Kysy LVI:stä

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Coanda
  • Aloitettu Aloitettu
  • Avainsanat Avainsanat
    lvi
Tuollaisen desinfioinnin hinta on 1500-2000€ perusteellisesti tehtynä, ja vesifirmalla varmasti yhteistyökumppani jolta kaivon saa "asevelihintaan" niin luultavasti maksettavaa ei jää sinulle kuin muutama tonni.
Ite kanssa kannatan tätä. Jos kerta vesi oli jo tänä kesänä loppu kaivosta, niin suosiolla porakaivo pihaan ja pari tonttua omista. Saatpahan mielenrauhan, kun näkyy nämä kesät nykyään olevan näin kuivia...

Anoppilassa vanha kivikaivo rengastettiin ja syvennettiin joku 5v takaperin. Sitä ennen oli aina loppukesästä vesi loppu. Nyt kun kaivo on parannettu, niin on näilläkin helteillä riittänyt vesi mainiosti.
 
Kyllä ihmisille tapahtuu uskomattomia asioita.

Itse olen huomannut uppopumppujen kanssa pelatessa, että kylkiasento on ensimmäisille höräyksille paras asento niin ilmat pääsee vaivatta pihalle. Pystyasennossa on tuli alkuun huudatettua pitkäänkin ja ei vaan lähtenyt pumppaamaan.
 
Juu siis tuo n. 1600€ maksava huolto desinfiointeineen oli tehty kaivolle juuri pari viikkoa sitten meidän tilaamana. Sitten kun lukuisten yritysten jälkeen näytti että pumppu kyllä hyrrää ja vettäkin on sen verran että pitäisi toimia, niin epäiltiin, että letkussa on joko ilmakupla tai painekytkimen säädöksissä on häikkää, tämä infottiin lvi-firmalle joka aikaisimmin vastasi tarjoukseen (eli eri firma kuin alkup. huollon tehnyt) ja joka tuli sitten tilauksesta diagnosoimaan hommaa loppuun, mutta lvi-asentaja päätti testata pumpun toimivuuden täyttämällä kaivoa sen sijaan että olisi esim. nostanut sen saaviin testattavaksi. Kun oli "ammattimiehet" asialla niin en tullut itse tuossa vaiheessa kyseenalaistaneeksi ratkaisua, kun oli itellä samalla aikaan kiire lähteä töihin.

Lvi-asentaja tilasi tuon veden, ja tuotiin tosiaan loka-autolla. Tilasi sellaisesta firmasta, joka ei edes toimita puhdasta vettä. En tiedä sitten miksi luuli että toimittaa, eikä tullut tarkistaneeksi asiaa eikä tietysti veden toimittanut firma tullut kyseenalaistaneeksi asiaa kun heiltä sitä vettä nimenomaan pyydettiin.

Porakaivo on kyllä ostoslistalla, mutta kun on laittanut sen 2000e nyt jo tuon kaivon huoltoon rahaa (ensimmäisessä huollossa kaivoa mm. hieman syvennettiin, sekä asennettiin pumpulle erillinen syvennys vielä, että pumppua saa selkeästi alemmas kaivossa) niin teki mieli mieluummin katsoa nyt tämä polku ensin loppuun ja sitten vasta ihan viimeisenä vaihtoehtona hylätä tuo kaivo ja mennä suoraan porakaivohommiin.

Jo aiemmin tuon ensimmäisen huollon tehnyt firma tulee nyt tekemään uuden huollon vastuun ottaneen firman kustannuksella, joten meidän puolesta homma on sen suhteen ok.
 
Viimeksi muokattu:
Tuo pari tonnia taitaa olla jo 1/3 porakaivon hinnasta(?) Kai porakaivon teettämisestäkin saa kotitalousvähennyksen eli lähes koko summan huomioitua? Maalämpökaivosta sain muistaakseni noin 90% vähennykseen mukaan. Toisaalta eipä tuo haitanne, että mahdollisesti tulevaisuudessa on pari kaivoa. Saa aina varmasti kasteluvedet(kin).
 
Tuo pari tonnia taitaa olla jo 1/3 porakaivon hinnasta(?) Kai porakaivon teettämisestäkin saa kotitalousvähennyksen eli lähes koko summan huomioitua? Maalämpökaivosta sain muistaakseni noin 90% vähennykseen mukaan. Toisaalta eipä tuo haitanne, että mahdollisesti tulevaisuudessa on pari kaivoa. Saa aina varmasti kasteluvedet(kin).

Maalautettiin talo tänä kesänä ja pari muuta hommaa lisäksi, niin kotitalousvähennykset on tapissa, ei saa enää vähennyksiä. Muuten porakaivo olisi teetetty jo tälle vuodelle. 6000-7000€ saatiin tarjoukseksi porakaivosta joten joo, olisi tehty eri tavalla kun olisi tiedetty koko tämä show etukäteen. Nyt kun raha on jo mennyt niin pitää yrittää enää minimoida häviöt. Jos jostain syystä tuota kaivoa ei saa enää kuntoon niin sitten käytetään sitä puutarhakaivona ja tietysti kinutaan firmalta rengaskaivon hinta korvaukseksi ja maksetaan itse erotus porakaivosta.
 
Viimeksi muokattu:
Tuo miksi se loka-autofirma on ylipäätään suostunut laskemaan likavettä johonkin kaivoon johtuu siitä että joskus niitä talojen likavesikaivoja joudutaan jotenkin entraamaan laskemalla sinne ylimääristä vettä ja huuhtelemalla systeemiä. Asiaan liittyy jotenkin myös jotkin hemmetin bakteerit.. En tiedä kovin tarkaan, mutta tiedän että likavettä kuljetetaan joskus ihan tarkoituksella ihmisten likavesijärjestelmiin.

Mitä tulee tuohon pumpun toimimattomuuteen, niin jos se on vesiautomaattijärjestelmä jossa se varsinainen pumppu on sisällä talossa, tai ylipäätään "ei-uppopumppu"-mallinen järjestelmä, niin niissä voi systeemi lakata toimimasta kokonaan siksi että vedenpinta vajoaa liian alas. Eli vettä pystytään imemään käsittääkseni max 10m ylöspäin, jonka jälkeen painovoima pistää hommalle stopin.
 
Kirjoittelin aiemmin että temppuileva kämppäni WC-istuin olisi Arabia -mallinen, mutta se onkin Gustavsberg. Varaosii löytyy niin heikosti, että tulee nyt pöntön vaihto eteen ja varmaankin halvimpaan mahdolliseen IDO:on on päädyttävä. Mutta pöntön vaihdon tekevä putkimies voisi sanojensa mukaan itse hakea korvaavan pöntön liikkeestä. Joten mitäs tietoja tuosta vanhasta kannattaa kertoa? Riittääkö pelkkä poistoputken ympärysmitta, kun pönttö on vain sellainen lattian päällä oleva, ja lattiassa sitten rööri alas mistä mönjät sitten menevät viemäriverkkoon. Lähinnä siis on tarpeellista tietää myös sen pöntön jalan muoto ja koko, joka on lattian päällä? Vessassa on laatta-lattia.
 
Ei sen ny oikeen tartte tietää muuta ko ett se on pönttö ja toki se viemärin lähtösuunta, se on joko alas tai taakse. En kyl taas ymmärrä varaosien saamisen vaikeutta mut ei se oikeen mulle kuulukaan.
 
Tosiaan pöntön suunta alas vai seinään ja jos nyt haluaa mitata seinän ja paskaputken ulkoreunan välisen mitan (alaspäin asennuksessa) . Ja haluaako, onko se nyt piiloviemärin vai näkyvän.

Ihmettelen kyllä miksei varaosia löydy, kun 80 luvun arabiaan saa kaikkia osia perus Hanakat liikkeestä.

Toki helpompi se putkimiehelle on kietaista uusi pytty kun vaihdella osia. Tulee pyttyä vaihtamalla kerralla kuntoon.

Ja myös jos oma kämppä ja valurauta putket, niin kannattaa ottaa 1-huuhteluinen ja säädättää se 6L heti. Vakiona ne taitaa olla 4L. Menee tunkki paremmin eteenpäin.
(itsellä näin kotona Oktalossa)

Tarkoitus ei ole arvostella tyyliä tehdä asia vaan että saat sen kuntoon. Kannattaa myös miettiä huollattaako laadukkaan pytyn varaosilla vai ottaa halpis pytty, johon voi olla varaosat kortilla hetken päästä.
 
No pönttö ruvennut päästää vähän vettä, eli tiputtaa kun vetää vessan. Ajattelin että venttiilipallon vaihdolla selviäisi. Gustavsbergin artikkeli osalle on GB1929900245 mutta ei löydy Tampereen alueelta.
Sitten vielä kun vetää vessan, niin se säiliön täyttö oikuttelee. Joko pitää koputella pöntön kylkeen että täyttö lähtee käyntiin tai sit käy niinkin, että se täyttö venttiili ei vain sulkeudu, vaikka säiliöön on jo tullut täysi määrä vettä. Tähän osat GB1929900233 ja GB1929900229. Starkki ja K-rauta katottu ja Bauhausissakin vähän katteltu. Tietysti jos on jotain toimenpiteitä joilla ongelmat saisi korjattua, niin sekin auttaisi.

Mutta siis jos asia menee pöntön vaihtoon, niin IDO:a tulee tilalle, kun on kaupat IDO:n osia täynnä.
 
Jos jää pudottamaan vettä, niin voisin kuvitella säiliön pohjassa olevan tiivisteen vaihto kunnosta. Eli säiliö irti ja uusi tiiviste.

Oletko katsonut säiliön sisään, ryönää niihin kertyy, jos vaikka pesisi ne kaikki liikkuvat osat.

