Kysy LVI:stä

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Coanda
  • Aloitettu Aloitettu
  • Avainsanat Avainsanat
    lvi
Menee automaation puolelle, mutta tässä koittanut tutustua tämän kerrostalon järjestelmiin ja VAK näkyy olevan Fidelix. Vakkipurkin kannessa oleva näyttö ilmoittaa tyypikseen Fx2030A. Tuosta löytyy speksit Fidelixin sivuilta jotka lukaisinkin. Onko tuo laite itsessään koko automaatiojärjestelmän aivot?

Jos on, niin millä yhteyksillä/protokollilla tuon on mahdollista lähettää hälytysilmoituksia? Tässä siis vielä selvitellään puutteita viimeisten säätöjen ja virheiden kohdalla ja luovutusmateriaalipuutteita ja kuulemma tuossa ei nyt ole mitään verkkoyhteyttä ulospäin, eli ei saa huoltoyhtiö vikailmoituksia.

Katsoin että ethernet-liitäntä tuossa on. Laite ilmoittaa IP:ksi 0.0.0.0. Saako tuon lähettämään esim. sähköpostilla hälyt? Rakennusurakoitsijan vastaava mestari oli isännöitsijälle ilmoittanut, että tuota varten pitää avata liittymä, joka pystyy lähettämään tekstiviestejä. Saako tuosta AT-komennoilla ulos jotain järkevää, vai tarkoittaako tuo että tekstiviestihälyn tapauksessa tuossa on joku GSM-purkki vieressä, joka kärkitiedolla lähettää jonkun ennaltakirjoitetun viestin?
Pitäisi tukea sähköpostihälyjä, en ole tosin kokeillut koskaan. Normaalisti sim-kortin kautta tekstareina.
 
Menee automaation puolelle, mutta tässä koittanut tutustua tämän kerrostalon järjestelmiin ja VAK näkyy olevan Fidelix. Vakkipurkin kannessa oleva näyttö ilmoittaa tyypikseen Fx2030A. Tuosta löytyy speksit Fidelixin sivuilta jotka lukaisinkin. Onko tuo laite itsessään koko automaatiojärjestelmän aivot?

Jos on, niin millä yhteyksillä/protokollilla tuon on mahdollista lähettää hälytysilmoituksia? Tässä siis vielä selvitellään puutteita viimeisten säätöjen ja virheiden kohdalla ja luovutusmateriaalipuutteita ja kuulemma tuossa ei nyt ole mitään verkkoyhteyttä ulospäin, eli ei saa huoltoyhtiö vikailmoituksia.

Katsoin että ethernet-liitäntä tuossa on. Laite ilmoittaa IP:ksi 0.0.0.0. Saako tuon lähettämään esim. sähköpostilla hälyt? Rakennusurakoitsijan vastaava mestari oli isännöitsijälle ilmoittanut, että tuota varten pitää avata liittymä, joka pystyy lähettämään tekstiviestejä. Saako tuosta AT-komennoilla ulos jotain järkevää, vai tarkoittaako tuo että tekstiviestihälyn tapauksessa tuossa on joku GSM-purkki vieressä, joka kärkitiedolla lähettää jonkun ennaltakirjoitetun viestin?

Ajatuksen voimalla se tosiaan ei osaa mitään ulospäin kertoa eli jos siinä ei ole verkkoyhteyttä eikä gsm modeemia niin ei siitä voi mitään hälyjä ulospäin lähteä. Hälyviestit on joka tapauksessa ennalta määriteltyjä mitä sisältävät. Onnistuu siis ethernet yhteydellä sähköpostilla tai gsm modeemilla tekstiviestillä. Ja kyllä kyseinen "näyttö" on samalla järjestelmän cpu sekä käyttöpääte.
 
Onko olemassa mitään järjellisen hintaista ja helppoa hiekanerotinta kytkettäväksi joko suoraan lavuaarin vesilukon tilalle tai sitten vesilukon ja viemärin väliselle osuudelle? Kellarissa on vesipiste lavuaareineen, jossa olisi kiva pystyä joskus huuhtomaan kaikenlaista hiekkaista ja multaistakin kapinetta, mutta eihän hiekka sinne viemäriin kuulu.

Googlaamalla löytyy enimmäkseen vain kaivoja joissa on hiekanerotus, mutta ei nyt justiinsa ole mitään hinkua alkaa uutta kaivoa upottamaan lattiaan. Ennemmin pesen sitten jatkossakin pihalla kaikki mistä hiekkaa tulee, jos tuollaista hakemaani värkkiä ei löydy.
 
Onko olemassa mitään järjellisen hintaista ja helppoa hiekanerotinta kytkettäväksi joko suoraan lavuaarin vesilukon tilalle tai sitten vesilukon ja viemärin väliselle osuudelle? Kellarissa on vesipiste lavuaareineen, jossa olisi kiva pystyä joskus huuhtomaan kaikenlaista hiekkaista ja multaistakin kapinetta, mutta eihän hiekka sinne viemäriin kuulu.

Googlaamalla löytyy enimmäkseen vain kaivoja joissa on hiekanerotus, mutta ei nyt justiinsa ole mitään hinkua alkaa uutta kaivoa upottamaan lattiaan. Ennemmin pesen sitten jatkossakin pihalla kaikki mistä hiekkaa tulee, jos tuollaista hakemaani värkkiä ei löydy.
Koita hakea vaikkapa "sakkasieppari" nimellä, tuollaisia on muutamalla valmistajalla. Asennetaan usein siivouskomeroiden kaatoaltaiden yhteyteen, korvaa tavallisen hajulukon altaan alla.
 
Tehdään ensin ja kysellään sitten... Nyt kun lämpötilat on pumpanneet pakkasen ja plussan puolella, niin vasta osamani omakotitalon pari rännikaivoa + maanalaista putkea pasahti jäähän. Putket taitavat mennä aikalailla maanpinnan suuntaisesti hyvin lähellä maanpintaa, joten ihmekkös tuo, eikö noi pitäisi laittaa routarajan alle? Myyjä sanoi kuntotarkastuksessa, että ovat tupanneet jäätymään ja sen vuoksi hän on kolannut lumet seinää vasten ko. kaivojen kohdalla - paikalla ollut kuntotarkastaja sanoi tästä pahasti, että ei helvetissä, joten itse en kolannut sit.

Anyways, sulattelin kaivot kuumalla vedellä ja tyrkkäsin sadevesikaivoista putkiin 10W/m sulanapitokaapelit. Toiseen sadevesikaivoon meni houkuttelemala metrin kaapeli, toiseen 4m kaapeli. Piirustuksia järjestelmästä ei ole, joten oletan, että siellä tuli T-kappale tms. vastaan, eikä mene tämän vuoksi. Jatkoon vai ei jatkoon? Voiko tällä tehdä jotain vahinkoa järjestelmälle?

Pitää varmaan joskus kesällä kuvauttaa ja huuhteluttaa salaojat ja samalla nuo sadevesisysteemit, että ois ees joku haju, että missä mitäkin menee. Purkuputkikin on hukassa, samoin perusvesikaivo, jos sellaista onkaan.
 
Tehdään ensin ja kysellään sitten... Nyt kun lämpötilat on pumpanneet pakkasen ja plussan puolella, niin vasta osamani omakotitalon pari rännikaivoa + maanalaista putkea pasahti jäähän. Putket taitavat mennä aikalailla maanpinnan suuntaisesti hyvin lähellä maanpintaa, joten ihmekkös tuo, eikö noi pitäisi laittaa routarajan alle? Myyjä sanoi kuntotarkastuksessa, että ovat tupanneet jäätymään ja sen vuoksi hän on kolannut lumet seinää vasten ko. kaivojen kohdalla - paikalla ollut kuntotarkastaja sanoi tästä pahasti, että ei helvetissä, joten itse en kolannut sit.

Anyways, sulattelin kaivot kuumalla vedellä ja tyrkkäsin sadevesikaivoista putkiin 10W/m sulanapitokaapelit. Toiseen sadevesikaivoon meni houkuttelemala metrin kaapeli, toiseen 4m kaapeli. Piirustuksia järjestelmästä ei ole, joten oletan, että siellä tuli T-kappale tms. vastaan, eikä mene tämän vuoksi. Jatkoon vai ei jatkoon? Voiko tällä tehdä jotain vahinkoa järjestelmälle?

Pitää varmaan joskus kesällä kuvauttaa ja huuhteluttaa salaojat ja samalla nuo sadevesisysteemit, että ois ees joku haju, että missä mitäkin menee. Purkuputkikin on hukassa, samoin perusvesikaivo, jos sellaista onkaan.
Jos viemäri/vesijohto alle routasyvyydessä, laitetaan päälle noin metrin kaistale 100-300mm eristettä, sulanapito on harvinaisempaa viemäreissä mutta vesijohdoissa yleistä. Paineettomien putkien jäätyminen ei ole niin vaarallista, tiedän tosin yksittäistapauksia että mennyt sillonkin putki halki, mutta selkeästi harvinaisempaa.

Kannattaa tilata jostain kiinasta parin kympin kaapelikamera ja koittaa kuvailla sillä, voihan se olla että siellä on joku tukoskin?
 
Kannattaa tilata jostain kiinasta parin kympin kaapelikamera ja koittaa kuvailla sillä, voihan se olla että siellä on joku tukoskin?

Joo, itseasiassa vähän kalliimpikin tuli tilattua, mutta ongelmaksi tuli, etten saanut syötettyä sitä viemäriputkeen. Liian ohut piuha, niin painuu mutkalle ottaessaan kiinni haitariputkeen, vaikka jäykkä onkin sinänsä.Pitäisi vetää nippusiteellä kiinni johonkin jäykempään kamaan ja katsella, mitä näkyy. Mutta voisi tilata ensi kesänä ammattilaisen kuvaamaan kaikki sekä salaojat, että sadevesijärjestelmät, kun ovat 20v vanhat ja koskaan ei ole tehty niille mitään. Näkisi missä hapessa ovat.

En usko että on tukossa viemärit, sulaksi kun sai niin pystyy kaatamaan sangollisen vettä kaivoon ja menee sukkana läpi, ei yhtään takeltele. Vaan viemäriputki lähtee rännikaivosta 10cm syvyydestä aikalailla vaakasuoraan, tokihan siinä on kaatoa, että vesi liikkuu, mutta ensimmäiset x metriä on kyllä varmasti routarajan (ja routaeristeen?) yläpuolella.
 
Tehdään ensin ja kysellään sitten... Nyt kun lämpötilat on pumpanneet pakkasen ja plussan puolella, niin vasta osamani omakotitalon pari rännikaivoa + maanalaista putkea pasahti jäähän. Putket taitavat mennä aikalailla maanpinnan suuntaisesti hyvin lähellä maanpintaa, joten ihmekkös tuo, eikö noi pitäisi laittaa routarajan alle? Myyjä sanoi kuntotarkastuksessa, että ovat tupanneet jäätymään ja sen vuoksi hän on kolannut lumet seinää vasten ko. kaivojen kohdalla - paikalla ollut kuntotarkastaja sanoi tästä pahasti, että ei helvetissä, joten itse en kolannut sit.

Anyways, sulattelin kaivot kuumalla vedellä ja tyrkkäsin sadevesikaivoista putkiin 10W/m sulanapitokaapelit. Toiseen sadevesikaivoon meni houkuttelemala metrin kaapeli, toiseen 4m kaapeli. Piirustuksia järjestelmästä ei ole, joten oletan, että siellä tuli T-kappale tms. vastaan, eikä mene tämän vuoksi. Jatkoon vai ei jatkoon? Voiko tällä tehdä jotain vahinkoa järjestelmälle?

Pitää varmaan joskus kesällä kuvauttaa ja huuhteluttaa salaojat ja samalla nuo sadevesisysteemit, että ois ees joku haju, että missä mitäkin menee. Purkuputkikin on hukassa, samoin perusvesikaivo, jos sellaista onkaan.
En ole asiantuntija, mutta meillä entinen omistaja oli kattoremontin yhteydessä laittanut sadevesiputket ja rännikaivot joka nurkkaan. Putket kulkivat maan alla n. 20cm syvyydessä noin neljän metrin matkan ja päättyivät siihen. Eivät johtaneet mihinkään. Joten selvä oli, että reilummalla sateella rännikaivo tulvi yli.

Kaivoin joka nurkan putkenpään esille ja jatkoin putkea ja nostin maan pinnalle purkupään (reilu kaato mahdollisti) tai yhteen nurkkaan tein maan alle pesän, johon mahtuu enemmän vettä. Näin lähellä pintaa kulkevat vesiputket paikallistin simppelisti metallitikulla. Eli aloitin rännikaivosta ja tökkimällä eteenpäin tikulla maahan selvisi missä vesiputki kulkee ja mihin suuntaan. Näin löytyi sitten myös se putken pääkin.

Mustaa haitariputkea on meilläkin nuo ja oli aivan täynnä lehtimoskaa kun putken pään esille kaivettua huuhtelin.
 
En ole asiantuntija, mutta meillä entinen omistaja oli kattoremontin yhteydessä laittanut sadevesiputket ja rännikaivot joka nurkkaan. Putket kulkivat maan alla n. 20cm syvyydessä noin neljän metrin matkan ja päättyivät siihen. Eivät johtaneet mihinkään. Joten selvä oli, että reilummalla sateella rännikaivo tulvi yli.

Kaivoin joka nurkan putkenpään esille ja jatkoin putkea ja nostin maan pinnalle purkupään (reilu kaato mahdollisti) tai yhteen nurkkaan tein maan alle pesän, johon mahtuu enemmän vettä. Näin lähellä pintaa kulkevat vesiputket paikallistin simppelisti metallitikulla. Eli aloitin rännikaivosta ja tökkimällä eteenpäin tikulla maahan selvisi missä vesiputki kulkee ja mihin suuntaan. Näin löytyi sitten myös se putken pääkin.

Mustaa haitariputkea on meilläkin nuo ja oli aivan täynnä lehtimoskaa kun putken pään esille kaivettua huuhtelin.

Tuo onkin hyvä kikka tuo metallitikku, kiitos. Pitää katsoa kesällä saanko selvitettyä noin, minne sadevesiviemärit menee. En olisi mahdottoman yllättynyt, jos ne päättyvät samalla lailla ei minnekään (vaikkakaan syksyllä ei mitään ylivuoto-ongelmia ollut, mutta maaperä taitaa kuitenkin olla hyvin vettä imevää), koska putkirassilla kun vähän kokeilin yhtä sadevesiviemäriä, niin 4.5m jälkeen tuli stoppi, joka mielestäni tuntui ja kuulosti tökkiessä soralta. En silloin uskonut, että se oikeasti soramaahan päättyisi, mutta kirjoittamasi perusteella kävisi nyt vähän järkeen. Pitää koittaa saada tuo halpa viemärikamera syötettyä loppuun asti, sillähän sen näkisi.

Talo on kyllä 20 vuotta pysynyt kuivana, että vaikka nuo nyt soraan päättyisivät, niin en tiedä tointaako tehdä mitään, ainakaan ennen kuin pitää jostain muusta syystä suorittaa kaivuutöitä. Samalla pitää asentaa sitten puuttuva patolevykin. Kunhan nyt saisi estettyä jäätymisen, ettei keväällä tulvi vedet suoraan sokkeliin.

En ymmärrä miksi näitä ei voisi pistää paperille ja talon mappiin, ettei tarvitsisi salapoliisina etsiä miten mikäkin on tehty...
 
