29-vuotias irakilaismies elää Suomessa paperittomana.
Miehen nimi viittaa sunnalaisuuteen, minkä takia häntä hänen mukaansa vainotaan Irakissa. Maahanmuuttoviraston mukaan esimerkiksi Länsi-Bagdadissa, jonka asukkaista viidennes on sunneja, sunnimuslimit esittävät väärennetyillä henkilöllisyystodistuksilla shiioja välttyäkseen hankaluuksilta.
Tässä artikkelissa miestä kutsutaan sunninimellä Yazid, joka ei siis ole hänen oikea nimensä.
Lähihoitajaksi opiskellut Yazid työskenteli sunnialueella pohjoisbagdadilaisessa sairaalassa ensiapuosastolla sihteerinä. Hän asui aivan lähettyvillä ja matkusti töihin moottoripyörällä.
Turvapaikkahaastattelun mukaan sairaalaan tuotiin haavoittuneita shiiamilitantteja, joista yksi oli huomannut Yazidin nimilapun. Yazidin mukaan militantit pahoinpitelivät hänet, mutta hän pääsi pakenemaan muiden työntekijöiden tultua väliin.
Yazid myös kertoi Maahanmuuttovirastolle tapauksesta, jossa shiiamiliisi yritti viedä hänet väkisin bussista, jonka jälkeen olisi hänen mukaansa ollut todennäköistä, että hänet olisi tapettu. Miehen mukana ollut äiti oli hänen mukaansa anellut vapauttamisen puolesta, minkä takia hänen annettiin mennä.
Yazid tuli Suomeen 2015.
Maahanmuuttovirasto hyväksyi kertomat totena, mutta viraston mukaan Yazidiin ei ole kohdistunut vakavia oikeudenloukkauksia, eikä hän ole minkään tahon erityisen mielenkiinnon kohteena.
”Maatieto ei kuitenkaan tue sellaista johtopäätöstä, että jokainen Bagdadissa asuva olisi vainon vaarassa yksinomaan uskontonsa vuoksi”, päätöksessä lukee. Tähän perustuen virasto päätti käännyttää miehen kesäkuussa 2016. Korkein hallinto-oikeus hylkäsi miehen valituslupahakemuksen marraskuussa 2017.
Saatuaan päätöksen vastaanottopalveluiden lopusta Yazid pakkasi Kauhavan vastaanottokeskuksessa tavaransa ja matkusti junalla Helsinkiin. Hänen mukaansa ainakin kolme muuta teki samoin sinä aikana, kun hän oli entisen lentosotakoulun tiloihin perustetussa vastaanottokeskuksessa. Helsingissä Yazid asui kertomansa mukaan kolme päivää päärautatieasemalla ja sen lähettyvillä.
Paperittomien eli ilman oleskelulupaa elävien ihmisten määrästä ei ole tarkkaa tietoa. Suomen sisäministeriö on arvioinut, että heitä on Suomessa 1 000–2 000 henkeä. Paperittomista suurin osa asuu arvioiden mukaan pääkaupunkiseudulla.
”On erilaista olla paperiton Pertunmaalla kuin Helsingissä. Tänne on helpompi hukkua”, paperittomille palveluita tarjoavan Helsingin Diakonissalaitoksen yksikönjohtaja
Eeva Knaappila sanoo.
”Määrää on erittäin vaikea sanoa, koska paperittomien tilanne ei ole kenenkään yhden toimijan hallussa. Tilanne myös kehittyy, ihmiset muuttavat.”
Tällä hetkellä paperittomien määrä ei näy hätämajoituspalveluissa, Knaappila sanoo.
Marraskuussa Helsingin valtuustossa
hyväksyttiin esitys paperittomien henkilöiden sosiaali- ja terveyspalveluiden laajentamisesta. Esityksen perusteella paperittomille tarjotaan jatkossa välttämättömät palvelut.
Tämä tarkoittaa sitä, että paperittomat saivat oikeuden esimerkiksi rokotuksiin ja kroonisten sairauksien hoitoihin. Tätä ennen heillä oli oikeus ensiavun kaltaisiin kiireellisiin terveyspalveluihin.
”Helsinkiin on helpompi hukkua.”
Helsingin terveysasemien johtajalääkäri
Olli Huuskonen sanoo, että palveluita tarjotaan, mutta kysyntä on vielä ollut pientä.
”Sen jälkeen kun päätös tehtiin, on alkanut valmistelu kaupunkitasoisesti, mutta tarkat kaupunkitasoiset ohjeistukset ovat vielä työn alla.”
Asiassa päästään askeleen pidemmälle, kun entisen kaupunginjohtajan
Jussi Pajusen asettaman työryhmän raportti paperittomien nykytilanteesta valmistuu.
Yksi palveluita tarjoavista tahoista on Helsingin Diakonissalaitos, jossa käynnistyi kolmevuotinen Suojattomat-hanke maaliskuussa.
Hankkeen alla Diakonissalaitos tarjoaa oleskeluluvattomille neuvontaa ja erilaista viikottaistoimintaa. Suojattomat-hankkeen myötä Diakonissalaitoksella käy myös Helsingin Sanomien haastattelema paperiton. Esimerkiksi haastattelupäivänä paikalla on tarjolla hävikkiruokaa.
Yazid kuuli Diakonissalaitoksen palveluista asuessaan rautatieasemalla.
Nyt mies nukkuu hätämajoituksessa, joka aukeaa yhdeksältä illalla ja sulkeutuu kuudelta aamulla.
Diakonissalaitoksen
Hayder Aljouranjin mukaan hankkeisiin kuuluu etsivä työ, jossa paperittomia etsitään vaikkapa asemalta ja muualta keskustasta.
Diakonissalaitoksen mukaan paperittomat eivät välttämättä osaa hakea palveluita tai eivät ole tietoisia niistä. Yksi tällainen haettava palvelu on esimerkiksi valtuuston päätöksen jälkeen tarjottu aiemmasta laajennettu terveydenhuolto.
Diakonissalaitoksella käy noin kahdesti kuukaudessa Helsingin kaupungin maahanmuuttoyksikön sosiaalityöntekijä. Kyse on kaupungin mukaan viimesijaisesta sosiaalihuollosta, jossa tarjotaan muun muassa ruokarahaa maksusitoumuksilla. Tämän lisäksi paperittomien palveluntarpeita esimerkiksi välttämättömään tai kiireelliseen terveydenhuoltoon kartoitetaan ja heitä pyritään ohjaamaan niiden palveluiden piiriin, joihin paperittomilla on Helsingissä oikeus.
Suojattomat -hanke ei koske vain kielteisen turvapaikanpäätöksen saaneita vaan kaikkia oleskeluluvattomia.
”Tavoitteena on voimavaraistaa ihmisiä, etteivät he syrjäydy. Näin estetään esimerkiksi radikalisoitumista”, Diakonissalaitoksen Eeva Knaappila sanoo.
ettäs rassistiset tuomarit tämänkään vertaa kehtoovat! 
kyllä nyt tämänkin kansainvälisesti "rikkautta" isäntäyhteiskunnilleen tuottavan mafiasuvun jäsenten paatuneet puntit tutisevat kauhusta! (read: naurusta) 
