k0tival0
Under ᵈᵉConstruction
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 128
Lueskelin hieman Jeremy Rifkiniä, ja mieleen tuli että Euroopan maat ovat aikoinaan suostuneet yhdentymiskehitykseen ainoastaan siten, että EU:ssa on luvattu kunnioittaa maiden erityispiirteitä. Siksi eri kulttuurien vaaliminen on ainakin paperilla ollut syvällä EU:n perustuksissa, kun taas esim. USA:ta on tavattu perinteisesti ajatella enemmänkin kulttuurien sulatusuunina. Useimmat EU:n jäsenmaat kuitenkin lienevät näitä kulttuuriasioita pohtiessaan keskittyneet enemmän omiin vallitseviin kulttuureihinsa, kuin unionin ulkopuolelta tuleviin kulttuureihin.
Koska ns. monikulttuuri, eli käytännössä monen eri arvojärjestelmän onnistunut rinnakkaiselo samassa yhteiskunnassa, on kuitenkin mielestäni mahdotonta, ts. yhteiskunnallista skitsofreniaa, niin tämä asettaa mielessäni myös EU:n (sammakonkiehutus- ja 2-askelta-eteen-1-taakse -taktiikoita hyväkseen käyttävän) syvemmän integraation kyseenalaiseen valoon, ottaen huomioon mitä eri kansakuntien olisi itsestään onnistuneen integraation eteen uhrattava. Yhdentyminenhän on yhdenmukaistumista eli samankaltaistumista, mitä Euroopan kansat alunperin vastustivat.
Herääkin kysymys, miten pitkälle ja nopeasti Eurooppa voi sovulla yhdentyä, ja yritetäänkö sitä edes sovulla? Pelkkä sukupolvikehitys kun tuntuu olevan globalisteille liian hidasta, ja kriisiytyminen olevan oikotie tähän (oletettuun) onnelaan.
Koska ns. monikulttuuri, eli käytännössä monen eri arvojärjestelmän onnistunut rinnakkaiselo samassa yhteiskunnassa, on kuitenkin mielestäni mahdotonta, ts. yhteiskunnallista skitsofreniaa, niin tämä asettaa mielessäni myös EU:n (sammakonkiehutus- ja 2-askelta-eteen-1-taakse -taktiikoita hyväkseen käyttävän) syvemmän integraation kyseenalaiseen valoon, ottaen huomioon mitä eri kansakuntien olisi itsestään onnistuneen integraation eteen uhrattava. Yhdentyminenhän on yhdenmukaistumista eli samankaltaistumista, mitä Euroopan kansat alunperin vastustivat.
Herääkin kysymys, miten pitkälle ja nopeasti Eurooppa voi sovulla yhdentyä, ja yritetäänkö sitä edes sovulla? Pelkkä sukupolvikehitys kun tuntuu olevan globalisteille liian hidasta, ja kriisiytyminen olevan oikotie tähän (oletettuun) onnelaan.