- Veikko Huotari
- Mahmud Turkia
Libyan rannikkovartiosto pelasti helmikuussa muun muassa tämän eri kansallisuuden edustajista koostuneen 120 turvapaikanhakijan ryhmän läheltä Libyan rannikkoa.
Välimeren pakolaistilanne: Rajavalvojat katsovat nyt Libyaan. Tulijavirta on siirtynyt keskiselle Välimerelle.
Afrikasta ja Lähi-Idästä Eurooppaan kulkevan turvapaikanhakijavirran painopiste on alkuvuonna siirtynyt aiempaa voimakkaammin keskiselle Välimerelle, erityisesti Libyasta Italiaan suuntautuvalle reitille.
Euroopan raja- ja merivartioviraston Frontexin mukaan turvapaikanhakijoiden määrä on tammi-helmikuussa kasvanut tällä reitillä noin 50 prosenttia edellisvuoteen nähden samalla, kun muun muassa itäinen reitti Turkista Kreikkaan ja läntinen reitti Marokosta Espanjaan ovat hiljentyneet.
- Tällä hetkellä Italiaan tulee Libyasta 6 000-7 000 ihmistä kuukaudessa. Tarvitsemme sinne lisää resursseja, viraston pääjohtaja Fabrice Leggeri toteaa
Karjalaisen haastattelussa Frontexin päämajassa Varsovassa.
Keskisen Välimeren kautta eli lähinnä Libyasta, Tunisiasta ja Egyptistä tuli Italian eteläiselle rannikolle vuonna 2016 yhteensä hieman yli 180 000 turvapaikanhakijaa, mikä oli enemmän kuin koskaan aiemmin, suunnilleen saman verran kuin itäistä reittiä Turkista Kreikkaan ja Bulgariaan.
Tämän vuoden tammi-helmikuussa Libyasta tuli Italiaan noin 14 000 turvapaikanhakijaa, ja määrän odotetaan yhä kasvavan.
Frontexin mukaan yhteistyö Turkin kanssa toimii tällä hetkellä hyvin, mikä yhdessä EU:n Turkki-sopimuksen kanssa on johtanut itäisen reitin hiljentymiseen.
Sen sijaan jo toista peräkkäistä sisällissotaansa käyvä Libya on niin EU:lle kuin Frontexillekin vaikea pala. Unioni haluaa Frontexin tekevän yhteistyötä Afrikan maiden kanssa, mutta yhteistyön rakentaminen Libyaan on muun muassa sodan vuoksi vaikeaa.
- Libya on haaste meille. Meidän täytyy rakentaa toimivat yhteydet, mutta yksi kysymyksistä on, kuka Libyassa on se taho, jonka kanssa yhteistyötä tehdään, keitä todella ovat Libyan toimivaltaiset viranomaiset, Leggeri toteaa.
- Tarvitsemme niin poliittista yhteistyötä EU-tasolla kuin myös operatiivista yhteistyötä. Kuitenkin on pohdittava myös sitä, kenen kanssa operatiivista tietoa voidaan Libyassa jakaa, kenellä on rooli rakentaa jälleen vakaata yhteiskuntaa, hän toteaa.
EU:n tahdon mukaisesti Frontex on laajentamassa yhteistyötään Afrikan valtioiden kanssa. Kaikkiaan 25 maan AFIC-yhteistyössä pyritään parantamaan oloja turvapaikanhakijoiden lähtömaissa siten, ettei heille syntyisi tarvetta lähteä Eurooppaan.
Yhteistyö Afrikan lähtömaiden kanssa on tärkeää myös tietojen vaihdon näkökulmasta.
- Keräämme dataa, ja jaamme sitä muun muassa Europolin ja Italian poliisin kanssa. Näin voimme paremmin ehkäistä rikollista toimintaa, Leggeri sanoo.
Frontexin mukaan Välimerellä on tällä hetkellä nähtävissä erikoinen ilmiö: mitä enemmän ihmisiä mereltä pelastetaan, sitä enemmän ihmissalakuljettajien aluksia merellä liikkuu.
Lisäksi pelastajat ovat poimineet entistä huonokuntoisemmilla aluksilla merelle lähteneitä turvapaikanhakijaryhmiä.
