaen muurata eikä öljykään ollut enää ilmaista. Maalämmölle lienee näitä muutettu aika paljon, aivan kuten polttoainetta hyödyntäviäkin keskuslämmityksiä.

Marginaalisena lämmitysmuotona täyssähköistä vesikeskuslämmitystä ja isoa varaajaa on käytetty oman pienvesivoimalan yhteydessä. Vesiturbiinin sähköä on siis käytetty vain erillisille sähkövastuksille isossa varaajassa, ja mahdollisesti "johonkin" kuten mukasäästäviin pihavaloihin. Ei siis turvallisuussyistä ja säätötekniikan yms. tarpeellisen puuttuessa talon sähköihin.

 

[McMaster]

Meillä talossa vesikiertoinen lämmitys ja ikää alkaa olemaan järjestelmällä sen verran, että termostaattien venttiilit ei enää oikein toimi kaikissa huoneissa. Mitenhän paljon tollasen kymmenen patterin venttiilien vaihto tulisi maksamaan?
Ja onko nuo venttiilit ns. universaaleja, eli melkein mikä vaan termostaatti sopisi venttiiliin?

 

[Falconi]

Meillä talossa vesikiertoinen lämmitys ja ikää alkaa olemaan järjestelmällä sen verran, että termostaattien venttiilit ei enää oikein toimi kaikissa huoneissa. Mitenhän paljon tollasen kymmenen patterin venttiilien vaihto tulisi maksamaan?
Ja onko nuo venttiilit ns. universaaleja, eli melkein mikä vaan termostaatti sopisi venttiiliin?

Varmaan joku 70-100e kpl vaihto, jossa siis patteriventtiili ja termostaatti (perus esim. danfoss) uusitaan. Ja kannattaa valita venttiili ja termostaatti suoraan sellaisiksi että käyvät yhteen, esim. honeywellin venttiileihin ei käy danfossin termarit tai ainakaan niihin mitä minä tiedän.

 

[Pakana]

Yksi vaihtoehtohan on poistaa ne patteritermarit ja laittaa sinne lämmönjakeluun ulkolämpötilan mukaan ohjattava shunttiventtiili. Edullisempi ratkaisu jos pattereita on paljon.

Yhdellä tutulla on 60-luvulla rakennettu kaupunkialueella oleva omakotitalo jossa on vesikiertoinen patterilämmitys. Vesi lämpeää sähköllä ja autotallissa "seinän sisään upotettuna" on iso varaaja. Autotallissa eikä talossa ei näytä olleen koskaa kattilaa tai edes varausta sille vaan systeemi vaikuttaa alkuperäiseltä. Ihan uteliaisuuttani kyselen onko tuollaiset systeemit olleet kovinkin yleisiä aikoinaan? Tuntuu aika erikoiselta ratkaisulta.

Yösähkö oli joskus aikanaan lähes ilmaista, joten noita isoja sähköllä lämmitettäviä varaajia suosittiin.

 

[Coanda]

Yksi vaihtoehtohan on poistaa ne patteritermarit ja laittaa sinne lämmönjakeluun ulkolämpötilan mukaan ohjattava shunttiventtiili. Edullisempi ratkaisu jos pattereita on paljon.



Yösähkö oli joskus aikanaan lähes ilmaista, joten noita isoja sähköllä lämmitettäviä varaajia suosittiin.

Tuossa ei kyllä ole oikein järkeä, katoaa huonekohtainen säädettävyys kokonaan, ja mikäli pattereiden mitoitus on vähän pielessä saadaan myös varmasti ongelmia huonelämpötilan kanssa.

Kaukolämpöpaketissakin on ulkolämpötilan mukaan säätyvä käyrä patteriverkostolle, muttei se termostaattien tarvetta poista.

 

[Pakana]

Tuossa ei kyllä ole oikein järkeä, katoaa huonekohtainen säädettävyys kokonaan, ja mikäli pattereiden mitoitus on vähän pielessä saadaan myös varmasti ongelmia huonelämpötilan kanssa.

Kaukolämpöpaketissakin on ulkolämpötilan mukaan säätyvä käyrä patteriverkostolle, muttei se termostaattien tarvetta poista.

No on niitä ulkolämpötilan mukaan toimivia säätimiä kuitenkin laitettu, ja toimivat, vaikka se huonekohtainen säätö puuttuukin.

 

[McMaster]

Löytyy jo Ouman EH-800 joka säätää kiertoveden lämpötilan ulkolämpötilan mukaan, mutta tosiaan ei ihan mene tasan nuo huonelämpötilat. Toisaalla ok ja toisaalla sitten liian lämmin. Sitten kun löytyy leivinuuni keittiöstä ja varaava takka olohuoneesta, niin nuo tuppaa olemaan liian lämpimiä kun ilma ei niin tehokkaasti kierrä koko taloon. Ajattelin jos laittas noita etäohjattavia termareita huoneisiin, kun muutakin "älyä" talosta jo löytyy, niin saisi ympättyä samaan systeemiin.

 

[taikamuki]

Voiko vesipostiventtiili aueta itsestään? Eilen alkoi sisälle kuulua kohinaa, menin pihalle ja huomasin vesipostin olevan auki. Avain oli lentänyt maahan. Väänsin kiinni ja kiinni on pysynyt. Vesipostissa ei lue merkkiä, lähinnä sen sisäistä rakennetta tuntematta onko edes mahdollista? Jälkiä ei näkynyt maassa enkä usko että kukaan sitä olisi käynyt avaamassa. Vesiposti on viitisen vuotta vanha.

 

[McMaster]

Vuosia sitten oli kanssa kerrostalon vieressä oleva vesiposti auki ja ihmettelin asiaa. Soittelin hätäkeskukseen asiasta. Ilmeisesti oli ihan tarkoituksella auki, huuhtelivat putkistoa. Palokunta kävi sen silti vääntämässä kiinni.

 

[Muumi]

Jos tällainen liesituuletin on hormiliitännässä, eli putki menee seinän läpi ulos, niin tuleeko vetoa kun tuuletin ei puhalla ilmaa ulos? Voiko silloin ilmaa tulla ulkoa sisälle, vai onko noissa joku sulku?

LAGAN Seinään kiinnitettävä liesituuletin - valkoinen - IKEA

 

[Lumimies]

Perhospelti pitää laittaa, tuskin tulee mukana. Ja ei saa käyttää sitä alumiinihaitariputkea liittämiseen.