Suomen vankiloissa tikittää aikapommi – entistä useampi vanki vaarassa radikalisoitua
Vantaan vankilan apulaisjohtajan Jaakko Jokisen mukaan vankien radikalisoitumisen vaara on aiempaa suurempi. (KUVA: Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva ja Colourbox)
Julkaistu: 11.2. 17:26
VANKILA
Lähes kaikkien viime aikojen terrori-iskujen tekijöillä on taustalla jonkinlainen vankilaradikalisaatio. Ongelma on tunnistettu myös Suomessa.
Sisäministeriön tiistaina julkaistun
Väkivaltaisen ekstremismin tilannekatsauksenmukaan uskonnolla perusteltu väkivalta vankiloissa on yleistynyt merkittävästi viime vuosina.
Asiasta uutisoi ensimmäisenä
Iltalehti.
Ilmiöön liittyy ulkomaalaistaustaisten vankien määrän lisääntyminen laitoksissa, kulttuurierot vankien välillä, sekä uskonnon äärimmäinen tulkitseminen arjen toiminnoissa.
Asiaan perehtyneen Vantaan vankilan apulaisjohtajan
Jaakko Jokisen mukaan uskonnollisen väkivallan käsitettä ei entisaikaan tunnettu Suomessa lainkaan.
– Se on huolestuttava ongelma. Väkivalta on aina ongelma, oli se perusteltu millä tahansa, Jokinen sanoo.
Vantaan vankilan apulaisjohtaja Jaakko Jokinen ei halua nostaa tiettyä ihmisryhmää väkivaltaisen ekstremismin nousun taustalle. Kuvassa on vartija Vantaan vankilassa. (KUVA: Trond H. Trosdahl)
Aatemaailma voi olla millainen tahansa; uskonnollinen, elämänkatsomuksellinen, poliittinen, tai vaikka eläinten oikeuksiin tai ympäristöön liittyvä.
Väkivaltainen ekstremismi on kasvanut länsieurooppalaisissa vankiloissa huolestuttavaa vauhtia. 20 vuotta vankeinhoidon parissa työskennellyt Jokinen ei näe syytä, etteikö Suomi seuraisi perässä.
– On ilmiselvää, ettemme voi olla yksittäinen saareke, jota tämä ongelma ei koske.
Nousevaa ilmiötä varjostaa vaarallinen fakta: lähes kaikissa viime aikojen terrori-iskuissa on ainakin osalla tekijöistä ollut taustallaan jonkinlainen vankilaradikalisaatio.
Koskee koko radikaalikenttää
Jokisen mukaan ilmiön taustalle ei voi nostaa yhtä tiettyä ihmisryhmää, vaan ongelma muodostuu radikaalikentän kasvusta kokonaisuutena.
– Haluamme tarkastella asiaa ilman arvopohjaa, Jokinen korostaa.
Sisäministeriö julkaisee väkivaltaisen ekstremismin tilannekatsauksen kaksi kertaa vuodessa. Siinä kuvataan väkivaltaisten ääriliikkeiden toimintaa ja tilanteen kehitystä Suomessa. Kuva on Hämeenlinnan vankilasta. (KUVA: Mikko Stig / lehtikuva)
Jokisen mukaan uusnatsien radikalisoitumista on ollut Suomen vankiloissa pitkään, mutta se on ollut pienimuotoista. Asiaan saattaa olla tulossa muutos.
– Äärioikeiston nousu on näkynyt Euroopan vankipopulaatioissa selvästi. Mikäli Suomi seuraa eurooppalaista ilmiötä, on todennäköistä, että Suomen vankiloissa näkyy enemmän äärioikeistolaisia ihmisiä, Jokinen arvioi.
Vankilassa on aikaa ajatella
Yksi syy radikalisoitumisongelmaan saattaa löytyä maahanmuutosta.
Ulkomaalaistaustaisten vankien määrä on noussut voimakkaasti, ja se muuttaa vankiryhmän koostumusta.