Onko mahdollisuutta mennä ihan oikeaan putkiliikkeeseen. Otat pytyn mallin ja kuvan ja vikakoodit. Luulisi saavan oikeat osat. En laittaisi ropojani likoon näiden rautakauppojen puolesta.
 
Itsehän lähtisin noita osia etsimään LVI-alan tukuista, Ahlsell, Dahl, Onninen jne, tosin nehän ei taida myydä kun tiliasiakkaille eli sit seuraavana kääntyisin sen putkimiehen puoleen. 20 sekunnin googlaus kertoili ainakin venttiilin ja kalvon löytyvän Ahlsellilta, enempää en viitsi edes kaivella.
 
Jotkut tukut myyvät myös "käteisasiakkaille" kortilla. Tosin noita ei mainita missään.
WC-VARAOSA GUSTAVSBERG 1929900260 NCU VENTTIILIPALLO | K-rauta.fi tämä luutavasti ihan sama ja näyttää olevan K-rauta Rauta-Otra Nekkalassa 2kpl
Samasta paikasta saa koko uimuriventtiilipaketin (uusi malli) jos ei halua odotella että varaosat tulee postista.

Onhan se huomattavasti halvempaa ja nopeampaa korjata kuin asentaa uusi Idon Seven D 13 (peruskorjaus/saneeraus malli).
 
Meille suositeltiin että kuulemma kalvopainesäiliöllisessä vesijärjestelmässä tulisi olla erillinen vedensuodatin talolle tulevan putken päässä, juuri ennen ylipaineventtiiliä ja vesisulkua. Onko nämä systeemit yleisiä? En nähnyt oikein googlettamalla mistään esimerkkiä tällaisesta. Vesisuvun edustaja, herra taikavarpu esitti tämän kommentin joten en oikein osaa sen ehdottamia asioita ottaa totena.
 
Meinasko se siis roskien suodattamista vai veden laadun muutosta suodattamalla? Minulle tuli äskettäin uudet putkistot (kaupungin veteen kytkentä) ja aika moneen paikkaan putkari pisti tyhjennettävissä olevia roskasuodattimia. Kaupungilta tulevassa kylmässä vedessä tosin ei sellaista ole, pelkkä mittari ja paineenalennin.

e: Siis suodattimia tuli lähinnä patteriverkkoon, käyttövedessä kuuman veden sekoitusventtiilissä taitaa olla joku sisäänrakennettu.
 
Viimeksi muokattu:
Kai se nyt osas perustellakin tuon asian jotenkin? Ja ihan uteliaisuuttani, minkä takia olet sen tyypin kanssa vielä minkäänlaisissa tekemisissä?
 
Kysymys asioista ymmärtämättömältä :btooth:

90-luvun alussa rakennettu autotallirakennus, lämmitysmuotona vesikiertoinen lattialämmitys jossa kaksi eri piiriä ja molemmille omat termarit sekä ennen termareita sulut. Liitetty vieressä olevan talon keskuslämmitykseen, talossa kaikki toimii normaalisti. Termostaattien merkinnät jotenkin erilaiset kuin mitä olen huoneistoissa nähnyt, punainen kehä jossa merkinnät tyyliin 25, 30, 35 ja 40 tms.

Ongelmana että molemmat piirit menee minimiasetuksilla todella kuumaksi kun sulut avaa. Putkimies kävi testaamassa kesällä lämmityskauden ulkopuolella (en itse ollut paikalla) kun sulut oli kiinni ja väitti kaiken olevan kunnossa, sanoi että avatkaa syksyllä sulut ja pitäkää termarit minimissä. Ei auttanut, kuumaksi menee nyt kun sulut avattiin. Onko nuo molemmat termarit jotenkin jumissa ja putkimies oli vain ammattitaidoton vai joku muu asia jota en ymmärrä?
 
Kysymys asioista ymmärtämättömältä :btooth:

90-luvun alussa rakennettu autotallirakennus, lämmitysmuotona vesikiertoinen lattialämmitys jossa kaksi eri piiriä ja molemmille omat termarit sekä ennen termareita sulut. Liitetty vieressä olevan talon keskuslämmitykseen, talossa kaikki toimii normaalisti. Termostaattien merkinnät jotenkin erilaiset kuin mitä olen huoneistoissa nähnyt, punainen kehä jossa merkinnät tyyliin 25, 30, 35 ja 40 tms.

Ongelmana että molemmat piirit menee minimiasetuksilla todella kuumaksi kun sulut avaa. Putkimies kävi testaamassa kesällä lämmityskauden ulkopuolella (en itse ollut paikalla) kun sulut oli kiinni ja väitti kaiken olevan kunnossa, sanoi että avatkaa syksyllä sulut ja pitäkää termarit minimissä. Ei auttanut, kuumaksi menee nyt kun sulut avattiin. Onko nuo molemmat termarit jotenkin jumissa ja putkimies oli vain ammattitaidoton vai joku muu asia jota en ymmärrä?
Kuvat niistä termareista ja jakotukin toimilaitteista voisi auttaa.

