”Häpäisemme humanistisen ja kristillisen perintömme” – Jari Tervo sanoi Kirjamessujen avajaispuheessa Suomen olevan matkalla helvettiin
Kirjailija Jari Tervo käytti tilaisuutensa suomalaisen ihmisoikeuspolitiikan ruotimiseen, kun hän avasi Helsingin kirjamessut torstaina.
Kulttuuri 27.10.2016 11:41 Päivitetty: 27.10.2016 12:58
Jussi Lehmusvesi
Helsingin Sanomat
Joonas Brandt
Kirjailija Jari Tervo puhuu mielellään ihmisoikeuksien puolesta.
Kirjailija
Jari Tervo käytti tilaisuutensa suomalaisen ihmisoikeuspolitiikan ruotimiseen, kun hän avasi Helsingin kirjamessut torstaina.
Puheessaan Tervo ruoski ensin Euroopan unionin, sitten perussuomalaiset poliitikot ja lopuksi pääministeri
Juha Sipilän.
Puhe alkoi räväkällä väitteellä:
”Suomessa on tänä syksynä rauhallista, lukuun ottamatta törkeää natsiväkivaltaa. Elämme sellaisia aikoja, että noin omituinen lause on tarkka kuvaus isänmaastamme”, Tervo sanoi.
”Miksi täällä Suomessa on nyt niin rauhallista? Miksi maahamme ei saavu kuukaudessa kymmentätuhatta turvapaikanhakijaa, kuten viime syksynä? Siksi, koska me suomalaiset olemme Euroopan Unionin jäseninä ulkoistaneet hädänalaisten ihmisten auttamisen Turkille.”
Videolla Jari Tervo perustelee puhettaan. Juttu jatkuu videon alla:
Jari Tervo perustelee kirjamessujen räväkkää avajaispuhettaan
Jari Tervo kertoo HSTV:lle suorapuheisesta avajaispuheestaan Helsingin kirjamessuilla. Keskustelu nähtiin HS Kulttuurin Facebook-sivulla, jossa voit seurata suorana livelähetyksiä kirjamessuilta.
Turkkia Tervo kuvaili diktatorisesti hallituksi maaksi, jossa tehty epäonnistunut vallankaappausyritys on mahdollistanut pieksämiset, kymmenientuhansien ihmisten vangitsemisen ja presidentin yksinvallan sementoinnin.
”Kun Turkin presidentti Erdogan murjoo ja häkittää omia kansalaisiaan, voi miettiä, saavatko Syyrian sotaa pakenevat ihmiset häneltä edes samantasoista kohtelua. Eivät tietenkään saa.”
Tervon mukaan suomalaiset ovat muiden eurooppalaisten joukossa uskoneet ihmisoikeuksista huolehtimisen Turkille, joka ei tule koskaan pääsemään Euroopan Unionin jäseneksi juuri sen vuoksi, että se ei kunnioita ihmisoikeuksia.
Artikkeliin liittyvät
”Euroopan Unioni ostaa Turkilta ihmisten varastointipalveluja. Se on yksi historian suurimmista ihmiskaupoista, mutta ei sitä kutsuta ihmiskaupaksi”, hän vertasi. ”Turkissa sotaa pakenevia ihmisiä säilytetään konteissa, teltoissa, rautatieasemilla, siltojen alla, jopa taivasalla.”
”Kun me eurooppalaiset olemme ostavinamme ihmisoikeuksia Turkilta, me häpäisemme humanistisen ja kristillisen perintömme. Nämä päivät eivät todellakaan ole Euroopan tähtihetkiä.
Osansa saavat myös poliitikot. Erityisesti kirjailijaa ärsyttää europarlamentaarikko
Jussi Halla-ahon kommentti, jossa tämä piti kuolemaan johtanutta pahoinpitelyä Asema-aukiolla ”yksilötasolla valitettavana”. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja
Juho Eerola puolestaan kuvasi kuolemaa ”ikäväksi sattumukseksi”.
”Törkeä poliittinen väkivalta ei ole koskaan ’ ikävä sattumus’”, Tervo sanoo. ”Kun lepakko yölennollaan törmää tuulivoimalan potkuriin, se on ikävä sattumus.”
Tervon mielestä suomalainen politiikka on joutunut muukalaiskammoisten panttivangiksi. Hän palaa pääministeri Juha Sipilän blogikirjoitukseen, jossa tämä rinnasti Asema-aukion ja Otanmäen tapahtumat toisiinsa.
Kajaanin Otanmäessä kahta turvapaikanhakijaa epäillään henkirikoksesta.
”Nämä molemmat väkivallanteot ovat tuomittavia ja syylliset saavat aikanaan rangaistuksensa, mutta niiden rinnastaminen tällä tavalla on mieletöntä. Pääministerin Sipilän mukaan suomalaisten turvallisuudentunnetta järkyttää kaksi äärijärjestöä: natsit ja turvapaikanhakijat.
”Pääministeri on kertonut julkisuudessa, että tätä hän ei ole tarkoittanut, mutta tätä hän kyllä tuli tarkoittaneeksi.”
”Pienelle maalle tyypillisesti Suomessa haetaan aina keskitietä, koska se kuulostaa turvalliselta. Keskitietä haetaan myös sieltä, missä sitä ei ole. Ihmisoikeuksien kannattajien ja vastustajien välillä ei ole keskitietä eikä sovitteluratkaisua. Joko ihmisoikeuksia kunnioitetaan tai sitten ei. Ei-tie vie meidät helvettiin.”
Tapahtuman luonteeseen sopivasti Tervo tarjoaa tunneköyhyyteen yksinkertaista ratkaisua: lukemista.
”Edelleen paras tapa sujahtaa toisen ihmisen nahkoihin on kaunokirjallisuuden lukeminen. Se edistää empatiakykyämme. Se on vain sivistyssana, sitä ei kannata pelästyä. Se tarkoittaa myötäelämistä.”
”Ellei elä myötä, ei elä ollenkaan.”
Ääripiireille Tervo lienee nykyään kirosana, sen verran voimallisesti hän on viime vuosina rasismia vastustanut. Televisiosta tutun kirjailijan voisi siis kuvitella joutuvan häirinnän, mustamaalaamisen ja jopa uhkailujen kohteeksi.
Jari Tervo, oletko saanut paljon palautetta julkisista kannanotoistasi?
”Saan palautetta netin keskustelupalstoilla, en muuten. Luonnossa suomalainen ujostelee, netissä hyvin päinvastoin.”
Vaatimus mielipidekirjon kunnioittamisesta turhauttaa Tervoa. Hänen mielestään muukalaiskammoisia ymmärretään jo liikaakin.
”En tiedä, miten tämän saisi perille: rasismi ei ole mielipide mielipiteitten joukossa”, hän toteaa.
Tervo otti voimakkaasti kantaa rasismia vastaan myös
HS:n haastattelussa syyskuussa.