– Vankilassa on tietty hierarkia. Jos yhtäkkiä tulee suuri määrä ulkomaalaisia vankeja, osa suomalaisista vangeista voi kokea sen uhaksi. Vastareaktio saattaa olla se, että tietyt ihmisryhmät hakevat turvaa toisistaan, ja se voi olla perusta tietynlaiselle ajattelulle, Jokinen pohtii.
Ilta-Sanomat uutisoi
vankiloiden arjesta ja hierarkioista ennen vuoden vaihdetta.
Jokisen mukaan vanki voi radikalisoitua myös siksi, että hän tuntee olevansa tuomittu väärin perustein.
– Vanki saattaa kokea, että hän on joko poliittinen tai uskonnollinen vanki. Se aiheuttaa alttiutta radikaaleille ajatuksille.
Viranomaiset tekevät yhteistyötä
Etelä-Suomen rikosseuraamusalue tutkii parhaillaan, miten väkivaltaista ekstremismiä vankiloissa voidaan ehkäistä. Elokuussa käynnistyneen vuoden mittaisen projektin ideoi Jokinen.
Kuntouttavalla toiminnalla ja sosiaalityöllä on radikalisoitumista torjuvassa työssä tärkeä tehtävä. Myös tehokas valvonta on avainasemassa.
– Meidän pitää havainnoida, kuka on vaarassa radikalisoitua, voidaanko asialle tehdä jotain ja jos voidaan, niin mitä.
Muut viranomaiset, kuten poliisi, rajavartiolaitos, tulli ja maahanmuuttoviranomaiset, auttavat riskihenkilöiden tunnistamisessa.
Jaakko Jokisen mukaan väkivalta vankiloissa on ongelma, oli se ”perusteltu” millä tahansa. Kuvassa on eristysselli Vantaan vankilassa. (KUVA: Antti Aimo-Koivisto)
Radikalisoitumisvaarassa oleva vanki saatetaan sijoittaa uudelleen toiseen rakennukseen tai toiselle osastolle. Sama pätee vankeihin, jotka ovat uhka muiden radikalisoimiselle.
– Joku, joka on hyvä puhumaan, voi ruokkia toisen tyytymättömyyttä. Tällainen henkilö voi vaikuttaa perustavanlaatuisesti vangin ajattelutapaan, Jokinen selittää.
Vankilan mahdollisuus vaikuttaa vangittuun henkilöön rajoittuu piikkiaidan sisäpuolelle. Kun vanki vapautetaan, ohjat ojennetaan muille viranomaisille.
– Silloin yhteiskunnan on oltava valmis ottamaan vapautettu vanki vastaan.
Muslimivangit suurin vähemmistö
Sisäministeriön julkaisusta selviää, että suomalaisissa vankiloissa on entistä enemmän islaminuskoisia vankeja. Tällä hetkellä he muodostavat vankiloiden suurimman vähemmistön.
– Heillä on havaittu tapahtuvan ryhmäytymistä osastoilla. Aiemmasta poiketen kyseiset vankiryhmät pyrkivät hankkimaan tietyissä tapauksissa valtaa ja statusta vankiloissa, sisäministeriön julkaisussa sanotaan.
Jokinen on ehdoton siinä, ettei halua liittää väkivallan lisääntymistä yhteen tiettyyn ihmisryhmään.
Entuudestaan suomalaisille vankiloille vieras uskontoon liittyvä väkivalta on vain yksi vankilaväkivallan muodoista.
– Radikalisoitumisen ongelma koskee koko radikaalikenttää. Sitä tulee tarkastella ilman arvopohjaa, Jokinen sanoo.
Sisäministeriö julkaisee väkivaltaisen ekstremismin tilannekatsauksen kaksi kertaa vuodessa. Siinä kuvataan väkivaltaisten ääriliikkeiden toimintaa ja tilanteen kehitystä Suomessa.
Ilta-Sanomat kertoi keskiviikkona siitä, että katsauksen mukaan lisääntynyt
vihapuhe voi johtaa väkivaltaiseen ekstremismiin.
Erika Åkman
