Kuntosali, urheilu ja painonpudotus

[KiLLPaTRiCK]

Kaltaisilleni on-off -treenaajille havaintona ja itselle terapiana purkaa julkiseksi: viimeiset 20 vuotta olen harrastanut salia 2-3 vuoden pätkissä erittäin aktiivisesti ja sitten taas pitänyt vuoden-parin totaalitaukoja keskittyen oluen latkimiseen ja paheelliseen elämään. Tähän asti aina tauon jälkeen ovat voimatasot palautuneet todella nopeasti ja rytmiin päässyt äkkiä uudella innolla.

No nyt on menty 50 vuoden rajapyykin ohi ja näköjään ikä tekee tehtäviään, viimeisin 1.5v vuoden tauko päättyi loppukesästä mutta melko järkyttyneenä olen huomannut että ne voimatasot olivat aikaisempiin kokemuksiin nähden romahtaneet aivan täysin. Ja takaisin saaminen tuntuu olevan aivan järjettömän kovan työn takana. Leuanveto esimerkkinä, pari vuotta sitten vedin 15 puhdasta toistoa leveällä myötäotteella ja nyt olikin aivan helkkarinmoista taistelua saada edes yksi. Treenikamoistakin huomaa että lihakset ovat surkastuneet, aiemmin todella tiukkoihin kyynärlämppäreihinkin mahtuu pari sormea väliin.

Itsestään selväähän tämä kai on mutta aika pysäyttävää huomata konkreettisesti että 50v ei todellakaan ole uusi 40v.

Älä pidä taukoja. Ainakaan noin pitkiä. Ei sen salilla käymisen tarvitse olla mikään ammatti. Kun poika on päässyt siitä lapsuudesta eroon. Ehkä se on juuri tuo nelkyt vuotta (jotkut ei koskaan kasva), niin pitäisi ymmärtää sen salilla käymisen olevan kuntoilua. Se ei ole penkkitulos, käden paksuus tai kuinka paljon kyykkää.
Sitä kutsutaan KUNTOsaliksi. Kerta tai korkeintaan pari viikossa riittää ihan hyvin. Mitään kehitystä ei tarvita. Muistan, kun joku finninaama tivasi minulta "missä on sinun kehitys?" Sanoin, että toivon olevani samassa kunnossa 20 vuoden kuluttua. Ja olen. Se finninaama on 20 kiloa lihavampi.
Mitä niillä isoilla lihaksilla edes tekee? Nehän vain hidastavat sinua ja tekevät jäykäksi. Todennäköisesti vielä rikkovat polven, kyynärpään, olkapään tai ranteet paukkuu ja salilla käynti loppuu.
Elämä ei ole 100 metrin spurtti. Ei edes Marathon tai 2 kk ultrajuoksu. Kuntoile monipuolisesti lähes joka päivä. Mukana on hyvä olla yksi pallopelikin, että säilyy nopeus, ketteryys ja liikkuvuus. Miehille tuollainen pallon perässä juokseminen ja keskinäinen kisailu muka urheilun varjolla on hyväksi myös pääkopalle. Kävelykin on kuntoilua. Ja välissä pitää olla päiviä oluen latkimiseen ja paheisiin. Ei kenenkään kroppa kestä joka päivä kuntoilua.


-Kohta 60 vuotias ja menee se 15 leukaa ja yli 1000km vuodessa juosten-

 

[persu]

Mainio kirjoitus KiLLPaTRiCK:lla.

Älä pidä taukoja. Ainakaan noin pitkiä. Ei sen salilla käymisen tarvitse olla mikään ammatti. Kun poika on päässyt siitä lapsuudesta eroon. Ehkä se on juuri tuo nelkyt vuotta (jotkut ei koskaan kasva), niin pitäisi ymmärtää sen salilla käymisen olevan kuntoilua. Se ei ole penkkitulos, käden paksuus tai kuinka paljon kyykkää.
Sitä kutsutaan KUNTOsaliksi. Kerta tai korkeintaan pari viikossa riittää ihan hyvin. Mitään kehitystä ei tarvita.

Tuossa se minun ongelmani perinteisesti onkin ollut. En minä(kään) niitä taukoja ole suunnitelmallisesti pitänyt, treenirutiinin syystä tai toisesta pettäessä homma on vaan päässyt hiipumaan ja sohvalta on helkkarin vaikea nousta uudestaan. Korvien välistä ja itsekuristahan se on pelkästään kiinni tietysti. Minulla kun on muutenkin luonteenpiirteenä sellainen harmillinen on-off -tyyli asiassa kuin asiassa.

Tuosta kehityksen tarpeesta olen hieman eri mieltä, ainakin omalla kohdallani jollain tapaa seurattava kehitys on aika lailla edellytys mielekkäälle tekemiselle. En ole mikään bodari enkä voimanostaja, en ole koskaan ollut enkä taatusti näyttänyt kummaltakaan päällepäin, mutta lihaskunto on mitattavissa oleva asia joka korreloi ihan suoraan kropan toimimiseen arjessa. Jossain kohtaa ikääntymistä se kehitys alkaa kyllä tarkoittaa sitä että ensin pyrkii pitämääntulokset samassa ja sen jälkeen vain jarrutellaan laskuvauhtia.

Esimerkkinä mainitsemani surkastunut olkavarsi ei harmita salitulosten vuoksi vaan koska se tarkoittaa esimerkiksi myös sitä että rankametsässä on äkkiä sellaisia vaikeuksia joita paremmassa lihassa olleena ei ollut. Tai että kauppakassi painaa enemmän kuin ennen, rappusia noustessa puuskuttaa ja renkaanvaihtokin tuntuu työltä. Näitä jokapäiväisiä asioita joissa se salilla ja lenkkipolulla hankittu voima auttaa ihan normi arjessa.

Nykyään juoksen tai kävelen 5-10km 3x viikossa ja salilla käyn 3 x viikossa tekemässä vajaan tunnnin mittaisen reippaan koko kropan simppelin treenin muutamalla perusliikkeellä. Sunnuntaisin leppoisaa kävelyä rouvan kanssa. Joukkuelaji- ja ihmisallergia on liian iso, ei pysty porukalla pelaamaan mitään