Mutta noin ylipäänsä sinne kiertoon ei pitäisi kovin kuumaa vettä vielä näillä ulkolämpötiloilla mennä jos perussäädöt on kunnossa.
 
Ota se toimilaite pois siitä jakotukin päältä ja katso että se toimii oikein päin. Toimilaite on siis se mötikkä siinä hanassa johon tulee sähköjohto, sen pitäisi avata ja sulkea hanaa termarin ohjeiden mukaan. Kun toimilaitteen irroittaa hana aukeaa täysin (tai ainakaan en ikinä ole muun tyyppisiä nähnyt), eli edelleen kun toimilaitteen sisällä oleva vastinkappale on ylimmässä asennossa se pyytää lisää lämpöä.

Kokeile kääntää siis termostaatti täysille, eli pyynti +30°C tai mikä onkaan maksimi ja kokeile myös termari minimi asennossa, toimilaitteen pitäisi vastaavasti liikkua. Huomioi että nuo toimilaitteet yleensä ajaa itsensä ääriasennosta toiseen n. 10 minuutissa.

Ei ole täysin ennenkuulumatonta että siellä on mennyt NC ja NO laitteet ristiin, jonka jälkeen toimilaite toimii väärin päin.

Mutta noin ylipäänsä sinne kiertoon ei pitäisi kovin kuumaa vettä vielä näillä ulkolämpötiloilla mennä jos perussäädöt on kunnossa.

Ainakin jos talo on myös lattialämmityksellä. Jos talossa on patterit siellä kiertää jo lämmin vesi.
 
Meinasko se siis roskien suodattamista vai veden laadun muutosta suodattamalla? Minulle tuli äskettäin uudet putkistot (kaupungin veteen kytkentä) ja aika moneen paikkaan putkari pisti tyhjennettävissä olevia roskasuodattimia. Kaupungilta tulevassa kylmässä vedessä tosin ei sellaista ole, pelkkä mittari ja paineenalennin.

e: Siis suodattimia tuli lähinnä patteriverkkoon, käyttövedessä kuuman veden sekoitusventtiilissä taitaa olla joku sisäänrakennettu.

Riippuen paineenalennusventtiilistä niin siinä saattaa olla oma roskan/lianerotin nk. "mudaneroitin/mutatasku". Lämmitusrunkojen paluisiin laitetaan mutatasku estämään lämpölaitteiston tukkiutumista. Kuuman syöttösekoitusventtiilissä taas on takaisku. Tuo mudaneroitin ja takaisku saataa näyttää aika saman näköisiltä.


Kysymys asioista ymmärtämättömältä :btooth:

90-luvun alussa rakennettu autotallirakennus, lämmitysmuotona vesikiertoinen lattialämmitys jossa kaksi eri piiriä ja molemmille omat termarit sekä ennen termareita sulut. Liitetty vieressä olevan talon keskuslämmitykseen, talossa kaikki toimii normaalisti. Termostaattien merkinnät jotenkin erilaiset kuin mitä olen huoneistoissa nähnyt, punainen kehä jossa merkinnät tyyliin 25, 30, 35 ja 40 tms.

Ongelmana että molemmat piirit menee minimiasetuksilla todella kuumaksi kun sulut avaa. Putkimies kävi testaamassa kesällä lämmityskauden ulkopuolella (en itse ollut paikalla) kun sulut oli kiinni ja väitti kaiken olevan kunnossa, sanoi että avatkaa syksyllä sulut ja pitäkää termarit minimissä. Ei auttanut, kuumaksi menee nyt kun sulut avattiin. Onko nuo molemmat termarit jotenkin jumissa ja putkimies oli vain ammattitaidoton vai joku muu asia jota en ymmärrä?

Onko tuo samassa talon lattialämmityksen kanssa vai otettu jälki-shunttauksella patteri tms. piirteistä? Veikkaan jotain jälki-shunttausta jos menee tämmöisillä keleillä kuumaa vettä. Lattialämmitystähän ei saa suoraan laittaa yhteen patteripiiristä. Tai saa mutta tulee juuri noita ongelmia että menee liian kuumaa vettä lattiaan.
Myöskin sen piirin mikä on lähinnä sitä isoa pari/nosto-ovea pitäisi mielummin olla jatkuvakiertoinen/ilman termostaattia.
 
Onko se porakaivo jotenkin merkittävästi rengaskaivoa parempi?
Sillä oletuksella, että rengaskaivossa riittää vettä.

Kohta 10v rengaskaivon kanssa elellyt enkä itse siitä ole hirveästi osannut murehtia. Yhden päivän uhrasin taannoin sen putsailuun ja muuten kerran tai pari vuodessa kurkannut mielenkiinnosta veden pintaa.

Kaivolla lienee ikää 30v
 
Mitäköhän täältä kerrostalosta on mennyt rikki, kun ilmanvaihto ei asunnossa toimi ollenkaan enään? Poistoventtiileistä tulee pahat hajut sisään, kun ne ei ime vaan tuntuu puhaltavan jopa hieman sisään ja nuo mistä raitista ilmaa pitäisi tulla eivät puhalla mitään. 3v vanha talo vasta. Ilmanlaatu aika helvetin huono tällähetkellä.
 
Meillä yhdessä vuokrakasarmissa oli kytketty poistoimuri puhaltamaan sisälle päin huollon jälkeen. Oli muuten aika raikas keskitalvella ylimmän kerroksen vessa...
 
Mitäköhän täältä kerrostalosta on mennyt rikki, kun ilmanvaihto ei asunnossa toimi ollenkaan enään? Poistoventtiileistä tulee pahat hajut sisään, kun ne ei ime vaan tuntuu puhaltavan jopa hieman sisään ja nuo mistä raitista ilmaa pitäisi tulla eivät puhalla mitään. 3v vanha talo vasta. Ilmanlaatu aika helvetin huono tällähetkellä.

Onko huoneistokohtaiset IV-koneet?
 
Onko huoneistokohtaiset IV-koneet?

Ei täällä semmoista luxusta ole vaan keskitetty tulo/poistoilmajärjestelmä lämmön talteenotolla. 4kpl löytyy niitä mistä pitäisi raitista ilmaa tulla ja poistoja 3kpl. Kyllä ne vielä maanantaina toimivat kuten pitikin, mutta yöllä kuului semmoista epämääräistä jyskettä eli meniköhän sieltä joku kone rikki mitkä tuolla katolla ovat kai vai onko ne osittain nykyään sijoitettu sisätiloihin myös missä hissin konehuone on. Saa nähdä miten pitkään korjauksessa kestää ja huomaan kyllä itsessäni jo tässä vaiheessa miten tuo huono sisäilma vaikuttaa.
 
Ei täällä semmoista luxusta ole vaan keskitetty tulo/poistoilmajärjestelmä lämmön talteenotolla. 4kpl löytyy niitä mistä pitäisi raitista ilmaa tulla ja poistoja 3kpl. Kyllä ne vielä maanantaina toimivat kuten pitikin, mutta yöllä kuului semmoista epämääräistä jyskettä eli meniköhän sieltä joku kone rikki mitkä tuolla katolla ovat kai vai onko ne osittain nykyään sijoitettu sisätiloihin myös missä hissin konehuone on. Saa nähdä miten pitkään korjauksessa kestää ja huomaan kyllä itsessäni jo tässä vaiheessa miten tuo huono sisäilma vaikuttaa.

Luultavasti siellä tosiaan on IV-kone sökönä. Sisällä ne yleensä on. Eiköhän se sieltä korjata, luulisi että automaatiosta menee hälyt kiinteistöhuoltoon.
 
Luultavasti siellä tosiaan on IV-kone sökönä. Sisällä ne yleensä on. Eiköhän se sieltä korjata, luulisi että automaatiosta menee hälyt kiinteistöhuoltoon.

Onko ne noin lyhytikäisiä jos 3v kone kestää?
Mitä ne neliskanttiset kontin näköiset on mitä joidenkin talojen katoilla on?
 
Onko ne noin lyhytikäisiä jos 3v kone kestää?
Mitä ne neliskanttiset kontin näköiset on mitä joidenkin talojen katoilla on?

Kyllä niiden huollettuna pitäisi kestää vuosikymmeniä, mutta ainahan laitteisiin voi vikoja tulla. Puhaltimen moottori rikki tai jotain, hankala sanoa.

Ne on huippuimureita, mutta uusissa taloissa niitä käytetään lähinnä wc-tilojen poistoina, kohdepoistoina tai vastaavina. Eli siis poistopuhaltimia ovat, lämmöntalteenotollisessa IV-koneessa on huomattavasti enemmän tekniikkaa.
 
Hihnat niistä yleensä paukkuu tai säätöpellit menee jumiin. Soittoa kiinteistöhuoltoon että ilma ei liiku niin eiköhän se siitä hoidu.
 
Hihnat niistä yleensä paukkuu tai säätöpellit menee jumiin. Soittoa kiinteistöhuoltoon että ilma ei liiku niin eiköhän se siitä hoidu.

Ei uusissa koneissa enää hihnoja ole muualla kuin LTO-roottorissa. Mutta joo, soitto huoltoon ei varmasti haittaa.
 
Onko se porakaivo jotenkin merkittävästi rengaskaivoa parempi?
Sillä oletuksella, että rengaskaivossa riittää vettä.

Kohta 10v rengaskaivon kanssa elellyt enkä itse siitä ole hirveästi osannut murehtia. Yhden päivän uhrasin taannoin sen putsailuun ja muuten kerran tai pari vuodessa kurkannut mielenkiinnosta veden pintaa.

Kaivolla lienee ikää 30v

Ei porakaivossa ole mitään etua tavalliseen rengaskaivoon verrattuna, jos se rengaskaivo toimii. Porakaivoon yleensä joudutaan päätymään. Meilläkin oli kaivossa kyllä vettä ihan ongelmitta, mutta saviperäinen maa teki vedestä jatkuvasti savista.
 
Meillä on huoneistossa ja ilmeisesti suuressa osassa taloyhtiötä ongelmia asuntojen runsaan pölyyntymisen kanssa. Jokaisessa huoneistossa on asuntokohtainen Swegon Casa W80 EC -LTO-laite. Tässä sama ohjekirja on joka on itsellä kotona. Meillä on siis tuo oikeakätinen versio.

Osaakos joku selittää miten tuo LTO-laite toimii kun ei meinaa millään mennä meikäläisen jakeluun. Tein tuollaisen kuvan, jossa on periaate niin kuin itse sen yritän ymmärtää, mutta ei mene yksiin ohjekirjan kanssa. Mielestäni nuo ohjekirjassa olevat putket 1. ja 4. pitäisi olla toisin päin? Itse ymmärrän toiminnan niin, että ulkoa tulee ilmaa 3. joka menee suodattimien läpi ja nappaa lämmönvaihtimesta lämpöä mukaansa ja jatkaa siitä huoneistoon reiästä 4.?! Tämän jälkeen huoneistosta tuleva ilma menee suodattimen läpi lämmönvaihtimelle luovuttaen lämpöä ennen kuin se puhalletaan reiästä 1.?! ulos. Mitä en nyt ymmärrä oikein?

Toinen kysymys koskee tuota kesä-asentoa. Se on näköjään ollut meillä auki (ehkä aina) ja mietin, että voiko se aiheuttaa myös pölyn kulkeutumista huoneistoon. Kun luukku on auki niin silloin on poistopuolelta myös yhteys tuonne putkeen 4. (minkä itse käsittäisin huoneistoon meneväksi), tosin siinä on paluuilmasuodatin välissä, mutta ei sekään varmaan kaikkea estä.

LTO-periaate A.png
kuva.jpg
 
Meillä on huoneistossa ja ilmeisesti suuressa osassa taloyhtiötä ongelmia asuntojen runsaan pölyyntymisen kanssa. Jokaisessa huoneistossa on asuntokohtainen Swegon Casa W80 EC -LTO-laite. Tässä sama ohjekirja on joka on itsellä kotona. Meillä on siis tuo oikeakätinen versio.

Osaakos joku selittää miten tuo LTO-laite toimii kun ei meinaa millään mennä meikäläisen jakeluun. Tein tuollaisen kuvan, jossa on periaate niin kuin itse sen yritän ymmärtää, mutta ei mene yksiin ohjekirjan kanssa. Mielestäni nuo ohjekirjassa olevat putket 1. ja 4. pitäisi olla toisin päin? Itse ymmärrän toiminnan niin, että ulkoa tulee ilmaa 3. joka menee suodattimien läpi ja nappaa lämmönvaihtimesta lämpöä mukaansa ja jatkaa siitä huoneistoon reiästä 4.?! Tämän jälkeen huoneistosta tuleva ilma menee suodattimen läpi lämmönvaihtimelle luovuttaen lämpöä ennen kuin se puhalletaan reiästä 1.?! ulos. Mitä en nyt ymmärrä oikein?

Toinen kysymys koskee tuota kesä-asentoa. Se on näköjään ollut meillä auki (ehkä aina) ja mietin, että voiko se aiheuttaa myös pölyn kulkeutumista huoneistoon. Kun luukku on auki niin silloin on poistopuolelta myös yhteys tuonne putkeen 4. (minkä itse käsittäisin huoneistoon meneväksi), tosin siinä on paluuilmasuodatin välissä, mutta ei sekään varmaan kaikkea estä.

LTO-periaate A.png
kuva.jpg

Koneita on oikea- ja vasenkätisiä, jolloin lähdöt ovat eri järjestyksessä.

Kesä-asennon ei pitäisi vaikuttaa lian kulkeutumiseen, sillä vain ohitetaan LTO. Jos suodattimet ovat kunnossa, paikallaan ja puhtaita ei koneen läpi pitäisi likaa kyllä kulkea.
 
Koneita on oikea- ja vasenkätisiä, jolloin lähdöt ovat eri järjestyksessä.
Tämän tiedostan kyllä meillä tosiaan tuo oikeakätinen mistä tuo ruutukaappaus valmistajan ohjekirjasta.

Ulkoilma (3)-lto-tuloilma(1)
Poistoilma(2)-lto-Jäteilma(4)
Noin eikä 3-lto-4
Ei nyt ihan auennut tämä, mutta tarkoitatko, että tuo ohjekirjasta napattu järjestys olisi oikein ja piirtämäni nuolet väärin?
 
Tämän tiedostan kyllä meillä tosiaan tuo oikeakätinen mistä tuo ruutukaappaus valmistajan ohjekirjasta.


Ei nyt ihan auennut tämä, mutta tarkoitatko, että tuo ohjekirjasta napattu järjestys olisi oikein ja piirtämäni nuolet väärin?
Se on ristivirtakenno, eli kuten nimestä voit päätellä menee lamelliraot ja ilmavirrat kennossa ristiin. Tuossa sinun kuvassahan se ilma menisi vain vähän tuosta kennon reunasta läpi molemmilla puolilla, jolloin eihän siinä lämmönsiirtoa juuri tapahtuisi poistoilmasta tuloilmaan.
 
Meillä on huoneistossa ja ilmeisesti suuressa osassa taloyhtiötä ongelmia asuntojen runsaan pölyyntymisen kanssa.
Miten osakkaat ovat tämän runsaan pölyyntymisen havainneet? Voisi ehkä päätellä onko havaitussa ilmiössä kyse edes ilmanvaihdon mahdollisista ongelmista.
 
Se on ristivirtakenno, eli kuten nimestä voit päätellä menee lamelliraot ja ilmavirrat kennossa ristiin. Tuossa sinun kuvassahan se ilma menisi vain vähän tuosta kennon reunasta läpi molemmilla puolilla, jolloin eihän siinä lämmönsiirtoa juuri tapahtuisi poistoilmasta tuloilmaan.

Kuten Lumimies tuossa numeroi...

Kyseessä on itse asiassa vastavirtakenno eikä ristivirtakenno jos tarkkoja ollaan... Tossa valokuvassa poistoilman kondenssi valuu alas oikealle. Ts. jäähtynyt kylmä jäteilma lähtee siirtimen alimmalla olevalta sivulta. Vastavirtasiirtimet tulee asentaa aina siten (virtaussuunta poistossa alaviistoon) , muuten tulee kondenssi ts. huurre ts. jääongelmia.

Kohta 12 vuotta tullu suunniteltua IV-koneita työkseen :D
 
Noniin. Nyt aukesi. Tuo oli ristiinvirtaus sen tietysti selittää. Mietin sitä, mutta ajattelin, että eihän se kenno voi olla niin tehty. Ilmeisesti kuitenkin on :)

Miten osakkaat ovat tämän runsaan pölyyntymisen havainneet? Voisi ehkä päätellä onko havaitussa ilmiössä kyse edes ilmanvaihdon mahdollisista ongelmista.
Asia on todetty täysin subjektiivisesti kokemusperäisiin mielipiteisiin nojaten. Toisaalta omalla kohdalla ja ilmeisesti myös melko monella muulla asia oli kirjaimellisesti niin silmiin pistävä, että se herätti huomion. Asiaa on alettu tutkimaan ja alustavasti vaikuttaa siltä, että säädöt ovat pielessä sekä putkissa on mahdollisesti rakennuspölyä tms.

Edit:
Ilmeisesti tuo kesäasetus a.k.a ohituspelti kannattaisi nyt sulkea? Onko raja siinä kun ulkona lämpimämpää kuin sisällä? Liikkui käsin sen verta herkästi, että ei vaikuttanut olevan moottoriohjattu malli kyseessä.
 
Viimeksi muokattu:
Kesäpelti ohittaa siirtimen eli kaikki mitä tarvii ulkoilmasta jälkilämmittää tuloilmaksi niin tapahtuu sähköllä (tai vaihtoehtoisesti vesikiertoisella patterilla riippuen koneestakin).

Ohitus päällä lämpimästä poistoilmasta ei siirry lämpö tuloilmaan eli kesäpellin tarkoituksena on ettei lämpimillä keleillä lämmitetä tuloilmaa (tai jos tarvii sulattaa se jääkimpaleeksi muuttunut siirrin sit kun on -30C ulkona :D) . Nyt ehdottomasti LTO käyttöön. Ja pitää sit vaikka sähköpatterin/vastuksen sulakkeen offilla tai säätää puhalluslämpötilan pienemmäksi. Tosin taitaapa usein tarvia vetää jostain piuha irti.

Casa paskaahan tuo(kin) on suodattimien erotusasteeltaan, kyllä niistä läpi tulee pienhiukkaset että heilahtaa. Erotusaste toki paranee suodattimen vanhetessa ja kerätessä paskaa. Näissä kuitenkin niin pieni suodatuspinta-ala, että vaatis erillisen kanavaboxin raitisilmaan jos jotain ihmisellekin haitallisia (menee keuhkoihin asti, isommat hiukkasen jää nenään/nieluun) ePM1 hiukkasia haluais oikeesti suodattaa hyvällä erotusasteella.
 
Osaisiko joku heittää jonkinlaista arviota kuinka paljon maksaa rivitalon kaukolämmön lämmonvaihtimen vaihto laitteistoineen, osineen ja töineen?

Rivitalo on rakennettu 80-luvun puolivälissä ja laitteisto on suurelta osin alkuperäinen. Rivitalossa on kolme asuntoa ja lämmitettävää alaa on autotallit mukaanluettuna vajaat 500 neliötä.

Ensimmäinen suullinen arvio urakasta oli 10 000 euroa.
 
Osaisiko joku heittää jonkinlaista arviota kuinka paljon maksaa rivitalon kaukolämmön lämmonvaihtimen vaihto laitteistoineen, osineen ja töineen?

Rivitalo on rakennettu 80-luvun puolivälissä ja laitteisto on suurelta osin alkuperäinen. Rivitalossa on kolme asuntoa ja lämmitettävää alaa on autotallit mukaanluettuna vajaat 500 neliötä.

Ensimmäinen suullinen arvio urakasta oli 10 000 euroa.

Meillä maksoi 8000 € ja taloyhtiössä 18 asuntoa. Vuosi sitten vaihdettiin.
 
Meillä maksoi 8000 € ja taloyhtiössä 18 asuntoa. Vuosi sitten vaihdettiin.
Kiitos tiedosta! Ensimmäisenä meille tarjottu 10 000 euroa kuullostikin omaan korvaan hiukan kalliilta. Netistä yritin löytää hintoja rivitalojen kaukolämpöremontille, mutta tietoja toteutuneista kuluista ei paljoakaan löytynyt.
 
Eli siis lämmönvaihtimen vai koko kaukolämpöpaketin?

Pelkkä lämmönvaihdin on 1200-3000€ ja koko paketti 4000-19000€ koosta riippuen. Hinta perustuu omiin kokemuksiin 60-1500kW tehoisista paketeista.

Tuo 8000€/18 asuntoa on ihan linjassaan, kyse varmaan ollut jostain 350kW paketista (?)
 
Ohitus päällä lämpimästä poistoilmasta ei siirry lämpö tuloilmaan eli kesäpellin tarkoituksena on ettei lämpimillä keleillä lämmitetä tuloilmaa (tai jos tarvii sulattaa se jääkimpaleeksi muuttunut siirrin sit kun on -30C ulkona :D) . Nyt ehdottomasti LTO käyttöön. Ja pitää sit vaikka sähköpatterin/vastuksen sulakkeen offilla tai säätää puhalluslämpötilan pienemmäksi. Tosin taitaapa usein tarvia vetää jostain piuha irti.

Laitoin eilen kesäpellin kiinni ja jotenkin tuntuu, että tänään on kylmempää huoneistossa?! Onko tuo mahdollista vai johtuuko vaan siitä, että ulkona ehkä kylmempää kuin eilen? Katsoin seinässä olevasta ohjausyksiköstä asetuksia niin siinä oli jälkilämmitys pois päältä. Pitäisikö se olla päällä? Meneekö mahdollinen sähkönkulutus omaan vai taloyhtiön piikkiin (LTO ei sammu vaikka huoneiston pääkytkimestä vestää sähköt pois)?
 
Osaisiko joku heittää jonkinlaista arviota kuinka paljon maksaa rivitalon kaukolämmön lämmonvaihtimen vaihto laitteistoineen, osineen ja töineen?

Rivitalo on rakennettu 80-luvun puolivälissä ja laitteisto on suurelta osin alkuperäinen. Rivitalossa on kolme asuntoa ja lämmitettävää alaa on autotallit mukaanluettuna vajaat 500 neliötä.

Ensimmäinen suullinen arvio urakasta oli 10 000 euroa.
Kompataan suht vahvasti toista vastaajaa, 22 asuntoa ja kaukolämpöpaketin uusiminen 7500e, toissavuonna.
 
Meillä on maalämpö toteutettu maakeruupiirillä, eli ei ole maalämmölle tehty omaa porakaivoa. Keruupiirin paine näkyy mittarissa 0, se ilmattiin ja täytettiin keväällä viinalla, jolloin paine pysyi ehkä sen pari päivää jossain 1 barissa ja sen jälkeen putosi nollaan. Olen tuolla yrittänyt nenä pitkällä kuljeskella keruupiirin alueella eikä haise tuo viina läpi, joten epäilisin silti että vuotoa ei ole, mutta onko tuosta 0-paineesta jotain haittaa? Maalämpö toimii ihan normaalisti eikä mitään toiminnallisia häiriöitä ole huomattu. Tsekkasin maalämpöfoorumilta että osa porukasta ainakin sanoisi, että keruupiirin nollapaineella ei sinänsä ole väliä, ellei sitten epäile vuotoa jossain jolloin se vuoto olisi helpompi havaita paineenpudotuksesta. Mites kokeneemmat sanoisi? Itelle tämä on ensimmäinen kerta maalämmön kanssa tekemisissä.
 

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
258 257
Viestejä
4 487 766
Jäsenet
74 190
Uusin jäsen
puririri

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom