Kulttuurin rikastuminen

[VuohiKauhu]

Se kymppikin on pois veronmaksajien rahoista. Pieni summa verrattuna näihin vastaanottokeskuksiin joissa yhden yön hinta nousee yli sadan euron.

Ei kun asiakas itse maksaa sen kympin. Kokonaiskustannus yhteiskunnalle on tietenkin ns. vitusti, koska julkinen sektori eikä kilpailuttamista.

 

[Naape]

Vähän juu ja ei samalla, onhan se hyvä joo, että vanki voi tehdä töitä ja pysyä yhteiskunnassa mukana. Kolikon kääntöpuoli, muistan jostain lukeneeni (valitettavasti en nyt voi lähdettä toimittaa) artikkelin, jossa just kritisoitiin sitä, että taparikolliset tekee rikoksia & rahaa kunnes jäävät kiinni, käyvät vähän istumassa ja samalla mahdollisesti tehdään rahaa jolla taas rahoittaa uusia rikoksia/rikollisen elämäntapaa kun päästään vankilasta.

Rehellisesti sanottuna, kyllä kyrpisi ajatus, että kaitsen niitä rikollisia siellä, saan siitä about parisen tonnia, josta pitää maksaa vuokra tahi asuntolaina, ruuat, vaatteet jne. Samaan aikaan toinen tienaa enempi rahaa ja ei oikeastaan tarvi mitään maksaa, ei vuokraa, ei ruokaa, toki hän on vapautensa menettänyt mutta silti...

 

[VuohiKauhu]

Aika paska olet googlettamaan, kun minun hakutulos tuotti monta vastausta ja suljetussa vangin hinta on 200€ ja avovankilassa, jossa töitäkin yleisemmin tehdään on hinta 150€.

Jos tuosta laskee vangin tuntipalkan 40 viikkotyötunnin mukaan, niin tuntipalkka onkin jo 30€.

Kokeilepas lukea se viesti ihan ajatuksen kanssa. Kyse oli siis vangin itsensä maksamasta osuudesta.

 

[mt247]

Helsingistä ei tule metropolia ilman massiivista maahanmuuttoa – Miten kasvu onnistuu, kun ulkomaalaisten työttömyys on pilvissä jo nyt?
-Helsingin pormestari Jan Vapaavuori on sanonut moneen otteeseen, että Helsinkiin tarvitaan paljon lisää maahanmuuttajia töihin.
-Muussa tapauksessa Helsingin kasvuhaave ei toteudu, ja kaikki ne uudet talot ja kaupunkibulevardit rakennetaan turhaan.
-Mutta tulijoille pitäisi myös saada töitä.
-Ulkomaalaistaustaisten työttömyysaste on Helsingissä noin 25 prosenttia.
-Suomalaistaustaisilla se on kymmenisen prosenttia.
-Irakissa syntyneillä työttömyysaste on yli 60 prosenttia, Somaliassa syntyneillä yli 50 prosenttia.

Hienot nämä Helsingin haaveet suuresta metropolista, kun pitää väkisin ihmisiä saada, vaikka ne ei töitä saisikaan.

 

[moonspell]

Helsingistä ei tule metropolia ilman massiivista maahanmuuttoa – Miten kasvu onnistuu, kun ulkomaalaisten työttömyys on pilvissä jo nyt?

Hienot nämä Helsingin haaveet suuresta metropolista, kun pitää väkisin ihmisiä saada, vaikka ne ei töitä saisikaan.

Jee, tyhjennetään kaikki Suomen vokit Helsinkiin. Moniosaajat töihin ja Suomi nousuun. Wippajei!

 

[ovastu02]

Helsingistä ei tule metropolia ilman massiivista maahanmuuttoa – Miten kasvu onnistuu, kun ulkomaalaisten työttömyys on pilvissä jo nyt?
-Helsingin pormestari Jan Vapaavuori on sanonut moneen otteeseen, että Helsinkiin tarvitaan paljon lisää maahanmuuttajia töihin.
-Muussa tapauksessa Helsingin kasvuhaave ei toteudu, ja kaikki ne uudet talot ja kaupunkibulevardit rakennetaan turhaan.
-Mutta tulijoille pitäisi myös saada töitä.
-Ulkomaalaistaustaisten työttömyysaste on Helsingissä noin 25 prosenttia.
-Suomalaistaustaisilla se on kymmenisen prosenttia.
-Irakissa syntyneillä työttömyysaste on yli 60 prosenttia, Somaliassa syntyneillä yli 50 prosenttia.

Hienot nämä Helsingin haaveet suuresta metropolista, kun pitää väkisin ihmisiä saada, vaikka ne ei töitä saisikaan.

Jos tuosta otetaan pois muslimit, niin mitään ongelmaa ei enää ole.

 

[fly]

Helsingistä ei tule metropolia ilman massiivista maahanmuuttoa – Miten kasvu onnistuu, kun ulkomaalaisten työttömyys on pilvissä jo nyt?
-Helsingin pormestari Jan Vapaavuori on sanonut moneen otteeseen, että Helsinkiin tarvitaan paljon lisää maahanmuuttajia töihin.
-Muussa tapauksessa Helsingin kasvuhaave ei toteudu, ja kaikki ne uudet talot ja kaupunkibulevardit rakennetaan turhaan.
-Mutta tulijoille pitäisi myös saada töitä.
-Ulkomaalaistaustaisten työttömyysaste on Helsingissä noin 25 prosenttia.
-Suomalaistaustaisilla se on kymmenisen prosenttia.
-Irakissa syntyneillä työttömyysaste on yli 60 prosenttia, Somaliassa syntyneillä yli 50 prosenttia.

Hienot nämä Helsingin haaveet suuresta metropolista, kun pitää väkisin ihmisiä saada, vaikka ne ei töitä saisikaan.

anteeksi mutta meinaa itku päästä kun lukee jostain väkisin tuotetusta kasvusta

harmi että suomen talousopit perustuvat länsivaltioiden harhaisuuteen ikuisesta kasvusta samaan aikaan kun pankkien ja valtioiden kädet on sidottu jotta sitä ei voida suorittaa, jolloin sitten syntyy tällaisia aivopieruja kuten mamuttaminen

eikö suomalaisten todellinen osuus tuossa taulukossa ole jotain yli 15% kuitenkin`? siis noin 150000 on siivottu jonnekin mappi ööhön

 

[Zacksa]

eikö suomalaisten todellinen osuus tuossa taulukossa ole jotain yli 15% kuitenkin`? siis noin 150000 on siivottu jonnekin mappi ööhön

Tuossa on helsingin luvut, ei suomen. Helsingissä on niitä töissäkäyviä jotka nostaa lisäksi asumistukea voidakseen tehdä töitä helsingissä

 

[moonspell]

Miksi iRakilainen "biologi" ja "sähköinsinööri" ovat Suomessa? Koska heillä on unelma.

Omar Jawadin haave Sipilän ökytalosta vaihtui vuosien odotteluun homeisessa kimppakämpässä – "Uutiset kertoivat, että tervetuloa Suomeen"

Saman vuoden syyskuussa hän katseli Turkissa Irakin televisiota. Tv-lähetyksessä Suomen pääministeri Juha Sipilä kertoi avaavansa Kempeleen talonsa ovet turvapaikanhakijoille. Jawadin sydämessä sykähti.

Suomen pääministerin tarjouksesta kerrottiin muun muassa arabiankielisessä maailmassa erittäin merkittävän Al-Jazeeran verkkosivuilla(siirryt toiseen palveluun).

– Uutiset kertoivat, että tervetuloa Suomeen. Me tulimme tänne juuri siksi.

Suunnaksi otettiin Suomi ja Oulu.

Omar kertoo olevansa koulutukseltaan biologi. Mohammad on sähköinsinööri. Myös Huthaifa ja Saif ovat käyneet yliopistoa. Parikymppinen Hadi ei sitä vielä ole tehnyt, sanoo Jawad.
Kaikilla on unelma elämästä ja perheen perustamisesta Suomessa.

 

[rehunmasiina]

Unelmia juu, mutta todellisuutta ei! Kyllä Sipilä pitää saada valtakunnanoikeuteen sanomisistaan.

 

[Cereal killah]

Pelkästään yksi Sipilän vaimon naiivintyperä idea aiheutti Suomelle muutama kymmentä miljardia persnettoa.

 

[Sepander]

Sipilän entinen talo on Suomen kallein talo. Miljardit matuiluun. Siihen päälle vielä henkiset ja fyysiset haitat raiskausten, tappojen ja ryöstöjen muodossa.

Paljon harmia on aiheuttanut suomalaisille tuo Sipilän pariskunta. Tulen muistamaan Juhan yhtenä Suomen huonoimpana ministerinä.

 

[police]

Jos tuosta otetaan pois muslimit, niin mitään ongelmaa ei enää ole.

Eikö? Suomessa suurin työttömänä oleva ulkomaalaisryhmä ovat venäläiset. Heistä kolmannes on työttöminä.

 

[Ragnarök-]

Taasko se alkaa...

 

[moonspell]

Taasko se alkaa...

 

[living_death]

Sipilän entinen talo on Suomen kallein talo. Miljardit matuiluun. Siihen päälle vielä henkiset ja fyysiset haitat raiskausten, tappojen ja ryöstöjen muodossa.

Paljon harmia on aiheuttanut suomalaisille tuo Sipilän pariskunta. Tulen muistamaan Juhan yhtenä Suomen huonoimpana ministerinä.

Kotimaan politiikka

 

[Fribo-71]

Unelmia juu, mutta todellisuutta ei! Kyllä Sipilä pitää saada valtakunnanoikeuteen sanomisistaan.

Meilläkin on unelma!

 

[moonspell]

Mutta onneksi muistettiin mainita ettei suomalaisetkaan miehet käy marjassa.

"Marjojen poimintaa ovat muutamat päätöstään odottelevat myös kokeilleet. Mutta se on raskasta hommaa, eikä marjametsään meno ole tuttu asia Irakissa kasvaneelle. Samanikäisiä kantasuomalaisiakaan miehiä ei tahdo marjastamaan saada."

Jo vain. Voi toki olla kolmikymppisellä kantasuomalaisella muutakin tekemistä kodin, perheen, harrastusten ja työnteon ohessa.

 

[Cereal killah]

Marjametsään on vähän vittumaista mennä Emporio Armanin farkuissa.

 

[Daemoni]

Marjametsään on vähän vittumaista mennä Emporio Armanin farkuissa.

Näinpä. Ja koitappa repiä hirvikärpäsiä sieltä geelin seasta. Not gonna häppen.

 

[Diziet Sma]

"Marjojen poimintaa ovat muutamat päätöstään odottelevat myös kokeilleet. Mutta se on raskasta hommaa, eikä marjametsään meno ole tuttu asia Irakissa kasvaneelle."

Onneksi Kaakkois-Aasian laajojen hillasoiden ja mustikkametsien takia marjanpoiminta on thaimaalaisille niin tuttu asia, että he tulevat harrastamaan sitä Suomeen asti.

 

[mystikkogames]

Ne thaimaalaiset marjojenrepijät pilaavat metsämarjat repimällä puskat juuresta irti. Tänä kesänä mustikka- ja puolukkasato oli aivan paska, kun nämä thaimaalaiset tuholaiset repivät marjapuskat juurineen irti viime kesänä. Niillä on sellainen haravapoimuri jolla riipivät marjat juurineen päivineen. No eipä ollut heille poimittavaa tänä kesänä. Ahneella on paskainen loppu.

 

[caustic]

Suuren maailman suuntaviivoja | Kansalaisen blogit

Spoileri: Tuolta artikkelin lopusta poimittu.

Afrikan väkiluku ylittää nykyisten arvioiden perusteella neljän miljardin rajapyykin vuonna 2100, joka tarkoittaa sen nykyisen väestön nelinkertaistumista. Afrikan väestön kasvaessa räjähdysmäisesti myös heidän maailmanlaajuinen merkityksensä kasvaa samassa suhteessa, sillä Afrikan ainoa vientituote muihin maihin tulee olemaan jatkossakin sen oma ylijäämäväestö. Tulevaisuudessa tämä ylijäämäväestö tulee muuttamaan pysyvästi niitä länsimaita, jotka ovat valmiita ottamaan kyseisiä ihmisiä siipiensä suojiin. Tämä väestösiirron seurauksena useat Euroopan maat alkavat väistämättä muistuttamaan nykyistä Etelä-Afrikkaa, sillä eurooppalaisten oma syntyvyys ei kykene kilpailemaan maahan tulevien massojen kanssa. Ja aivan kuten Etelä-Afrikassa, myös Eurooppa alkaa muistuttamaan entistä enemmän Saharan eteläpuoleista Afrikkaa. Toisin sanoen, yksikään eurooppalainen kansakunta ei selviä kyseisestä muuttoaallosta, ellei jotain merkittävää muutosta tapahdu eurooppalaisten omassa ajattelussa.

Tältä osin vaihtoehto-oikeisto ja radikaalivasemmisto ovat molemmat oikeilla jäljillä tulevien muuttoaaltojen arvioinnissa. Vasemmistolaiset tiedostavat kyseisen muutoksen peruuttamattomat vaikutukset, ja pitävät sitä ainoastaan luonnollisena ja toivottavana lopputuloksena. Tiukemman linjan oikeistolaiset taasen mieltävät kyseisen muutoksen olevan valtava uhka heidän oman kansansa olemassaololle. Nämä oikeistolaiset myös tiedostavat sen, ettei mikään puhe integraatiosta, huivikielloista tai suvivirrestä kykene ratkaisemaan sitä todellista ongelmaa, joka tällä hetkellä muhii Välimeren eteläpuolella ja Aasiassa. Todellinen kysymys koskeekin sitä, kuinka eurooppalaisten tulisi tähän valtavaan demograafiseen muutokseen suhtautua.

Tältä osin konservatiivit jotka haluavat vain ”kohtuutta” ja ”tolkkua” ovat tienhaarassa. Lähitulevaisuudessa myös he joutuvat ottamaan kantaa tähän suureen muuttoliikkeeseen ja pohtimaan sitä, voidaanko heidän toivomaansa yhteiskuntaa ylläpitää väestöllä, joka ei ole sitoutunut kyseisen ajattelun perusarvoihin ja joka ei ole tarpeeksi kyvykäs sen instituutioiden ylläpitämiseen.

 

[Melbac]

Jee, tyhjennetään kaikki Suomen vokit Helsinkiin. Moniosaajat töihin ja Suomi nousuun. Wippajei!

Nehän v*ttu on jo täällä kun kaduilla ei kuule suomea puhuvia kuin hetkeittäin.

 

[SpurdoMösä]

 

[sniperfin]

Tuossa peppi kaustissa tuomari sentään oli vielä kartalla ja heitti keissin ulos. Poliittinen paine kuitenkin kasvaa koko ajan ja kohta ei tuomarikaan voi muuta kuin antaa sapiskaa jos vain rasismi on liitettynä juttuun millään tavalla.

 

[moonspell]

Suomessa on turvallisempaa, kuin koskaan

Poliisiammattikorkeakoulun rehtori: "Uskaltaisin väittää, että Suomessa on turvallisempaa kuin koskaan"

Ja koska asiasta uutisoi ylenanto, turvallisuuden parantuminen johtuu tietysti kerjäläisistä ja juhlapaikanhakijoista.

 

[moonspell]

Kun 32500 iRakilaista ei riitä.

Puolustusministeri Niinistö: Suomen pääsotaharjoitukseen voisi saapua muutama tuhat ulkomaista sotilasta

Ajatuksena on, että se olisi samantyyppinen kuin Ruotsin syyskuun Aurora-harjoitus, johon otettiin osaa useasta eri maasta, myös Suomesta. Siellä oli noin 20 000 sotilasta kaikista puolustushaaroista, ministeri Niinistö sanoi.

 

[kekkeruusi]

Kun 32500 iRakilaista ei riitä.

Puolustusministeri Niinistö: Suomen pääsotaharjoitukseen voisi saapua muutama tuhat ulkomaista sotilasta

Ajatuksena on, että se olisi samantyyppinen kuin Ruotsin syyskuun Aurora-harjoitus, johon otettiin osaa useasta eri maasta, myös Suomesta. Siellä oli noin 20 000 sotilasta kaikista puolustushaaroista, ministeri Niinistö sanoi.

Pieni aavistus mulla on, että nämä tulijat eivät ole peräisin Lähi-Idän ja Afrikan perslävistä.

 

[eskopettersson]

Taas todiste siitä, että vihapuheen kohteena voi olla ainoastaan ei-valkoihoinen:

Spoileri: Emma Kari

Meillä on tässä maassa tapana puhua toisistamme liian usein julmalla ja ilkeällä tavalla.

Kaupunkilaiset haukkuvat toisessa kaupungissa asuvia tai niitä, jotka eivät asu kaupungissa. Maaseudulla asuvat puhuvat ilkeästi kaupunkilaisista tai viereisen kylä asukkaista. Heterot haukkuvat homoja, vammattomat vammaisia ja vaaleaihoiset tummaihoisia. Mitä kauempana ihminen on tai mitä enemmän hän eroaa meidän käsityksestämme “tavallisesta”, sitä helpommin häneltä ollaan valmiita viemään ihmisyys kokonaan. Erityisesti tämä näkyy somessa. On ”ne muut”, jotka eivät ole meitä. Ja silloin mitä vaan saa sanoa.

Kun tummaihoinen nuori nainen mokaa somessa raskaasti, armoa ei anneta. Tuore ensimmäisen kauden kaupunginvaltuutettu teki ilkeän, julman ja täysin tuomittavan kommentin yksityisellä Facebook-sivullaan. Sen jälkeen hänen sähköpostinsa, Facebookkinsa ja puhelimensa on muistuttanut ihmiskunnan viemäriä. N****ri- ja huorasolvaukset sekä tappo- ja raiskausuhkaukset seuraavat toisiaan. Kaikkea tätä seuratessa ei voi olla kysymättä, mitä ihmettä tässä maassa tapahtuu?

Kun me näemme toisemme vain ihmisryhmän edustajina, olemme huonolla tiellä. Koko kohusta on jäänyt pääasiassa surullinen olo. Se muistuttaa siitä, miten me tässä maassa puhumme toisistamme. Miten ilkeitä me osaamme olla. Miten armottomalla tavalla ja julmalla puheella lähdemme lynkkaamaan sitä yksilöä, joka edustaa silmissämme jotain muuta kuin meitä itseämme.

Me emme ole vain kaupunkilaisia tai maalaisia, miehiä tai naisia, tummaihoisia tai vaaleaihoisia, kristittyjä tai muslimeita. Me olemme ihmisiä. Me asumme tässä maassa, jossa jokaisella on oikeus tulla nähdyksi ja kohdelluksi omana ainutkertaisena yksilönään. Meidän pitäisi pystyä puhumaan toisistamme ihmisinä ilman julmuutta. Meidän on osattava olla eri mieltä ilman uhkailuja ja haukkumista. Meidän pitäisi olla ihmisiä toisillemme.

Me tarvitsemme vähemmän ilkeyttä ja vihaa. Me tarvitsemme enemmän kiltteyttä ja empatiaa.

 

[Mr. Pink]

Tällainen vain tilaajille -artikkeli on Hesarissa tänään. Ei kenellekään ollut amerikan serkun kanssa puhelimitse litteroitua versiota tästä?

HS: Teini puristi takapuolesta ja kuvasi videon, ulkomaalaistaustaiset nimet toistuvat, tuomituissa viisi taksikuskia – Suomessa on annettu 65 tuomiota seksuaalisesta ahdistelusta, HS käy läpi niistä jokaisen

 

[uce]

Tällainen vain tilaajille -artikkeli on Hesarissa tänään. Ei kenellekään ollut amerikan serkun kanssa puhelimitse litteroitua versiota tästä?

HS: Teini puristi takapuolesta ja kuvasi videon, ulkomaalaistaustaiset nimet toistuvat, tuomituissa viisi taksikuskia – Suomessa on annettu 65 tuomiota seksuaalisesta ahdistelusta, HS käy läpi niistä jokaisen

Spoileri: Juttu

Teini puristi takapuolesta ja kuvasi videon, ulkomaalaistaustaiset nimet toistuvat, tuomituissa viisi taksikuskia – Suomessa on annettu 65 tuomiota seksuaalisesta ahdistelusta, HS käy läpi niistä jokaisen
HS kävi läpi kaikki käräjäoikeuksien ja hovioikeuksien antamat tuomiot seksuaalisesta ahdistelusta. Taulukosta voit katsoa teon, rangaistuksen ja tekopaikan kunnittain.
Tilaajille

(KUVA: KIMMO KOSKINEN / HS)
Lasse Kerkelä HS, Joonas Laitinen HS, Suvi Vihavainen HS
Julkaistu: 7.11. 2:00 , Päivitetty: 7.11. 6:16

TAKSINKULJETTAJA laittoi kesken ajon käden 17-vuotiaan tytön yläreidelle.

”Kysyi, että onko ok laittaa käsi reidelle. Kielsin. Oli siinä minuutin, kaksi. Hänestä kaikki oli vitsiä ja hauskaa. Minua ei otettu tosissaan, kun kielsin”, tyttö kertoi myöhemmin käräjäoikeudessa.

Kolmikymppinen mies teki samalla tavalla tytölle toisellakin ajomatkalla. Kun vettä alkoi sataa, kuljettaja sanoi tytön mukaan, että ”kohta on Suomi-neito märkänä ja kohta sinäkin”.

Käräjäoikeus tuomitsi miehelle seksuaalisesta ahdistelusta ja kunnianloukkauksesta sakot.

TÄMÄ ahdistelutapaus ei ole ainoa laatuaan.

HS kävi läpi kaikki käräjäoikeuksien ja hovioikeuksien antamat tuomiot seksuaalisesta ahdistelusta ja selvitti, millaisia tapaukset ovat ja mitä niistä seuraa.

Alla olevasta taulukosta voit katsoa, millaisia tuomioita eri käräjäoikeudet ovat antaneet eri puolilla Suomea. Juttu jatkuu grafiikan jälkeen.



Seksuaalinen ahdistelu tuli rangaistavaksi omana rikoksenaan Suomessa vuoden 2014 syyskuussa. Aiemmin poliisi saattoi tutkia vastaavia tekoja kunnianloukkauksena tai jollain muulla rikosnimikkeellä.

Vain osa ahdistelusta päätyy poliisitutkintaan ja vielä harvempi tapaus oikeuteen asti.

Poliisi on kirjannut seksuaalisesta ahdistelusta runsaan kolmen vuoden aikana hieman yli 1 200 rikosilmoitusta.

Rikosilmoituksista 72 oli johtanut lokakuun loppupuolelle mennessä oikeuden tuomioon. Niistä 65 eli selvä valtaosa oli langettavia.

Muista ilmoituksista osa on yhä esitutkinnassa tai syyteharkinnassa. Osa on voitu todeta perättömiksi, tai asianomistaja on voinut päättää, ettei sittenkään vaadi tekijälle rangaistusta.

Laki kieltää toisen henkilön koskettelun niin, että se loukkaa tämän seksuaalista itsemääräämisoikeutta. Pelkkä sanallinen häirintä ei täytä ahdistelurikoksen tunnusmerkkejä, vaan tekoon pitää liittyä koskettelua.

YLEISIMPIÄ ahdistelurikoksen tekopaikkoja olivat HS:n selvityksen aineistossa asunnot, loma-asunnot ja kerrostalojen rappukäytävät. Seuraavaksi eniten langettavia tuomioita on annettu työpaikka-ahdistelusta.

Kaikissa oikeustapauksissa ahdistelija oli mies. Yhtään naista ei ole tuomittu ahdistelusta.

Nuorin tuomittu oli teinipoika, joka puristi koulussa tyttöä takapuolesta, kuvasi tekonsa videolle ja julkaisi sen sosiaalisessa mediassa.

Vanhin tuomittu, yli 85-vuotias mies, kosketteli puolestaan toisen miehen sukupuolielintä uimahallin porealtaassa.

Hieman useamman kuin joka kolmannen tuomitun nimi viittaa ulkomaalaistaustaan. Jotkut heistä ovat kuitenkin asuneet Suomessa pitkään, ja heillä voi olla Suomen kansalaisuus.

LÄHES kaikki 77 uhrista olivat naisia, joskin joukossa oli myös ainakin pari miestä. Kaikkien uhrien sukupuoli ei selviä tuomioista.

Uhreista useampi kuin joka neljäs oli alle 18-vuotias. He joutuivat miesten ahdistelemiksi esimerkiksi kerrostalon rappukäytävässä, kahvilassa, laivalla ja asunnoissa.

Oikeustapausten perusteella ahdistelua tapahtuu yleensäkin lähes kaikkialla, kuten kaduilla, ravintoloissa, uimahalleissa, kuntosalien saunoissa ja kulkuvälineissä.

TUOMIOISSA nousevat esille myös tapaukset, joissa ahdistelija, uhri tai molemmat ovat rikoksen tapahtuessa työtehtävissä. Tällaisia tapauksia oli yli neljännes langettavista tuomioista.

Esimerkiksi henkilökohtainen avustaja joutui näkövammaisen miehen ahdistelemaksi työaikana. Mies puristi vastoin avustajansa tahtoa tätä reidestä, kosketti rintaan, puristi takapuolesta ja suuteli kaulaan.

Miespotilas otti puolestaan terveydenhoitajan vastaanotolla hoitajan halausotteeseen, suuteli poskelle ja liikutti kättään naisen pakaralla.

MYÖS työntekijöiden välisiä tapauksia on johtanut tuomioon.

Yhdessä tapauksessa talonrakennustyömaan pääluottamusmies puristi naispuolista työntekijää rinnasta työaikana. Toisessa tapauksessa kokki kosketteli tarjoilijaharjoittelijaa rintojen ja alapään kohdalta.

Erityisesti taksit nousevat selvityksessä esiin, sillä viisi taksinkuljettajaa on saanut ahdistelutuomion. Uhrina oli aina naismatkustaja.

Minkään muun ammatin edustajat eivät ole saaneet paria tuomiota enempää. Tosin kaikkien työpaikka-ahdistelijoiden ammatti ei selviä tuomioista.

Eräs taksinkuljettaja tarttui matkustajaa hameen helmasta sekä kosketteli tämän reittä. Toinen kuljettaja painoi matkan jälkeen asiakkaan kerrostalon seinää vasten, otti tämän käsistä kiinni ja yritti suudella.

Myös yksi taksimatkustaja on tuomittu kuljettajan ahdistelusta matkan aikana.

ONKO seksuaalinen ahdistelu laaja ongelma taksialalla vai onko tuomioissa kyse sattumasta, Taksiliiton toimitusjohtaja Timo Koskinen?

”Jos tapauksia on useita, niin se on erittäin huolestuttavaa. Ei pidä mennä vähättelemään niitä yksittäistapauksina, vaikka ne sellaisia olisivatkin. Yksikin tapaus on liikaa”, Koskinen sanoo.

Koskisen mielestä viisi ahdistelutuomiota muutamassa vuodessa on suuri määrä. Taksiliiton tietoon on tullut aiemmin joitakin ahdisteluepäilyjä.

”Olemme sitten yrittäneet selvitellä näitä tapauksia. Kuljettajalta pitää ottaa ajolupa pois, jos hän syyllistyy työssä seksuaaliseen ahdisteluun”, Koskinen sanoo.

SEKSUAALISEKSI ahdisteluksi on katsottu tuomioistuimissa hyvin eriasteisia kosketteluja.

Usein ahdistelijat koskettelivat uhreja vaatteiden päältä tai esimerkiksi suutelivat heitä, mutta kahdessa tapauksessa miehet työnsivät sormensa uhrien emättimiin.

Rikosoikeuden professorin Matti Tolvasen mielestä näissä kahdessa tapauksessa miehet olisi pitänyt tuomita seksuaalisen ahdistelun sijasta raiskauksesta.

”Silloin rangaistusasteikko olisi noussut ihan toisiin sfääreihin”, Tolvanen sanoo.

Lainvoimaisten tuomioiden mukaan toinen sormensa sukupuolielimeen työntänyt mies sai rangaistukseksi sata päiväsakkoa ja toinen 60 päiväsakkoa.

Tolvasen mukaan kyse on lain mukaan raiskauksesta, kun tekijä tunkeutuu jollain tavoin uhrin sukupuolielimeen. Korkein oikeus on antanut ennakkoratkaisun raiskauksesta, joka tehtiin sormella.

Seksuaalisesta ahdistelusta voidaan tuomita sakkoja tai enintään puoli vuotta vankeutta. Raiskauksesta seuraa vähimmilläänkin yhden vuoden vankeustuomio.

LÄHES kaikki muutkin ahdistelusta tuomitut ovat selvinneet sakoilla. Niiden määrät ovat vaihdelleet paljon.

Vähimmillään päiväsakkoja on tuomittu viisi, kun tekijä oli läpsäissyt uhria takapuolelle. Toisessa ääripäässä sadan päiväsakon rangaistuksen toi tapaus, jossa mies halasi ja suuteli kahdeksaa eri naista julkisilla paikoilla.

Ehdollista vankeutta on tuomittu muutamalle henkilölle, mutta he ovat yleensä syyllistyneet muihinkin rikoksiin.

Yksi mies on saanut ehdollisen vankeustuomion pelkästä ahdistelusta. Hän veti naisen bikinien haaraosan sivuun ja kosketti tämän ulkoisia häpyhuulia kuntokeskuksen infrapunasaunassa.

Ahdistelijat on määrätty maksamaan uhreille monessa tapauksessa myös kärsimyskorvauksia. Ne ovat tyypillisesti joitakin satoja euroja ja enimmillään kaksituhatta euroa.

Mies kosketteli tyttöä ainakin 15 minuutin ajan koulun lähellä – HS kokosi esimerkkejä ahdistelutapauksista
Kadut ja muut julkiset ulkotilat
TEKO: Kolmikymppinen mies otti kadulla penkillä istuvan naisen päästä kiinni ja painoi tämän kasvot päin paljasta sukupuolielintään.

TUOMIO: 60 päiväsakkoa ja 1 000 euroa kärsimyskorvauksia.

Julkiset sisätilat
TEKO: Yli 70-vuotias humalainen mies ahdisteli kahvilassa samana päivänä kolmea 15-vuotiasta tyttöä. Mies esimerkiksi yritti suudella suulle, liu’utti kättään sisäreidellä kohti haaroväliä ja hieroi poskeaan uhrin poskea vasten. Muutamaa kuukautta myöhemmin mies kosketteli toisessa paikassa 17-vuotiasta uhria takapuolesta.

TUOMIO: 80 päiväsakkoa ja neljälle uhrille yhteensä 2 500 euroa kärsimyskorvauksia.

Koulut ja lähiympäristöt
TEKO: Nuori mies kosketteli 16-vuotiasta tyttöä heidän istuessaan nurmikolla vähintään viidentoista minuutin ajan puristamalla tätä takapuolesta ja reisistä sekä suukottelemalla poskille, huulille ja käteen. Uhri kielsi miestä ja yritti poistua tilanteesta.

TUOMIO: 60 päiväsakkoa ja uhrille 800 euroa kärsimyskorvauksia.

Asunnot
TEKO: Uhri nukkui olohuoneen sohvalla ja heräsi siihen, kun mies hankasi kädellä hänen haaroväliään vaatteiden päältä. Mies lähti ulos, kun uhri käski tämän lopettaa.

TUOMIO: 40 päiväsakkoa ja uhrille 600 euroa kärsimyskorvauksia.

Saunat, paljut ja uimahallit
TEKO: Tekijä ja uhri olivat kylpypaljussa ilman vaatteita muiden henkilöiden kanssa. Mies riuhtaisi naisen luokseen, nosti hänet istumaan syliinsä ja kosketteli hänen rintojaan. Nainen kielsi miestä ja harasi vastaan. Toinen henkilö auttoi hänet miehen sylistä. Hetken kuluttua mies veti uudelleen naisen syliinsä ja laittoi kätensä tämän jalkojen väliin. Toiset saivat jälleen vedettyä naisen pois.

TUOMIO: 50 päiväsakkoa.

Työpaikat
TEKO: Mies oli kosketellut kädellään naispuolista työkaveriaan takapuolesta työpaikalla. Hän oli myös esitellyt erektiotaan housut jalassaan.

TUOMIO: 40 päiväsakkoa kunnianloukkauksesta ja seksuaalisesta ahdistelusta ja uhrille 600 euroa kärsimyskorvauksia.

Liikennevälineet ja asemat
TEKO: Linja-autonkuljettajana työskentelevä mies ahdisteli 17-vuotiasta tyttöä Matkahuollon tiloissa. Mies pöllytti tytön hiuksia, siveli reittä farkkujen reiästä ja sanoi, että paljasta pintaa saisi olla enemmänkin. Mies oli pyytänyt ammattikoululle bussilla matkustaneen tytön aiemmin Facebook-kaverikseen ja lähettänyt hänelle seksuaalissävytteisiä viestejä.

TUOMIO: 30 päiväsakkoa ja uhrille 200 euroa kärsimyskorvauksia.

Fakta
Näin selvitys tehtiin

Sosiaalisen median #metoo-kampanja on herättänyt laajaa keskustelua seksuaalisesta ahdistelusta tänä syksynä.

HS hankki käräjäoikeuksista kaikki seksuaalisesta ahdistelusta annetut tuomiot. Laki on ollut voimassa hieman yli kolme vuotta.

Jos tuomioista oli valitettu ylempiin oikeusasteisiin, HS tarkisti, ovatko tuomiot muuttuneet käräjäkäsittelyn jälkeen. 65 langettavasta tuomiosta 57 on saanut lainvoiman.

 

[Bitutus]

^ Tuo juttu on hieman haastava litteroitava taulukoiden ja upotteiden takia. @uce litteroi mitä litteroitavissa oli.

 

[living_death]

Tukien perässä Virolaisetkin tänne ovat aikanaan tulleet. Joko kohta alkaisi suurempikin paluumuutto?

Kristin Ööpikin perhe laski, että nyt kannattaa palata Vantaalta Viroon – lapsilisää saa jo enemmän kuin Suomessa, ja vanhempainvapaa on liki kaksinkertainen

Ööpikin perhe palasi Vantaalta takaisin Viroon

Kolmilapsinen perhe saa Virossa jo enemmän tukea kuin Suomessa. Pieni- ja keskituloisten verohelpotukset ja lapsiperheiden tuet saivat Kristin Ööpikin miettimään paluumuuttoa. Tytär Janeryn Ööpik, 13, ei halunnut muuttaa Suomeen kolme vuotta sitten, ja nyt hän ei haluaisi palata Viroon.

Tytär Janeryn Ööpik, 13, seurasi vierestä, kun äiti Kristin Ööpik pakkasi mukaan vielä viimeisiä tavaroita. (KUVA: Markus Jokela / HS)

Kaja Kunnas
Julkaistu: 7.11. 2:00 , Päivitetty: 7.11. 6:17

On tullut aika palata. Virolaisen Kristin Ööpikin pitää pyyhkäistä enää kotinsa lattiat ja irrottaa lamput Vantaan Mikkolassa, ja hän on valmis muuttamaan takaisin Viroon. Esikoinen Janeryn Ööpik, 13, vie vanhoja patjoja roskikseen ystävänsä kanssa.

Kaksi pikkuveljeä ovat jo Virossa. Perhe on laskenut, ettei elämä Suomessa ole enää mikään lottopotti.

”Äitiyslomalla saan täällä suunnilleen saman summan kuin saisin Virossa, eikä Virossa tarvitse maksaa yhtä suurta vuokraa”, sanoo Ööpik.

Kristin Ööpik työskenteli Suomessa siivoojana. Ennen paluuta Viroon hän siivosi omaa pian entistä kotiaan Vantaan Mikkolassa. (KUVA: Markus Jokela / HS)

Kristin Ööpik kuivaa päättäväisesti lattiaa sulatettavan jääkaapin alta, tarkastaa parvekkeen ja muut huoneet. Paluu on äidin valinta. Janeryn Ööpik ei haluaisi lähteä.

Ööpikin perhe on asunut Suomessa kolme vuotta. Mies työskenteli rakennuksilla ja Kristin Ööpik siivoojana. Hän on vertaillut lapsiperheiden tukia kummassakin maassa, sillä perheessä on kolme kouluikäistä lasta ja pian syntyy vauva.

Kolme- ja nelilapsisten perheiden virolaiset lapsilisät ohittivat suomalaiset heinäkuussa, kun Viro alkoi myöntää ”suurperhetukea”. Nyt kolmesta lapsesta saa Virossa 500 ja neljästä lapsesta 600 euroa kuukaudessa.

Summat ovat yli sata euroa enemmän kuin Suomessa. Yhdestä ja kahdesta lapsesta Suomen tuet ovat suuremmat.

Sofia Winter auttaa ystäväänsä Janeryn Ööpikiä (patjan päällä) viemään vanhoja patjoja roskiin. (KUVA: Markus Jokela / HS)

Vanhempainlomalta maksetaan Virossa sata prosenttia edellisen verovuoden palkasta ja vapaan pituus on 18 kuukautta, eli liki kaksi kertaa pidempi kuin Suomessa.

”Ajatus yhdeksänkuisen vauvan laittamisesta päivähoitoon kuulostaa mahdottomalta”, sanoo Ööpik.

Sillä välin kun Suomi karsii lapsiperheiden etuuksia, Viro panostaa juuri niihin.

”Tuet ovat yksi tärkeistä teemoista, kun perheet harkitsevat muuttoa tai muuttavat”, sanoo tutkija Pihla Siim Tarton yliopistosta.

Janeryn Ööpik hyvästelee ystävänsä Sofia Winterin. (KUVA: Markus Jokela / HS)

Siim tutkii Suomen ja Viron välillä liikkuvia perheitä kahdessa Itä-Suomen yliopiston koordinoimassa projektissa. Tuista keskustellaan erityisesti sosiaalisen median verkostoissa, joissa perheet hakevat vertaistukea.

Pelkästään tukien perässä Ööpikit eivät muuta maasta toiseen. Pääsyy Viroon paluuseen ovat ystävät ja läheiset.

”Jos jotakin tapahtuu Virossa, voin aina pyytää jotakuta vahtimaan lapsia”, hän sanoo.

”Suomessa ei ole ketään, kenen kanssa käydä edes kahvilla.”

Sillä välin kun Ööpik on asunut Suomessa, Viro on päättänyt lieventää pieni- ja keskituloisten verotusta. Tarkoitus on saada Ööpikin kaltaiset toimeliaat ihmiset jäämään Viroon töihin.

Esimerkiksi kuudensadan euron bruttokuukausipalkasta jää ensi vuonna käteen 66 euroa kuukaudessa aiempaa enemmän. Tämä auttaa hieman pienipalkkaisia, joita on enemmistö maastamuuttajista.

Viron väkiluku on 1,3 miljoonaa, mikä on 250 000 vähemmän kuin itsenäisyyden palautusvuonna 1991.

Puolueet ovat yksimielisiä siitä, että väestön väheneminen on pysäytettävä. Juuri nyt meneillään saattaa olla pysyvämpi käänne, sillä kahden viime vuoden aikana väkiluku on hitusen kasvanut ensimmäistä kertaa 25 vuoteen. Yksi syy ovat juuri Ööpikin kaltaiset paluumuuttajat.

Siksi lapsiperheiden tukien nostoa ei kukaan kyseenalaista. Veroreformi on vaikeampi nieltävä.

Kaikille yhtäläinen tasavero oli nopeasti kehittyvän Viron malli, jota moni Euroopan valtio seurasi. Ensi vuonna tuloverotuksen lievä progressio alkaa nakertaa mallia.

”Periaatteellisesta ajattelutavan muutoksesta on silti vielä aikaista puhua”, sanoo yhteiskuntatieteiden lehtori Tõnis Saarts Tallinnan yliopistosta.

Muutoksen jälkeenkin Viron järjestelmä on kaukana pohjoismaisesta, sillä suurituloistenkaan verotusta ei kiristetä yli nykyisen 20 prosentin.

Janeryn Ööpik (oik.) katseli ystävänsä Sofia Winterin kanssa kuvia suomalaisista ystävistä ennen laivalle lähtöä. (KUVA: Markus Jokela / HS)

Kun Kristin Ööpik muutti kerrostaloon Vantaan Mikkolaan, hän maalasi osan seinistä värikkäiksi. Nyt kaikki seinät ovat taas valkoiset suomalaisen vuokranantajan, Saton, vaatimusten mukaan.

Janeryn Ööpik, 13, viettää viimeisiä hetkiä koulutoverinsa kanssa. He selailevat suklaakakkuohjeita matkapuhelimista.

Janeryn Ööpik ei halunnut kolme vuotta sitten muuttaa Suomeen, ja nyt hän ei halua palata Viroon.

”Suomessa on kaikki paremmin, paitsi kouluruoka”, hän sanoo ja jatkaa:

”Läksyjä on vähemmän kuin Virossa. Opettajien kanssa puhutaan tavalliseen tapaan. Myös opettaja nauraa, vitsailee ja on ihminen. Virossa opettaja on auktoriteetti.”

Äiti yrittää lohduttaa: ”Uudessa koulussa on hyvin ystävällinen rehtori.”

Kristin Ööpik muistuttaa tytärtään, että tämä ikävöi Viroon kaksi vuotta.

”Puolitoista”, korjaa Janeryn.

Mikä muuttui välillä?

”Sain ystäviä ja opin suomen kielen.”

Kristin Ööpik irrotti lamppuja katosta ennen lähtöä takaisin Viroon. (KUVA: Markus Jokela / HS)

Kristin ja Janeryn Ööpik menevät satamaan ajoissa odottamaan laivaa.

”En kadu, että muutimme Suomeen”, Kristin Ööpik sanoo.

Kolme vuotta sitten muutto auttoi ahdingosta.

”Mies oli Suomessa. Tein kahta työtä ja tienasin 600 euroa. Palasin kotiin puoli kymmeneltä iltaisin. Heräsi kysymys, että miksi? Tahdon pois.”

Kymmenvuotias Janeryn Ööpik huolehti iltaisin neljä- ja viisivuotiaista veljistään, tarjoili ruuan, laittoi nukkumaan. Hän muistaa, että kerran sytytti tuletkin uuniin. Väsymystä hän ei muista. Silloin hän halusi jäädä kotiin Viroon.

HS tapasi perheen ennen muuttoa Virossa.

”Tilanne Virossa kävi yli voimien”, muistelee Ööpik.

Kun Kristin Ööpik päätti lähteä Virosta syyskuussa 2014, Suomessa oli liki yhdeksän prosentin työttömyys. Ööpik ei osannut kieltä eikä tuntenut Suomea. Silti hän löysi asunnon ja työpaikan kahdessa viikossa.

”Facebookista”, hän toteaa.

Eräs virolainen halusi keskeyttää työsuhteensa siivousalan yrityksessä kesken sopimuksen ja etsi jotakuta tilalle. Kristin Ööpik otti yhteyttä. Päivääkään hän ei ole ollut työtön.

Rahaa ei ollut Suomessakaan paljon.

”Palkka oli 1 400 euroa ja vuokra 1 300 kuukaudessa. Se on samoin kuin Virossa. Kuukauden palkka menee vuokraan. Yhdellä palkalla ei pärjää.”

Myöhemmin Suomessa perhe sai asumistukea. Virossa perheellä on oma pieni talo, eikä tukeen ole ollut tarvetta.

Suomessa oli enemmän aikaa perheelle, sillä työpäivät loppuivat ennen viittä ja viikonloput olivat vapaat. Rahaa säästyi niin paljon, että perhe kävi ensimmäisellä kaukomatkallaan Egyptin Hurghadassa.

Lennot ja majoitus maksettiin veronpalautusrahoilla siivoojan työstä. Ööpik oli tottunut Viron tasaverotukseen ja oli määrittänyt Suomessa itselleen liian korkean veroprosentin.

”Pidän Suomen verojärjestelmästä”, hän sanoo.

Ööpik uskoo, että hänellä olisi ollut suomalaisten kanssa samat mahdollisuudet edetä työelämässä, jos olisi opetellut kielen.

”Oli omaa laiskuutta, etten ryhtynyt opiskelemaan. Tarjolla olisi ollut ilmaisia kursseja iltaisin”, hän sanoo.

Käytännön kieliharjoitteluun sen sijaan ei ollut juuri tilaisuutta, kun työtoverit ja naapurit Vantaan Mikkolassa olivat virolaisia ja muita ulkomaalaisia. Ensimmäisenä kielen oppi tytär, joka kävi ensimmäisen vuoden ulkomaalaisten valmennusluokalla.

Terveydenhoidosta Ööpikin kokemukset ovat paremmat Virossa kuin Suomessa. Kerran hän huolestui vatsakivusta raskausaikanaan. Kun hän ei päässyt heti lääkäriin Suomessa, hän matkusti ensimmäisellä laivalla Viroon.

Yllätys oli se, että Suomessa myös ambulanssi on maksullinen toisin kuin Virossa.

Myös suomalaiset säännöt lasten kasvatuksesta hämmensivät välillä.

”Suomessa lapset eivät saa olla pitkiä aikoja yksin kotona, mutta mikä on pitkä aika?” hän ihmettelee.

Janeryn Ööpik oli Virossa tottunut huolehtimaan pikkuveljistään, mutta Suomessa hän ei saanut noutaa heitä edes päiväkodista keväällä. Kuitenkin jo syksyllä he olisivat saaneet mennä yksin kouluun.

Janeryn Ööpik katselee puhelimeltaan suomalaisten ystäviensä kuvia Katajanokan terminaalissa ennen laivan lähtöä. (KUVA: Markus Jokela / HS)

Laiva lähtee kello 21.30. Kristin ja Janeryn Ööpik tilaavat viiden euron ranskalaiset. Äidillä on kassissa kudin vauvalle ja tyttärellä läksykirjat virolaiseen kouluun.

Janeryn Ööpik kertoo, että kerran Suomessa opettaja pyysi viroa äidinkielenään opiskelevia oppilaita nostamaan käden, jos heidän isänsä on rakentaja. Kaikkien kymmenen kädet nousivat.

”Isät tulevat Suomeen rakentamaan ja äidit perässä siivoamaan”, sanoo Kristin Ööpik.

Parhaillaan rakentaminen vetää talouskasvua Virossa, palkat ovat nousseet ja osa rakentajista on palannut. Ööpik ei vielä tiedä, jääkö hän Viroon äitiysloman jälkeen. Se riippuu osin palkasta.

”Palkkani entisellä työpaikalla on noussut kolmessa vuodessa 60 euroa. Se on vähän.”

Ensi vuoden verohelpotusten kanssa kuukausitulon nousu vanhalla työpaikalla olisi noin 126 euroa kuukaudessa. Muutoksen jälkeenkin palkat Virossa ovat yhä pienet esimerkiksi ruuan hintaan verrattuna.

”En ole vielä päättänyt, mitä teen äitiysloman jälkeen. En voi sulkea ovia takanani”, hän toteaa.

Tytär Janeryn Ööpik olisi tarvittaessa valmis aloittamaan vaikka kaiken taas alusta.

”Voisin lähteä heti huomenna uuteen kouluun vaikka Norjaan, jopa aloittamaan alusta valmennusluokalla ja opiskelemaan uuden kielen. Minne seuraavaksi?”

Fakta
Suomessa asuu kymmeniätuhansia virolaisia

• Suomessa asuu noin 70 000 virolaista Viron Helsingin-lähetystön mukaan.
• Määrä on pysynyt parin vuoden ajan vakaana. Vilkkaan muuton vuodet ovat jääneet taakse, mutta Suomi nettoaa muutosta edelleen.
• Tarkkoja numeroita ei ole, koska Suomen ja Viron väestörekisteritietojen yhdistämistä ei vielä ole toteutettu käytännössä.
• Suomessa työssä käyvät ovat usein kotoisin Tallinnan ulkopuolelta Viron eri maakunnista, ja enemmistö heistä on Viron hyvinvointiraportin mukaan (Eesti inimarengu aruanne 2016/17) pienipalkkaisia.

 

[Bitutus]

Tukien perässä Virolaisetkin tänne ovat aikanaan tulleet. Joko kohta alkaisi suurempikin paluumuutto?

Kristin Ööpikin perhe laski, että nyt kannattaa palata Vantaalta Viroon – lapsilisää saa jo enemmän kuin Suomessa, ja vanhempainvapaa on liki kaksinkertainen

Spoileri

Ööpikin perhe palasi Vantaalta takaisin Viroon

Kolmilapsinen perhe saa Virossa jo enemmän tukea kuin Suomessa. Pieni- ja keskituloisten verohelpotukset ja lapsiperheiden tuet saivat Kristin Ööpikin miettimään paluumuuttoa. Tytär Janeryn Ööpik, 13, ei halunnut muuttaa Suomeen kolme vuotta sitten, ja nyt hän ei haluaisi palata Viroon.

Tytär Janeryn Ööpik, 13, seurasi vierestä, kun äiti Kristin Ööpik pakkasi mukaan vielä viimeisiä tavaroita. (KUVA: Markus Jokela / HS)

Kaja Kunnas
Julkaistu: 7.11. 2:00 , Päivitetty: 7.11. 6:17

On tullut aika palata. Virolaisen Kristin Ööpikin pitää pyyhkäistä enää kotinsa lattiat ja irrottaa lamput Vantaan Mikkolassa, ja hän on valmis muuttamaan takaisin Viroon. Esikoinen Janeryn Ööpik, 13, vie vanhoja patjoja roskikseen ystävänsä kanssa.

Kaksi pikkuveljeä ovat jo Virossa. Perhe on laskenut, ettei elämä Suomessa ole enää mikään lottopotti.

”Äitiyslomalla saan täällä suunnilleen saman summan kuin saisin Virossa, eikä Virossa tarvitse maksaa yhtä suurta vuokraa”, sanoo Ööpik.

Kristin Ööpik työskenteli Suomessa siivoojana. Ennen paluuta Viroon hän siivosi omaa pian entistä kotiaan Vantaan Mikkolassa. (KUVA: Markus Jokela / HS)

Kristin Ööpik kuivaa päättäväisesti lattiaa sulatettavan jääkaapin alta, tarkastaa parvekkeen ja muut huoneet. Paluu on äidin valinta. Janeryn Ööpik ei haluaisi lähteä.

Ööpikin perhe on asunut Suomessa kolme vuotta. Mies työskenteli rakennuksilla ja Kristin Ööpik siivoojana. Hän on vertaillut lapsiperheiden tukia kummassakin maassa, sillä perheessä on kolme kouluikäistä lasta ja pian syntyy vauva.

Kolme- ja nelilapsisten perheiden virolaiset lapsilisät ohittivat suomalaiset heinäkuussa, kun Viro alkoi myöntää ”suurperhetukea”. Nyt kolmesta lapsesta saa Virossa 500 ja neljästä lapsesta 600 euroa kuukaudessa.

Summat ovat yli sata euroa enemmän kuin Suomessa. Yhdestä ja kahdesta lapsesta Suomen tuet ovat suuremmat.

Sofia Winter auttaa ystäväänsä Janeryn Ööpikiä (patjan päällä) viemään vanhoja patjoja roskiin. (KUVA: Markus Jokela / HS)

Vanhempainlomalta maksetaan Virossa sata prosenttia edellisen verovuoden palkasta ja vapaan pituus on 18 kuukautta, eli liki kaksi kertaa pidempi kuin Suomessa.

”Ajatus yhdeksänkuisen vauvan laittamisesta päivähoitoon kuulostaa mahdottomalta”, sanoo Ööpik.

Sillä välin kun Suomi karsii lapsiperheiden etuuksia, Viro panostaa juuri niihin.

”Tuet ovat yksi tärkeistä teemoista, kun perheet harkitsevat muuttoa tai muuttavat”, sanoo tutkija Pihla Siim Tarton yliopistosta.

Janeryn Ööpik hyvästelee ystävänsä Sofia Winterin. (KUVA: Markus Jokela / HS)

Siim tutkii Suomen ja Viron välillä liikkuvia perheitä kahdessa Itä-Suomen yliopiston koordinoimassa projektissa. Tuista keskustellaan erityisesti sosiaalisen median verkostoissa, joissa perheet hakevat vertaistukea.

Pelkästään tukien perässä Ööpikit eivät muuta maasta toiseen. Pääsyy Viroon paluuseen ovat ystävät ja läheiset.

”Jos jotakin tapahtuu Virossa, voin aina pyytää jotakuta vahtimaan lapsia”, hän sanoo.

”Suomessa ei ole ketään, kenen kanssa käydä edes kahvilla.”

Sillä välin kun Ööpik on asunut Suomessa, Viro on päättänyt lieventää pieni- ja keskituloisten verotusta. Tarkoitus on saada Ööpikin kaltaiset toimeliaat ihmiset jäämään Viroon töihin.

Esimerkiksi kuudensadan euron bruttokuukausipalkasta jää ensi vuonna käteen 66 euroa kuukaudessa aiempaa enemmän. Tämä auttaa hieman pienipalkkaisia, joita on enemmistö maastamuuttajista.

Viron väkiluku on 1,3 miljoonaa, mikä on 250 000 vähemmän kuin itsenäisyyden palautusvuonna 1991.

Puolueet ovat yksimielisiä siitä, että väestön väheneminen on pysäytettävä. Juuri nyt meneillään saattaa olla pysyvämpi käänne, sillä kahden viime vuoden aikana väkiluku on hitusen kasvanut ensimmäistä kertaa 25 vuoteen. Yksi syy ovat juuri Ööpikin kaltaiset paluumuuttajat.

Siksi lapsiperheiden tukien nostoa ei kukaan kyseenalaista. Veroreformi on vaikeampi nieltävä.

Kaikille yhtäläinen tasavero oli nopeasti kehittyvän Viron malli, jota moni Euroopan valtio seurasi. Ensi vuonna tuloverotuksen lievä progressio alkaa nakertaa mallia.

”Periaatteellisesta ajattelutavan muutoksesta on silti vielä aikaista puhua”, sanoo yhteiskuntatieteiden lehtori Tõnis Saarts Tallinnan yliopistosta.

Muutoksen jälkeenkin Viron järjestelmä on kaukana pohjoismaisesta, sillä suurituloistenkaan verotusta ei kiristetä yli nykyisen 20 prosentin.

Janeryn Ööpik (oik.) katseli ystävänsä Sofia Winterin kanssa kuvia suomalaisista ystävistä ennen laivalle lähtöä. (KUVA: Markus Jokela / HS)

Kun Kristin Ööpik muutti kerrostaloon Vantaan Mikkolaan, hän maalasi osan seinistä värikkäiksi. Nyt kaikki seinät ovat taas valkoiset suomalaisen vuokranantajan, Saton, vaatimusten mukaan.

Janeryn Ööpik, 13, viettää viimeisiä hetkiä koulutoverinsa kanssa. He selailevat suklaakakkuohjeita matkapuhelimista.

Janeryn Ööpik ei halunnut kolme vuotta sitten muuttaa Suomeen, ja nyt hän ei halua palata Viroon.

”Suomessa on kaikki paremmin, paitsi kouluruoka”, hän sanoo ja jatkaa:

”Läksyjä on vähemmän kuin Virossa. Opettajien kanssa puhutaan tavalliseen tapaan. Myös opettaja nauraa, vitsailee ja on ihminen. Virossa opettaja on auktoriteetti.”

Äiti yrittää lohduttaa: ”Uudessa koulussa on hyvin ystävällinen rehtori.”

Kristin Ööpik muistuttaa tytärtään, että tämä ikävöi Viroon kaksi vuotta.

”Puolitoista”, korjaa Janeryn.

Mikä muuttui välillä?

”Sain ystäviä ja opin suomen kielen.”

Kristin Ööpik irrotti lamppuja katosta ennen lähtöä takaisin Viroon. (KUVA: Markus Jokela / HS)

Kristin ja Janeryn Ööpik menevät satamaan ajoissa odottamaan laivaa.

”En kadu, että muutimme Suomeen”, Kristin Ööpik sanoo.

Kolme vuotta sitten muutto auttoi ahdingosta.

”Mies oli Suomessa. Tein kahta työtä ja tienasin 600 euroa. Palasin kotiin puoli kymmeneltä iltaisin. Heräsi kysymys, että miksi? Tahdon pois.”

Kymmenvuotias Janeryn Ööpik huolehti iltaisin neljä- ja viisivuotiaista veljistään, tarjoili ruuan, laittoi nukkumaan. Hän muistaa, että kerran sytytti tuletkin uuniin. Väsymystä hän ei muista. Silloin hän halusi jäädä kotiin Viroon.

HS tapasi perheen ennen muuttoa Virossa.

”Tilanne Virossa kävi yli voimien”, muistelee Ööpik.

Kun Kristin Ööpik päätti lähteä Virosta syyskuussa 2014, Suomessa oli liki yhdeksän prosentin työttömyys. Ööpik ei osannut kieltä eikä tuntenut Suomea. Silti hän löysi asunnon ja työpaikan kahdessa viikossa.

”Facebookista”, hän toteaa.

Eräs virolainen halusi keskeyttää työsuhteensa siivousalan yrityksessä kesken sopimuksen ja etsi jotakuta tilalle. Kristin Ööpik otti yhteyttä. Päivääkään hän ei ole ollut työtön.

Rahaa ei ollut Suomessakaan paljon.

”Palkka oli 1 400 euroa ja vuokra 1 300 kuukaudessa. Se on samoin kuin Virossa. Kuukauden palkka menee vuokraan. Yhdellä palkalla ei pärjää.”

Myöhemmin Suomessa perhe sai asumistukea. Virossa perheellä on oma pieni talo, eikä tukeen ole ollut tarvetta.

Suomessa oli enemmän aikaa perheelle, sillä työpäivät loppuivat ennen viittä ja viikonloput olivat vapaat. Rahaa säästyi niin paljon, että perhe kävi ensimmäisellä kaukomatkallaan Egyptin Hurghadassa.

Lennot ja majoitus maksettiin veronpalautusrahoilla siivoojan työstä. Ööpik oli tottunut Viron tasaverotukseen ja oli määrittänyt Suomessa itselleen liian korkean veroprosentin.

”Pidän Suomen verojärjestelmästä”, hän sanoo.

Ööpik uskoo, että hänellä olisi ollut suomalaisten kanssa samat mahdollisuudet edetä työelämässä, jos olisi opetellut kielen.

”Oli omaa laiskuutta, etten ryhtynyt opiskelemaan. Tarjolla olisi ollut ilmaisia kursseja iltaisin”, hän sanoo.

Käytännön kieliharjoitteluun sen sijaan ei ollut juuri tilaisuutta, kun työtoverit ja naapurit Vantaan Mikkolassa olivat virolaisia ja muita ulkomaalaisia. Ensimmäisenä kielen oppi tytär, joka kävi ensimmäisen vuoden ulkomaalaisten valmennusluokalla.

Terveydenhoidosta Ööpikin kokemukset ovat paremmat Virossa kuin Suomessa. Kerran hän huolestui vatsakivusta raskausaikanaan. Kun hän ei päässyt heti lääkäriin Suomessa, hän matkusti ensimmäisellä laivalla Viroon.

Yllätys oli se, että Suomessa myös ambulanssi on maksullinen toisin kuin Virossa.

Myös suomalaiset säännöt lasten kasvatuksesta hämmensivät välillä.

”Suomessa lapset eivät saa olla pitkiä aikoja yksin kotona, mutta mikä on pitkä aika?” hän ihmettelee.

Janeryn Ööpik oli Virossa tottunut huolehtimaan pikkuveljistään, mutta Suomessa hän ei saanut noutaa heitä edes päiväkodista keväällä. Kuitenkin jo syksyllä he olisivat saaneet mennä yksin kouluun.

Janeryn Ööpik katselee puhelimeltaan suomalaisten ystäviensä kuvia Katajanokan terminaalissa ennen laivan lähtöä. (KUVA: Markus Jokela / HS)

Laiva lähtee kello 21.30. Kristin ja Janeryn Ööpik tilaavat viiden euron ranskalaiset. Äidillä on kassissa kudin vauvalle ja tyttärellä läksykirjat virolaiseen kouluun.

Janeryn Ööpik kertoo, että kerran Suomessa opettaja pyysi viroa äidinkielenään opiskelevia oppilaita nostamaan käden, jos heidän isänsä on rakentaja. Kaikkien kymmenen kädet nousivat.

”Isät tulevat Suomeen rakentamaan ja äidit perässä siivoamaan”, sanoo Kristin Ööpik.

Parhaillaan rakentaminen vetää talouskasvua Virossa, palkat ovat nousseet ja osa rakentajista on palannut. Ööpik ei vielä tiedä, jääkö hän Viroon äitiysloman jälkeen. Se riippuu osin palkasta.

”Palkkani entisellä työpaikalla on noussut kolmessa vuodessa 60 euroa. Se on vähän.”

Ensi vuoden verohelpotusten kanssa kuukausitulon nousu vanhalla työpaikalla olisi noin 126 euroa kuukaudessa. Muutoksen jälkeenkin palkat Virossa ovat yhä pienet esimerkiksi ruuan hintaan verrattuna.

”En ole vielä päättänyt, mitä teen äitiysloman jälkeen. En voi sulkea ovia takanani”, hän toteaa.

Tytär Janeryn Ööpik olisi tarvittaessa valmis aloittamaan vaikka kaiken taas alusta.

”Voisin lähteä heti huomenna uuteen kouluun vaikka Norjaan, jopa aloittamaan alusta valmennusluokalla ja opiskelemaan uuden kielen. Minne seuraavaksi?”

Fakta
Suomessa asuu kymmeniätuhansia virolaisia

• Suomessa asuu noin 70 000 virolaista Viron Helsingin-lähetystön mukaan.
• Määrä on pysynyt parin vuoden ajan vakaana. Vilkkaan muuton vuodet ovat jääneet taakse, mutta Suomi nettoaa muutosta edelleen.
• Tarkkoja numeroita ei ole, koska Suomen ja Viron väestörekisteritietojen yhdistämistä ei vielä ole toteutettu käytännössä.
• Suomessa työssä käyvät ovat usein kotoisin Tallinnan ulkopuolelta Viron eri maakunnista, ja enemmistö heistä on Viron hyvinvointiraportin mukaan (Eesti inimarengu aruanne 2016/17) pienipalkkaisia.

Viron talous tuntuu raketoivan vaikka turvapaikanhakijoina tulleet lääkärit ja insinöörit eivät ole edes päässeet osallistumaan talkoisiin. Odottelevat päätöksiä lukkojen takana. Kehitys on ollut oikeasti huimaa, kun vertaa nykyistä tilannetta reilun 20 vuoden takaiseen aikaan.

ps. armoa mobiilikäyttäjille spoiler-tageilla!

 

[Cereal killah]

Eiköhän parin sukupolven päästä Viro ole lähempänä suomalaista kulttuuria kuin Suomi.

 

[zapper]

Offtopic.

Spoileri

Janeryn Ööpik katselee puhelimeltaan suomalaisten ystäviensä kuvia Katajanokan terminaalissa ennen laivan lähtöä. (KUVA: Markus Jokela / HS)

Tuo puhelin näyttää minusta kyllä hämmästyttävästi valokuvalta.

 

[caustic]

Offtopic.

Spoileri

Janeryn Ööpik katselee puhelimeltaan suomalaisten ystäviensä kuvia Katajanokan terminaalissa ennen laivan lähtöä. (KUVA: Markus Jokela / HS)

Tuo puhelin näyttää minusta kyllä hämmästyttävästi valokuvalta.

Joo, ei se oo puhelinta nähnykkää.

 

[Melbac]

Joo, ei se oo puhelinta nähnykkää.

Älä nyt pilaa hyvää juttua.Se on puhelin jos toimittaja niin kirjoittaa.

 

[Cereal killah]

Toimittaja ei oo ennen valokuvaa nähnyt.

Googletin sen kuvankin vitsiä "nykypäivän toimittajatytöt ei edes tiedä että valokuvia voi katsoa muutenkin kuin kännykältä" varten, mutta olikin vanhempaa sukupolvea

 

[innos]

Kylläpä on ohuita nää nykyiset ufopuhelimet.

 

[Alias Hoboimp]

Itse käväisin Virossa viimeksi viime kuussa ja täytyy sanoa, että kyllähän sinne muuttaminen on ruvennut houkuttelemaan. Ainakin kun vertaa tähän Helsinkiin. Töiden puolesta voin käytännössä asua "missä vain" ja Viro olisi kuitenkin mukavan lähellä sukulaisia ja ystäviä sekä oikeilla aikavyöhykkeillä. Muutama kaverikin on sinne itse asiassa jo muuttanut, eli lätäkön sillä puolellakin olisi heti tukiverkko olemassa. Suomessa ystäväni asuvat pääosin tässä pääkaupunkiseudulla ja tähänhän pääsee varsin helposti ja nopeasti Vironkin puolelta. Vanhemmat sitten taas majailevat niin pitkällä Pohjois-Suomessa, että eipä se matka sinnekkään juuri pitenisi.

Edullisemmat vuokrat, järkevämpi maahanmuuttopolitiikka ja verotus pistää miettimään Viroa ihan tosissaan mahdollisuutena. Toisaalta surullista nähdä miten Suomi kaivaa omaa hautaansa, tänne haalitaan näitä kulttuurin rikastuttajia ja samalla oman kansan parhaassa työiässä olevat kaltaiseni kolmekymppiset kaverit miettivät pakoa muualle. Talous nousuun, lääkäreitä, asiantuntijoita ja moniosaajiahan tulvii ovista ja ikkunoista. No mutta, ei voi mitään. Onneksi meilläkin on sentään se vapaus valita.

 

[Ragnarök-]

Itse käväisin Virossa viimeksi viime kuussa ja täytyy sanoa, että kyllähän sinne muuttaminen on ruvennut houkuttelemaan. Ainakin kun vertaa tähän Helsinkiin. Töiden puolesta voin käytännössä asua "missä vain" ja Viro olisi kuitenkin mukavan lähellä sukulaisia ja ystäviä sekä oikeilla aikavyöhykkeillä. Muutama kaverikin on sinne itse asiassa jo muuttanut, eli lätäkön sillä puolellakin olisi heti tukiverkko olemassa. Suomessa ystäväni asuvat pääosin tässä pääkaupunkiseudulla ja tähänhän pääsee varsin helposti ja nopeasti Vironkin puolelta. Vanhemmat sitten taas majailevat niin pitkällä Pohjois-Suomessa, että eipä se matka sinnekkään juuri pitenisi.

Edullisemmat vuokrat, järkevämpi maahanmuuttopolitiikka ja verotus pistää miettimään Viroa ihan tosissaan mahdollisuutena. Toisaalta surullista nähdä miten Suomi kaivaa omaa hautaansa, tänne haalitaan näitä kulttuurin rikastuttajia ja samalla oman kansan parhaassa työiässä olevat kaltaiseni kolmekymppiset kaverit miettivät pakoa muualle. Talous nousuun, lääkäreitä, asiantuntijoita ja moniosaajiahan tulvii ovista ja ikkunoista. No mutta, ei voi mitään. Onneksi meilläkin on sentään se vapaus valita.

Odotahan vaan, kyllä joku tulee kohta kertomaan kuinka perseestä nuo entiset neukkumaat on... venäjäksi molottamista kaikkialla, adidas verkkareita ja hardbassoa. Nimimerkin voinet arvatakin.

 

[Melbac]

Poliisi kaipaa havaintoja: Kuka tyhjensi nukkuvan rekkamiehen lastin?

Ulkomaalainen kuski vaan nukkuu kopissa kun äijät purkaa perävaunua?.Aika hyvät tiedot varkailla että mitä siellä on ollut.Kunnon mafia meininkiä suomessa.

 

[Mestaritonttu]

Suuren maailman suuntaviivoja | Kansalaisen blogit

Spoileri: Tuolta artikkelin lopusta poimittu.

Afrikan väkiluku ylittää nykyisten arvioiden perusteella neljän miljardin rajapyykin vuonna 2100, joka tarkoittaa sen nykyisen väestön nelinkertaistumista. Afrikan väestön kasvaessa räjähdysmäisesti myös heidän maailmanlaajuinen merkityksensä kasvaa samassa suhteessa, sillä Afrikan ainoa vientituote muihin maihin tulee olemaan jatkossakin sen oma ylijäämäväestö. Tulevaisuudessa tämä ylijäämäväestö tulee muuttamaan pysyvästi niitä länsimaita, jotka ovat valmiita ottamaan kyseisiä ihmisiä siipiensä suojiin. Tämä väestösiirron seurauksena useat Euroopan maat alkavat väistämättä muistuttamaan nykyistä Etelä-Afrikkaa, sillä eurooppalaisten oma syntyvyys ei kykene kilpailemaan maahan tulevien massojen kanssa. Ja aivan kuten Etelä-Afrikassa, myös Eurooppa alkaa muistuttamaan entistä enemmän Saharan eteläpuoleista Afrikkaa. Toisin sanoen, yksikään eurooppalainen kansakunta ei selviä kyseisestä muuttoaallosta, ellei jotain merkittävää muutosta tapahdu eurooppalaisten omassa ajattelussa.

Tältä osin vaihtoehto-oikeisto ja radikaalivasemmisto ovat molemmat oikeilla jäljillä tulevien muuttoaaltojen arvioinnissa. Vasemmistolaiset tiedostavat kyseisen muutoksen peruuttamattomat vaikutukset, ja pitävät sitä ainoastaan luonnollisena ja toivottavana lopputuloksena. Tiukemman linjan oikeistolaiset taasen mieltävät kyseisen muutoksen olevan valtava uhka heidän oman kansansa olemassaololle. Nämä oikeistolaiset myös tiedostavat sen, ettei mikään puhe integraatiosta, huivikielloista tai suvivirrestä kykene ratkaisemaan sitä todellista ongelmaa, joka tällä hetkellä muhii Välimeren eteläpuolella ja Aasiassa. Todellinen kysymys koskeekin sitä, kuinka eurooppalaisten tulisi tähän valtavaan demograafiseen muutokseen suhtautua.

Tältä osin konservatiivit jotka haluavat vain ”kohtuutta” ja ”tolkkua” ovat tienhaarassa. Lähitulevaisuudessa myös he joutuvat ottamaan kantaa tähän suureen muuttoliikkeeseen ja pohtimaan sitä, voidaanko heidän toivomaansa yhteiskuntaa ylläpitää väestöllä, joka ei ole sitoutunut kyseisen ajattelun perusarvoihin ja joka ei ole tarpeeksi kyvykäs sen instituutioiden ylläpitämiseen.

Välinpitämättömyys ja pelko ottaa kantaa johtaa samaan lopputulokseen kuin positiivinen asenne massamaahanmuuttoon. Poliittinen eliitti joutuu tosissaan etsimään keinoja
ratkaista tämä ongelma likaamatta käsiään rasismiin, jotain täytyy tehdä mutta oma imago ei saa kärsiä tappioita, politiikassa imago on kaikki kaikessa.

Joku vasemmistointelligentti keksii tietysti kysyä että miksi kansakuntia ja eurooppalaisia kansoja täytyisi ylipäätään suojella. Jos et keksi syitä olet osa ongelmaa, hyvän elämän laiskistuttama rappioitunut.
Tämä kaikki on jo nähty eikä mikään kansakunta kestä tuhatta vuotta.

Spoileri: Juttu

Teini puristi takapuolesta ja kuvasi videon, ulkomaalaistaustaiset nimet toistuvat, tuomituissa viisi taksikuskia – Suomessa on annettu 65 tuomiota seksuaalisesta ahdistelusta, HS käy läpi niistä jokaisen
HS kävi läpi kaikki käräjäoikeuksien ja hovioikeuksien antamat tuomiot seksuaalisesta ahdistelusta. Taulukosta voit katsoa teon, rangaistuksen ja tekopaikan kunnittain.
Tilaajille

(KUVA: KIMMO KOSKINEN / HS)
Lasse Kerkelä HS, Joonas Laitinen HS, Suvi Vihavainen HS
Julkaistu: 7.11. 2:00 , Päivitetty: 7.11. 6:16

TAKSINKULJETTAJA laittoi kesken ajon käden 17-vuotiaan tytön yläreidelle.

”Kysyi, että onko ok laittaa käsi reidelle. Kielsin. Oli siinä minuutin, kaksi. Hänestä kaikki oli vitsiä ja hauskaa. Minua ei otettu tosissaan, kun kielsin”, tyttö kertoi myöhemmin käräjäoikeudessa.

Kolmikymppinen mies teki samalla tavalla tytölle toisellakin ajomatkalla. Kun vettä alkoi sataa, kuljettaja sanoi tytön mukaan, että ”kohta on Suomi-neito märkänä ja kohta sinäkin”.

Käräjäoikeus tuomitsi miehelle seksuaalisesta ahdistelusta ja kunnianloukkauksesta sakot.

TÄMÄ ahdistelutapaus ei ole ainoa laatuaan.

HS kävi läpi kaikki käräjäoikeuksien ja hovioikeuksien antamat tuomiot seksuaalisesta ahdistelusta ja selvitti, millaisia tapaukset ovat ja mitä niistä seuraa.

Alla olevasta taulukosta voit katsoa, millaisia tuomioita eri käräjäoikeudet ovat antaneet eri puolilla Suomea. Juttu jatkuu grafiikan jälkeen.



Seksuaalinen ahdistelu tuli rangaistavaksi omana rikoksenaan Suomessa vuoden 2014 syyskuussa. Aiemmin poliisi saattoi tutkia vastaavia tekoja kunnianloukkauksena tai jollain muulla rikosnimikkeellä.

Vain osa ahdistelusta päätyy poliisitutkintaan ja vielä harvempi tapaus oikeuteen asti.

Poliisi on kirjannut seksuaalisesta ahdistelusta runsaan kolmen vuoden aikana hieman yli 1 200 rikosilmoitusta.

Rikosilmoituksista 72 oli johtanut lokakuun loppupuolelle mennessä oikeuden tuomioon. Niistä 65 eli selvä valtaosa oli langettavia.

Muista ilmoituksista osa on yhä esitutkinnassa tai syyteharkinnassa. Osa on voitu todeta perättömiksi, tai asianomistaja on voinut päättää, ettei sittenkään vaadi tekijälle rangaistusta.

Laki kieltää toisen henkilön koskettelun niin, että se loukkaa tämän seksuaalista itsemääräämisoikeutta. Pelkkä sanallinen häirintä ei täytä ahdistelurikoksen tunnusmerkkejä, vaan tekoon pitää liittyä koskettelua.

YLEISIMPIÄ ahdistelurikoksen tekopaikkoja olivat HS:n selvityksen aineistossa asunnot, loma-asunnot ja kerrostalojen rappukäytävät. Seuraavaksi eniten langettavia tuomioita on annettu työpaikka-ahdistelusta.

Kaikissa oikeustapauksissa ahdistelija oli mies. Yhtään naista ei ole tuomittu ahdistelusta.

Nuorin tuomittu oli teinipoika, joka puristi koulussa tyttöä takapuolesta, kuvasi tekonsa videolle ja julkaisi sen sosiaalisessa mediassa.

Vanhin tuomittu, yli 85-vuotias mies, kosketteli puolestaan toisen miehen sukupuolielintä uimahallin porealtaassa.

Hieman useamman kuin joka kolmannen tuomitun nimi viittaa ulkomaalaistaustaan. Jotkut heistä ovat kuitenkin asuneet Suomessa pitkään, ja heillä voi olla Suomen kansalaisuus.

LÄHES kaikki 77 uhrista olivat naisia, joskin joukossa oli myös ainakin pari miestä. Kaikkien uhrien sukupuoli ei selviä tuomioista.

Uhreista useampi kuin joka neljäs oli alle 18-vuotias. He joutuivat miesten ahdistelemiksi esimerkiksi kerrostalon rappukäytävässä, kahvilassa, laivalla ja asunnoissa.

Oikeustapausten perusteella ahdistelua tapahtuu yleensäkin lähes kaikkialla, kuten kaduilla, ravintoloissa, uimahalleissa, kuntosalien saunoissa ja kulkuvälineissä.

TUOMIOISSA nousevat esille myös tapaukset, joissa ahdistelija, uhri tai molemmat ovat rikoksen tapahtuessa työtehtävissä. Tällaisia tapauksia oli yli neljännes langettavista tuomioista.

Esimerkiksi henkilökohtainen avustaja joutui näkövammaisen miehen ahdistelemaksi työaikana. Mies puristi vastoin avustajansa tahtoa tätä reidestä, kosketti rintaan, puristi takapuolesta ja suuteli kaulaan.

Miespotilas otti puolestaan terveydenhoitajan vastaanotolla hoitajan halausotteeseen, suuteli poskelle ja liikutti kättään naisen pakaralla.

MYÖS työntekijöiden välisiä tapauksia on johtanut tuomioon.

Yhdessä tapauksessa talonrakennustyömaan pääluottamusmies puristi naispuolista työntekijää rinnasta työaikana. Toisessa tapauksessa kokki kosketteli tarjoilijaharjoittelijaa rintojen ja alapään kohdalta.

Erityisesti taksit nousevat selvityksessä esiin, sillä viisi taksinkuljettajaa on saanut ahdistelutuomion. Uhrina oli aina naismatkustaja.

Minkään muun ammatin edustajat eivät ole saaneet paria tuomiota enempää. Tosin kaikkien työpaikka-ahdistelijoiden ammatti ei selviä tuomioista.

Eräs taksinkuljettaja tarttui matkustajaa hameen helmasta sekä kosketteli tämän reittä. Toinen kuljettaja painoi matkan jälkeen asiakkaan kerrostalon seinää vasten, otti tämän käsistä kiinni ja yritti suudella.

Myös yksi taksimatkustaja on tuomittu kuljettajan ahdistelusta matkan aikana.

ONKO seksuaalinen ahdistelu laaja ongelma taksialalla vai onko tuomioissa kyse sattumasta, Taksiliiton toimitusjohtaja Timo Koskinen?

”Jos tapauksia on useita, niin se on erittäin huolestuttavaa. Ei pidä mennä vähättelemään niitä yksittäistapauksina, vaikka ne sellaisia olisivatkin. Yksikin tapaus on liikaa”, Koskinen sanoo.

Koskisen mielestä viisi ahdistelutuomiota muutamassa vuodessa on suuri määrä. Taksiliiton tietoon on tullut aiemmin joitakin ahdisteluepäilyjä.

”Olemme sitten yrittäneet selvitellä näitä tapauksia. Kuljettajalta pitää ottaa ajolupa pois, jos hän syyllistyy työssä seksuaaliseen ahdisteluun”, Koskinen sanoo.

SEKSUAALISEKSI ahdisteluksi on katsottu tuomioistuimissa hyvin eriasteisia kosketteluja.

Usein ahdistelijat koskettelivat uhreja vaatteiden päältä tai esimerkiksi suutelivat heitä, mutta kahdessa tapauksessa miehet työnsivät sormensa uhrien emättimiin.

Rikosoikeuden professorin Matti Tolvasen mielestä näissä kahdessa tapauksessa miehet olisi pitänyt tuomita seksuaalisen ahdistelun sijasta raiskauksesta.

”Silloin rangaistusasteikko olisi noussut ihan toisiin sfääreihin”, Tolvanen sanoo.

Lainvoimaisten tuomioiden mukaan toinen sormensa sukupuolielimeen työntänyt mies sai rangaistukseksi sata päiväsakkoa ja toinen 60 päiväsakkoa.

Tolvasen mukaan kyse on lain mukaan raiskauksesta, kun tekijä tunkeutuu jollain tavoin uhrin sukupuolielimeen. Korkein oikeus on antanut ennakkoratkaisun raiskauksesta, joka tehtiin sormella.

Seksuaalisesta ahdistelusta voidaan tuomita sakkoja tai enintään puoli vuotta vankeutta. Raiskauksesta seuraa vähimmilläänkin yhden vuoden vankeustuomio.

LÄHES kaikki muutkin ahdistelusta tuomitut ovat selvinneet sakoilla. Niiden määrät ovat vaihdelleet paljon.

Vähimmillään päiväsakkoja on tuomittu viisi, kun tekijä oli läpsäissyt uhria takapuolelle. Toisessa ääripäässä sadan päiväsakon rangaistuksen toi tapaus, jossa mies halasi ja suuteli kahdeksaa eri naista julkisilla paikoilla.

Ehdollista vankeutta on tuomittu muutamalle henkilölle, mutta he ovat yleensä syyllistyneet muihinkin rikoksiin.

Yksi mies on saanut ehdollisen vankeustuomion pelkästä ahdistelusta. Hän veti naisen bikinien haaraosan sivuun ja kosketti tämän ulkoisia häpyhuulia kuntokeskuksen infrapunasaunassa.

Ahdistelijat on määrätty maksamaan uhreille monessa tapauksessa myös kärsimyskorvauksia. Ne ovat tyypillisesti joitakin satoja euroja ja enimmillään kaksituhatta euroa.

Mies kosketteli tyttöä ainakin 15 minuutin ajan koulun lähellä – HS kokosi esimerkkejä ahdistelutapauksista
Kadut ja muut julkiset ulkotilat
TEKO: Kolmikymppinen mies otti kadulla penkillä istuvan naisen päästä kiinni ja painoi tämän kasvot päin paljasta sukupuolielintään.

TUOMIO: 60 päiväsakkoa ja 1 000 euroa kärsimyskorvauksia.

Julkiset sisätilat
TEKO: Yli 70-vuotias humalainen mies ahdisteli kahvilassa samana päivänä kolmea 15-vuotiasta tyttöä. Mies esimerkiksi yritti suudella suulle, liu’utti kättään sisäreidellä kohti haaroväliä ja hieroi poskeaan uhrin poskea vasten. Muutamaa kuukautta myöhemmin mies kosketteli toisessa paikassa 17-vuotiasta uhria takapuolesta.

TUOMIO: 80 päiväsakkoa ja neljälle uhrille yhteensä 2 500 euroa kärsimyskorvauksia.

Koulut ja lähiympäristöt
TEKO: Nuori mies kosketteli 16-vuotiasta tyttöä heidän istuessaan nurmikolla vähintään viidentoista minuutin ajan puristamalla tätä takapuolesta ja reisistä sekä suukottelemalla poskille, huulille ja käteen. Uhri kielsi miestä ja yritti poistua tilanteesta.

TUOMIO: 60 päiväsakkoa ja uhrille 800 euroa kärsimyskorvauksia.

Asunnot
TEKO: Uhri nukkui olohuoneen sohvalla ja heräsi siihen, kun mies hankasi kädellä hänen haaroväliään vaatteiden päältä. Mies lähti ulos, kun uhri käski tämän lopettaa.

TUOMIO: 40 päiväsakkoa ja uhrille 600 euroa kärsimyskorvauksia.

Saunat, paljut ja uimahallit
TEKO: Tekijä ja uhri olivat kylpypaljussa ilman vaatteita muiden henkilöiden kanssa. Mies riuhtaisi naisen luokseen, nosti hänet istumaan syliinsä ja kosketteli hänen rintojaan. Nainen kielsi miestä ja harasi vastaan. Toinen henkilö auttoi hänet miehen sylistä. Hetken kuluttua mies veti uudelleen naisen syliinsä ja laittoi kätensä tämän jalkojen väliin. Toiset saivat jälleen vedettyä naisen pois.

TUOMIO: 50 päiväsakkoa.

Työpaikat
TEKO: Mies oli kosketellut kädellään naispuolista työkaveriaan takapuolesta työpaikalla. Hän oli myös esitellyt erektiotaan housut jalassaan.

TUOMIO: 40 päiväsakkoa kunnianloukkauksesta ja seksuaalisesta ahdistelusta ja uhrille 600 euroa kärsimyskorvauksia.

Liikennevälineet ja asemat
TEKO: Linja-autonkuljettajana työskentelevä mies ahdisteli 17-vuotiasta tyttöä Matkahuollon tiloissa. Mies pöllytti tytön hiuksia, siveli reittä farkkujen reiästä ja sanoi, että paljasta pintaa saisi olla enemmänkin. Mies oli pyytänyt ammattikoululle bussilla matkustaneen tytön aiemmin Facebook-kaverikseen ja lähettänyt hänelle seksuaalissävytteisiä viestejä.

TUOMIO: 30 päiväsakkoa ja uhrille 200 euroa kärsimyskorvauksia.

Fakta
Näin selvitys tehtiin

Sosiaalisen median #metoo-kampanja on herättänyt laajaa keskustelua seksuaalisesta ahdistelusta tänä syksynä.

HS hankki käräjäoikeuksista kaikki seksuaalisesta ahdistelusta annetut tuomiot. Laki on ollut voimassa hieman yli kolme vuotta.

Jos tuomioista oli valitettu ylempiin oikeusasteisiin, HS tarkisti, ovatko tuomiot muuttuneet käräjäkäsittelyn jälkeen. 65 langettavasta tuomiosta 57 on saanut lainvoiman.

Kuljetusalallahan on ulkomaalaistaustaisia runsaasti, eikö vaan?

 

[moonspell]

Joku maahanmuuttokriittinen voisi rasistisesti sanoa että pakolaispolitiikka on epäonnistunut EU:ssa.

CNN: 26 teinityttöä löydettiin kuolleina mereltä – Italian poliisi tutkii

Amerikkalaiskanava CNN:n mukaan 26 kuolleen tytön ruumiit löydettiin Välimereltä pelastustöiden yhteydessä sunnuntaina. Iältään 14-18-vuotiaiden tyttöjen uskotaan olevan kotoisin Nigeristä ja Nigeriasta ja yrittäneen päästä Libyan kautta vaarallista merireittiä pitkin Eurooppaan.

Tyttöjen ruumiiden kerrotaan löytyneen puoliksi uponneen kumiveneen vierestä. Pelastajien kerrotaan löytäneen paikalta myös eloonjääneitä.

Italialaisen Salernon kaupungin poliisipäällikkö kertoi CNN:lle, että tytöille oli tarkoitus tehdä ruumiinavaus tiistaina. Viranomaiset selvittävät, olivatko löydetyt tytöt joutuneet kidutuksen tai seksuaalisen hyväksikäytön uhreiksi.

 

[Bitutus]

Espoolainen Iida joutui ahdistelijan uhriksi. Varmasti ahdistava tilanne, jos tuntematon heppu seuraa väkisin kotiovelle asti. Moni raiskaus on pohjustettu vastaavalla toiminnalla.

Espoolainen Iida yritti harhauttaa ahdistelijaa, mutta tämä seurasi kotiovelle ja kouri haarovälistä – ”Eniten minua loukkasi, kun hän selitti, että oli vain yrittänyt tutustua”

Spoileri

Espoolainen Iida yritti harhauttaa ahdistelijaa, mutta tämä seurasi kotiovelle ja kouri haarovälistä – ”Eniten minua loukkasi, kun hän selitti, että oli vain yrittänyt tutustua”
Ahdistelu aiheuttaa uhreille esimerkiksi unettomuutta ja masennusta. Espoolaista Iidaa auttoivat kokemuksista puhuminen ja se, että häntä bussipysäkiltä seurannut ja kourinut mies joutui teoistaan vastuuseen.

Helmikuinen arki-ilta oli pimeä ja sateinen, kun espoolainen Iida, 21, oli palaamassa kotiin bussilla nyrkkeilytreeneistä. Hän jutteli kaverinsa kanssa puhelimessa eikä huomannut, kun ilmeisesti samassa bussissa istunut nuori ulkomaalaistaustainen mies lähti hänen peräänsä.

Matka bussipysäkiltä kotiin ei ollut pitkä, mutta puolivälissä Iida kuuli takaansa juoksuaskelia ja säikähti. Mies kyseli, missä Iida asuu.

”Pyysin häntä jättämään minut rauhaan, sillä juttelin kaverini kanssa. Hän jäi silti kävelemään rinnalle. Mies kysyi puhelinnumeroani. Sanoin, että minulla on poikaystävä, ja pyysin häntä uudelleen jättämään minut rauhaan.”

Iida lähti kävelemään aluksi toiseen suuntaan, ettei mies seuraisi häntä kotirapulle. Mies katosi vähäksi aikaa mutta juoksi taas yhtäkkiä rinnalle. Iidan mukaan hän pyysi taas puhelinnumeroa ja käsieleistä päätellen myös suukkoa. Iida ehti talonsa oven eteen.

”Sanoin, etten tunne sinua ja menetkö pois, toistelin koko ajan itseäni. Sitten hän kouraisi minua haarovälistä.”

Iida ei halua esiintyä jutussa omalla nimellään.

Seksuaalinen ahdistelu aiheuttaa uhreilleen vahingollisia seurauksia ja voi jäädä vaivaamaan pitkäksikin aikaa, selviää rikosta koskevista tuomioista. HS kävi läpi kaikki seksuaalisesta ahdistelusta annetut tuomiot.

Teot vaihtelevat takapuolelle läpsäisystä ja poskelle suukottamisesta tapauksiin, joiden tekijä olisi voitu rikosoikeuden professorin Matti Tolvasen mukaan tuomita myös raiskauksesta. Uhrit olivat saaneet useissa tapauksissa kärsimyskorvauksia, joiden määrä vaihteli sadasta yli kahteentuhanteen euroon.

Monet uhrit kärsivät tuomioiden mukaan ahdistuksesta, masennuksesta, painajaisista, uni- ja keskittymisvaikeuksista, pelkotiloista sekä stressireaktioista. Tapahtumien jälkeen he saattoivat vältellä tai pelätä esimerkiksi poikaystävän kosketusta tai yksin illalla liikkumista.

Jotkut kertoivat muuttuneensa epäileviksi, ennakkoluuloisiksi, kiukkuisiksi ja itkuisiksi. Osa oli joutunut järjestelemään työtään tai koulukyytejään tai muuttamaan asunnostaan.

Monet olivat käyneet lääkärin tai psykologin vastaanotolla ja saaneet oireisiinsa myös lääkitystä. Pahimmillaan ahdistelun uhri oli tullut työkyvyttömäksi ja joutunut jäämään kuukausia kestäneelle sairauslomalle. Näin oli käynyt esimerkiksi työyhteisöön liittyvissä ahdistelutapauksissa.

Tällaiset oireet ovat ahdistelun uhreille tyypillisiä eivätkä ole aina suoraan kytköksissä siihen, miten paljon ja vakavaa ahdistelua on tapahtunut, sanoo psykologi, psykoterapeutti Pertti Hakkarainen seksuaalirikosten uhreja auttavasta Seri-tukikeskuksesta Hyksin Naistenklinikalta.

Uhrin kannalta keskeistä ahdistelussa on Hakkaraisen mukaan se, että siinä ylitetään hänen rajansa ja vahingoitetaan turvallisuuden, hallinnan ja luottamuksen tunnetta. Ahdistelu tapahtuu yleensä yllättäen.

”Uhria voi jäädä askarruttamaan, kehen voin luottaa, millainen maailma on ja voiko minulle tehdä asioita, joita en halua. Kokemus hallinnan menettämisestä voi johtaa siihen, että aletaan välttää erilaisia tilanteita, ettei samaa tapahtuisi uudestaan.”

Uhri voi alkaa vältellä esimerkiksi ihmissuhteita, opiskelu- ja työkavereihin tutustumista, juhliin menoa tai naisellisuuden tai miehekkyyden ilmaisua.

Seksuaalisesta ahdistelusta tuomittujen tekijöiden uhrit eivät ole kokeneet pelkkää sanallista häirintää, vaan tekoon on liittynyt aina myös koskettelua. Ahdistelun seurauksiin vaikuttavat lisäksi uhrin elämänkokemus ja kehityshistoria, Hakkarainen sanoo.

Jos toisiin ihmisiin luottamisesta ja elämänhallinnasta on huonoja kokemuksia, teot ovat todennäköisesti merkityksellisempiä. Silloin voi alitajuisesti ajatella, että taas minulle kävi näin ja minussa on jotain vikaa.

”Joku voi selvitä traumatisoitumatta raiskauksesta, kun taas toisten on vaikea käsitellä vihjailevaa puhetta. Tätä tekijöiden on vaikea käsittää. Jos puuttuu herkkyys tulkita toista, ahdistavasti ja loukkaavasti voidaan käyttäytyä pitkäänkin”, Hakkarainen sanoo.

Espoolainen Iida sai tönäistyä häntä ahdistelleen miehen pois luotaan, meni sisälle naapurirappuun ja soitti poliisille. Hetken kuluttua mies lähti pihalta, eivätkä Iidan kanssa lähiympäristössä kierrelleet poliisit enää löytäneet häntä.

Iida mietti, olisiko hänelle voinut käydä pahemminkin, jos hän ei olisi päässyt rappuun. Toisaalta tekijä oli samankokoinen kuin hän, joten olisiko tekijän voinut päihittää?

”Siinä iski vähän paniikki. Olin häkeltynyt enkä tajunnut kunnolla, mitä oli tapahtunut. En ollut ajatellut, että itselle voisi käydä näin”, Iida muistelee.

”Joku oli tullut tilanteessa henkilökohtaiselle alueelleni. Olin loukkaantunut ja vihainen. Halusin vain, että tekijä jää kiinni, koska vaikutti siltä, että hän voi tehdä näin uudestaan.”

Parin viikon kuluttua poliisi ilmoitti Iidalle, että mies oli otettu kiinni. Häntä epäiltiin useasta ahdistelutapauksesta. Iida halusi tekijän vastuuseen.

Oikeudessa mies myönsi syyllistyneensä seksuaaliseen ahdisteluun kolmessa eri tapauksessa, joista toiset olivat rikosnimikkeillä ja kärsimyskorvausten määrillä mitattuna vakavampia kuin Iidan tapaus.

”Eniten minua loukkasi, kun hän selitti, että hän oli vain yrittänyt tutustua meihin. Siitä jäi sellainen olo, että hän ei välttämättä ymmärtänyt tehneensä väärin”, Iida kertoo.

Seksuaalisen ahdistelun kokemuksia käsiteltäessä on oleellista tietoisuus siitä, miten tapahtumat ovat vaikuttaneet omaan elämään, Hakkarainen sanoo. Uhri voi pohtia, miten on kokenut tapahtumat ja millaisia johtopäätöksiä tehnyt niistä.

”Voi pohtia, onko tehnyt johtopäätöksen, että kaikki miehet ovat sikoja, olen itse liian provosoiva tai oman naisellisuuden tai miehekkyyden ilmaisu on vaarallista. Vai onko niin, että tässä kohtaa joku ihminen on ylittänyt rajoja eikä kyseessä ole yleinen totuus siitä, etten olisi turvassa.”

Hakkaraisen mukaan kokemuksia on hyvä käsitellä ammattilaisten kanssa, jos ne ahdistavat ja vaikuttavat elämään negatiivisesti ja rajoittavasti.

Ahdistelukokemus sai Iidan olemaan varuillaan varsinkin jos hän liikkui ulkona yksin ja pimeällä. Suurempia traumoja siitä ei kuitenkaan jäänyt, Iida sanoo. Tapauksesta yli pääsemisessä auttoi kavereille ja perheelle puhuminen – ja tekijän rikoksista saama lainvoimainen tuomio.

”Olin tosi tyytyväinen siitä, että oikeus toimi. En ole katunut oikeuteen menemistä hetkeäkään, vaikka siitä tulikin pieni rumba. Muita ihmisiä ei vain voi mennä kouriskelemaan ilman vastuuta”, Iida sanoo.

Tutkimusten mukaan rikosprosessit saattavat olla uhreille rankkoja mutta myös eheyttäviä. Hakkarainen kannustaisi aloittamaan prosessin, jos siihen on riittävästi voimia ja tuntuu, että on tullut väärin kohdelluksi.

”Tällöin poliisi päättää, tehdäänkö asiassa esitutkinta, syyttäjä päättää, nostetaanko syytteet, ja oikeus päättää, tuomitaanko tekijä. Yhteiskunta tulee siis hoitamaan asiaa ja ottaa siihen kantaa.”

Uhria helpottaa Hakkaraisen mukaan usein se, että tekijä saadaan vastuuseen. Vaikka tuomiota ei tulisikaan esimerkiksi näytön puuttumisen vuoksi, monelle on tullut sellainen olo, että asia on otettu tosissaan.

”Toipumisessa auttavat hyvät kokemukset ja tavallinen elämä. Huonoista kokemuksista toipuu, jos saa vastaavasti kokemuksia siitä, että itseä kunnioitetaan, omaa elämää voi hallita ja seksuaalisuutta voi ilmaista ilman pelkoa hyväksikäytöstä.”

Iida asuu nyt toisessa Euroopan maassa, mutta tapaus nousi hänen mieleensä uudelleen syksyllä, kun #metoo-kampanja nosti esille naisten kokemaa seksuaalista häirintää.

Iidan nykyisessä asuinmaassa nuorten naisten perään vislataan ja huudellaan kadulla päivittäin.

”Olemme puhuneet kavereiden kanssa, että on surullista, kun sitä pidetään normaalina. On ihan arkipäivää, että naiset kokevat pientä ahdistelua ihan koko ajan. Eihän sen pitäisi olla niin”, hän sanoo.

Hakkarainen uskoo, että seksuaalisen häirinnän nostaminen ihmisten tietoisuuteen on hyvä asia: se madaltaa kynnystä ottaa ahdistelukokemuksia puheeksi mutta voi vaikuttaa myös tekijöiden käyttäytymiseen.

Hänen mukaansa häirinnän taustalla on vallankäyttöä ja omien tarpeiden tyydyttämistä mutta myös rajattomuutta ja tilanteiden täyttä väärintulkintaa.

Iida uskoo, että vakavamman ahdistelun uhriksi joutuminen on sattumanvaraista, huonoa tuuria.

”Ahdistelu ei ole hyväksyttävää, eikä kenenkään pitäisi joutua kokemaan sitä, vaikka kyse olisi pienemmistäkin teoista. Kukaan ei ansaitse sellaista. Kokemuksista voi kuitenkin toipua.”

Hyysäri alkaa pikkuhiljaa puhumaan ongelmista niiden oikeilla nimillä. Ei enää kollektiivisesti syyllistetä koko valkoista miespopulaa, vaan uskalletaan kertoa se tosiasia, joka on ollut tilastoissa nähtävissä jo useamman vuoden ajan.

"Iidan" kommentti tuolla lopussa laittoi hymyilyttämään: "Hänen mukaansa häirinnän taustalla on vallankäyttöä ja omien tarpeiden tyydyttämistä mutta myös rajattomuutta ja tilanteiden täyttä väärintulkintaa".

Meillä on tosiaan Suomessa ongelma tämä ns. rajattomuus

 

[humpparaakki]

Jossain on oikeasti vikaa, jos virolaiset pienpalkkaiset muuttavat takaisin Viroon duuniin. Päättäjien pitäisi jotain tästä oppia, mutta epäilen heidän kykyjään. Eihän tuossa toisaalta ole mitään järkeä, jos asunto maksaa 1300 euroa ja palkkaa tulee kouraan 1400 euroa. Kyseenalaistaisin myös koko pk-seudun asuntotouhun, sillä eihän tuolla yksinkertaisesti ole varaa asua kohta yhtään kenenkään. Ainakaan jos itse joutuu lystin kustantamaan. Tukiasumista pienituloisille kyllä, mutta onko siinäkään järkeä? Toki parempi se olisi nuokin virolaiset pitää täällä hommissa huolimatta heille maksetuista tuista, kuin ottaa näitä irakinpoikia notkumaan kylille ja aiheuttamaan vaan negatiivista tuloa.

 

[Router]

Espoolainen Iida joutui ahdistelijan uhriksi. Varmasti ahdistava tilanne, jos tuntematon heppu seuraa väkisin kotiovelle asti. Moni raiskaus on pohjustettu vastaavalla toiminnalla.

Espoolainen Iida yritti harhauttaa ahdistelijaa, mutta tämä seurasi kotiovelle ja kouri haarovälistä – ”Eniten minua loukkasi, kun hän selitti, että oli vain yrittänyt tutustua”

Spoileri

Espoolainen Iida yritti harhauttaa ahdistelijaa, mutta tämä seurasi kotiovelle ja kouri haarovälistä – ”Eniten minua loukkasi, kun hän selitti, että oli vain yrittänyt tutustua”
Ahdistelu aiheuttaa uhreille esimerkiksi unettomuutta ja masennusta. Espoolaista Iidaa auttoivat kokemuksista puhuminen ja se, että häntä bussipysäkiltä seurannut ja kourinut mies joutui teoistaan vastuuseen.

Helmikuinen arki-ilta oli pimeä ja sateinen, kun espoolainen Iida, 21, oli palaamassa kotiin bussilla nyrkkeilytreeneistä. Hän jutteli kaverinsa kanssa puhelimessa eikä huomannut, kun ilmeisesti samassa bussissa istunut nuori ulkomaalaistaustainen mies lähti hänen peräänsä.

Matka bussipysäkiltä kotiin ei ollut pitkä, mutta puolivälissä Iida kuuli takaansa juoksuaskelia ja säikähti. Mies kyseli, missä Iida asuu.

”Pyysin häntä jättämään minut rauhaan, sillä juttelin kaverini kanssa. Hän jäi silti kävelemään rinnalle. Mies kysyi puhelinnumeroani. Sanoin, että minulla on poikaystävä, ja pyysin häntä uudelleen jättämään minut rauhaan.”

Iida lähti kävelemään aluksi toiseen suuntaan, ettei mies seuraisi häntä kotirapulle. Mies katosi vähäksi aikaa mutta juoksi taas yhtäkkiä rinnalle. Iidan mukaan hän pyysi taas puhelinnumeroa ja käsieleistä päätellen myös suukkoa. Iida ehti talonsa oven eteen.

”Sanoin, etten tunne sinua ja menetkö pois, toistelin koko ajan itseäni. Sitten hän kouraisi minua haarovälistä.”

Iida ei halua esiintyä jutussa omalla nimellään.

Seksuaalinen ahdistelu aiheuttaa uhreilleen vahingollisia seurauksia ja voi jäädä vaivaamaan pitkäksikin aikaa, selviää rikosta koskevista tuomioista. HS kävi läpi kaikki seksuaalisesta ahdistelusta annetut tuomiot.

Teot vaihtelevat takapuolelle läpsäisystä ja poskelle suukottamisesta tapauksiin, joiden tekijä olisi voitu rikosoikeuden professorin Matti Tolvasen mukaan tuomita myös raiskauksesta. Uhrit olivat saaneet useissa tapauksissa kärsimyskorvauksia, joiden määrä vaihteli sadasta yli kahteentuhanteen euroon.

Monet uhrit kärsivät tuomioiden mukaan ahdistuksesta, masennuksesta, painajaisista, uni- ja keskittymisvaikeuksista, pelkotiloista sekä stressireaktioista. Tapahtumien jälkeen he saattoivat vältellä tai pelätä esimerkiksi poikaystävän kosketusta tai yksin illalla liikkumista.

Jotkut kertoivat muuttuneensa epäileviksi, ennakkoluuloisiksi, kiukkuisiksi ja itkuisiksi. Osa oli joutunut järjestelemään työtään tai koulukyytejään tai muuttamaan asunnostaan.

Monet olivat käyneet lääkärin tai psykologin vastaanotolla ja saaneet oireisiinsa myös lääkitystä. Pahimmillaan ahdistelun uhri oli tullut työkyvyttömäksi ja joutunut jäämään kuukausia kestäneelle sairauslomalle. Näin oli käynyt esimerkiksi työyhteisöön liittyvissä ahdistelutapauksissa.

Tällaiset oireet ovat ahdistelun uhreille tyypillisiä eivätkä ole aina suoraan kytköksissä siihen, miten paljon ja vakavaa ahdistelua on tapahtunut, sanoo psykologi, psykoterapeutti Pertti Hakkarainen seksuaalirikosten uhreja auttavasta Seri-tukikeskuksesta Hyksin Naistenklinikalta.

Uhrin kannalta keskeistä ahdistelussa on Hakkaraisen mukaan se, että siinä ylitetään hänen rajansa ja vahingoitetaan turvallisuuden, hallinnan ja luottamuksen tunnetta. Ahdistelu tapahtuu yleensä yllättäen.

”Uhria voi jäädä askarruttamaan, kehen voin luottaa, millainen maailma on ja voiko minulle tehdä asioita, joita en halua. Kokemus hallinnan menettämisestä voi johtaa siihen, että aletaan välttää erilaisia tilanteita, ettei samaa tapahtuisi uudestaan.”

Uhri voi alkaa vältellä esimerkiksi ihmissuhteita, opiskelu- ja työkavereihin tutustumista, juhliin menoa tai naisellisuuden tai miehekkyyden ilmaisua.

Seksuaalisesta ahdistelusta tuomittujen tekijöiden uhrit eivät ole kokeneet pelkkää sanallista häirintää, vaan tekoon on liittynyt aina myös koskettelua. Ahdistelun seurauksiin vaikuttavat lisäksi uhrin elämänkokemus ja kehityshistoria, Hakkarainen sanoo.

Jos toisiin ihmisiin luottamisesta ja elämänhallinnasta on huonoja kokemuksia, teot ovat todennäköisesti merkityksellisempiä. Silloin voi alitajuisesti ajatella, että taas minulle kävi näin ja minussa on jotain vikaa.

”Joku voi selvitä traumatisoitumatta raiskauksesta, kun taas toisten on vaikea käsitellä vihjailevaa puhetta. Tätä tekijöiden on vaikea käsittää. Jos puuttuu herkkyys tulkita toista, ahdistavasti ja loukkaavasti voidaan käyttäytyä pitkäänkin”, Hakkarainen sanoo.

Espoolainen Iida sai tönäistyä häntä ahdistelleen miehen pois luotaan, meni sisälle naapurirappuun ja soitti poliisille. Hetken kuluttua mies lähti pihalta, eivätkä Iidan kanssa lähiympäristössä kierrelleet poliisit enää löytäneet häntä.

Iida mietti, olisiko hänelle voinut käydä pahemminkin, jos hän ei olisi päässyt rappuun. Toisaalta tekijä oli samankokoinen kuin hän, joten olisiko tekijän voinut päihittää?

”Siinä iski vähän paniikki. Olin häkeltynyt enkä tajunnut kunnolla, mitä oli tapahtunut. En ollut ajatellut, että itselle voisi käydä näin”, Iida muistelee.

”Joku oli tullut tilanteessa henkilökohtaiselle alueelleni. Olin loukkaantunut ja vihainen. Halusin vain, että tekijä jää kiinni, koska vaikutti siltä, että hän voi tehdä näin uudestaan.”

Parin viikon kuluttua poliisi ilmoitti Iidalle, että mies oli otettu kiinni. Häntä epäiltiin useasta ahdistelutapauksesta. Iida halusi tekijän vastuuseen.

Oikeudessa mies myönsi syyllistyneensä seksuaaliseen ahdisteluun kolmessa eri tapauksessa, joista toiset olivat rikosnimikkeillä ja kärsimyskorvausten määrillä mitattuna vakavampia kuin Iidan tapaus.

”Eniten minua loukkasi, kun hän selitti, että hän oli vain yrittänyt tutustua meihin. Siitä jäi sellainen olo, että hän ei välttämättä ymmärtänyt tehneensä väärin”, Iida kertoo.

Seksuaalisen ahdistelun kokemuksia käsiteltäessä on oleellista tietoisuus siitä, miten tapahtumat ovat vaikuttaneet omaan elämään, Hakkarainen sanoo. Uhri voi pohtia, miten on kokenut tapahtumat ja millaisia johtopäätöksiä tehnyt niistä.

”Voi pohtia, onko tehnyt johtopäätöksen, että kaikki miehet ovat sikoja, olen itse liian provosoiva tai oman naisellisuuden tai miehekkyyden ilmaisu on vaarallista. Vai onko niin, että tässä kohtaa joku ihminen on ylittänyt rajoja eikä kyseessä ole yleinen totuus siitä, etten olisi turvassa.”

Hakkaraisen mukaan kokemuksia on hyvä käsitellä ammattilaisten kanssa, jos ne ahdistavat ja vaikuttavat elämään negatiivisesti ja rajoittavasti.

Ahdistelukokemus sai Iidan olemaan varuillaan varsinkin jos hän liikkui ulkona yksin ja pimeällä. Suurempia traumoja siitä ei kuitenkaan jäänyt, Iida sanoo. Tapauksesta yli pääsemisessä auttoi kavereille ja perheelle puhuminen – ja tekijän rikoksista saama lainvoimainen tuomio.

”Olin tosi tyytyväinen siitä, että oikeus toimi. En ole katunut oikeuteen menemistä hetkeäkään, vaikka siitä tulikin pieni rumba. Muita ihmisiä ei vain voi mennä kouriskelemaan ilman vastuuta”, Iida sanoo.

Tutkimusten mukaan rikosprosessit saattavat olla uhreille rankkoja mutta myös eheyttäviä. Hakkarainen kannustaisi aloittamaan prosessin, jos siihen on riittävästi voimia ja tuntuu, että on tullut väärin kohdelluksi.

”Tällöin poliisi päättää, tehdäänkö asiassa esitutkinta, syyttäjä päättää, nostetaanko syytteet, ja oikeus päättää, tuomitaanko tekijä. Yhteiskunta tulee siis hoitamaan asiaa ja ottaa siihen kantaa.”

Uhria helpottaa Hakkaraisen mukaan usein se, että tekijä saadaan vastuuseen. Vaikka tuomiota ei tulisikaan esimerkiksi näytön puuttumisen vuoksi, monelle on tullut sellainen olo, että asia on otettu tosissaan.

”Toipumisessa auttavat hyvät kokemukset ja tavallinen elämä. Huonoista kokemuksista toipuu, jos saa vastaavasti kokemuksia siitä, että itseä kunnioitetaan, omaa elämää voi hallita ja seksuaalisuutta voi ilmaista ilman pelkoa hyväksikäytöstä.”

Iida asuu nyt toisessa Euroopan maassa, mutta tapaus nousi hänen mieleensä uudelleen syksyllä, kun #metoo-kampanja nosti esille naisten kokemaa seksuaalista häirintää.

Iidan nykyisessä asuinmaassa nuorten naisten perään vislataan ja huudellaan kadulla päivittäin.

”Olemme puhuneet kavereiden kanssa, että on surullista, kun sitä pidetään normaalina. On ihan arkipäivää, että naiset kokevat pientä ahdistelua ihan koko ajan. Eihän sen pitäisi olla niin”, hän sanoo.

Hakkarainen uskoo, että seksuaalisen häirinnän nostaminen ihmisten tietoisuuteen on hyvä asia: se madaltaa kynnystä ottaa ahdistelukokemuksia puheeksi mutta voi vaikuttaa myös tekijöiden käyttäytymiseen.

Hänen mukaansa häirinnän taustalla on vallankäyttöä ja omien tarpeiden tyydyttämistä mutta myös rajattomuutta ja tilanteiden täyttä väärintulkintaa.

Iida uskoo, että vakavamman ahdistelun uhriksi joutuminen on sattumanvaraista, huonoa tuuria.

”Ahdistelu ei ole hyväksyttävää, eikä kenenkään pitäisi joutua kokemaan sitä, vaikka kyse olisi pienemmistäkin teoista. Kukaan ei ansaitse sellaista. Kokemuksista voi kuitenkin toipua.”

Hyysäri alkaa pikkuhiljaa puhumaan ongelmista niiden oikeilla nimillä. Ei enää kollektiivisesti syyllistetä koko valkoista miespopulaa, vaan uskalletaan kertoa se tosiasia, joka on ollut tilastoissa nähtävissä jo useamman vuoden ajan.

"Iidan" kommentti tuolla lopussa laittoi hymyilyttämään: "Hänen mukaansa häirinnän taustalla on vallankäyttöä ja omien tarpeiden tyydyttämistä mutta myös rajattomuutta ja tilanteiden täyttä väärintulkintaa".

Meillä on tosiaan Suomessa ongelma tämä ns. rajattomuus

Money talks? Hyysärit menettäneet varmaan paljon tilaajia ja lukijoita poliittisen agendansa tuputtamisen johdosta? Siinä vaiheessa kun unelman ylläpito alkaa vaarantaa työpaikkoja alkaa se totuuskin jo maistua?

 

[jipsu]

Kolumni: Kun ”määrä” oli ruokoton sana – turvapaikanhakijoiden määrästä oli pitkään vaikeaa puhua Ruotsissa, nyt linja vain kiristyy

Kun ”määrä” oli ruokoton sana – turvapaikanhakijoiden määrästä oli pitkään vaikeaa puhua Ruotsissa, nyt linja vain kiristyy
Ruotsia puhuttaa tuore dokumentti, joka kertaa, kuinka maa teki täyskäännöksen turvapaikkapolitiikassaan. Ensi vuoden vaalien alla linja kiristyy paikoin yhä.

Spoileri

Kun ”määrä” oli ruokoton sana – turvapaikanhakijoiden määrästä oli pitkään vaikeaa puhua Ruotsissa, nyt linja vain kiristyy
Ruotsia puhuttaa tuore dokumentti, joka kertaa, kuinka maa teki täyskäännöksen turvapaikkapolitiikassaan. Ensi vuoden vaalien alla linja kiristyy paikoin yhä.

Elina Kervinen
Julkaistu: 8.11. 2:00 , Päivitetty: 8.11. 7:54
OLI helmikuu 2013, runsas vuosi ennen Ruotsin syksyn 2014 parlamenttivaaleja.

Kokoomuspoliitikko Tobias Billström oli saanut tehtäväkseen vastata puolueensa maahanmuuttopoliittisen ohjelman laatimisesta. Hän istui SVT:n studiossa ja sanoi sanan, jota haastattelija ei tainnut odottaa kuulevansa.

Volym, määrä.

Billströmin mielestä piti keskustella siitä, kuinka paljon turvapaikanhakijoita Ruotsi voisi ottaa vastaan – silti samalla turvapaikkaoikeutta vaalien.

Siitä syntyi äläkkä.

”Ruokotonta” ja ”epäinhimillistävää kieltä”, kirjoitti silloinen oppositiojohtaja ja nykyinen pääministeri Stefan Löfven määristä puhumiseen viitaten Facebookissa. Billströmin oman puolueen johtaja, pääministeri Fredrik Reinfeldt nuhteli alaistaan julkisuudessa: Billströmin työryhmän tehtävä ei ollut miettiä turvapaikanhakijoiden määriä.

”Maahanmuutto rikastaa Ruotsia. On hyvin tärkeä arvo, että ihmiset voivat tulla Ruotsiin”, Reinfeldt sanoi.

NOISTA AJOISTA on nyt kulunut nelisen vuotta. Moni tietää, että keskusteluilmapiiri on Ruotsissa tätä nykyä aivan toista maata. Turvapaikkapolitiikassa tehtiin liki täyskäännös vuonna 2015, kun Ruotsiin tuli yli 160 000 turvapaikanhakijaa.

Tuota käännettä on puitu viime päivinä näkyvästi, kun SVT esitti politiikantoimittaja Pontus Mattssonin tekemän dokumentinTvärvändningen.

Ohjelmaa voi suositella kaikille teemasta kiinnostuneille (nähtävissä SVT Playn kautta). Se kertaa esimerkiksi Billströmin saaman arvostelun ja näyttää, kuinka määräpuheesta ja ”Euroopan minimitasosta” turvapaikkapolitiikassa tuli uusi normaali Ruotsissa. Se näyttää myös, kuinka hiukan vastaavia käänteitä on tapahtunut myös aiemmin.

LINJA kiristyy paikoin edelleen ensi vuoden vaalien alla. Juuri maltillinen kokoomus – Billströmin puolue – teki uusimmat tiukennukset turvapaikkalinjaansa muutama viikko sitten uuden puheenjohtajansa Ulf Kristerssonin johdolla.

Nyt puolue katsoo muun muassa, ettei kenenkään pitäisi voida tulevaisuudessa hakea turvapaikkaa Ruotsissa tai EU:ssa. Sen sijaan sitä haettaisiin EU:n ulkorajalla, mistä tulijat jaettaisiin. Tiukka linja on nyt tavanomaista Ruotsissa. Mittaukset osoittavat myös, että yhä useampi ruotsalainen haluaa maahan entistä vähemmän tulijoita. Toisin ajattelevien ääni kuuluu hiljaisena. Aivan kuten Billströmin saadessa haukkunsa.

Ruotsalaiset ovat kyllä aivan käsittämätöntä sopulikansaa. Miten voivat muutamassa vuodessa antaa fasismin nousta äärimmilleen? Kohta on SSAB:n ja Sandvikin uunitkin varmaan ihan muussa käytössä?