Miriam lähetti 398 työhakemusta ja sai yhden ainoan kutsun haastatteluun – ”Nimeni tuli esteeksi”
Romannuoret kertovat kokemuksiaan työnhausta
02:03
Julkaistu: 7.11. 10:40
Moni romani joutuu tekemään vimmatusti työtä päästäkseen työtehtäviin, joihin on pätevä.
TÄMÄN tietää opetushallituksessa asiantuntijana työskentelevä
Miriam Schwartz. Schwartz on ollut vuosikausia tiiviisti työelämässä, mutta joutui reilun vuoden mittaiselle työttömyysjaksolle, kun työnteko keskeytyi hetkeksi opintojen vuoksi.
Schwartz kertoo lähettäneensä työttömyysjakson aikana liki 400 työhakemusta
– Olen tehnyt aiemmin melkein 10 vuotta uravalmentajan töitä. Tiedän, miten hakemuksia tehdään ja minulla oli työkokemusta. Ymmärsin siinä vaiheessa, että kyse oli jostakin muusta.
Schwartz kertoo, että kyse oli hänen nimestään.
Miriam Schwartz on asiantuntija ja freelance-toimittaja. (KUVA: Tuomas Selanne)
– Minulle tämä kertoi siitä, että nimeni tuli esteeksi. Tein pitkää päivää, istuin ja tein kuin työkseni työhakemuksia. Tulin laskeneeksi, että tein 398 työhakemusta, joista yhdellä pääsin haastatteluun ja 16:sta tuli vastaus, ettei käy. Tajusin, mistä on kyse ja se lannisti ja laski itsetuntoani tajuttomasti.
Schwartz haki töitä oikealla nimellään.
– Prosessin kesken yksi hyvä ystäväni vaihtoi nimensä ja suositteli sitä minullekin. Ajattelin kuitenkin, että se ei ole oma juttuni. Haluan kuitenkin olla minä ja jatkaa tällä nimellä. Ajattelen, että jos en kelpaa tällaisena, yhteiskunnan tulee muuttua, Schwartz sanoo.
Schwartz kertoo, että romanien vaikeasta työllisyystilanteesta on puhuttava lisää, jotta ongelma ratkeaisi.
– Vaikka olemme puhuneet näistä asioista vuosia ja vuosia, ongelmia ei ole huomattu niin suuressa mittakaavassa kuin nyt. Kun neljä julkkista astuu esiin ja sanoo saman asian, se räjäyttää pankin, mikä on hieno juttu ja upeaa. Olisi kuitenkin kivaa, että se, mitä mekin puhumme ja rummutamme, olisi yhtä tärkeää ihmisille ja rekrytoijille, Schwartz sanoo.
NIMEN merkitys työnhaussa nousi puheenaiheeksi Diakin Työnimi-kampanjan ansiosta. Sekä Schwartz että Ärling ovat osallistuneet Diakin koulutuspoluilla- ja uusi aika- hankkeisiin, joiden tarkoituksena on tukea Suomen romanien koulutuspolkuja ja työllisyyttä.
Kampanjassa neljä tunnettua suomalaista haki töitä oikeilla ansioluetteloillaan ja romaninimillä – ja jäivät ilman hakemiaan työpaikkoja.
Lue lisää: Neljä julkkista haki töitä romaninimillä – yksikään ei päässyt edes haastatteluun
Hankkeiden päätösjuhlaa, Romanijuhlaa, vietettiin maanantaina Helsingin Savoy-teatterissa. Teatterissa julkistettiin myös hankkeiden loppujulkaisu.
Diakin TKI-viestinnän asiantuntija
Niina Mäenpää sanoo, että moni ei ole ymmärtänyt aiemmin, miten vakava tilanne on ollut.
– Olemme nyt saaneet herätettyä huomion romanien kokemaan työsyrjintään, mutta emme jää vellomaan ongelmiin, vaan etsimme ratkaisuja. Aiomme kontaktoida ihmisiä, jotka ovat mukana rekrytoinneissa ja esimerkiksi työmarkkinajärjestöjä, Mäenpää sanoo.
MYÖS projektipäällikkö
Mikael Mertsi Ärlingillä oli työttömyysjakso, jonka aikana työhakemuksia lähti vajaa pari sataa, Ärling kertoo.
– Pääsin tasan kahteen haastatteluun.
Projektipäällikkö Mertsi Ärling. (KUVA: Tuomas Selanne)
– Koin samalla tavalla kuin Miriam. Olen tehnyt motivointityötä nuorten kanssa, tsempannut vain. Tajusin, että puolessa vuodessa hyvinkin toimelias mies voi alkaa ajatella, että pystynkö enää mihinkään ja osaanko enää mitään.
Myös Ärling kokee, että nimellä oli vaikutusta siihen, ettei työhaastattelukutsuja kuulunut, sillä myös hänellä on runsaasti työkokemusta ja korkea koulutus.
– Olen ottanut yhden etunimen lisää, Mikaelin, ihan samasta syystä. Sukunimeni Ärling ei ole ehkä niin tyypillinen romanisukunimi, mutta etunimen vaihdoin, koska huomasin, että Mertsi tippuu lähestulkoon saman tien pöydältä pois.
Lopulta hän sai työpaikan Diakonia-ammattikorkeakoulusta (Diak).
Romanijuhlaa vietettiin maanantaina Savoy-teatterissa Helsingissä. Kuvassa Miriam Schwartz, Niina Mäenpää ja Mertsi Ärling. (KUVA: Tuomas Selanne)
Työministeri Jari Lindström (sin) osallistui juhlatilaisuuteen. (KUVA: Tuomas Selanne)
SEKÄ Ärling että Schwartz sanovat, että moni turha ennakkoluulo katoaisi, jos ihmisiä vain kohtaisi.
– Toivon, että kun työnantajan edessä on osaaja, olipa osaajan etnisyys mikä tahansa, työnantajat katsoisivat, että onko kyseessä sellainen henkilö, joka täyttää työpaikan, hän jatkaa.
Työllistymisen ongelmat johtuvat monesta tekijästä, Ärling kertoo.
– Vähäinen koulutus, vähäinen työkokemus, jossakin määrin romanikulttuuri ja selvä syrjintä muodostavat kehän, joka vaikuttaa työllisyyteen. Kierre täytyy saada katkeamaan, Ärling sanoo.
Schwartz kertoo, että keskustelu on jo muuttanut sitä, miltä tulevaisuus suhteessa työllistymiseen näyttää.
– Kentällä olen huomannut, että monesti nuoret ja pienten lasten vanhemmat ovat ajatelleet, että kannattaako kouluttautua, koska mitä hyöytä siitä on, jos ei työllisty. Nyt toivo on herännyt, kun nuoremmat ja vanhemmat ovat tajunneet, että näitä asioita huomioidaan yhteiskunnassa. Nuoret jaksavat opiskella ja vanhemmat jaksavat rohkaista heitä vielä paremmin.
Schwartz sanoo, että nyt moni on oivaltanut, että kyseessä on iso ongelma.
– Uskon näin, että yhteiskunnan pitää huolehtia siitä, että lait ja asetukset ovat kunnossa, mutta niillähän ei ihmisten asenteita muuteta. Uskon, että rohkea kohtaaminen ja tutustuminen on tärkeää, Ärling sanoo.
Työnimi-kampanjan saama huomio on yllättänyt. Miriam Schwartz sanoo, että aiheesta on puhuttu jo pitkään, mutta mainosvideo nosti työsyrjinnän puheenaiheeksi. (KUVA: Tuomas Selanne)
Ärling ja Schwartz sanovat, että toisen erilaisuuteen ei kiinnitä enää erityistä huomiota, kun uuteen ihmiseen tutustuu.
– Sitten, kun opimme tuntemaan, että tuo on Maija-Liisa ja tuo on Kalle, muut asiat katoavat mielestämme, Ärling sanoo.
– Onhan meilläkin ennakkoluuloja. Silloin tällöin saan itseni kiinni ennakkoluuloisesta ajattelusta. Olen kuitenkin tehnyt tietoisesti sen eteen työtä, että jos minulla on ennakkoluuloisia ajatuksia jotakuta kohtaan, haastan itseäni ja menen juttelemaan hänen kanssaan, jolloin mielikuvani voi muuttua, hän jatkaa.
Ärling on kohdannut työssään nuoria, jotka eivät uskalla toivoa.
– Pari vuotta sitten, monta äitiä soitti, kun yläasteikäiset lapset eivät saaneet tet-harjoittelupaikkoja sen tähden, että sukunimi on Hagert. Täytyy myöntää, että siinä vaiheessa tuli kyyneleet silmiin. Ajattelin, että ei voi olla totta, lapsuudessa, jolloin pitäisi olla elämä edessä, luodaan jo se, ettei pääse eteenpäin. On nähtävä se syy ja seuraus, miten tällainen vaikuttaa nuoren elämään, Ärling sanoo.
Miriam Schwartz uskoo, että nuorille aukenee vielä hyvät mahdollisuudet työllistyä. Hän kertoo, että nuoret puolustavat oikeuksiaan. Ärlingin mukaan vanhempien vastuu on puolestaan tukea nuoria.
Nyt toivo on herännyt, kun nuoremmat ja vanhemmat ovat tajunneet, että näitä asioita huomioidaan yhteiskunnassa, sanoo Opetushallituksen asiantuntija Miriam Schwartz. (KUVA: Tuomas Selanne)
Karoliina Paananen
niin pitäisi jo Helsinginkin olla ainakin viisikielinen : lainaus kielilaista "Kaksikielisiä ovat kunnat, joiden väestöstä vähintään 8 % tai 3 000 asukasta on vähemmistökielisiä"
