Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Tarvittaisiin vähän isompi otanta kuin sinun kylppärisi, jotta voidaan ohittaa suositukset. Pilkkujen muodostumiseen vaikuttaa moni asia. En tiedä myöskään miten ahkerasti ja millä aineilla edellinen asukki on kylppäriä pessyt jne jne. Joka tapauksessa, onko kellään vinkkejä silikonien vaihtotyöhön?
Pointti oli se, että tässä tapauksessa kuulostaa, että taustalla on jokin muu ongelma joka kannattaisi varmaan tutkia - etenkin jos naapureilla on samaa ongelmaa. Voihan se toki olla vain, että alkuperäiset silikonit ovat jotain tiimarilaatua.Tarvittaisiin vähän isompi otanta kuin sinun kylppärisi, jotta voidaan ohittaa suosä itukset. Pilkkujen muodostumiseen vaikuttaa moni asia. En tiedä myöskään miten ahkerasti ja millä aineilla edellinen asukki on kylppäriä pessyt jne jne. Joka tapauksessa, onko kellään vinkkejä silikonien vaihtotyöhön?
Pointin ymmärsin kyllä.Pointti oli se, että tässä tapauksessa kuulostaa, että taustalla on jokin muu ongelma joka kannattaisi varmaan tutkia - etenkin jos naapureilla on samaa ongelmaa. Voihan se toki olla vain, että alkuperäiset silikonit ovat jotain tiimarilaatua.
Haisee ettei tuota ole korjattu. Lämpötila lämmityskaudella tuloilmalle 16...20, taloyhtiöstä riippuenMikä on uudessa kerrostalossa tuloilman "oikea" lämpötila? Muutamastakin paikkaa (mm. Motivan kupongit) lueskellut, että ihanteellinen olisi 15-17 astetta? Kuulostaa alhaiselta, jos tavoitteena on ~21-asteinen huoneilma. Vaikuttaako lämmitystapa ihanteelliseen tuloilman lämpötilaan? Talossa vesikiertoinen lattialämmitys.
Tämä talo on siis uusi, kesällä käyttöönotettu ja vielä on vähän säädettävää lämmityspuolella niin lattialämmityksessä kuin tuloilman lämmityksessäkin. Muutama otanta:
27.1 illalla, ulkona -20, tuloilma 12
28.1 aamu, ulkona -15, tuloilma 18
28.1 ilta, ulkona -7, tuloilma 21
Kuuluuko tuon heitellä noin reilusti? Yksi vaihtoehto pakkasella romahtavalle lämpötilalle on tietysti LVI-suunnittelijan seuraava huomautus vastaanottopöytäkirjassa: "Lattialämmityspiirin 3-tieventtiilin (kuvassa TV13) toimilaite ja johdotukset puuttuu. Nyt lämpöpumppu tekee LL-verkoston lämpötilaa ja sama lämpötila menee myös ilmanvaihdon jälkilämmityspiiriin. Talvella tämä lämpötila ei riitä koneelle. Toimilaite asennettava ja säätökäyrät asetettava toimintakaavion mukaisesti. Minimilämpötilaksi verkostoon menevälle nesteelle asetetaan 25."
Tuosta puutteesta (ja pahasti puutteellisesta luovutusmateriaalista erityisesti LVI:n osalta) on perustajaurakoitsijalta kysytty, että onko korjattu, koska jälkitarkastuksessa kirjaus, että suunnittelijoiden jälkitarkastusmuistioita ei ole vielä toimitettu.
Taloon mäen päällä ja kovalla puuskaisella tuulella kuuluu jostain vähän samanlainen ääni kun joku puhaltaisi tyhjään pulloon. Ei nyt mitään vihellystä mutta semmonen matala puhina. Mietin että johtuisiko tämä siitä että tuuli menee katolla olevien putkien kautta kanaviin. Katolla on kolme putkea: liesituuletin, ilmanvaihto, ja viemärin tuuletusputki (?). Kahdessa ensimmäisessä on iso pallomainen tötsä päällä, mutta viimeinen on pelkkä putki.
Onkohan edes mahdollista että näistä johtuen kuuluu tätä ääntä, ja jos on niin mitä voisi asialle tehdä?
Jos nyt hetken ajattelet miten tuuli käyttäytyy niin kyllä tuosta aika paljon haittaa voi olla . Onhan näitö nyt järkevämmänkin mallisiaIte varmaan kokeilisin tämmöistä tuuletusviemärin nokkaan. Ehkä auttaa, ehkä ei, muttei tuosta muutoinkaan haittaa ole.
