Ghazwan ja Ahmed painuivat maan alle - pelko poliisia ja muita viranomaisia kohtaan oli liian suuri
Sunnuntai 19.11.2017 klo 07.02
Nyt miehet ovat jo Keski-Euroopassa. Suomesta he lähtivät, koska pelkäsivät palautusta Irakiin.
- Suomessa niin sanottujen uuspaperittomien määrä kasvaa tuhansilla.
- Uuspaperittomiksi kutsutaan vuoden 2015 syksyllä tulleita, nyt kielteisiä päätöksiä saaneita turvapaikanhakijoita, jotka jäävät paperittomina Suomeen.
- Moni uuspaperiton pakenee muualle Eurooppaan siitä huolimatta, että heidät voidaan palauttaa niin sanotun Dublinin sopimuksen mukaisesti takaisin Suomeen.
Miehet lähtivät Helsingistä ensin junalla pohjoiseen. (NINA JÄRVENKYLÄ)
Väsyneen oloinen
Ghazwan, 20
, ja jännittynyt
Ahmed, 29, kertovat tarinansa pari tuntia ennen kuin juna kohti pohjoista lähtee. Heidän on tarkoitus matkata yön ylitse Kemiin, mennä rajan ylitse Ruotsiin ja jatkaa siitä muualle Eurooppaan.
Tässä vaiheessa yksityiskohdat heihin kohdistuvasta vainosta Irakissa eivät ole oleellisia. Nyt on tärkeää kertoa, miksi miehet pelkäävät Suomen poliisia niin paljon, että kokevat poliisille ilmoittautumista tai hallinto-oikeuden päätöksen odottamista paremmaksi vaihtoehdoksi painua maanalle: pimeimpään vuoden aikaan, vailla turvaverkkoa ja täysin yhteiskunnan ulkopuolelle.
Ghazwan ei halunnut lähteä Suomesta. Tänne oli ehtinyt muodostua sosiaalinen verkosto kahden vuoden aikana. Irakin yleinen turvallisuustilanne on heikentynyt, samoin Ghazwanin oma tilanne: hänen isänsä ja veljensä tapettiin keväällä. Maahanmuuttovirasto ei kuitenkaan usko, että Ghazwania vainottaisi kotimaassaan. Kielteisiä turvapaikkapäätöksiä on tullut yhteensä viisi.
Ghazwanin tilanne on tyypillinen niin sanotulle uuspaperittomille, eli heille, jotka tulivat syksyllä 2015 Suomeen, ja jotka nyt saavat kielteisiä päätöksiä valituksista huolimatta. Vapaaehtoinen paluu kotimaahan ei ole mahdollinen, eli Ghazwan on yrittänyt kaikkensa saadakseen luvan jäädä Suomeen. Nyt hän on saanut poliisilta ohjeet käydä joka viikko ilmoittautumassa poliisiasemalla, kunnes hänet poistetaan maasta, puhekielellä pakkopalautetaan.
Ghazwan ja Ahmed tekivät ratkaisun paeta Suomesta. (NINA JÄRVENKYLÄ)
Huhuja
Juttelimme marraskuun puolivälin tienoilla Ghazwanin ja Ahmedin kanssa. Ghazwan on käynyt yhden kerran ilmoittautumassa poliisille. Suomalaiset vapaaehtoiset ovat kehottaneet häntä tekemään poliisin antaman ohjeen mukaan. Ilmoittautuminen jäi kuitenkin yhteen kertaan.
- En uskalla enää mennä, koska poliisi otti ystäväni kiinni ilmoittautumistilanteessa ja palautti hänet Irakiin, Ghazwan kertoo.
Vastaavista tapauksista kuulee ajoittain, mutta poliisi ei voi kertoa kiinniottojen ja palautusten yksityiskohdista.
Iltalehti kertoi lokakuussa ulkomaalaispoliisin näkemyksen villeinä lentäviin huhuihin, jotka liittyvät käännytysprosessiin. Poliisi antaa ymmärtää, että virheellistä tietoa on paljon liikkeellä.
Myös turvapaikanhakijoita auttavat vapaaehtoiset ovat tietoisia huhuista ja väärinymmärryksistä joita syntyy, kun yhteinen kieli puuttuu, asioita selvitetä perusteellisesti ja niitä usein myös liioitellaan.
Vapaaehtoistoimijat ovat tehneet poliisin toimista muun muassa säilöönottoihin liittyen kanteluita. Julkisuuteen on tullut toistaiseksi vain harva tapaus, joissa poliisin toimia olisi moitittu.
Yksi vapaaehtoisista harmittelee poliisin ja Maahanmuuttoviraston epäjohdonmukaista toimintaa. Hänen mukaansa jotkut saavat odottaa prosessinsa käsittelyä loppuun Suomessa, toiset laitetaan pikamenettelyllä koneeseen ja palautetaan.
Pelko
Tosiasia kuitenkin on, ettei Ghazwan eikä moni muu vastaavassa tilanteessa oleva turvapaikanhakija uskalla täyttää ilmoittautumisvelvollisuutta poliisille. Moni ei myöskään uskalla vastaanottopalvelujen päättymisen jälkeen mennä hätämajoitukseen tai salaiseen päiväkeskukseen, koska pelko poliisia kohtaan on liian suuri. Uuden turvapaikkahakemuksen jättämistä myös pelätään, koska hakemus jätetään poliisille.
- En uskalla ottaa mitään yhteyttä poliisiin, koska he voivat ottaa minut kiinni, Ghazwan sanoo.
Hän kertoo välttelevänsä yleisiä paikkoja kuten rautatieasemaa, ostoskeskuksia ja yleisiä tilaisuuksia. Hän yöpyy ystäviensä luona, ystävät tuovat hänelle ruokaa kaupungille tai tarjoavat aterian.
Ahmedin tilanne ei ole aivan yhtä toivoton kuin Ghazwanilla. Hänellä on takana ”vasta” kaksi kielteistä turvapaikkapäätöstä. Hän on kuitenkin nähnyt, kuinka poliisi hakee vastaanottokeskuksesta maasta poistettavia henkilöitä.
- Kun vastaanottokeskuksessa esimerkiksi on niin sanottu jokaviikkoinen rahapäivä, tietää poliisi sen ja on esimerkiksi hakenut ystävän. Hänet palautettiin Irakiin, Ahmed kertoo.
Rahapäivällä hän tarkoittaa toimeentulotuen antamista niille turvapaikanhakijoille, joiden vastaanottopalvelut ovat päättyneet.
- En luota poliisiin. Pelkään, että minut viedään vastaanottokeskuksesta, Ahmed sanoo.
Valmiit pakenemaan
Molemmat miehet ovat väsyneitä. Ainoaksi mahdollisuudeksi selvitä he kuitenkin näkevät pakenemisen: ensin Irakista Eurooppaan ja Suomeen, nyt muualle Eurooppaan. Kumpikaan ei omien sanojensa mukaan voi palata Irakiin.
- Olen erittäin väsynyt, Ghazwan sanoo.
- Minua pelottaa, Ahmed kertoo päällimmäisestä tunteesta.
Jos jäämme kiinni matkalla Keski-Eurooppaan, niin sitten niin. Yritämme kuitenkin selvitä, Ahmed jatkaa.
Rautatieasemalla miehiä on saattamassa muutama Helsinkiin jäävä ystävä. Tunnelma on jännittynyt ja vaisu. Ei Ghazwan eikä Ahmed halua lähteä, mutta muuta vaihtoehtoa ei ole. Junan perään jää katsomaan ystävä.
Yö ulkona
Ghazwanilta ja Ahmedilta tulee viikon aikana useita viestejä ja kuvia matkalta. Ensin Suomen ja Ruotsin rajalta, sitten Kööpenhaminasta Tanskasta ja lopulta Saksasta.
Ghazwan on entistä väsyneemmän kuuloinen ja flunssainen.
- Nukuin viime yön ulkona, kun odotin junaa Belgiaan, hän kertoo lähettämässään viestissä.
Tarkoituksena on jatkaa matkaa Belgiasta, kunhan olo hieman paranee ja reitti selkiintyy.
Ahmed on sen sijaan tullut toisiin ajatuksiin. Hän majailee tuttaviensa luona Saksassa, mutta kokee, että tuli tehtyä virhe.
- Haluan palata Suomeen, hän toteaa, mutta ei tiedä, uskaltaako.
Lähtötunnelma oli vaisu lähes tyhjässä junanvaunussa. Paikalla oli useita ystäviä hyvästelemässä. (NINA JÄRVENKYLÄ)
Ensimmäin kuva ja viesti matkalta tuli Suomen ja Ruotsin rajalta. (LUKIJAN KUVA)
Ruotsin puolella molemmat tunsivat helpotusta, mutta Suomessa painanut pelko ja ahdistus palasivat matkan jatkuessa kohti Keski-Eurooppaa. (LUKIJAN KUVA)
Miesten matka jatkui Ruotsista Tanskan kautta Saksaan ja Belgiaan. Saksassa he tiet erkanivat, kun Ahmed jäi Saksaan ja Ghazwan jatkoi matkaa. (LUKIJAN KUVA)
NINA JÄRVENKYLÄ
nina.jarvenkyla@iltalehti.fi
