Missä muualla asuisimme, Lars? Tanskan pahamaineisen lähiön asukkaat vastustavat hallituksen suunnittelemia pakkotoimia
Tanskan valtapuolueet haluavat laittaa ongelmalähiöt kuriin muun muassa pakottamalla maahanmuuttajien lapset päiväkotiin.
Tanska
27.3.2018 klo 19:46
Muhammad Aslam on asunut Mjølnerparkenissa 30 vuotta.Riikka Uosukainen / Yle
Riikka Uosukainen
Pohjoismaiden-kirjeenvaihtaja
@riikkauo
Jaa artikkeli Facebookissa176
Jaa artikkeli Twitterissä
Kolea tuuli puhaltaa Mjølnerparkenin lähiön pihalla. Keinut ja leikkipaikka ovat tyhjillään. Rikkinäinen mopo nojaa talon seinään. Muutama parikymppinen mies kulkee nopeasti pihan poikki ja vilkaisee hupun alta.
Asukasyhdistyksen puheenjohtaja Muhammad Aslam kertoo pahamaineisen alueen historiasta. Hän tuli perheensä mukana Pakistanista Tanskaan seitsemänvuotiaana. Mjølnerparkenissa hän on asunut kolmekymmentä vuotta, saanut vaimonsa kanssa neljä lasta ja nähnyt miten alkuperäiset asukkaat ovat muuttaneet pois.
Nykyään alueen lähes 2 000:sta asukkaasta runsas 80 prosenttia on maahanmuuttajia ja he edustavat kolmattakymmentä kansallisuutta.
Riikka Uosukainen / Yle
Mjølnerparken on yksi Tanskan kuudestatoista vaikeimmasta ongelmalähiöstä.
Hallitus on nimennyt 57 ongelmalähiötä kaikkiaan 27 kunnassa. Niitä yhdistävät jengiampumiset, korkea työttömyysprosentti ja alhainen koulutustaso. Mjølnerparkenissa asukkaista yli 40 prosenttia oli vuoden 2017 tilaston mukaan työelämän ulkopuolella.
Muhammad Aslamin mielestä tilanne on parantumassa.
– Yhä useampi käy koulua, jatkaa opintojaan ja saa työtä. Monet vanhemmat eivät voi auttaa lapsiaan läksyissä, joten aloitimme läksykahvilan oppilaille ykkösluokalta lukion kolmanteen. Hallituksella ei ole mitään syytä käyttää meitä häpeäkampanjassaan.
Ministerit yllättivät asukkaat
Tanskan pääministeri Lars Løkke Rasmussen marssi ministerien ja virkamiesten kanssa maaliskuisena torstaina Mjølnerparkenin lähiöön pitämään tiedotustilaisuutta hallituksen niin sanotusta gettopaketista, jonka avulla on tarkoitus päästä eroon lähiöiden ongelmista vuoteen 2030 mennessä.
Media oli kutsuttu paikalle, mutta alueen asukkaille pääministeri Rasmussenin ja seitsemän muun ministerin lehdistötilaisuus Mjølnerparkin asukastilassa tuli yllätyksenä. Alueella yhdeksän vuotta asuneen Janni Milstedin mielestä se oli provokaatio.
Muhammad Aslam ja Janni MilstedRiikka Uosukainen / Yle
– He tulevat tänne sellaisen vihamielisen gettoesityksen kanssa. Yksi ministereistä sanoi sitä paitsi, että täällä ei ole voimassa perustuslaki vaan sharialait. Minusta se oli käsittämätöntä kiihottamista.
Asukkaat maalasivat omat kylttinsä ja kutsuivat paikalle lehdistön. Kyltit nojaavat vieläkin kerhotilan seinään.
"He yrittivät haudata meidät – he eivät tienneet, että olimme siemeniä" lukee yhdessä kyltissä ja toisessa viesti pääministerille: "Missä muualla asuisimme, Lars?"
Lapset päiväkotiin, ongelmakoulut kiinni
Tanskan keskusta-oikeistolaisen hallituksen 22-kohtaisessa paketissa esitetyt toimenpiteet ovat tiukkoja.
Pahimmissa ongelmalähiöissä rangaistuksia kaksinkertaistetaan, lapset pakotetaan päiväkoteihin, asuntoyhtiöt voivat kieltäytyä vuokraamasta asuntoja rikoksista tuomituille tai häätää heidät, valtio voi ottaa haltuunsa tai purkaa rakennuksia ja sulkea kouluja.
Joitakin porkkanoitakin on. Kuntia esimerkiksi palkitaan rahalla ongelmien ratkaisuista ja syrjäytymisen ehkäisystä.
Mjølnerparkenissa, niin kuin muissakin maahanmuuttajalähiöissä, monet asukkaat suhtautuvat penseästi viranomaisiin ja kuuntelevat mieluummin omia johtohahmojaan. Sen hallitus haluaa muuttaa.
Muhammad Aslam sanoo, että hallituksen esitys on kaikkien oikeusvaltioperiaatteiden vastainen.
Tanskassa ihmisten pitäisi olla yhdenvertaisia lain edessä – ja sitä oikeutta hallitus Muhammadin mielestä nyt näpelöi. Hänen mielestään hallituksen lähiöpaketti asettaa ihmiset eri asemaan riippuen siitä, millä puolella katua asuvat.
Riikka Uosukainen / Yle
– Useimmat arvioivat, että tämä paketti on panostus vaaleihin ja ehkä hallituksen ainoa mahdollisuus voittaa vuoden päässä olevat vaalit. Ministerit tulevat tänne rytinällä ja sanovat, että nyt hoidamme tämän, Muhammad Aslam sanoo.
Isoilla puolueilla rajusti tiukentunut linja
Tanskan parlamentti Folketinget on hiljentynyt maaliskuisena perjantai-iltapäivänä, kun kansanedustajat ovat lähteneet kohti kotipaikkakuntiaan. Oppositiopuolue Sosialidemokraattien kansanedustaja Mattias Tesfaye istuu vielä huoneessaan, papereita lueskelellen ja puheluita puhuen.
Kysyttäessä miksi sosiaalidemokraatit tukevat hallituksen gettopaketiksi nimeämää rajua maahanmuutto-ohjelmaa, Tesfaye syttyy heti.
Hänen mielestään hallituksen lähiöpaketissa on paljon hyvää. Mutta koska tanskalainen yhteiskunta on yhä jakautuneempi, sosialidemokraatit haluavat lisätä maahanmuuttajille velvoitteita muuallakin kuin ongelmalähiöissä.
Sosialidemokraatit haluavat pysäyttää maahanmuuton
– Meidän mielestämme missään tanskalaisessa lähiössä ei saisi asua enemmän kuin 30 prosenttia maahanmuuttajia. Haluamme toteuttaa sen kymmenessä vuodessa. Ihmisten täytyy asua yhdessä, mennä päiväkotiin ja kouluun.
Käytännössä se tarkoittaisi sitä, että maahanmuuttajia asutettaisiin nykyisistä lähiöistä muillekin alueille.
Sosialidemokraatit julkaisivat oman, tiukan maahanmuuttoohjelmansa helmikuussa.
Sen ajatus on, että turvapaikka- tai oleskelulupapäätöstä ei saisi hakea enää Tanskasta, vaan YK:n ja EU:n valvomilta leireiltä kolmansista maista. Monet ihmisoikeusasiantuntijat tyrmistyivät, mutta Mattiaksen mukaan puolue on valmis lennättämään pyrkijät takaisin kolmansiin maihin.
– Me haluamme säädellä maahanmuuttoa ja olla päättämässä keitä me lopulta asutamme Eurooppaan, Mattias Tesfaye sanoo.
Hänen kollegansa parlamentin oikealta laidalta on samaa mieltä.
Pääministeripuolue Venstren kansanedustajan Mads Fugleden mukaan tanskalaisen maahanmuuttopolitiikan yksi tähtäin on välttää Ruotsin Malmön tilanne, joka ei hänen mielestään ole ruotsalaisen yhteiskunnan kontrollissa.
Maahanmuuttopolitiikan tiukentaminen ei ole Tanskassa mikään uusi keskustelunaihe. Uutta on se, että vanhojen valtapuolueiden kuten keskusta-oikeiston ja sosialidemokraattien vaatimukset ja puheet ovat nykyään samanlaisia kuin populistiselta ja maahanmuuttovastaiselta Kansanpuolueelta on totuttu kuulemaan.
– Luulen että Tanskassa on 1980-luvulta jatkuneen suuren maahanmuuton jälkeen tunnustettu, että politiikka on ollut väärää. Me emme ole onnistuneet integroimaan ihmisiä. Etenkään heitä, jotka eivät halua integroitua tanskalaiseen yhteiskuntaan. Kansa on havahtunut tähän nopeammin kuin kansanedustajat, Mads Fuglede sanoo.
MjølnerparkenRiikka Uosukainen / Yle
"Pakolaiset eivät saa asuntoa huvila-alueelta"
Myös sosialidemokraatit haluavat nyt muutosta. Mattiaksen mukaan sosialidemokraattien tiukentuneiden puheiden takana ovat omat äänestäjät.
– Sosiaalidemokraattien perinteisillä kannattajilla on matalat palkat ja lyhyt koulutus. Heidän asuinalueellaan kannetaan suurin taakka integraatiosta. Syyrialaiset pakolaiset eivät saa asuntoa kalliilta huvila-alueelta. Rikkaiden tanskalaisten lapset eivät saa uusia luokkatovereita arabimaista, Sosialidemokraattien kansanedustaja Mattias Tesfaye sanoo.
Siksi tulijoita on hänen mielestään oltava vähemmän ja heitä on kontrolloitava paremmin.
Mjølnerparkenin kerhohuoneessa Janni ja Muhammed toivovat, että pakon ja uhkailun sijasta asukkaiden ja poliitikkojen välille syntyisi vuoropuhelu. Jannin mielestä on ymmärrettävää, että maahanmuuttajien lapset halutaan päiväkotiin oppimaan tanskaa, mutta hänen mielestään sitä ei pidä tehdä pakolla.
– En väitä, etteikö alueella ole ongelmia, kuten jengiampumisia. Jengeissä liikkuu täällä noin parikymmentä nuorta miestä, mutta hallituksen pitäisi työllistää heidät eikä uhkailla kovemmilla rangaistuksilla, Janni Milsted sanoo.