En ymmärrä miksi näitä ei voisi pistää paperille ja talon mappiin, ettei tarvitsisi salapoliisina etsiä miten mikäkin on tehty...

Yleensä noi tehdään ilman suunnitelmia, lähinnä kaivinkonekuskilta neuvoa kysyen.

Tuossa oltiin yhdestä asunnosta kaupoissa mihin olisi pitänyt salaojat uusia. Tontti sinällänsä oli ihan hyvän kukkulan päällä, mutta asunnon rakentamisen jälkeen ojat oli laitettu tukkoon, ympärillä oli asuntoja ja tie oli asfaltoitu.
Olisi ollu ihan mielenkiintoinen salaoja uusia kun kahden naapurin tontin läpi olisi pitänyt kokoomaoja vetää.
 
Kävi tuollainen viemärikuvaaja tarkastamassa tilannetta ja melko lähellä tukkeumaa ollaan ainakin keittiöstä lähtevän putken suhteen. Vajaa 30 v vanhat putket. Pystyykö tota putkea rassaamaan jotenkin kotikonstein vai suosiolla joku ammattilainen paikalle? Tuo kuvaaja tarjosi työtä reilun 2000 € hintaan mikä kuulostaa äkkiseltään melko kovalta.
 
Viemäreitä varmaan jokainen putkiliike rassaa ja huuhtelee tuntihinnoin. Tietysti riippuu miten paljon ja pahasti on tukossa, mutta tokihan tuo kuulostaa todella kalliilta jos vaikkapa ajattelee 65€/h+mahdolliset kulut rassikoneesta/huuhtelu vehkeistä..
 
Lattiaan liimattavat wc-pöntöt. Liimataanko nuo jollain silikonilla vai onko esim Pattex pl300 liima sopiva tähän tarkoitukseen?
 
Lattiaan liimattavat wc-pöntöt. Liimataanko nuo jollain silikonilla vai onko esim Pattex pl300 liima sopiva tähän tarkoitukseen?
Silikoni ei kestä vaan liimamassalla. Oikeastaan suurin osa liimoista kestää tuossa tarkoituksessa jos pytyn jalka ei keiku, käyttäjillä ei ole suurta ylipainoa/koordinaatio-ongelmia tms. Eiköhän tuokin asiansa aja.
 
T2 tms elastinen voimaliimalla liimaus, ei koko jalkaa ympäri vaan 4-6 kohtaan. Liiman kuivuttua silkkari jalan ympäri. Ennen tuli myös liimattua silkkarilla. Jos pinnat on hyvin puhdistettu hyvin niin kyllä se sillkariliimauskin pitää. Kovin montaa pyttyä ei ole tarvinnut käydä uudestaan liimaamassa vaikka olisi silkkarilla kiinni.
 
Jaahas. Tulevan veden putki tulee lattian läpi ja siinä on päällä asennettuna saattokaapeli. Se nyt hyvin vähän tihkuaa. Arvelin että ottaa koko kaapelin pois koska omana asumisaikanani en ole sitä kertaakaan tarvinnut ja tulppaa lähdön. Ongelmaksi muodostuukin vain putkimiehen paikalle saanti homma tekemään, ei näytä kiinnostavan sitten millään ketään.

Kuinka kusessa olen jos tuon itse tulppaan ja tuo tulppa räjähtää joskus vuosien päästä? Täysin varma en ole, onko tuo kaapeli ollut tuossa viime peruskorjauksesta asti (1800-luvulla rakennettu talo, käytetty täysin palasina n. 10v sitten) vai laitettu kun nuo putket tykkää jäätyä vessan kaapin sisältä ja on luultu että jäätyvät jo tuosta.

Edit: Lisätään nyt sen verran, että jos se räjähtää ens viikolla jo niin selkäranka sanoo että ihan oma syy ja lompakko.
 
Ei se tulppa tule mihkään räjähtämän. Se paineläpivienti pois ja tulppa tilalle mielummin hamppu+kitillä. Jos on huonosti tehty niin heti se vuotaa. Kokona tuon luultavasti ¾/dn20 (tai dn15, voi myös olla dn25).

Pytyn liimaukseen vielä, välttäisin kaikkia kirkkaita liimoja kun ne tuppaa ajanmyötä muuttumaan kusenkeltaiseksi, ainankin jos kerros on paksu. Valkoinenkin kerää helposti näkyvää likaa.
 
Hirvee homma saada irti varsinkaan ehjänä, jos koko jalan ALLE menee liimat pistämään (eikai kukaan vedä liimoja niin, että pytty maahan ja saumaa sen sivultapäin?). Neljästä pisteestä ne ruuvikiinnitykselläkin hyvin pysyy... sit vaan nätit silikonoinnit tai vaihtoehtoisesti saumalaasti jos ei halua silikoneja uusia 5-10 vuoden välein.
 
Ihan mielenkiinnosta niin miksi ei koko jalan ympärille?

Koska kunnon asennusliima (kuten sika t2, soudal x-treme power) on todella hankala saada siistiksi. Silkkarinhan voi siistiä saippuaveden kanssa kun näitä liimoja saippuavesi ei haittaa mitenkään. Noi on myöskin niin jäykkiä että niitä ei edes tee mieli pursottaa koko jalan ympäri.
Noi liimauspisteet myös kuivuvat nopeammin kuin koko jalan ympäriveto hidastaa läpikuivumista ,varsinkin jos on joutunut reilusti kiilaamaan, jalan sisäpuolelta
Sen jalan saumaaminen silkkarilla liimauksen jälkeen myös antaa paremman jäljen kun silkkari ei pursoudu niin paljoa.

Kerran erehdyin liimaamaan jalan ympäri t2:lla, jeesus mikä homma olis saada sauma siistiksi. Meni rätei, asetonia ja hermot.
 
Mut eikai kukaan liimaa sivulta päin? Liimahan kuuluu pöntön ja lattian väliin, sit lasketaan pönttö kohilleen jotta liima puristuu väliin.
 
Menee automaation puolelle, mutta tässä koittanut tutustua tämän kerrostalon järjestelmiin ja VAK näkyy olevan Fidelix. Vakkipurkin kannessa oleva näyttö ilmoittaa tyypikseen Fx2030A. Tuosta löytyy speksit Fidelixin sivuilta jotka lukaisinkin. Onko tuo laite itsessään koko automaatiojärjestelmän aivot?

Jos on, niin millä yhteyksillä/protokollilla tuon on mahdollista lähettää hälytysilmoituksia? Tässä siis vielä selvitellään puutteita viimeisten säätöjen ja virheiden kohdalla ja luovutusmateriaalipuutteita ja kuulemma tuossa ei nyt ole mitään verkkoyhteyttä ulospäin, eli ei saa huoltoyhtiö vikailmoituksia.

Katsoin että ethernet-liitäntä tuossa on. Laite ilmoittaa IP:ksi 0.0.0.0. Saako tuon lähettämään esim. sähköpostilla hälyt? Rakennusurakoitsijan vastaava mestari oli isännöitsijälle ilmoittanut, että tuota varten pitää avata liittymä, joka pystyy lähettämään tekstiviestejä. Saako tuosta AT-komennoilla ulos jotain järkevää, vai tarkoittaako tuo että tekstiviestihälyn tapauksessa tuossa on joku GSM-purkki vieressä, joka kärkitiedolla lähettää jonkun ennaltakirjoitetun viestin?

Kyllä se sama purkki on myös "aivot". Hälyt saa lähtemään esim. sähköpostilla tai tekstiviestillä, muitakin mahollisuuksia on mutta nuo on yleisimmät. Tekstiviestihälyt saa lähtemään niin, että niissä lukee selkokielinen teksti hälytyksen syystä.

Etäyhteys laitteeseen onnistuu myös, eli saat tietokoneen selaimella saman graafisen käyttöliittymän kuin itse vakin kosketusnäytöstä. Etäyhteys onnistuu ilman lisäkilkkeitä vaikka esim. sisäverkossa mutta kerrostalon tapauksessa yleensä internetin kautta, jolloin esimerkiksi huoltoyhtiö tai hallituksen jäsen voi omalta koneeltaan katsoa mitä järjestelmässä tapahtuu. Internetin kautta kannattaa käyttää jotain salausmenetelmää, esim Tosibox. Tai vähintäänkin jos laittaa sen suoraan julkiseen verkkoon huolehtii, että oletussalasanat on muutettu. Noita järjestelmiä löytyy järkyttävä määrä vakiosalasanoilla julkisesta verkosta.
 
Kyllä se sama purkki on myös "aivot". Hälyt saa lähtemään esim. sähköpostilla tai tekstiviestillä, muitakin mahollisuuksia on mutta nuo on yleisimmät. Tekstiviestihälyt saa lähtemään niin, että niissä lukee selkokielinen teksti hälytyksen syystä.

Etäyhteys laitteeseen onnistuu myös, eli saat tietokoneen selaimella saman graafisen käyttöliittymän kuin itse vakin kosketusnäytöstä. Etäyhteys onnistuu ilman lisäkilkkeitä vaikka esim. sisäverkossa mutta kerrostalon tapauksessa yleensä internetin kautta, jolloin esimerkiksi huoltoyhtiö tai hallituksen jäsen voi omalta koneeltaan katsoa mitä järjestelmässä tapahtuu. Internetin kautta kannattaa käyttää jotain salausmenetelmää, esim Tosibox. Tai vähintäänkin jos laittaa sen suoraan julkiseen verkkoon huolehtii, että oletussalasanat on muutettu. Noita järjestelmiä löytyy järkyttävä määrä vakiosalasanoilla julkisesta verkosta.
Tuossa itsellä ajatus heräsikin jo, että voisi kameravalvontajärjestelmän hankinnan yhteydessä laittaa myös automaation verkkoon että pääsisi katselemaan. Itseä kiinnostaa erityisesti, saako tuosta maalämpöjärjestelmästä mitä irti vakin välityksellä (loppukuvat puuttuu edelleen, niin on vähän hatarat tiedot talon järjestelmistä). Olen itse hallituksen pj ja ajattelin hallitukselle esittää, että liittäisin nuo omaan kotiverkkooni, niin pääsisi suoraan sisäverkosta seurailemaan ja olisi varmasti hyvin suojattu.
 
Koska kunnon asennusliima (kuten sika t2, soudal x-treme power) on todella hankala saada siistiksi. Silkkarinhan voi siistiä saippuaveden kanssa kun näitä liimoja saippuavesi ei haittaa mitenkään. Noi on myöskin niin jäykkiä että niitä ei edes tee mieli pursottaa koko jalan ympäri.
Noi liimauspisteet myös kuivuvat nopeammin kuin koko jalan ympäriveto hidastaa läpikuivumista ,varsinkin jos on joutunut reilusti kiilaamaan, jalan sisäpuolelta
Sen jalan saumaaminen silkkarilla liimauksen jälkeen myös antaa paremman jäljen kun silkkari ei pursoudu niin paljoa.

Kerran erehdyin liimaamaan jalan ympäri t2:lla, jeesus mikä homma olis saada sauma siistiksi. Meni rätei, asetonia ja hermot.

Aina oon ilman saippuaa vetänyt ja koko pöntön ympäri, sika crystal clearillä. Sopii värinsä puolesta yhtä hyvin kaikkiin laattoihin. yksikään ei ainakaan tässä kolmen viime vuoden aikana ole irronnut, oli sitten kyseessä uusi pönttö tai vanhan irronneen uudelleenliimaus. Eikä kukaan vajaasta sadasta pöntöstä ole jäljestä kitissyt.

toilet

pöntön vaaitukseen kannattaa käyttää faluplastin pönttökiiloja.
WC-Kiila LVI 5734350
 
No kukin tyylillään. Loppien lopuksi aika harvoin noi pytyt irronnut mitä muistelee viimistä 14v. Kohde missä oli muovimatot 14v sitten oli hankala pelkällä silkkarilla (koska kyseessä oli heikkokuntoisten palvelutalo ja LL takia ei saanut käyttää ruuveja), tuon jälkee on tainut irroita 2 firman asentamaa pyttyä (kokonaismäärä reilu 1000)
Urakkasopimuksissa lukee että me liimataan, joku muu saumaa, yleensä laattafirma.

Noi Falun kiilat kyllä helpottaa kummasti ja joskus yhdestä kiilasta saa kahteenkin pyttyyn.
 
Tuossa itsellä ajatus heräsikin jo, että voisi kameravalvontajärjestelmän hankinnan yhteydessä laittaa myös automaation verkkoon että pääsisi katselemaan. Itseä kiinnostaa erityisesti, saako tuosta maalämpöjärjestelmästä mitä irti vakin välityksellä (loppukuvat puuttuu edelleen, niin on vähän hatarat tiedot talon järjestelmistä). Olen itse hallituksen pj ja ajattelin hallitukselle esittää, että liittäisin nuo omaan kotiverkkooni, niin pääsisi suoraan sisäverkosta seurailemaan ja olisi varmasti hyvin suojattu.

Joo tuo pitäisi kyllä onnistua ilman sen suurempia ongelmia. Julkisen netinkin yli laittaessa on se etu, että huoltoyhtiö tai vaikka teillä maalämpöjärjestelmän toimittaja pääsisi etänä katsomaan jos on jotain ongelmia. En toki tiedä miten hyvin teillä on esimerkiksi pumput integroitu tuohon järjestelmään vai onko lähinnä sillä tasolla, että näkyy verkkoon menevä ja palaava lämpötila. Pumputkin oletettavasti saa väylällä kiinni ja niistä ison määrän dataa näkymään jos näin on tahdottu.
 
Joo tuo pitäisi kyllä onnistua ilman sen suurempia ongelmia. Julkisen netinkin yli laittaessa on se etu, että huoltoyhtiö tai vaikka teillä maalämpöjärjestelmän toimittaja pääsisi etänä katsomaan jos on jotain ongelmia. En toki tiedä miten hyvin teillä on esimerkiksi pumput integroitu tuohon järjestelmään vai onko lähinnä sillä tasolla, että näkyy verkkoon menevä ja palaava lämpötila. Pumputkin oletettavasti saa väylällä kiinni ja niistä ison määrän dataa näkymään jos näin on tahdottu.
Niben F1345-mallin pumput 2 kpl näyttää olevan ja katselin noiden speksejä, niin noissa on myös verkkokortit, että saa verkkoon ja Nibe tarjoaa jonkun verkkoportaalinkin (perustason portaali on veloitukseton), joiden kautta noiden dataa pääsee katsomaan. Pitääkin tarkistaa, onko lämmönjakohuoneeseen asennettu ATK-piste ja jos ei, niin pyytää tuttu sähkäri asentamaan (onneksi teletila on heti toisella puolen käytävää) ja laittaa nuo verkkoon ja rekisteröidä Niben portaaliin.

Tätä taloa on mainostettu älytalona (lähinnä tuon Kone Residential Flown takia) ja kunhan saa kameravalvonnan tehtyä ja VAKin sekä lämpöpumput verkkoon, niin sitten voi ehkä jo puhuakin jonkin tason älytalosta.
 
Off topicina, ei hitto, taidankin tietää missä Grazer majailee. Onko se sama talo missä joku oli jaellut moottorisahoja ja kirveitä naapureille mistä ei tykännyt?
 
Off topicina, ei hitto, taidankin tietää missä Grazer majailee. Onko se sama talo missä joku oli jaellut moottorisahoja ja kirveitä naapureille mistä ei tykännyt?
Menee aiheen vierestä mutta sama talo. Tuon ongelmatapauksen vuokrasopimus päättyi vuoden vaihteessa. Suostui lähtemään vapaaehtoisesti.
 
Viimeksi muokattu:
Kyllä maailma tuntuu välillä pieneltä, itse vierailen lähes päivittäin siinä naapuri tontilla :)
 
Niben F1345-mallin pumput 2 kpl näyttää olevan ja katselin noiden speksejä, niin noissa on myös verkkokortit, että saa verkkoon ja Nibe tarjoaa jonkun verkkoportaalinkin (perustason portaali on veloitukseton), joiden kautta noiden dataa pääsee katsomaan. Pitääkin tarkistaa, onko lämmönjakohuoneeseen asennettu ATK-piste ja jos ei, niin pyytää tuttu sähkäri asentamaan (onneksi teletila on heti toisella puolen käytävää) ja laittaa nuo verkkoon ja rekisteröidä Niben portaaliin.

Tätä taloa on mainostettu älytalona (lähinnä tuon Kone Residential Flown takia) ja kunhan saa kameravalvonnan tehtyä ja VAKin sekä lämpöpumput verkkoon, niin sitten voi ehkä jo puhuakin jonkin tason älytalosta.

Ohessa muuten tuore Ylen juttu (ei uutta asiaa kuitenkaan) sisältävä juttu tästä FX2030A laitteesta ja tietoturvasta: linkki
 
Ohessa muuten tuore Ylen juttu (ei uutta asiaa kuitenkaan) sisältävä juttu tästä FX2030A laitteesta ja tietoturvasta: linkki
Tuosta näkyy Fidelixin sivuilla olevan poistuneissa tuotteissa malli FX2030 ja jakelussa olevana mallina FX2030A, joka myös meidän taloon on asennettu. Tuossa videolla oli tuo vanhan mallin purkki. Onko tietoa, onko tuossa versiopäivityksessä softa- tai tietoturvapuoleen tehty mitään.

Windows CE:llähän tuo pyörii, eli voi olla että kovin paljoa siihen ei ole edes tehtävissä Fidelixin taholta, ilman että koko taustajärjestelmän vaihtaisi ajanmukaisempaan.

Tuo meidän VAK ei tosiaan verkossa ole ethernetillä (ei ainakaan kun taloa vastaanottaessa tarkastin), mutta mitenkäs siinä se mobiilipuoli. Tuo lähettää tekstiviestillä hälyt, mutta onko siinä kyseessä vain tekstiviestirobotti, ettei tuon mobiililiittymän kautta ole mahdollista päästä käsiksi laitteeseen?

Itsellä on ajatus, että tuo laitetaan verkkoon, mutta luonnollisesti palomuurin taakse ja ajatus on, että tuota seuraillaan vain sisäverkosta tai jos on tarvis ulkopuolen yhteyksille, niin se tehdään VPN:llä. Itse en missään nimessä suostu tuollaista purkkia suoraan julkiseen verkkoon laittamaan.
 
Viimeksi muokattu:
Niben F1345-mallin pumput 2 kpl näyttää olevan ja katselin noiden speksejä, niin noissa on myös verkkokortit, että saa verkkoon ja Nibe tarjoaa jonkun verkkoportaalinkin (perustason portaali on veloitukseton), joiden kautta noiden dataa pääsee katsomaan. Pitääkin tarkistaa, onko lämmönjakohuoneeseen asennettu ATK-piste ja jos ei, niin pyytää tuttu sähkäri asentamaan (onneksi teletila on heti toisella puolen käytävää) ja laittaa nuo verkkoon ja rekisteröidä Niben portaaliin.

Tätä taloa on mainostettu älytalona (lähinnä tuon Kone Residential Flown takia) ja kunhan saa kameravalvonnan tehtyä ja VAKin sekä lämpöpumput verkkoon, niin sitten voi ehkä jo puhuakin jonkin tason älytalosta.

Joo okei tuo Niben oma nettiportaali ei ole tuttu itselle. Noissa on luultavasti myös ModBus-väylä, jolla saa pumput integroitua Fidelixiin ja sitä myöten lukemaan pumppujen dataa. Mutta tuo oma nettiportaali lienee näppärämpi tässä suhteessa.
 
Selittäkäähän vähän wc-pöntön täyttöventtiilin periaatetta.
Siis omassa kämpässä joku 80 -luvun arabian pönttö. Täyttöventtiilissä kaksi kumikalvoa vastakkain arviolta 15cm pitkän tikun. Toisessa kumikalvossa noin tuuman mittainen tikku keskellä, ja kun siitä painaa, tulee vettä WC:n vesisäiliöön. Tämän kumikalvon alapuolella on tuo toinen kumikalvo, jonka keskellä lyhyt noin 4mm piikki/pultti. Tämä piikki menee sitten tuon 15cm pitkän tikun keskellä olevaan aukkoon. En vain oikein ymmärrä, miten vettä tulee silloin, kun tikkua painaa, koska silloinhan tuo pitkän tikun aukko suljetaan.

Ja noin kumikalvot on jotain tuuman halkaisijaltaan. Löytyykö noita varaosina mistään?
 
Kyseessä (Arabia nyk IDO) Aniara? Tässäpä räjäytys kuva ja varaosalista IDO Spareparts
Kumpikaan töyttöventtiilinkorjaussarjoista ei sovi. Tuli jo ostettua opalin kalvo ja neula jotka vastaa tuota Z6402100001 koodilla olevaa. Sain onneksi ongelman korjattua pienellä säädöllä (ei lähtenyt säiliö täyttymään kun veti vessa), mutta mitäs sitten teen kun tuo kalvo on aikansa elänyt? Satkulla saa tosin uuden pöntön mutta kun se kalvo maksaisi vaan muutaman euron.

Mutta silti eniten kiinnostaa miten tuo venttiili toimii. En itse pysty päättelemään, mikä pysäyttää vedentulon kyseisessä venttiilissä. Ymmärrän kyllä että esine, mikä paikaa tuuman pituista piikkiä alas nousee veden noustessa, ja ei enää paina piikkiä ja vedentulo lakkaa. Mutta mitä tapahtuu tuon piikin alla, eli kahden kumikalvon välissä?
 
Nyt en enään muista tarkalleen miten tuo IDOn vanhempi uimuri toimii, uudempia en ole edes purkanut.
En koskisi tikullakaan noihin satkun pönttöihin vaan vaihtaisin uimuriventtiilin/täyttösarjan. Suhteellisen helppo homma.
 
Nyt en enään muista tarkalleen miten tuo IDOn vanhempi uimuri toimii, uudempia en ole edes purkanut.
En koskisi tikullakaan noihin satkun pönttöihin vaan vaihtaisin uimuriventtiilin/täyttösarjan. Suhteellisen helppo homma.

ääni tälle. uusi opalin/merikan uimuri tai geberitin yleismalli. vanhasta kun yhden pikkunippelin vaihdat niin kohta hajoaa toinen

jos pallouimurin vaihtaa uuteen niin kannattaa vaihtaa vain yläpää. säästää aikaa ja vaivaa huomattavasti, eikä tartte edes työkaluja. pystyputki on vain putki.

Opal uimuriventtiili 64035 - Hong Kong tavaratalot

Uimuriventtiili Gustavsberg | bauhaus.fi
 
Jäätyminen vai mikä voi tehdä pexille tällaista? Kyseessä n. 24 vuotta vanha putki. Jäätyminen vain aika epätodennäköistä koska kyseessä lämmin kv jossa vielä kierto ja putki menee lattialämmityksellä varustetun laatan sisällä/alla eikä lähelläkään ulkoseinää. Toki en voi tietää mitä kaikkea täällä on 20 vuodessa edellisen omistajan aikana tapahtunut.

Oli sitten ilmeisesti noista halkeamista tihuttanut pikkuhiljaa suojaputken täyteen vettä.

dAvW1Sp.jpg

RcFjaMF.jpg
 
Asentaja on varmaan ajanut autolla putken päältä. Tuumannut että ei sitä kukaan huomaa ja putki paikoilleen :)
 
Selkeästi voima tullut ulkoa sisäänpäin eli päälle on jollain jyrätty. Tai sitten vedetty läpi asentaessa jostain ahtaammasta paikasta tms.
 
Noita halkeamia oli siis noin 1.5m matkalla useita 10-30cm pituisia, koko putkella pituutta n. 15m. Suojaputki ilmeisen kunnossa kun vesi jäi sinne eikä putken vaihtamisessa uuteen ollut mitään ahtautta havaittavissa.
 
Kyllähän tuo näyttäisi että olisi jäänyt puristuksiin. Oliko suurinpiirten samoilla väleillä noi halkeamat? Tuolloinhan kaikki pexit piti itse ujuttaa suojaputkeen, ei ollut valmiiksi suojaputkessa. Näkyykö vielä merkinnät kyljessä, ketä on valmistaja?
 
Eiköhän toi oo vaan huonolaatuista ts. tehtaalla liian kylmällä hitsaantunut levyltä putkeksi. Varmaan päivän ajoerän ekat metrit tms. ja kun ollu perjantai niin ei oo duunari enää jaksanut katkoo ekoja metrejä veks.

Puristamalla tai taittumalla väri muuttuis valkoisemmaksi.

Voi olla joskus jäätynytkin toki.
 
Mielenkiintoista, kerroppa mitä tarkoittaa "liian kylmällä hitsaantunut levyltä putkeksi"?
 
Mielenkiintoista, kerroppa mitä tarkoittaa "liian kylmällä hitsaantunut levyltä putkeksi"?
En tiedä onko se relevantti virhemekanismi lainkaan, mutta aivan selvästi tässä epäiltiin, että ekstruusion alkaessa prosessi ei vielä tuota kuranttia tuotetta, ja alkupätkä on jätetty hylkäämättä.

Täysin muoviteollisuuden ulkopuolelta mutuna voisin kyllä huutaa, että prosessi voi fukata myös kesken kaiken. Väärä lämpötila tai lisäaineistus tai muuta.

Mistään levystä en tiedä mitään, ja amatöörinä luulisin sulaa tehtävän rakeista. Toki kiinnostaisi, mistä tarkalleen halusit viisastella. Voisin sivistyä.
 
Viimeksi muokattu:

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
258 305
Viestejä
4 490 306
Jäsenet
74 193
Uusin jäsen
MetsänSankari

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom