DENK-puolueen kansanedustaja Tunahan Kuzu (vas.) kieltäytyi kättelemästä Israelin pääministeriä Benjamin Netanjahua (toinen oik.) tämän vieraillessa viime syksynä Haagissa. Välikohtauksesta selvittiin kuitenkin hymyssä suin.
Parlamenttivaalit: DENK vaatii Hollantiin kansallista rasismirekisteriä ja vastustaa muslimijärjestöjen tarkkailua.
Hollannin maahanmuuttokriittisen PVV-puolueen marssitahti on hiipunut parlamenttivaalien lähestyessä. Sunnuntaina julkaistun mielipidetiedustelun mukaan Geert Wildersin johtama PVV on vajonnut lähes tasalukemiin maan nykyisen valtapuolueen, keskustaoikeistolaisen VVD:n kanssa.
Hollannin historian ensimmäinen maahanmuuttajapuolue DENK sen sijaan voi yllättää ensimmäisissä parlamenttivaaleissaan.
AFP:n mukaan puolueen odotetaan saavan ainakin kaksi edustajaa Hollannin 150-paikkaiseen parlamenttiin lähinnä muslimimaahanmuuttajien äänillä.
Esimerkiksi Hollannin turkkilaisvähemmistöstä 40 prosenttia aikoo äänestää puoluetta ja marokkolaisistakin 34 prosenttia, ilmenee EtnoBarometerin tuoreesta mittauksesta.
Julkisuutta DENK on saanut jo nyt melko paljon, koska se kyseenalaistaa vallalla olevan maahanmuuttajien kotouttamispolitiikan. Puolueen mukaan integroinnista puhuminen pitäisi lopettaa kokonaan ja keskittyä sen sijaan ihmisten ja yhteisöjen hyväksymiseen.
Puolue syyttää hollantilaista yhteiskuntaa ”institutionaalisesta rasismista”, mihin se esittää kovia lääkkeitä. DENK vaatii muun muassa kansallisen rasismirekisterin perustamista rasististen fraasien ja ilmausten kitkemiseksi ja ”tuhannen miehen vahvuisen” rasismipoliisin perustamista.
Uusi puolue odottaa myöskin Hollannin hallitukselta virallista anteeksipyyntöä maan roolista orjakaupassa. DENK vaatii koko kolonialistisen historian uudelleentarkastelua, joka johtaisi muun muassa katujen ja museoiden uudelleennimeämiseen.
Muslimijärjestöjen seurantaa, esimerkiksi turvallisuussyistä, puolue ei sallisi lainkaan.
DENK syntyi pari vuotta sitten, kun kaksi Hollannin työväenpuolueen turkkilaistaustaista kansanedustajaa kyllästyi oman puolueensa saamattomaan linjaan rasismin vastaisessa taistelussa.
Tunahan Kuzu ja Selcuk Öztürk perustivat oman parlamenttiryhmän. Ryhmä otti hollanninkielisen nimen DENK, joka tarkoittaa ajattelemista.
Kuzulla ja Öztürkilla arvellaan olevan hyvät mahdollisuudet uusia paikkansa senkin vuoksi, että Hollanti muodostaa vaaleissa vain yhden vaalipiirin. Näin ollen yhden oman kansanedustajan läpimeno varmistuu jo noin 0,67 prosentin ääniosuudella.
Tällaisen ääniosuuden saaminen on täysin mahdollista maassa, jossa asuu noin kaksi miljoonaa maahanmuuttajataustaista ihmistä. Yksinomaan turkkilaistaustaisia on noin 400 000.
Uuden puolueen ongelma voi olla kuitenkin siinä, että se on mennyt omassa retoriikassaan aavistuksen liian pitkälle, sanovat hollantilaistutkijat. Se on noussut toistuvasti sekä valtapuolueita että valtamediaa vastaan - aivan kuten oikeistopopulistitkin - ja sen linjauksista on jo revitty isoja otsikoita.
- Heillä (DENK:illä) todellakin on populistinen lähestymistapa. Mutta en silti sanoisi, että he ovat populistipuolue. Siihen tarvittaisiin vielä enemmän, pyöritteli Maastrichtin yliopiston politiikan tutkija Sjaak Koening AFP:lle.
Erityisen kiinnostavaa on, että DENK:in johtohahmot ovat ylistäneet Turkkia ja sen presidenttiä Recep Tayyip Erdogania torjuen samalla esimerkiksi kaikki yritykset armenialaisten kansanmurhan huomioimiseksi. Tällainen Turkin valtapuolueen AKP:n alaosastoksi ryhtyminen ei välttämättä miellytä kaikkia muslimiäänestäjiäkään.
Maahanmuutto: EU-alueella 11 muslimipuoluetta
Turkkilaisen Daily Sabah -lehden mukaan DENK ei ole suinkaan ainoa muslimien perustama puolue EU-alueella.
Lehden mukaan puolueita on jo ainakin 11 ja niiden synty heijastelee Euroopassa noussutta islamofobiaa.
Esimerkiksi Ranskassa toimii kolme muslimipuoluetta, UDMF, PMF ja PEJ, joista viimeksi mainittu (Tasa-arvoisuuden ja Oikeudenmukaisuuden puolue PEJ) on turkkilaisvetoinen hanke.
Myös Itävalta sai viime vuonna oman turkkilaispuolueen, kun NBZ (Uusi tulevaisuuden liike) perustettiin.
Saksassa ei Daily Sabahin listauksen mukaan ole muslimipuoluetta. Saksa on myös kieltänyt turkkilaispoliitikkojen kampanjatilaisuudet maassa, minkä vuoksi Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan syytti viime viikonvaihteessa Saksaa ”natsismista”.