Tuuletusputken jäätymissuoja 110/100
Jos nyt hetken ajattelet miten tuuli käyttäytyy niin kyllä tuosta aika paljon haittaa voi olla . Onhan näitö nyt järkevämmänkin mallisia
Sadehattu VILPE 110 Musta
Jos nyt hetken ajattelet miten tuuli käyttäytyy niin kyllä tuosta aika paljon haittaa voi olla . Onhan näitö nyt järkevämmänkin mallisia
Sadehattu VILPE 110 Musta
Eikai rakennusmääräykset sadehatun käyttöä kiellä. Muistelisin että ainoa mitä se mainitsee on, että viemärirakennelma on tehtävä niin, että se ei pääse jäätymään. Sitä nyt pystyy ehkäisemään hyvin helpostiEi tuota viemärin nokkaan saa laittaa.
Itse silti kokeilisin tuota T-haaran mallista jäätymissuojaa.
Eikai rakennusmääräykset sadehatun käyttöä kiellä. Muistelisin että ainoa mitä se mainitsee on, että viemärirakennelma on tehtävä niin, että se ei pääse jäätymään. Sitä nyt pystyy ehkäisemään hyvin helposti
Saattolämmityksellä. Tokihan tuuletus viemäri itsessään pitäis olla myös eristetty mitä ei ainakaan vanhoissa taloissa ole. Harvemmin noissa jäätymissuojissakaan on esim verkkoja, enemmän linnut ja muut tukkii noita kesällä.Nykyiset lait eivät kiellä juuri mitään. Sanotaan vain, että pitää tehdä toimivaa.
Kerro, kuinka estät tuuletusviemärin jäätymisen jos sen päässä on tuollainen hattu. Saattolämmityksellä?
Alipaineventtiilit ainoastaan sisätiloihin, vaatii säännöllistä huoltoa.Mitä noi alipaineventtiilit tms., eikö ne ole just tarkoitettu viemäriputken tuuletusröörin päähän? Vai tuleeko noi johonkin sisätiloihin tarkoitusta x varten? Ts. pitääkö tuuletusviemärin olla aina auki?
Alipaineventtiilit ainoastaan sisätiloihin, vaatii säännöllistä huoltoa.
Katolle menevä tuuletusviemäri on vähintään kondenssieristettävä, päähän jäätymissuoja (tuollainen T-kappale).
Ei sitä kondenssieristää tarvitse. Eristyksen ajatuksena on estää sisäpuolista kosteutta jäätymästä putken sisään. Höyrytiivis eristeen ei tarvitse olla.
Meillä (OKT) meni viemärin ja alapohjan tuuletusputket vierekkäun kotelossa katolle. Eristin kummatkin sisätiloissa koska ainakin alapohjan tuuletusputki aiheutti jää/kondenssiongelmaa. Samalla meni sitten viemärin tuuletuksen eristys.
Asetusteksti:Ei sitä kondenssieristää tarvitse. Eristyksen ajatuksena on estää sisäpuolista kosteutta jäätymästä putken sisään. Höyrytiivis eristeen ei tarvitse olla.
Asetusteksti:
"Viemärilaitteistosta ei saa aiheutua hajuhaittaa.
Viemäripisteessä on oltava puhdistettava vesilukko.
Viemäreiden on oltava yhteydessä rakennuksen vesikaton yläpuolelle ulottuvaan tuuletusviemäriin. Kylmässä tilassa olevan tuuletusviemärin on oltava lämmöneristetty.".
Toki kondenssieristys ei ole pakollinen, villa käy hyvin myös, kaikki rakennuspaikat vähän tapauskohtaisia mikä on kulloinkin paras.
Villan lämmönjohtavuus n. 0,06...0,08 ja solukumilla n. 0,03...0,04. Miten pienemmän arvon omaava tuote ei ole parempi?En tiedä mitä nyt ajat takaa. Viemäri tulee lämpöeristää, eli riittävästi villaa ympärille. Solukumi ei yleisestä harhaluulosta huolimatta ole lämmöneristeenä villaa parempi, eli sitäkin saa tuutata ihan yhtä paksusti. Kondenssieristystä yläpohjassa ei tarvitse, eli se on vain turhaa vaivaa alkaa teippaamaan villojen saumoja.
Villan lämmönjohtavuus n. 0,06...0,08 ja solukumilla n. 0,03...0,04. Miten pienemmän arvon omaava tuote ei ole parempi?
Miksi 50mm villan korvaisi 13mm solukumi? Puhut nyt aivan sekavia.Aika normaali tapaus on, että 50mm lämmöneriste korvataan jollain 13mm solukumilla.
Sitä paitsi, 0,04 W/mK on ihan perus lämmönjohtavuus villalle. Solukumille ~0,035 W/mK.
Miksi 50mm villan korvaisi 13mm solukumi? Puhut nyt aivan sekavia.
Höpö höpö. Katso vaikka valmistajan ilmoittamia arvoja jos et tiedä.
Mä olen varmaan hirveä kriminaali, kun suunnittelen päättäväni rintsikan uuden tuuletusviemärin molemmista päistä ja harjalta tuulettuvaan kylmään yläpohjakolmioon Entinen omistaja oli päättänyt tuuletuksen kellarin saunan lasketun katon yläpuolelle
Lähinnä tuota pohdin, kun ei tuo nykyinenkään ratkaisu kellarissakaan käryä Toki täytyy katsoa nyt mihin kaikkialle se nykyputkisto tuosta etenee, betoni, rauta ja muoviputket sulassa sovussa keskenään Ei piirustuksia ja rakennus"insinööri" maatuu kirkkomaalla.Kyllä tuo aika typerä idea on. Sieltä se paskahuuru rakenteista tulee löytymään
Talon ulkopuolella on 2 rengaskaivoa, josta on nykyään vain oikaistu läpi kaupungin verkkoon. Eli betoniputki (n. 10 cm sisähalk.) tulee kaivoon 1, virtaa avointa "kourua" pitkin toiseen putkeen, josta menee vajaan metrin päässä olevaan toiseen vähän pienempään rengaskaivoon. Siitä jälleen "kourua" pitkin avoimena isoon betoniputkeen (sisähalk. ~20 cm?) ja kaupungin viemärikaivoon (30 m). Ei liene paljon imutehoa kaupungin päästä.Mihin se viemäröinti talosta menee? Jos johonkin omaan pömpeliin, eipä sinne kummoista pöhinää tule verrattuna johonkin isoon kiinteistöön, missä on paljon käyttöä ja kunnallisessa verkossa.
2013 rakennettu kerrostalo. Kylppärin silikonit lienevät vaihtoiässä kun pieniä pilkkuja alkanut yhteen nurkkaan ilmestymään. Houkuttaisi tehdä vaihto itse. Onko vinkkejä silikonien vaihtoon? Varovainen saa ainkain olla, että lähe puukolla vesieristettä puhkomaan.
Lähinnä tuota pohdin, kun ei tuo nykyinenkään ratkaisu kellarissakaan käryä Toki täytyy katsoa nyt mihin kaikkialle se nykyputkisto tuosta etenee, betoni, rauta ja muoviputket sulassa sovussa keskenään Ei piirustuksia ja rakennus"insinööri" maatuu kirkkomaalla.
Mihin se viemäröinti talosta menee? Jos johonkin omaan pömpeliin, eipä sinne kummoista pöhinää tule verrattuna johonkin isoon kiinteistöön, missä on paljon käyttöä ja kunnallisessa verkossa.
Ei tuossa ole mitään, pelkkä olisko 50 mm muoviputki. Toki tämä betoni-teräs-muovi-kombo + 40-50 vuotta käyttöä on muutenkin sellainen, että tiiveys ei ole ihan nykyluokkaa. Tuulettuu mistä tuulettuu. Olettaisin, että pahimmat käryt tuossa jää alempaan ulkokaivoon, sen jälkeen kuitenkin putkikoko pienenee ja välissä vielä toinen kaivo. Molemmissa siis tätä nykyä pohjana pelkkä betonikouru ja perus betonikansi maan pinnalla, käytännössä siis "puhtaat". Täytyy katsoa tuota tilannetta vielä uusiksi kosteuden näkökulmasta, hormeissa kuitenkin löytyy sen verran, että joku on tällä hetkellä käyttämättä eli sitä kautta pääsis helposti katon ulkopuolellekin. Voi toki olla, että se käyttämätön hormi vielä paljastuu jotenkin olevan kytköksissä tuohon viemärin tuuletukseen, ko. tilassa johon avoin putki päättyy on katossa mystinen reikä, piippu on seinän toisella puolen. Jahka keittiön lattia lähtee, niin pääsee näkemään mihin ko. käytävä johtaa. On tää vanhojen pommien remppa kivaa Rahaa tai arvoesineitä ei oo vielä löytynytOnko siellä nykyisessä alipaineventtiili? Meilläkään ei varsinaista tuuletusputkea ole, vain alipaineventtiili yläkerran wc:ssä.
Edellisessä kämpässä oli takaisku vintissä, ja jäätyi aina pakkasilla, joten vedin putken pihalle ilman venttiiliä.
Otetaas alusta. Elieli, osaisiko joku selittää alla olevan kuvan? Kyseessä muutaman talon lähteestä vedet ottama pumppaamo, jonka tunteva henkilö otti ja menehtyi juuri ennen kuin muutin itse alueelle. Nyt pitäisi alkaa raapimaan kasaan tarvittavia tietoja pumppuhuoneen operoimiseen. Kaiken muun olen mielestäni ymmärtänyt tutkimalla vanhoja puutteellisia ohjeita, huoltokirjoja ja laitteiden valmistajien ohjeita, mutta am. setuppi vähän hämmentää.
Hyvä pesukone?
Jatkanpa keskustelua täällä tuolta Hyvä pesukone ketjusta. Eli lyhyesti: Vanhassa talossa on pesukoneen poistoletku mennyt suoraan lattiakaivoon siten, että poistoletku on vain tungettu viemärin ritilän välistä siihen kiinni. Uudessa pesukoneessa tämä ei enää toiminutkaan, vaan tietyillä ohjelmilla tuo liian matalalla oleva poistoputken pää saa aikaan jonkinnnäköisen lappoefektin, jolloin pesukoneeseen tuleva vesi pääsee valumaan suoraan poistoputkea pitkin ilmeisesti lapon vaikutuksesta pois ja kone pysähtyy vedenottovirheeseen. Toki ohjeessa sanotaankin, että poistoputken pää tulee olla 60-100cm korkeudella, mutta enpä meinannut tätä uskoa, kun vanhat pesukoneet on tuossa olleet ongelmitta iät ja ajat.
Kysymys kuuluu, miten saan helpoiten vedettyä vedet edelleen tuonne lattiakaivoon, mutta katkaistua tuon lapon. Yksinkertaisinta olisi varmaan joku paksumpi putki pystyyn, jonne laitan tuon poistoputken ei-tiiviisti. Ainoa vaan, että paksumpi putki ei mahdu sitten taas viemärinkannen reiän läpi. No, kai sitä reikää tietty voi suurentaa. Toinen vaihtoehto olisi kai laittaa joku suppilontyyppinen viritys ja sitten alkuperäisen paksuinen jatkopätkä. Poistoletku menee sitten vähän korkeammalla tuohon suppiloon ja sieltä valuu vedet viemäriin. kolmas vaihtoehto voisi olla kuten nyt, mutta tekee poistoletkuun reiän ja siitä joku ilmaputki ylös, jolloin siihen tulee "y-haara", jonka kai pitäisi katkaista lappo myös.
Varmaan tosi selkeästi selitetty tämä homma, sori siitä
Mutta olisikohan tähän jotain patenttiviritystä olemassa?
Niin käykö tuo letku jo nyt sitten tarpeeksi korkealla?
Eikös noita poistoletkuja saa pidempinäkin? Itse muistelisin että olen jopa 3m pitkiä nähnyt. Jos laittaa semmosen ja nostaa koukulla riittävän ylös seinälle?
Ei sen metriä ylemmäksi missään nimessä tarvitse nousta. Jos letku käy oikeasti metrin korkeudessa, jostain muusta viasta vaikuttaisi olevan kyse. Aika iso osa pesukoneista on kytketty lavuaarin vesilukkoon mikä on huomattavasti metriä alempana. Miten veden saa alas lattiakaivoon? Vaikkapa näin (tai aika monella muulla tavalla):Tuossa on nyt siis jo jatkopätkä ja letku tekee koukkauksen metrin korkeudella, eli kuitenkin selkeästi konetta korkeammalla. Tietysti voi koittaa tuota mutkaa vetää vielä ylemmäksi.. kuinkahan ylös sen voi vetää ennen kuin tulee toisaalta mahdollisia poistopumppuongelmia?
Ei sen metriä ylemmäksi missään nimessä tarvitse nousta. Jos letku käy oikeasti metrin korkeudessa, jostain muusta viasta vaikuttaisi olevan kyse. Aika iso osa pesukoneista on kytketty lavuaarin vesilukkoon mikä on huomattavasti metriä alempana. Miten veden saa alas lattiakaivoon? Vaikkapa näin (tai aika monella muulla tavalla):
Jos kylpyhuoneessa, onhan tuo altaan liitos järkevämpi jos mahdollista, ei lattiakaivon putki suotta tule suihkussa käynnin tielle.EDIT: Jos pesukone liitetään altaan viemäriin, on se liitos vesilukon yläpuolella, jolloin se saa korvausilman lavuaarista, eikä tuollaista liitosta tarvita.