Kysy LVI:stä

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Coanda
  • Aloitettu Aloitettu
  • Avainsanat Avainsanat
    lvi
Ei kyllä pitäisi viidessä vuodessa alkaa silikonit kukkimaan jos ilmanvaihto on riittävä (tai muutenkaan pitäisi olla vielä mitään vaihtotarvetta). Onko höyrypesut ja muut keinot jo kokeiltu?
 
kuusi vuottahan alkaa pikkuhiljaa olemaan ikää. Käsittääkseni alan suositus on viiden vuoden välein vaihtaa silikonit? Parilla naapurilla keiden kanssa olen jutellut on ollut samaa ilmiötä. Höyrypesua en ole kokeillut. Harvoin ollaan muistettu laittaa iv:n tehostus suihkun ajaksi päälle, ehkäpä se on nopeuttanut asiaa.
 
Älkää ny viittikö. Itellä painovoimainen ilmanvaihto, kylppäriremppa tehty 10 vuotta sit eikä pilkun pilkkua missään, eikä muutenkaan oo muuta silikooneja tarvinu kylppäris vaihtaa pl. lattiakaivon kansiston reunan oon kahteen kertaan uusinut näön vuoksi. Toki on varsin hyvin tuulettuva tila, katossa iso poisto, vieressä saunassa ja pukkarissa poistot kans ja saunassa pari tuloa + ikkuna jota en jaksa käyttää ku kesällä.

2 kertaa oon höyrypesurilla pessy laatat yms. viimesen päälle. Yleensä vaan Cillit Bang + jynssäys tms. kerran vuodessa.
 
Tarvittaisiin vähän isompi otanta kuin sinun kylppärisi, jotta voidaan ohittaa suositukset. Pilkkujen muodostumiseen vaikuttaa moni asia. En tiedä myöskään miten ahkerasti ja millä aineilla edellinen asukki on kylppäriä pessyt jne jne. Joka tapauksessa, onko kellään vinkkejä silikonien vaihtotyöhön?
 
Tarvittaisiin vähän isompi otanta kuin sinun kylppärisi, jotta voidaan ohittaa suositukset. Pilkkujen muodostumiseen vaikuttaa moni asia. En tiedä myöskään miten ahkerasti ja millä aineilla edellinen asukki on kylppäriä pessyt jne jne. Joka tapauksessa, onko kellään vinkkejä silikonien vaihtotyöhön?

No sanotaan nyt näin tuhansia kylppäreitä nähneenä (olen tehnyt kuntotutkimuksia ja -arvioita, kun linjasaneerauksiin keskittyneessä inssitoimistossa olin töissä ennen kun ilmanvaihtoalalle vaihdoin), että pilkkuja tulee vaan jos on joku ilmanvaihtumisongelma tai sitten huono silikonilaatu tai sitten uimahallin käyttöaste.

Liian iso kosteus liian pitkän aikaa niin muodostuu. Vie sinne suihkuus vaikka joku peili seinälle ja jos on umpihuurussa vielä 15 min suihkun lopettamisen jälkeen niin ilmanvaihto syyniin.

On noita pilkkuja tullu ihan uusissaki taloissa (esim. kollegan uusi okt, jossa pilkkuja tuli saumoihin jo ennen lopputarkastusta, ja sen jälkeen kattopaneelin pintaan -> oli iv-urakoitsija säätäny ilmamäärät Esson baarissa), yleensä ilmanvaihto puutteellinen.
 
Noissa silikoneissa on homesuoja-aineita, mutta hintahaitari euron vanhentuneesta tuubista kymppiin. Riippuu myös ilmanvaihdon lisäksi kuinka puhtaana pitää kylppäriä. Vaikka silikoni ei homehtuisi, sen päälle kerääntyvä pöly ja sitten lika ja muu helpottaa pilkkujen kertymistä. Ja voi toki tehdä itse, ei se raketti tiedettä ole. Välillä nuo irtoaa melkein itsestään kun avittaa, välillä saa hieroa aikansa. Suurimmassa osassa vanhempia taloja, joskus uusimmissakin on puutteellinen ilmanvaihto.
 
Tarvittaisiin vähän isompi otanta kuin sinun kylppärisi, jotta voidaan ohittaa suosä itukset. Pilkkujen muodostumiseen vaikuttaa moni asia. En tiedä myöskään miten ahkerasti ja millä aineilla edellinen asukki on kylppäriä pessyt jne jne. Joka tapauksessa, onko kellään vinkkejä silikonien vaihtotyöhön?
Pointti oli se, että tässä tapauksessa kuulostaa, että taustalla on jokin muu ongelma joka kannattaisi varmaan tutkia - etenkin jos naapureilla on samaa ongelmaa. Voihan se toki olla vain, että alkuperäiset silikonit ovat jotain tiimarilaatua.

Poistosta ei minulla ole kokemusta kuin yhden vessan osalta, josta otin silikonit lattianrajasta pois lattian maalausta varten. Ostin sellaisen muovisen silikonin poistajan - se hajosi noin kahdessa minuutissa. Lopulta käytin hommaan ihan puukkoa ja mattoveistä. Onneksi ei ollut vesieristettä jota olisi pitänyt varoa. Mekaanisen irroituksen jälkeen rippeiden päälle vielä Kiillon silikoninpoistoaine. Hetken päästä loputkin rippeet sai kaavittua ja pyyhittyä pois.

TL;DR: Veemäistä hommaa jos haluaa hyvin tehdä.
 
Mikä on uudessa kerrostalossa tuloilman "oikea" lämpötila? Muutamastakin paikkaa (mm. Motivan kupongit) lueskellut, että ihanteellinen olisi 15-17 astetta? Kuulostaa alhaiselta, jos tavoitteena on ~21-asteinen huoneilma. Vaikuttaako lämmitystapa ihanteelliseen tuloilman lämpötilaan? Talossa vesikiertoinen lattialämmitys.
Tämä talo on siis uusi, kesällä käyttöönotettu ja vielä on vähän säädettävää lämmityspuolella niin lattialämmityksessä kuin tuloilman lämmityksessäkin. Muutama otanta:

27.1 illalla, ulkona -20, tuloilma 12
28.1 aamu, ulkona -15, tuloilma 18
28.1 ilta, ulkona -7, tuloilma 21

Kuuluuko tuon heitellä noin reilusti? Yksi vaihtoehto pakkasella romahtavalle lämpötilalle on tietysti LVI-suunnittelijan seuraava huomautus vastaanottopöytäkirjassa: "Lattialämmityspiirin 3-tieventtiilin (kuvassa TV13) toimilaite ja johdotukset puuttuu. Nyt lämpöpumppu tekee LL-verkoston lämpötilaa ja sama lämpötila menee myös ilmanvaihdon jälkilämmityspiiriin. Talvella tämä lämpötila ei riitä koneelle. Toimilaite asennettava ja säätökäyrät asetettava toimintakaavion mukaisesti. Minimilämpötilaksi verkostoon menevälle nesteelle asetetaan 25."

Tuosta puutteesta (ja pahasti puutteellisesta luovutusmateriaalista erityisesti LVI:n osalta) on perustajaurakoitsijalta kysytty, että onko korjattu, koska jälkitarkastuksessa kirjaus, että suunnittelijoiden jälkitarkastusmuistioita ei ole vielä toimitettu.
 
Pointti oli se, että tässä tapauksessa kuulostaa, että taustalla on jokin muu ongelma joka kannattaisi varmaan tutkia - etenkin jos naapureilla on samaa ongelmaa. Voihan se toki olla vain, että alkuperäiset silikonit ovat jotain tiimarilaatua.
Pointin ymmärsin kyllä.

Olin tosiaan ajatellut hankkia sellaisen muovisen työkalun, mutta voi tosiaan olla, että sillä ei pitkälle pötkitä. En usko, että ainakaan meidän kylppärissä olisi IV:stä kiinni. Ainakin suihkun jälkeiset huurteet lähtevät melko nopeasti peilistä, saunan ovesta ja kaakeleista ylipäänsä. Suihkua voisi kyllä useamminkin pestä kuin kerran pari vuodessa. Hyvä tapa olisi kuulemma myös huuhtaista seinät suihkun jälkeen - mene ja tiedä.
Eli mattopuukkoa, laadukasta silikonia ja mahdollisesti puhdistusainetta vielä. Vesieristettä täytyy tässä tapauksessa visusti varoa.
 
Mikä on uudessa kerrostalossa tuloilman "oikea" lämpötila? Muutamastakin paikkaa (mm. Motivan kupongit) lueskellut, että ihanteellinen olisi 15-17 astetta? Kuulostaa alhaiselta, jos tavoitteena on ~21-asteinen huoneilma. Vaikuttaako lämmitystapa ihanteelliseen tuloilman lämpötilaan? Talossa vesikiertoinen lattialämmitys.
Tämä talo on siis uusi, kesällä käyttöönotettu ja vielä on vähän säädettävää lämmityspuolella niin lattialämmityksessä kuin tuloilman lämmityksessäkin. Muutama otanta:

27.1 illalla, ulkona -20, tuloilma 12
28.1 aamu, ulkona -15, tuloilma 18
28.1 ilta, ulkona -7, tuloilma 21

Kuuluuko tuon heitellä noin reilusti? Yksi vaihtoehto pakkasella romahtavalle lämpötilalle on tietysti LVI-suunnittelijan seuraava huomautus vastaanottopöytäkirjassa: "Lattialämmityspiirin 3-tieventtiilin (kuvassa TV13) toimilaite ja johdotukset puuttuu. Nyt lämpöpumppu tekee LL-verkoston lämpötilaa ja sama lämpötila menee myös ilmanvaihdon jälkilämmityspiiriin. Talvella tämä lämpötila ei riitä koneelle. Toimilaite asennettava ja säätökäyrät asetettava toimintakaavion mukaisesti. Minimilämpötilaksi verkostoon menevälle nesteelle asetetaan 25."

Tuosta puutteesta (ja pahasti puutteellisesta luovutusmateriaalista erityisesti LVI:n osalta) on perustajaurakoitsijalta kysytty, että onko korjattu, koska jälkitarkastuksessa kirjaus, että suunnittelijoiden jälkitarkastusmuistioita ei ole vielä toimitettu.
Haisee ettei tuota ole korjattu. Lämpötila lämmityskaudella tuloilmalle 16...20, taloyhtiöstä riippuen
 
Taloon mäen päällä ja kovalla puuskaisella tuulella kuuluu jostain vähän samanlainen ääni kun joku puhaltaisi tyhjään pulloon. Ei nyt mitään vihellystä mutta semmonen matala puhina. Mietin että johtuisiko tämä siitä että tuuli menee katolla olevien putkien kautta kanaviin. Katolla on kolme putkea: liesituuletin, ilmanvaihto, ja viemärin tuuletusputki (?). Kahdessa ensimmäisessä on iso pallomainen tötsä päällä, mutta viimeinen on pelkkä putki.

Onkohan edes mahdollista että näistä johtuen kuuluu tätä ääntä, ja jos on niin mitä voisi asialle tehdä?
 
Taloon mäen päällä ja kovalla puuskaisella tuulella kuuluu jostain vähän samanlainen ääni kun joku puhaltaisi tyhjään pulloon. Ei nyt mitään vihellystä mutta semmonen matala puhina. Mietin että johtuisiko tämä siitä että tuuli menee katolla olevien putkien kautta kanaviin. Katolla on kolme putkea: liesituuletin, ilmanvaihto, ja viemärin tuuletusputki (?). Kahdessa ensimmäisessä on iso pallomainen tötsä päällä, mutta viimeinen on pelkkä putki.

Onkohan edes mahdollista että näistä johtuen kuuluu tätä ääntä, ja jos on niin mitä voisi asialle tehdä?

Tosi hankala kyllä sanoa mistä ääni voisi lähteä. Onko ilmanvaihto kuitenkin koneellinen tulo+poistojärjestelmä?

Itse varmaan kokeilisin tämmöistä tuuletusviemärin nokkaan. Ehkä auttaa, ehkä ei, muttei tuosta muutoinkaan haittaa ole.

Tuuletusputken jäätymissuoja 110/100
 
Jos nyt hetken ajattelet miten tuuli käyttäytyy niin kyllä tuosta aika paljon haittaa voi olla :think:. Onhan näitö nyt järkevämmänkin mallisia

Sadehattu VILPE 110 Musta

Tuolla saat varmasti viemärin tuuletusputken jäähän. Viemärin tuuletusputkessa ei saa olla hattua jäätymisen takia. Viemäristä nousee lämmintä ja kosteaa ilmaa joka sitten tiivistyy ja jäätyy hattuun.
 
Ei tuota viemärin nokkaan saa laittaa.

Itse silti kokeilisin tuota T-haaran mallista jäätymissuojaa.
Eikai rakennusmääräykset sadehatun käyttöä kiellä. Muistelisin että ainoa mitä se mainitsee on, että viemärirakennelma on tehtävä niin, että se ei pääse jäätymään. Sitä nyt pystyy ehkäisemään hyvin helposti :confused:
 
Eikai rakennusmääräykset sadehatun käyttöä kiellä. Muistelisin että ainoa mitä se mainitsee on, että viemärirakennelma on tehtävä niin, että se ei pääse jäätymään. Sitä nyt pystyy ehkäisemään hyvin helposti :confused:

Nykyiset lait eivät kiellä juuri mitään. Sanotaan vain, että pitää tehdä toimivaa.

Kerro, kuinka estät tuuletusviemärin jäätymisen jos sen päässä on tuollainen hattu. Saattolämmityksellä?
 
Nykyiset lait eivät kiellä juuri mitään. Sanotaan vain, että pitää tehdä toimivaa.

Kerro, kuinka estät tuuletusviemärin jäätymisen jos sen päässä on tuollainen hattu. Saattolämmityksellä?
Saattolämmityksellä. Tokihan tuuletus viemäri itsessään pitäis olla myös eristetty mitä ei ainakaan vanhoissa taloissa ole. Harvemmin noissa jäätymissuojissakaan on esim verkkoja, enemmän linnut ja muut tukkii noita kesällä.
 
En ole kyllä kuullut yhdestäkään linnun tukkimasta viemärin tuuletuksesta...
 
Mitä noi alipaineventtiilit tms., eikö ne ole just tarkoitettu viemäriputken tuuletusröörin päähän? Vai tuleeko noi johonkin sisätiloihin tarkoitusta x varten? Ts. pitääkö tuuletusviemärin olla aina auki?
 
Mitä noi alipaineventtiilit tms., eikö ne ole just tarkoitettu viemäriputken tuuletusröörin päähän? Vai tuleeko noi johonkin sisätiloihin tarkoitusta x varten? Ts. pitääkö tuuletusviemärin olla aina auki?
Alipaineventtiilit ainoastaan sisätiloihin, vaatii säännöllistä huoltoa.

Katolle menevä tuuletusviemäri on vähintään kondenssieristettävä, päähän jäätymissuoja (tuollainen T-kappale).
 
Alipaineventtiilit ainoastaan sisätiloihin, vaatii säännöllistä huoltoa.

Katolle menevä tuuletusviemäri on vähintään kondenssieristettävä, päähän jäätymissuoja (tuollainen T-kappale).

Ei sitä kondenssieristää tarvitse. Eristyksen ajatuksena on estää sisäpuolista kosteutta jäätymästä putken sisään. Höyrytiivis eristeen ei tarvitse olla.
 
Ei sitä kondenssieristää tarvitse. Eristyksen ajatuksena on estää sisäpuolista kosteutta jäätymästä putken sisään. Höyrytiivis eristeen ei tarvitse olla.

Meillä (OKT) meni viemärin ja alapohjan tuuletusputket vierekkäun kotelossa katolle. Eristin kummatkin sisätiloissa koska ainakin alapohjan tuuletusputki aiheutti jää/kondenssiongelmaa. Samalla meni sitten viemärin tuuletuksen eristys.
 
Meillä (OKT) meni viemärin ja alapohjan tuuletusputket vierekkäun kotelossa katolle. Eristin kummatkin sisätiloissa koska ainakin alapohjan tuuletusputki aiheutti jää/kondenssiongelmaa. Samalla meni sitten viemärin tuuletuksen eristys.

Alapohjan tuuletusputki on toki asia erikseen, se pitääkin lämpimissä tiloissa kondenssieristää. Alapohjan ilma on talvella melkoisen kylmää, joten se kyllä viilentää putken kastepisteeseen asti huonetilassa.
 
Ei sitä kondenssieristää tarvitse. Eristyksen ajatuksena on estää sisäpuolista kosteutta jäätymästä putken sisään. Höyrytiivis eristeen ei tarvitse olla.
Asetusteksti:
"Viemärilaitteistosta ei saa aiheutua hajuhaittaa.

Viemäripisteessä on oltava puhdistettava vesilukko.

Viemäreiden on oltava yhteydessä rakennuksen vesikaton yläpuolelle ulottuvaan tuuletusviemäriin. Kylmässä tilassa olevan tuuletusviemärin on oltava lämmöneristetty.".

Toki kondenssieristys ei ole pakollinen, villa käy hyvin myös, kaikki rakennuspaikat vähän tapauskohtaisia mikä on kulloinkin paras.
 
Asetusteksti:
"Viemärilaitteistosta ei saa aiheutua hajuhaittaa.

Viemäripisteessä on oltava puhdistettava vesilukko.

Viemäreiden on oltava yhteydessä rakennuksen vesikaton yläpuolelle ulottuvaan tuuletusviemäriin. Kylmässä tilassa olevan tuuletusviemärin on oltava lämmöneristetty.".

Toki kondenssieristys ei ole pakollinen, villa käy hyvin myös, kaikki rakennuspaikat vähän tapauskohtaisia mikä on kulloinkin paras.

En tiedä mitä nyt ajat takaa. Viemäri tulee lämpöeristää, eli riittävästi villaa ympärille. Solukumi ei yleisestä harhaluulosta huolimatta ole lämmöneristeenä villaa parempi, eli sitäkin saa tuutata ihan yhtä paksusti. Kondenssieristystä yläpohjassa ei tarvitse, eli se on vain turhaa vaivaa alkaa teippaamaan villojen saumoja.
 
En tiedä mitä nyt ajat takaa. Viemäri tulee lämpöeristää, eli riittävästi villaa ympärille. Solukumi ei yleisestä harhaluulosta huolimatta ole lämmöneristeenä villaa parempi, eli sitäkin saa tuutata ihan yhtä paksusti. Kondenssieristystä yläpohjassa ei tarvitse, eli se on vain turhaa vaivaa alkaa teippaamaan villojen saumoja.
Villan lämmönjohtavuus n. 0,06...0,08 ja solukumilla n. 0,03...0,04. Miten pienemmän arvon omaava tuote ei ole parempi?
 
Villan lämmönjohtavuus n. 0,06...0,08 ja solukumilla n. 0,03...0,04. Miten pienemmän arvon omaava tuote ei ole parempi?

Aika normaali tapaus on, että 50mm lämmöneriste korvataan jollain 13mm solukumilla.

Sitä paitsi, 0,04 W/mK on ihan perus lämmönjohtavuus villalle. Solukumille ~0,035 W/mK.
 
Aika normaali tapaus on, että 50mm lämmöneriste korvataan jollain 13mm solukumilla.

Sitä paitsi, 0,04 W/mK on ihan perus lämmönjohtavuus villalle. Solukumille ~0,035 W/mK.
Miksi 50mm villan korvaisi 13mm solukumi? Puhut nyt aivan sekavia.

Höpö höpö. Katso vaikka valmistajan ilmoittamia arvoja jos et tiedä.
 
Riita poikki ja voita väliin. Solukumi ja villa on tarkoitettu pääsääntöisesti erillaisiin tapauksiin. Jos nyt puhutaan viemäristä niin solukumilla talon sisällä olevat viemärit (silloin kun on kondenssiriski), ulkona villalla? Paloturvallisuus ja äänieristysvaatimukset sitten erikseen huomioitava juttu. Olen nähnyt että valun sisällä on vaadittu eristys villalla. Kupareissa paksummat osuudet villalla ja ohkasemmat osuudet solukumilla.
 
Miksi 50mm villan korvaisi 13mm solukumi? Puhut nyt aivan sekavia.

Höpö höpö. Katso vaikka valmistajan ilmoittamia arvoja jos et tiedä.

Niin, sanoppa se. Noita näkyy valvontakeikoilla jatkuvasti. Ihmisillä tuntuu olevan käsitys että lämmöneristeenä voi korvata villan solukumilla katsomatta eristevahvuuteen.

Valmistajien teknisiä tietoja minä katsonkin, en tiedä mitä hihavakioita sinä jakelet :facepalm:

Mutta joo, meni offtopiciksi. Tässä tiivistelmä:

-Tuuletusviemärille lämmöneristys yläpohjassa, huonetilassa ei tarvitse eristää
-Viemärille muutoin eristettä tarpeen mukaan, jos kulkee kylmää kamaa sisällä (esim sadevesiviemäri), kondenssieriste päälle huonetilassa

Ja kuten asianpoikasta hyvin sanoikin, ääni- ja paloeristykset sitten tapauskohtaisesti.
 
Mä olen varmaan hirveä kriminaali, kun suunnittelen päättäväni rintsikan uuden tuuletusviemärin molemmista päistä ja harjalta tuulettuvaan kylmään yläpohjakolmioon :vihellys: Entinen omistaja oli päättänyt tuuletuksen kellarin saunan lasketun katon yläpuolelle:beye:
 
Mä olen varmaan hirveä kriminaali, kun suunnittelen päättäväni rintsikan uuden tuuletusviemärin molemmista päistä ja harjalta tuulettuvaan kylmään yläpohjakolmioon :vihellys: Entinen omistaja oli päättänyt tuuletuksen kellarin saunan lasketun katon yläpuolelle:beye:

Kyllä tuo aika typerä idea on. Sieltä se paskahuuru rakenteista tulee löytymään :tup:
 
Kyllä tuo aika typerä idea on. Sieltä se paskahuuru rakenteista tulee löytymään :tup:
Lähinnä tuota pohdin, kun ei tuo nykyinenkään ratkaisu kellarissakaan käryä :confused2: Toki täytyy katsoa nyt mihin kaikkialle se nykyputkisto tuosta etenee, betoni, rauta ja muoviputket sulassa sovussa keskenään :D Ei piirustuksia ja rakennus"insinööri" maatuu kirkkomaalla.
 
Mihin se viemäröinti talosta menee? Jos johonkin omaan pömpeliin, eipä sinne kummoista pöhinää tule verrattuna johonkin isoon kiinteistöön, missä on paljon käyttöä ja kunnallisessa verkossa.
 
Mihin se viemäröinti talosta menee? Jos johonkin omaan pömpeliin, eipä sinne kummoista pöhinää tule verrattuna johonkin isoon kiinteistöön, missä on paljon käyttöä ja kunnallisessa verkossa.
Talon ulkopuolella on 2 rengaskaivoa, josta on nykyään vain oikaistu läpi kaupungin verkkoon. Eli betoniputki (n. 10 cm sisähalk.) tulee kaivoon 1, virtaa avointa "kourua" pitkin toiseen putkeen, josta menee vajaan metrin päässä olevaan toiseen vähän pienempään rengaskaivoon. Siitä jälleen "kourua" pitkin avoimena isoon betoniputkeen (sisähalk. ~20 cm?) ja kaupungin viemärikaivoon (30 m). Ei liene paljon imutehoa kaupungin päästä.
 
2013 rakennettu kerrostalo. Kylppärin silikonit lienevät vaihtoiässä kun pieniä pilkkuja alkanut yhteen nurkkaan ilmestymään. Houkuttaisi tehdä vaihto itse. Onko vinkkejä silikonien vaihtoon? Varovainen saa ainkain olla, että lähe puukolla vesieristettä puhkomaan.

Sitä on olemassa sellainen silikonin poistoon tarkoitettu terä. Löytyy esim prismasta.

SILIKONIN POISTAJA | K-rauta.fi
 
Lähinnä tuota pohdin, kun ei tuo nykyinenkään ratkaisu kellarissakaan käryä :confused2: Toki täytyy katsoa nyt mihin kaikkialle se nykyputkisto tuosta etenee, betoni, rauta ja muoviputket sulassa sovussa keskenään :D Ei piirustuksia ja rakennus"insinööri" maatuu kirkkomaalla.

Onko siellä nykyisessä alipaineventtiili? Meilläkään ei varsinaista tuuletusputkea ole, vain alipaineventtiili yläkerran wc:ssä.
Edellisessä kämpässä oli takaisku vintissä, ja jäätyi aina pakkasilla, joten vedin putken pihalle ilman venttiiliä.
 
Mihin se viemäröinti talosta menee? Jos johonkin omaan pömpeliin, eipä sinne kummoista pöhinää tule verrattuna johonkin isoon kiinteistöön, missä on paljon käyttöä ja kunnallisessa verkossa.

Varmaan tapauskohtaista, mutta kyllä omista "pömpeleistä" tulee sellainen käry etten yläpohjaan kyllä laittaisi.
Yllättäen harmaan veden sako on vielä mustaakin pahempi haisija.
 
Eikä se käry siinä se asia ole vaan kosteus joka sieltä nousee ja sitten mukavasti tiivistyy kylmiin pintoihin siellä yläpohjassa. Jos väkisin haluaa kosteuskuormaa sinne yläpohjaan tehdä niin saahan sitä omalla luvalla tehdä vaikka minkä suositusten vastaisesti.
 
Onko siellä nykyisessä alipaineventtiili? Meilläkään ei varsinaista tuuletusputkea ole, vain alipaineventtiili yläkerran wc:ssä.
Edellisessä kämpässä oli takaisku vintissä, ja jäätyi aina pakkasilla, joten vedin putken pihalle ilman venttiiliä.
Ei tuossa ole mitään, pelkkä olisko 50 mm muoviputki. Toki tämä betoni-teräs-muovi-kombo + 40-50 vuotta käyttöä on muutenkin sellainen, että tiiveys ei ole ihan nykyluokkaa. Tuulettuu mistä tuulettuu. Olettaisin, että pahimmat käryt tuossa jää alempaan ulkokaivoon, sen jälkeen kuitenkin putkikoko pienenee ja välissä vielä toinen kaivo. Molemmissa siis tätä nykyä pohjana pelkkä betonikouru ja perus betonikansi maan pinnalla, käytännössä siis "puhtaat". Täytyy katsoa tuota tilannetta vielä uusiksi kosteuden näkökulmasta, hormeissa kuitenkin löytyy sen verran, että joku on tällä hetkellä käyttämättä eli sitä kautta pääsis helposti katon ulkopuolellekin. Voi toki olla, että se käyttämätön hormi vielä paljastuu jotenkin olevan kytköksissä tuohon viemärin tuuletukseen, ko. tilassa johon avoin putki päättyy on katossa mystinen reikä, piippu on seinän toisella puolen. Jahka keittiön lattia lähtee, niin pääsee näkemään mihin ko. käytävä johtaa. On tää vanhojen pommien remppa kivaa :) Rahaa tai arvoesineitä ei oo vielä löytynyt :(
 
Otetaas alusta. Elieli, osaisiko joku selittää alla olevan kuvan? Kyseessä muutaman talon lähteestä vedet ottama pumppaamo, jonka tunteva henkilö otti ja menehtyi juuri ennen kuin muutin itse alueelle. Nyt pitäisi alkaa raapimaan kasaan tarvittavia tietoja pumppuhuoneen operoimiseen. Kaiken muun olen mielestäni ymmärtänyt tutkimalla vanhoja puutteellisia ohjeita, huoltokirjoja ja laitteiden valmistajien ohjeita, mutta am. setuppi vähän hämmentää.

Noniin selvisi tämäkin homma kun löytyi naapurustosta vanha herra, joka osasi selittää historian. Alunperin pumppaamolla oli käytössä pelkästään tuo kalvopaisuntasäiliö, mutta se osoittautui liian pieneksi ja myöhemmin hankittiin kuvan 300 litran painesäiliö. Kalvopaisuntasäiliö jätettiin painesäiliän päälle lähitnnä kuriositeetiksi ja hieman lisää tilavuutta tuomaan. En tiedä, että onko siellä edes kalvoa, sitä en alkanut tivaamaan.

Eli homma toimii kuten normaalin painesäiliön kanssa, pumppu kiinni, hanat auki, vedet pois, hanat kiinni, pumppu päälle ja sitä näin sinne jää passeli ilmajousi.
 
Mulla olisi seuraavanlainen ongelma. Kaivossa on pumppu, joka pumppaa taloon vedet. Tuosta vesiputkesta on haaroitettu yksi haara lämmittämättömään pihasaunaan (siis lämpiää, jos ja kun lämmitetään).

Ajattelin, että putki pysyisi sulana sellaisella itsesäätyvällä sulanapitokaapelilla, mutta kovilla pakkasilla putkessa oleva hana jäätyy ja alkaa vuotamaan.

Kaivoon tulee yksi ylimääräinen 3-napainen sähköjohto, jota ei nyt käytetä mihinkään. Voisiko tuonne asentaa ohjattavan 3-tieventtiilin ja ohjaus katkaisijalla esim. seuraavasti. Katkaisijan ylös, 3-tieventtiili ohjautuu niin, että vesi kytketään saunalle menevään putkeen. Kaisin alas, 3-tieventtiili ohjautuu niin, että pumpulta tuleva putki menee tukkoon ja saunalta tulevasta putkesta pääsee vesi valumaan takaisin kaivoon tyhjennysputkesta. Saunalla jätetään tietenkin hana auki, jotta tuo toimii ja samalla voidaan todeta, että vedet saunalle on katkaistu.

Kuva liittyy:
vesiputket.png


Putken halkaisija on 40mm normaali muovinen vesiputki. 3-tieventtiilejä noihin saa kyllä, mutta mikä olisi sopiva (ja halpa) ohjain tuollaisen venttiilin hatuksi?

Vastaan on tullut esim tällaisia:
Moottoroidut palloventtiilit COMPACT PRO, 3-tie
MOOTTOROIDUT PALLOVENTTIILIT SINTESI

Toisekseen onko noissa jotain sellaisia malleja, jotka käyvät standardikahvan tilalle, jolloin ei tarvitsisi miettiä minkä kokoiselle putkelle/venttiilille moottorin ostaa?
 
Hyvä pesukone?

Jatkanpa keskustelua täällä tuolta Hyvä pesukone ketjusta. Eli lyhyesti: Vanhassa talossa on pesukoneen poistoletku mennyt suoraan lattiakaivoon siten, että poistoletku on vain tungettu viemärin ritilän välistä siihen kiinni. Uudessa pesukoneessa tämä ei enää toiminutkaan, vaan tietyillä ohjelmilla tuo liian matalalla oleva poistoputken pää saa aikaan jonkinnnäköisen lappoefektin, jolloin pesukoneeseen tuleva vesi pääsee valumaan suoraan poistoputkea pitkin ilmeisesti lapon vaikutuksesta pois ja kone pysähtyy vedenottovirheeseen. Toki ohjeessa sanotaankin, että poistoputken pää tulee olla 60-100cm korkeudella, mutta enpä meinannut tätä uskoa, kun vanhat pesukoneet on tuossa olleet ongelmitta iät ja ajat.

Kysymys kuuluu, miten saan helpoiten vedettyä vedet edelleen tuonne lattiakaivoon, mutta katkaistua tuon lapon. Yksinkertaisinta olisi varmaan joku paksumpi putki pystyyn, jonne laitan tuon poistoputken ei-tiiviisti. Ainoa vaan, että paksumpi putki ei mahdu sitten taas viemärinkannen reiän läpi. No, kai sitä reikää tietty voi suurentaa. Toinen vaihtoehto olisi kai laittaa joku suppilontyyppinen viritys ja sitten alkuperäisen paksuinen jatkopätkä. Poistoletku menee sitten vähän korkeammalla tuohon suppiloon ja sieltä valuu vedet viemäriin. kolmas vaihtoehto voisi olla kuten nyt, mutta tekee poistoletkuun reiän ja siitä joku ilmaputki ylös, jolloin siihen tulee "y-haara", jonka kai pitäisi katkaista lappo myös.

Varmaan tosi selkeästi selitetty tämä homma, sori siitä :psmoke:

Mutta olisikohan tähän jotain patenttiviritystä olemassa?
 
Hyvä pesukone?

Jatkanpa keskustelua täällä tuolta Hyvä pesukone ketjusta. Eli lyhyesti: Vanhassa talossa on pesukoneen poistoletku mennyt suoraan lattiakaivoon siten, että poistoletku on vain tungettu viemärin ritilän välistä siihen kiinni. Uudessa pesukoneessa tämä ei enää toiminutkaan, vaan tietyillä ohjelmilla tuo liian matalalla oleva poistoputken pää saa aikaan jonkinnnäköisen lappoefektin, jolloin pesukoneeseen tuleva vesi pääsee valumaan suoraan poistoputkea pitkin ilmeisesti lapon vaikutuksesta pois ja kone pysähtyy vedenottovirheeseen. Toki ohjeessa sanotaankin, että poistoputken pää tulee olla 60-100cm korkeudella, mutta enpä meinannut tätä uskoa, kun vanhat pesukoneet on tuossa olleet ongelmitta iät ja ajat.

Kysymys kuuluu, miten saan helpoiten vedettyä vedet edelleen tuonne lattiakaivoon, mutta katkaistua tuon lapon. Yksinkertaisinta olisi varmaan joku paksumpi putki pystyyn, jonne laitan tuon poistoputken ei-tiiviisti. Ainoa vaan, että paksumpi putki ei mahdu sitten taas viemärinkannen reiän läpi. No, kai sitä reikää tietty voi suurentaa. Toinen vaihtoehto olisi kai laittaa joku suppilontyyppinen viritys ja sitten alkuperäisen paksuinen jatkopätkä. Poistoletku menee sitten vähän korkeammalla tuohon suppiloon ja sieltä valuu vedet viemäriin. kolmas vaihtoehto voisi olla kuten nyt, mutta tekee poistoletkuun reiän ja siitä joku ilmaputki ylös, jolloin siihen tulee "y-haara", jonka kai pitäisi katkaista lappo myös.

Varmaan tosi selkeästi selitetty tämä homma, sori siitä :psmoke:

Mutta olisikohan tähän jotain patenttiviritystä olemassa?

Niin käykö tuo letku jo nyt sitten tarpeeksi korkealla?
Eikös noita poistoletkuja saa pidempinäkin? Itse muistelisin että olen jopa 3m pitkiä nähnyt. Jos laittaa semmosen ja nostaa koukulla riittävän ylös seinälle?
 
Niin käykö tuo letku jo nyt sitten tarpeeksi korkealla?
Eikös noita poistoletkuja saa pidempinäkin? Itse muistelisin että olen jopa 3m pitkiä nähnyt. Jos laittaa semmosen ja nostaa koukulla riittävän ylös seinälle?

Tuossa on nyt siis jo jatkopätkä ja letku tekee koukkauksen metrin korkeudella, eli kuitenkin selkeästi konetta korkeammalla. Tietysti voi koittaa tuota mutkaa vetää vielä ylemmäksi.. kuinkahan ylös sen voi vetää ennen kuin tulee toisaalta mahdollisia poistopumppuongelmia?
 
Tuossa on nyt siis jo jatkopätkä ja letku tekee koukkauksen metrin korkeudella, eli kuitenkin selkeästi konetta korkeammalla. Tietysti voi koittaa tuota mutkaa vetää vielä ylemmäksi.. kuinkahan ylös sen voi vetää ennen kuin tulee toisaalta mahdollisia poistopumppuongelmia?
Ei sen metriä ylemmäksi missään nimessä tarvitse nousta. Jos letku käy oikeasti metrin korkeudessa, jostain muusta viasta vaikuttaisi olevan kyse. Aika iso osa pesukoneista on kytketty lavuaarin vesilukkoon mikä on huomattavasti metriä alempana. Miten veden saa alas lattiakaivoon? Vaikkapa näin (tai aika monella muulla tavalla):

poistovesisuppilo_1515.jpg

ht_pp_muhviton_putki_2421031.jpg

180_180

6418685512758
 
Ei sen metriä ylemmäksi missään nimessä tarvitse nousta. Jos letku käy oikeasti metrin korkeudessa, jostain muusta viasta vaikuttaisi olevan kyse. Aika iso osa pesukoneista on kytketty lavuaarin vesilukkoon mikä on huomattavasti metriä alempana. Miten veden saa alas lattiakaivoon? Vaikkapa näin (tai aika monella muulla tavalla):

poistovesisuppilo_1515.jpg

ht_pp_muhviton_putki_2421031.jpg

180_180

6418685512758


Jos ei halua tuollaista suppiloa, löytyy normaaliin viemäriputkeen esim. tällainen:
6405422890545

PESUKONEEN LIITOSMUHVI PROF 32X21MM VALKOINEN | K-rauta.fi

Tuohon siis saa sen letkun kiinni klemmarilla, ja ilmareiät pitää huolen ettei lappoa synny.


Onhan noissa kiinteään asennukseen tehdyissä liitosyhteissä myös tuo ilmaventtiili, esim:
06210_24%20pk%20poistokulma.JPG




EDIT: Jos pesukone liitetään altaan viemäriin, on se liitos vesilukon yläpuolella, jolloin se saa korvausilman lavuaarista, eikä tuollaista liitosta tarvita.
 
EDIT: Jos pesukone liitetään altaan viemäriin, on se liitos vesilukon yläpuolella, jolloin se saa korvausilman lavuaarista, eikä tuollaista liitosta tarvita.
Jos kylpyhuoneessa, onhan tuo altaan liitos järkevämpi jos mahdollista, ei lattiakaivon putki suotta tule suihkussa käynnin tielle.
 
Menee automaation puolelle, mutta tässä koittanut tutustua tämän kerrostalon järjestelmiin ja VAK näkyy olevan Fidelix. Vakkipurkin kannessa oleva näyttö ilmoittaa tyypikseen Fx2030A. Tuosta löytyy speksit Fidelixin sivuilta jotka lukaisinkin. Onko tuo laite itsessään koko automaatiojärjestelmän aivot?

Jos on, niin millä yhteyksillä/protokollilla tuon on mahdollista lähettää hälytysilmoituksia? Tässä siis vielä selvitellään puutteita viimeisten säätöjen ja virheiden kohdalla ja luovutusmateriaalipuutteita ja kuulemma tuossa ei nyt ole mitään verkkoyhteyttä ulospäin, eli ei saa huoltoyhtiö vikailmoituksia.

Katsoin että ethernet-liitäntä tuossa on. Laite ilmoittaa IP:ksi 0.0.0.0. Saako tuon lähettämään esim. sähköpostilla hälyt? Rakennusurakoitsijan vastaava mestari oli isännöitsijälle ilmoittanut, että tuota varten pitää avata liittymä, joka pystyy lähettämään tekstiviestejä. Saako tuosta AT-komennoilla ulos jotain järkevää, vai tarkoittaako tuo että tekstiviestihälyn tapauksessa tuossa on joku GSM-purkki vieressä, joka kärkitiedolla lähettää jonkun ennaltakirjoitetun viestin?
 

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
258 311
Viestejä
4 490 714
Jäsenet
74 194
Uusin jäsen
Juhisti

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom