Turvapaikanhakijat ovat alkaneet siirtyä Suomesta muualle Eurooppaan. Turvapaikkahakemukset pitää kuitenkin käsitellä siellä missä ne on pantu vireille, minkä vuoksi Suomelle satelee muilta EU-mailta pyyntöjä ottaa turvapaikanhakijansa takaisin.
Kotimaa
15.11.2016 klo 18:33
Valtaosa Suomelle esitetyistä takaisinottopyynnöistä tulee Saksasta.Yle Uutisgrafiikka
Tekijät(2 henkilöä)
520
Suomen vastaanottopalveluiden piiristä on tänä vuonna poistunut 6.11.2016 mennessä 2 372 henkilöä. Merkittävä osa turvapaikanhakijoista ei ilmeisesti kuitenkaan palaa kotimaahansa, vaan jää Eurooppaan kokeilemaan onneaan. Tämän voi päätellä siitä, että muut EU-maat pyytävät nyt kiihtyvään tahtiin palauttamaan Suomeen täältä jo kertaalleen poistuneita turvapaikanhakijoita.
Kun vuoden 2015 lokakuussa takaisinottopyyntöjä tuli 28, viime lokakuussa niitä tuli jo 149.Yle Uutisgrafiikka
Enemmistö kielteisen päätöksen saaneista siirtyy Suomesta ilmeisesti Saksaan, sillä valtaosa takaisinottopyynnöistä tulee sieltä.Yle Uutisgrafiikka
Sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg on ilmiöstä huolissaan.
– Euroopan sisällä on nyt epätoivottu ilmiö, jossa ihmiset siirtyvät maasta toiseen. Jos he haluavat olla Euroopassa, niin tämä meidän järjestelmä mahdollistaa kiertämisen maasta toiseen.
Järjestelmällä kansliapäällikkö tarkoittaa Dublin-sopimusta, jonka mukaan turvapaikkahakemus on käsiteltävä siellä, missä hakemus on pantu vireille. Jos esimerkiksi Suomesta turvapaikkaa hakenut irakilainen matkustaa Saksaan, Saksan maahanmuuttovirasto pyrkii lähettämään hänet takaisin Suomeen.
Dublin-sopimus
EU-maat ovat Dublin-sopimuksen nojalla päättäneet, että turvapaikanhakijan hakuprosessista on vastuussa on yksi jäsenmaa. Valtio on vastuussa turvapaikanhakijasta jos:
- Hakijalla on valtiossa perheenjäseniä, joihin hänellä on riippuvuussuhde.
- Valtio on avittanut unionin alueelle saapumista esimerkiksi viisumin, tai oleskeluluvan myöntämisellä.
- Henkilö on saapunut unionin alueelle valtion kautta laittomasti.
- Muussa tapauksessa vastuussa on ensimmäinen valtio, jossa hakemus on tehty.
Mikäli Suomi hyväksyy takaisinottopyynnön, siirron pitää tapahtua pääasiassa kuuden kuukauden kuluessa. Siirtoon voidaan antaa lisäaikaa enimmillään 18 kuukauteen asti, mikäli henkilö esimerkiksi katoaa. Osa siirroista ei toteudu määräajoissa, sanoo Maahanmuuttoviraston ylitarkastaja Tuuli Huhtilainen.
– Siirtoon on voitu anoa vaikka lykkäystä, jos henkilö on säilöönotettuna jäsenvaltiossa. Tai käännyttämispäätökselle Suomeen on laitettu täytäntöönpanokielto.
Täytöntöönpanokielto asetetaan esimerkiksi silloin, kun henkilö valittaa päätöksestään.
Aina pyyntöjä ei hyväksytä. Saksan maahanmuuttoviraston mukaan Suomi on vastannut kielteisesti 76 Saksan takaisinottopyyntöön. Suomen Maahanmuuttoviraston mukaan syynä on tällöin tavallisesti se, että Suomen ei katsota olevan henkilöstä Dublin-sopimuksen mukaisesti vastuussa, tai että pyyntöä ei ole esitetty määräajassa.
Osaa turvapaikanhakijoista ei palauteta koskaan
Tilastojen mukaan palautukset sujuvat jähmeästi.
Suomi on tänä vuonna antanut myönteisen vastauksen 888 takaisin- ja vastaanottopyyntöön, mutta tänne on toistaiseksi palautettu vasta 134 henkilöä. Saksasta palautuksia on tehty vasta 18, vaikka maasta on tullut vuoden aikana 368 pyyntöä.
Koska siirtoon on aikaa enimmillään 18 kuukautta, on toistaiseksi mahdotonta sanoa, kuinka moni siirroista jää lopulta toteutumatta. Se ei kuitenkaan ole Suomen Maahanmuuttoviraston huoli.
– Me ei kysytä perään, että onko henkilö tulossa. Voi myös olla, että toinen jäsenmaa päättääkin ottaa vastuun hakijasta itselleen, sanoo Maahanmuuttoviraston ylitarkastaja Huhtilainen.
Siirto saattaa epäonnistua myös siksi, että henkilö yksinkertaisesti katoaa. Silloin alun perin Suomen vastuulla oleva turvapaikanhakija häviää Euroopan paperittomien kasvavaan joukkoon.
– Jos Saksa ei pysty henkilöä palauttamaan, me ollaan ihan kädettömiä siinä tilanteessa, toteaa sisäministeriön kansliapäällikkö Nerg.
Ongelma ei koske vain niitä jotka ovat vaihtaneet maata kesken turvapaikkaprosessin. EU-maat pallottelevat toisilleen myös niitä jotka ovat jo saaneet lainvoimaisen kielteisen päätöksen. Tämä johtuu siitä, että jäsenvaltiot eivät käännytä henkilöä, mikäli käännytyspäätös on annettu jossain muualla.
Ongelmat on tiedostettu Euroopan komissiossa, joka käsittelee parhaillaan Euroopan turvapaikkajärjestelmän uudistusta. Tämä voi tarkoittaa myös Dublin-järjestelmän remonttia tai hienosäätöä.