- Mitä enemmän pelastetaan, sitä enemmän on pelastettavaa. Tämä on paradoksi, josta tulee kierre. Pakolaiskriisiä ei ratkaista rajalla, vaan se ratkaistaan lähtömaissa. Ihmiset lähtevät kotoaan siksi, että siellä olot ovat niin kauheat, että on lähdettävä, Frontexin suomalainen hallintojohtaja, pitkän uran rajavalvontavirastossa ja muissa EU-tehtävissä tehnyt Sakari Vuorensola kiteyttää.
Frontex sai vuodenvaihteen tienoilla entistä vahvemman mandaatin ja lisää keinoja pakolaiskriisin hoitamiseen, kun siitä muodostettiin uusi Euroopan yhteinen rajavalvontaviranomainen.
Frontexille tuli muun muassa omia nopean toiminnan joukkoja, joilla se voi tulla entistä vahvemmin jäsenmaiden avuksi tilanteessa, jossa maan omat resurssit eivät riitä yllättävässä turvapaikanhakijatilanteessa. Tällainen nähtiin esimerkiksi Torniossa syksyllä 2015.
- Uuden mandaatin myötä pystymme toimimaan entistä vastuullisemmin ja ehkäisemään ongelmia ennalta paremmin, pääjohtaja Fabrice Leggeri vakuuttaa.
FRONTEX
Euroopan raja- ja merivartiovirasto
Frontex on rajavalvontaviranomainen, joka vastaa EU:n ulkorajojen valvonnasta yhteistyössä eri maiden rajavartiostojen kanssa.
Frontexin toiminta-alueella on yhteensä 11 700 kilometriä maarajaa, 45 500 kilomteriä merirajaa ja muun muassa 600 lentokenttää.
Frontexin tehtäviin kuuluvat muun muassa maahanmuuttotilanteeseen liittyvien riskianalyysien teko, rajavalvontaoperaatiot ja kansainvälisen rikollisuuden torjunta. Lisäksi virasto muun muassa pitää yhteyttä EU:n ulkopuolisten maiden rajavalvontaviranomaisiin ja avustaa laittomasti maassa olevien turvapaikanhakijoiden palautuksissa.
Frontexilla on käytettävissään 1 500 miestä nopean toiminnan joukkoihin eri maiden rajavartiostoista. Jäsenmaat antavat operaatioihin myös kalustoa: esimerkiksi Suomesta vartiolaiva Merikarhu on parhaillaan matkalla Frontexin operaatioon Välimerelle.
Frontexin päämaja sijaitsee Puolan Varsovassa. Pääjohtajana toimii ranskalainen Fabrice Leggeri.
FRONTEX-OPERAATIO
Pulaa henkilöstöstä
Frontex kärsii edelleen operaatioissaan niin henkilöstön kuin teknisten resurssienkin vajeesta jäsenvaltioiden merkittävästä panostuksesta huolimatta. Virasto onkin pyytänyt jäsenvaltioita korjaamaan tilanteen maaliskuun loppuun mennessä.
Frontexin hallintojohtajan Sakari Vuorensolan mukaan jäsenmaat ovat poliittisesti sitoutuneet valvonnan parantamiseen.
- En näe, että resurssivajeen taustalla olisi poliittista ongelmaa. On kaikkien yhteinen intressi, että asiat hoituvat. Sen sijaan tilanne voi usein olla se, ettei jäsenmailla ole lähettää henkilöstöä meidän operaatioihimme, koska henkilöstöä on leikattu monin paikoin. Voimme pyytää kahtakymmentä ihmistä, mutta jäsenmaalla ei ole lähettää kuin kymmenen. Tämä on kapasiteettiongelma, Vuorensola sanoo.
Frontexin operaatioihin osallistuu runsaasti henkilöstöä myös suomalaiselta Rajavartiolaitokselta. Frontexilla on käytössään pooli, johon on kerätty henkilöstöä eri tehtävistä, ja Frontex voi tarvittaessa pyytää käyttöönsä tätä resurssia.
Poolissa on mukana muun muassa Pohjois-Karjalan rajavartioston henkilökuntaa. Pohjois-Karjalan rajavartioston apulaiskomentaja Marko Turunen pitää tehtävää yhteistyötä tärkeänä.
- Aina operaatioihin osallistuttaessa voimme viedä myös suomalaista mallia, ja vastaavasti niistä saatavia hyviä käytänteitä voidaan käyttää omassa työssä, Turunen toteaa.
mitkä turvapaikanhakijat. Riittääkö turvapaikkahakemuksen syyksi että suomalaiset ei lomaile iRakissa? Myös syyrian turvapaikkahakemukset ovat vähän siinä ja tässä jos tulijat on 18-40v miehiä.
