Kulttuurin rikastuminen

Tila
Keskustelu on suljettu.
Onhan tuossa paljon positiivista. Kansalaisuuden ja pakolaisstatuksen peruuttaminen joissain tapauksissa, laittoman maahanmuuttajan piilottelu kriminalisoidaan, kielteisen päätöksen saaneista uhka-arvio ja tarvittaessa välittömästi säilöön, käsittelyä nopeutetaan. Yllättävän paljon tolta hallitukselta.

Juu-u. Silti kaiken tämän olisi voinut tehdä jo aiemmin, ennen varsinaista terroristi-iskua. Ikävä kyllä arkadianmäen ̶a̶p̶i̶n̶a̶t päättäjät eivät uskoneet varoituksia.
 
Saakos tuon ohituskaistan käyttöön jos tekee terroritekoja suomessa isisin nimeen?
todennäköisesti ei ole osannut maksaa sähkölaskua tai osannut toimittaa laskua kelaan(se kai maksaa noiden kämppien sähkö yms laskut nykyään?).Tietenkin on voinut saada rahat laskuun ja jättänyt maksamatta.Siitä tulee lisää laskua kun toi kytketään uudestaan ja siinä kestää pari päivää jos oikein muistan.:kahvi:
 
Viimeksi muokattu:
Ottamalla yhteyttä isännöitsijään ongelma kyllä ratkaistaan, mutta mitään seurauksia siitä ei tule. Ehkä joku 20 euron käyntimaksu sille kuka asiasta ilmoitti. Tuosta voisi aivan hyvin soittaa suoraan poliisille (tosin nykyään saa odottaa 5 minuuttia ennen kuin vastaavat puhelimeen), koska tapauksessa on syytä rikosta.
Ei ne mitään rupea perimään tyypiltä joka ilmoitti asiasta.Poliisi taas ei tee mitään ja huoltomies todennäköisesti ottaa ton vain irti ja jos tyyppi rupeaa käymään päälle niin sen jälkeen soitetaan poliisit.

:kahvi:
 
Onhan tuossa paljon positiivista. Kansalaisuuden ja pakolaisstatuksen peruuttaminen joissain tapauksissa, laittoman maahanmuuttajan piilottelu kriminalisoidaan, kielteisen päätöksen saaneista uhka-arvio ja tarvittaessa välittömästi säilöön, käsittelyä nopeutetaan. Yllättävän paljon tolta hallitukselta.
Vaalikarjan tyynnyttelyä. Hallitusta voi kiittää sitten, kun nuo ehdotukset ovat oikeasti lakeina ja niitä oikeasti myös pannaan täytäntöön. Ja vielä niin, että kireämpiä lakeja käytetään aina kun edellytykset täyttyvät - ei pelkästään satunnaisesti kerran kahdessa vuodessa, jotta näyttäisi, että jotakin muka tehdään.

En pidätä hengitystäni sitä odottaessa.
 
ymmärsin kyllä alkuperäisen viestisi sisällön vallan hyvin; ehkä vain ylipäätään harrastan hieman huonoa huumoria ja astetta laajempaa ajattelua ;) mutta kiitos huolenpidosta ja viestittelyn pitämisestä selkeänä kuitenkin :tup:

jottei menisi vallan off-topiciksi, niin tänään Vaasan keskustassa bongasin jälleen uuden Halal-liikkeen olevan tuloillaan kaupunkiin (ainakin toinen puolen vuoden sisällä) - mutta voisiko joku kertoa millainen elukka on tuo "tureta" jonka lihaa isolla mainostavat.. :confused: toki myös itämäinen tuote ja tuo kanakin ovat vahvaa suorittamista ja herättävät luottamusta toimintaan!
:kahvi:

Mihinkäs tuo mesta on tulossa? Johonkin kaupunginteatteria vastapäätä?
 
Mihinkäs tuo mesta on tulossa? Johonkin kaupunginteatteria vastapäätä?

Rauhankadun ja Pitkäkadun risteyksen tienoille. Edellinen halal-kidutuslihaputiikkihan tuli keväällä Konepajankadulle.

Edit. kylttyyrillisesti rikasta teurastelua:

https://m.liveleak.com/view?i=a75_1432915327

^ tuo sisältö voi tosiaan olla ilkeännäköistä, liki barbaarimaista touhua näin meidän kurkunleikkaamisen saloista autuaan tietämättömille kuffireille, mutta kyseessä oikeasti hieno ja upea kulttuurillinen traditio isältä pojalle jo vuosisatojen ajan!
 
Viimeksi muokattu:
Expressen: Turun iskuun liittyen etsitään 23-vuotiasta Zuhriddin Rashidovia - miehellä Suomen kansalaisuus
Zuhriddin Rashidov jagas för terrordådet i Åbo
680.jpg
 
^ Nonniin pojat. Suomalainen mieshän se oli kuin olikin syyllinen. Tämn nyt jokainen tiesikin jo etukäteen.
 

Mikähän sota siellä Uzbekistanissa riehuu? Toki elintaso heillä huomattavasti huonompi kuin Suomessa - niin on tosin vähintään viidellä miljardilla muullakin maapallon asukilla; jos kaikki pukkaisivat tänne elintason perusteella, se olisi goodbye meille kantiksille ja sille mitä hyvinvoinnistamme on jäljellä.

Jos raamatulliset viittaukset sallitaan, niin heinäsirkkaparvet voivat helposti tuhota valtioita - ja kun yhden maan resurssit on syöty, siirrytään seuraavan kimppuun. Ikävä kyllä, syödyn maan kansalaiset joutuvat samalla keppikerjuulle tai kuolon korjaamaksi. Vaikka niinhän se on, että tyhmyydestä ja naiiviudesta sakotetaan..
 
Tuttu lakimiäs tiäsi kertoa, ettei kukaan turkulainen juristi lähde puolustamaan toreilla mellastanutta puukkomiästä. Kuulemma voi olla uralla etenemisessä ongelmia, kun nimi tulee esille esmes 7pv -lehdessä.
 
Sillähän on tamperelainen lakimies.

Kaarle Gummerus on mies, joka halusi nimensä historiaan. Kaveria ei ilmeisesti harmita laisinkaan matkustella lähi-idässä veronmaksajien piikkiin, kun on aiemmin puolustanut isis(epäily?) -veljeksiäkin.

Joskus joku väitti, että järjestäytynyt rikollisuus käyttää ns "luottoasianajajia", mitenkähän terojärjestöt? Pitääkö olla musulmaani, vai riittääkö esim Rasmuksen ja/tai Refugee Hospitality Clubin FB-jäsenyys?

HS: Turun puukottajan asianajaja tulee Tampereelta

Gummeruksella on kokemusta terrorismioikeudenkäynnistä, sillä hän edusti tänä vuonna terrorismista epäiltyä irakilaista. Kyse oli tapauksesta, jossa kaksosia epäiltiin yhdestätoista terroristisessa tarkoituksessa tehdystä murhasta, sotarikoksesta ja terroristisessa tarkoituksessa tehdystä törkeästä pahoinpitelystä.

Pirkanmaan käräjäoikeus hylkäsi kaikki syytteet, joita oli esitetty identtisiä kaksosia vastaan.

Gummerus kävi oikeudenkäyntiprosessin aikana myös Irakissa.
 
^ Nonniin pojat. Suomalainen mieshän se oli kuin olikin syyllinen. Tämn nyt jokainen tiesikin jo etukäteen.

Toki. Hyysäri heittää vielä lisää vettä myllyyn.

Ruotsalaismediat: Turun puukotusten takia etsintäkuulutettu on 23-vuotias suomalaismies – HS:n haastattelema tuttava kertoo tavanneensa miestä Turussa useiden vuosien ajan

Ruotsalaismediat: Turun puukotusten takia etsintäkuulutettu on 23-vuotias suomalaismies – HS:n haastattelema tuttava kertoo tavanneensa miestä Turussa useiden vuosien ajan
Tutkinnanjohtaja Olli Töyräs keskusrikospoliisista ei vahvista eikä kommentoi ruotsalaismedioiden tietoja HS:lle.
12e4cfd0fac74abb8b717ede904ab4f6.jpg.webp

Ruotsalaisen Expressenin mukaan yhteyksistä Turun puukotuksiin etsitty mies liikkuu Ruotsissa.
HS-työryhmä
TURUN puukotuksiin liittyen etsintäkuulutettu henkilö on 23-vuotias Suomen kansalainen Zuhriddin Rashidov, kertoivat ruotsalaismediat Expressen ja Aftonbladet torstaina.

Ruotsin poliisin mukaan Uzbekistanissa syntynyt mies on vaarallinen. Poliisi on saanut ohjeen ottaa hänet tavattaessa kiinni, lehdet kirjoittavat.

Miehestä on tehty kansainvälinen etsintäkuulutus. Ruotsalaislehtien mukaan hänestä ei löydy tietoja Ruotsin maahanmuuttoviraston tietojärjestelmistä.

TUTKINNANJOHTAJA Olli Töyräs keskusrikospoliisista ei vahvista eikä kommentoi Ruotsin median tietoja HS:lle. Aftonbladetille antamassaan haastattelussa hän kuitenkin toteaa, että tutkinnassa keskitytään nyt ”juuri häneen”, siis Rashidoviin.



Töyräs on aiemmin sanonut poliisin etsivän yhä yhtä henkilöä, jonka epäillään liittyvän Turun tapahtumiin.

HELSINGIN SANOMIEN haastattelema Rashidovin turkulainen tuttava kertoo nähneensä miestä Turussa jo useiden vuosien ajan. Tuttava kertoo olevansa aktiivinen Turun erilaisissa yhteisöissä ja nähneensä Rashidovin muutamia kertoja erilaisissa yhteyksissä ja eri paikoissa.

Rashidov on käynyt ainakin Yliopistonkadulla sijaitsevassa moskeijassa.

Tuttava on myös keskustellut Rashidovin kanssa kaksi vuotta sitten.

”Hän vaikutti ihan normaalilta turkulaiselta nuorelta. Hänessä ei ollut mitään erityistä, mihin olisin kiinnittänyt huomiota.” Tuttava ei halua nimeään julkisuuteen.

HS:N TIETOJEN mukaan Rashidov valmistui Turun ammatti-instituutista 2016. Hänen opiskelutoverinsa kertoo, että Rashidov oli tunnollinen ja ahkera opiskelija. Hän osasi hyvin suomea.

Opiskelutoverin mukaan Rashidov kävi vapaa-aikanaan ahkerasti kuntosalilla ja harrasti uimista. He eivät tavanneet koulun ulkopuolella eivätkä ole pitäneet säännöllisesti yhteyttä valmistumisen jälkeen.

Opiskelutoveri näki Rashidovin Turussa viimeksi keväällä. He törmäsivät sattumalta ja vaihtoivat kuulumisia. Rashidov kertoi jatkaneensa opintoja ammatti-instituutista valmistumisen jälkeen.

TOISTAISEKSI Suomen poliisi ei ole kertonut tarkemmin, miksi Rashidovia etsitään ja mikä hänen osuutensa Turun puukotuksiin voisi olla.

Tutkinnanjohtaja Töyräs toteaa Aftonbladetin haastattelussa, että poliisilla on syytä uskoa, että mies ei oleile enää Suomessa.

KAKSI IHMISTÄ kuoli ja kahdeksan loukkaantui, kun marokkolainen turvapaikanhakija puukotti ihmisiä Turun Kauppatorilla ja Puutorilla elokuun 18. päivä.

Turun puukkoiskuista epäilty Abderrahman Bouanane on vangittu todennäköisin syin epäiltynä kahdesta terroristisessa tarkoituksessa tehdystä murhasta ja kahdeksasta terroristisessa tarkoituksessa tehdystä murhan yrityksestä.

Bouanane oli saapunut Suomeen turvapaikanhakijana vuonna 2016. Hän asui Pansion vastaanottokeskuksessa.

Bouananen lisäksi vangittuna on yksi tekoon osallisuudesta epäilty mies.

Juttua varten tietoja ovat hankkineet Minttu Mikkonen, Toni Lehtinen, Minna Passi ja Tuomas Kokko.

"Suomalaismies"

Tuon käskyn on täytynyt tulla ylempää. Suomalaisten piiskaaminen näyttää hipovan mitä absurdeimpia ulottuvuuksia ja sitten hiivitään HS-työryhmän alle piiloon. Tosin tässä tapauksessa jutun takana olevat henkilöt, jostain kumman syystä, mainostivat itseään uutisen lopussa - boldattuna. Liekkö kesätoimittajan viimeinen päivä :cigar2:
 
Toki. Hyysäri heittää vielä lisää vettä myllyyn.

Ruotsalaismediat: Turun puukotusten takia etsintäkuulutettu on 23-vuotias suomalaismies – HS:n haastattelema tuttava kertoo tavanneensa miestä Turussa useiden vuosien ajan

Ruotsalaismediat: Turun puukotusten takia etsintäkuulutettu on 23-vuotias suomalaismies – HS:n haastattelema tuttava kertoo tavanneensa miestä Turussa useiden vuosien ajan
Tutkinnanjohtaja Olli Töyräs keskusrikospoliisista ei vahvista eikä kommentoi ruotsalaismedioiden tietoja HS:lle.
12e4cfd0fac74abb8b717ede904ab4f6.jpg.webp

Ruotsalaisen Expressenin mukaan yhteyksistä Turun puukotuksiin etsitty mies liikkuu Ruotsissa.
HS-työryhmä
TURUN puukotuksiin liittyen etsintäkuulutettu henkilö on 23-vuotias Suomen kansalainen Zuhriddin Rashidov, kertoivat ruotsalaismediat Expressen ja Aftonbladet torstaina.

Ruotsin poliisin mukaan Uzbekistanissa syntynyt mies on vaarallinen. Poliisi on saanut ohjeen ottaa hänet tavattaessa kiinni, lehdet kirjoittavat.

Miehestä on tehty kansainvälinen etsintäkuulutus. Ruotsalaislehtien mukaan hänestä ei löydy tietoja Ruotsin maahanmuuttoviraston tietojärjestelmistä.

TUTKINNANJOHTAJA Olli Töyräs keskusrikospoliisista ei vahvista eikä kommentoi Ruotsin median tietoja HS:lle. Aftonbladetille antamassaan haastattelussa hän kuitenkin toteaa, että tutkinnassa keskitytään nyt ”juuri häneen”, siis Rashidoviin.



Töyräs on aiemmin sanonut poliisin etsivän yhä yhtä henkilöä, jonka epäillään liittyvän Turun tapahtumiin.

HELSINGIN SANOMIEN haastattelema Rashidovin turkulainen tuttava kertoo nähneensä miestä Turussa jo useiden vuosien ajan. Tuttava kertoo olevansa aktiivinen Turun erilaisissa yhteisöissä ja nähneensä Rashidovin muutamia kertoja erilaisissa yhteyksissä ja eri paikoissa.

Rashidov on käynyt ainakin Yliopistonkadulla sijaitsevassa moskeijassa.

Tuttava on myös keskustellut Rashidovin kanssa kaksi vuotta sitten.

”Hän vaikutti ihan normaalilta turkulaiselta nuorelta. Hänessä ei ollut mitään erityistä, mihin olisin kiinnittänyt huomiota.” Tuttava ei halua nimeään julkisuuteen.

HS:N TIETOJEN mukaan Rashidov valmistui Turun ammatti-instituutista 2016. Hänen opiskelutoverinsa kertoo, että Rashidov oli tunnollinen ja ahkera opiskelija. Hän osasi hyvin suomea.

Opiskelutoverin mukaan Rashidov kävi vapaa-aikanaan ahkerasti kuntosalilla ja harrasti uimista. He eivät tavanneet koulun ulkopuolella eivätkä ole pitäneet säännöllisesti yhteyttä valmistumisen jälkeen.

Opiskelutoveri näki Rashidovin Turussa viimeksi keväällä. He törmäsivät sattumalta ja vaihtoivat kuulumisia. Rashidov kertoi jatkaneensa opintoja ammatti-instituutista valmistumisen jälkeen.

TOISTAISEKSI Suomen poliisi ei ole kertonut tarkemmin, miksi Rashidovia etsitään ja mikä hänen osuutensa Turun puukotuksiin voisi olla.

Tutkinnanjohtaja Töyräs toteaa Aftonbladetin haastattelussa, että poliisilla on syytä uskoa, että mies ei oleile enää Suomessa.

KAKSI IHMISTÄ kuoli ja kahdeksan loukkaantui, kun marokkolainen turvapaikanhakija puukotti ihmisiä Turun Kauppatorilla ja Puutorilla elokuun 18. päivä.

Turun puukkoiskuista epäilty Abderrahman Bouanane on vangittu todennäköisin syin epäiltynä kahdesta terroristisessa tarkoituksessa tehdystä murhasta ja kahdeksasta terroristisessa tarkoituksessa tehdystä murhan yrityksestä.

Bouanane oli saapunut Suomeen turvapaikanhakijana vuonna 2016. Hän asui Pansion vastaanottokeskuksessa.

Bouananen lisäksi vangittuna on yksi tekoon osallisuudesta epäilty mies.

Juttua varten tietoja ovat hankkineet Minttu Mikkonen, Toni Lehtinen, Minna Passi ja Tuomas Kokko.

"Suomalaismies"

Tuon käskyn on täytynyt tulla ylempää. Suomalaisten piiskaaminen näyttää hipovan mitä absurdeimpia ulottuvuuksia ja sitten hiivitään HS-työryhmän alle piiloon. Tosin tässä tapauksessa jutun takana olevat henkilöt, jostain kumman syystä, mainostivat itseään uutisen lopussa - boldattuna. Liekkö kesätoimittajan viimeinen päivä :cigar2:

Iltapaska kehuu vielä suomalaistakin paremmaksi. Otin kohokohdat talteen:

Kansainvälisesti etsintäkuulutetun turkulaiset koulukaverit järkyttyivät: "Hän oli erittäin fiksu ja hillitty kaveri"

Miehen koulukaverit järkyttyivät ja yllättyivät siitä, että mukavana ja tunnollisena pidetty mies on nyt etsintänkuulutettu.

Hän oli erittäin fiksu ja hillitty kaveri. Motivaatio koulunkäyntiin oli hänellä selkeästi todella korkea, mies kertoo.

Rashidov oli entisen opiskelutoverin mukaan todella järjestelmällinen, ja hänellä oli aina mukana kansiot ja muut siististi.

Ehkä hän viihtyi hieman omissa oloissaan, mutta oli kuitenkin todella miellyttävä henkilö. Sosiaalinen kanssakäynti oli hänen kanssaan luontevaa ja mukavaa.

Mies kuvailee Rashidovia myös kohteliaaksi.

Toinen Rashidovin kanssa yhtä aikaa valmistunut mies tunsi tämän etäisemmin, mutta mielikuvat olivat samantyyppisiä kuin toisella opiskelutoverilla.

- Muistikuvani mukaan hänellä oli tosi hyvä keskiarvo, ja hänellä oli lähes aina koulussa mukanaan tietokone.

Hän oli ihan hymyilevä ja kiva kaveri.
 
Ihan sama millanen ihminen on, jos siellä taustalla on eräs uskonto ja on vielä alhanen älykkyys, ni helposti pystytään radikalisoimaan ihminen.

Muutenkin sairasta, että media yrittää jotenkin inhimillistää näitä terroristeja. Ne on terroristeja, oli sitten kuinka mukava ihminen tahansa naapureille.
Sairas kusipää se on, ei mitään muuta.
 
Iltapaska kehuu vielä suomalaistakin paremmaksi. Otin kohokohdat talteen:

Kansainvälisesti etsintäkuulutetun turkulaiset koulukaverit järkyttyivät: "Hän oli erittäin fiksu ja hillitty kaveri"

Miehen koulukaverit järkyttyivät ja yllättyivät siitä, että mukavana ja tunnollisena pidetty mies on nyt etsintänkuulutettu.

Hän oli erittäin fiksu ja hillitty kaveri. Motivaatio koulunkäyntiin oli hänellä selkeästi todella korkea, mies kertoo.

Rashidov oli entisen opiskelutoverin mukaan todella järjestelmällinen, ja hänellä oli aina mukana kansiot ja muut siististi.

Ehkä hän viihtyi hieman omissa oloissaan, mutta oli kuitenkin todella miellyttävä henkilö. Sosiaalinen kanssakäynti oli hänen kanssaan luontevaa ja mukavaa.

Mies kuvailee Rashidovia myös kohteliaaksi.

Toinen Rashidovin kanssa yhtä aikaa valmistunut mies tunsi tämän etäisemmin, mutta mielikuvat olivat samantyyppisiä kuin toisella opiskelutoverilla.

- Muistikuvani mukaan hänellä oli tosi hyvä keskiarvo, ja hänellä oli lähes aina koulussa mukanaan tietokone.

Hän oli ihan hymyilevä ja kiva kaveri.

Millä perusteella tuo on suomalainen?

Haluaako tuo media nyt esittää, että vaikka maahanmuuttaja vaikuttaisi kuinka kotoutuneelta ja hyvältä tyypiltä, niin se on siltikin hyvin mahdollisesti terroristi. Minusta tuollainen vihjailu nyt on miltei sitä ns vihapuhetta.

Muutenkin kannattaisi jättää tuo epäillyn luonnehdinta, kun siitä ei ole mitään hyötyä kellekään. Tuo Suomen kansalainen suomalainen on myöskin täysin umpityperä kusetusyritys.
 
Iltapaska kehuu vielä suomalaistakin paremmaksi. Otin kohokohdat talteen:

Kansainvälisesti etsintäkuulutetun turkulaiset koulukaverit järkyttyivät: "Hän oli erittäin fiksu ja hillitty kaveri"

Miehen koulukaverit järkyttyivät ja yllättyivät siitä, että mukavana ja tunnollisena pidetty mies on nyt etsintänkuulutettu.

Hän oli erittäin fiksu ja hillitty kaveri. Motivaatio koulunkäyntiin oli hänellä selkeästi todella korkea, mies kertoo.

Rashidov oli entisen opiskelutoverin mukaan todella järjestelmällinen, ja hänellä oli aina mukana kansiot ja muut siististi.

Ehkä hän viihtyi hieman omissa oloissaan, mutta oli kuitenkin todella miellyttävä henkilö. Sosiaalinen kanssakäynti oli hänen kanssaan luontevaa ja mukavaa.

Mies kuvailee Rashidovia myös kohteliaaksi.

Toinen Rashidovin kanssa yhtä aikaa valmistunut mies tunsi tämän etäisemmin, mutta mielikuvat olivat samantyyppisiä kuin toisella opiskelutoverilla.

- Muistikuvani mukaan hänellä oli tosi hyvä keskiarvo, ja hänellä oli lähes aina koulussa mukanaan tietokone.

Hän oli ihan hymyilevä ja kiva kaveri.
Ja sitten toisaalla media muistaa aina mussuttaa kuinka terrorismi johtuu vain köyhyydestä ja osattomuudesta jne.
 
Uzbekistanista oli myös Tukholman kuorma-autoilija. Ei ihmekkään kun tulee sekopäitä kuin laitetaan muslimikulttuuri ja ryssäkulttuuri pulloon ja sekoitetaan. Molemmissa kulttuureissa ihmiselämän kunnioittaminen on alhaisella tasolla. Veikkaan, että tuo karkuteillä on homman moottori, eli värvääjä. Etsinyt iskuun sopivaa henkilöä ja kiihottanut tekijän iskuun. Minkä helvetin takia tänne muuten otetaan noita uzbektianilaisia turviksiksi? Noita näyttää pyörivän aika paljon ala-asteilla oppilaina siis sellaisia ulkonäöltään tuon näköisiä parikymppisiä.
 
Viimeksi muokattu:
Eilen Tukholmassa poliisin kaulaa viillellyt oli, yllätys yllätys, marokkolainen nuorukainen:

"A man was arrested for attempted murder in central Stockholm, the capital of Sweden Thursday morning after a police officer was stabbed in the neck while on patrol, the second attack against police in the city in a matter of hours.

The incident took place on the Medborgarplatsen on Södermalm, one of the Islands that makes up the historic center of the city. Police have said it is too soon to talk about possible motives for the “unprovoked” attack, but Nyheter Idag reports a “well-established police source” that the would-be killer was a Moroccan youth."
Stockholm on Lockdown As Police Officer Stabbed in Neck in City Square
 
Onhan tuossa paljon positiivista. Kansalaisuuden ja pakolaisstatuksen peruuttaminen joissain tapauksissa, laittoman maahanmuuttajan piilottelu kriminalisoidaan, kielteisen päätöksen saaneista uhka-arvio ja tarvittaessa välittömästi säilöön, käsittelyä nopeutetaan. Yllättävän paljon tolta hallitukselta.
Vaalipuheita ja silmänkääntötemppuja. Lähes nuo kaikki toimenpiteet olleet mahdollisia aikaisemminkin eli noissa ei ole juuri mitään uutta. Saa nähdä aletaanko niitä sitten oikeasti käyttääkin jossain vaiheesssa. Ja kaikki 100 säilöönottopaikkaa Suomessa ovat jo käytössä. Saa nähdä lisätäänkö niiden määrää. https://mvlehti.net/2017/09/01/hall...ttaa-parhaillaan-henkseleitaan-aivan-turhaan/
 
Tukholman kaduille syntyi öinen varjoyhteiskunta: Paperittomat nuoret pukeutuvat merkkivaatteisiin, nukkuvat baarien terasseilla ja myyvät mitä käsiinsä saavat – ja ilmiön ennustetaan tulevan myös Suomeen
TUKHOLMA

GAZALAISELLA pojalla on kalliit Fjällrävenin vaellushousut, taskussa Ray-Banin aurinkolasit ja ranteessa kultaketju. Vaatteet ovat joko varastettuja tai katukaupasta ostettuja, hän kertoo rehvakkaasti.

Sergelin tori, eli tuttavallisemmin Plattan, on Mohammed Almasriksi esittäytyvän 20-vuotiaan katupojan ja hänen kavereidensa koti.

Katupoikia ei voi tunnistaa heidän ulkoisesta olemuksestaan. Toisin kuin kodittomilla ruotsalaisilla, heillä on siistejä merkkivaatteita, laitetut hiukset, nappikuulokkeet ja uusia lenkkareita. Ulospäin he vaikuttavat tavallisilta teineiltä.

Äänekkäästi remunnut poikajoukko hiljenee ja kerääntyy ympärille, ruskeat silmät tarkkailevat ympäristöä. Varmistuttuaan, että kysyjät eivät ole poliisista tai sosiaalipalvelusta, Almasri hyppää metallikaiteelle istumaan ja tarjoaa pistaasipähkinöitä.

Puhelias nuorimies kertoo mielellään kadulla asumisesta.

”Tämä on paskaa elämää.”

ALMASRI saapui Ruotsiin alaikäisenä noin kolme vuotta sitten. Aluksi hän sai asua lapsille ja nuorille tarkoitetussa asuntolassa ja käydä koulua. Noin vuosi sitten Almasri sai Maahanmuuttovirastolta kielteisen turvapaikkapäätöksen, säikähti ja karkasi kadulle. Skånelaisessa vastaanottokeskuksessa asuminen ei kiinnostanut.

Nyt Almasrilla on väliaikainen oleskelulupa, koska häntä ei voi palauttaa Gazaan.

Päivät kuluvat tavallisen teini-ikäisen ja nuorisorikollisen elämäntyylien välillä. Poikajoukko hengaa keskustassa, kiikaroi tyttöjä, polttaa tupakkaa, katunyrkkeilee ja käy kauppaa varastetulla tavaralla.

Almasri voisi käydä koulua, mutta sen sijaan hän siivoaa pimeästi päiväkotia ja varastaa.

”Kuka muuten lähettäisi vanhemmilleni rahaa Gazaan?”

Drottninggatan kulkee Sergelin torin, eli Plattanin ohi. Plattan on perinteisesti ollut ruotsalaisten kohtaamispaikka. Siellä toistensa ohi kävelevät kerjääjät, menestyvät tukholmalaiset, turistit, diilerit ja teinit. Viime vuosien aikana keskustaan on ilmestynyt uusi ryhmä: turvapaikkajärjestelmän ulkopuolelle pudonneet katupojat, joilla ei ole paikkaa, mihin mennä. Kuvassa olevat ihmiset eivät liity juttuun.
Drottninggatan kulkee Sergelin torin, eli Plattanin ohi. Plattan on perinteisesti ollut ruotsalaisten kohtaamispaikka. Siellä toistensa ohi kävelevät kerjääjät, menestyvät tukholmalaiset, turistit, diilerit ja teinit. Viime vuosien aikana keskustaan on ilmestynyt uusi ryhmä: turvapaikkajärjestelmän ulkopuolelle pudonneet katupojat, joilla ei ole paikkaa, mihin mennä. Kuvassa olevat ihmiset eivät liity juttuun. (KUVA: MAGNUS LAUPA)

RUOTSIN pääkaupungin kaduilla asuu Tukholman poliisin arvion mukaan noin 200–300 katunuorta. Ilmiö on syntynyt muutaman viime vuoden aikana.

Luku ei ole tarkka, koska he vaihtavat maata ja kaupunkia tiheään otteeseen. Useimmat heistä ovat yli 18-vuotiaita, mutta nuorempiakin löytyy.

Enemmistö heistä on Pohjois-Afrikasta, eniten Marokosta. Lähes kaikki sieltä tulevat saavat kielteisen turvapaikkapäätöksen ja karkotuspäätöksen. Yli 18-vuotias kielteisen päätöksen saanut ei saa asuntoa tai sosiaalietuja, eikä työskennellä tai jäädä Ruotsiin.

Karkotuksia ei voida kuitenkaan aina toteuttaa, koska heidän maansa ei halua ottaa heitä vastaan tai sinne ei ole turvallista lähteä.

ALMASRI tarjoaa käsikynkkää ja näyttää yöpymispaikkojaan. Suljetun kahvilan terassilla on rottinkisohva nokosia varten. Portaikot ja junat toimivat myös nukkumapaikkoina, joskus yleinen vessa. Välillä hän nukkuu kavereiden luona.

”Mutta en jaksa asua sellaisten kanssa, jotka puhuvat pahaa selän takana.”

Yhdessä Sergelin torin kulmassa nukkuu joka yö joukko romaneja. Almasri esittää, kuinka hän sukeltaa heidän väliinsä lämmittelemään.

”He herättävät minut kuudelta aamulla. Siitä jatkan matkaani vaikka moskeijalle hakemaan aamupalaa.”

Suihkussa Almasri käy juna-asemalla. Se maksaa 10 kruunua, eli euron. Välillä hän hengaa Medborgarplatsenilla, mutta tie vie aina takaisin Plattanille. Almasri levittää kätensä ja väläyttää hurmaavan hymyn: ”Plattan on minun kotini”.

ELOKUISENA arki-iltana Tukholman Medborgarplatsenin keskellä oleva tekonurmikko täyttyy keski-ikäisten ruotsalaisnaisten rivitanssinäytöksestä.

Tanssipaikan laitamilla värjöttelee nuoria afgaanimiehiä kylttien ja vilttien kanssa. Mielenosoitus afgaanien pakkopalautuksia ja hallituksen turvapaikkapolitiikkaa vastaan jatkuu jo kolmatta viikkoa.

Terassin takana, puistossa ja Södermalmin moskeijan ympäristössä katupojat heräilevät uuteen yöhön.

Afgaaninuoret osoittivat mieltä pakkopalautuksia vastaan. Tukholman poliisi arvioi, että tiukentuneen turvapaikkapolitiikan myötä afgaaninuorten määrä kadulla tulee kasvamaan.
Afgaaninuoret osoittivat mieltä pakkopalautuksia vastaan. Tukholman poliisi arvioi, että tiukentuneen turvapaikkapolitiikan myötä afgaaninuorten määrä kadulla tulee kasvamaan. (KUVA: MAGNUS LAUPA)

MOSKEIJA on yksi katupoikien tukikohdista, josta saa leipää, mehua, vaatteita, puhelinkortteja ja turvallisen paikan päiväunille.

Moskeijalle tullut Isse Ibrahim tervehtii rennosti. Hän on lähtenyt sekasortoisesta kotimaastaan Libyasta jo yhdeksän vuotta sitten. Reitti vei Marokosta veneellä Espanjaan.

Ruotsissa hän on asunut kuusi vuotta, joista noin viisi vuotta kadulla. Hän on 30-vuotias.

”Mutta jos poliisi kysyy, olen 27.”

21-vuotiaana Libyasta paennut Isse Ibrahim kertoo katupoikien nukkuvan teltoissa, ystävien nurkissa, puistoissa ja moskeijassa. Ibrahim on tottunut katuelämään. ”Jos saatte kuulla jostain yö- tai työpaikasta, niin soittakaa minulle”, Ibrahim vinkkaa lopuksi.
21-vuotiaana Libyasta paennut Isse Ibrahim kertoo katupoikien nukkuvan teltoissa, ystävien nurkissa, puistoissa ja moskeijassa. Ibrahim on tottunut katuelämään. ”Jos saatte kuulla jostain yö- tai työpaikasta, niin soittakaa minulle”, Ibrahim vinkkaa lopuksi. (KUVA: MAGNUS LAUPA)

Aluksi maahan tullessaan hänet sijoitettiin perheeseen Uppsalaan.

Perhe osoittautui kristillisen herätysliikkeen Livets ordin kannattajiksi. Islaminuskoiselle Ibrahimille perheen uskonnollisuus alkoi käydä mielen päälle. ”He olivat kuin shiiamilitiaa, mutta vain kristittyjä.”

Ibrahim on saanut kielteisen päätöksen neljä kertaa. Hänellä on ollut huonoja tulkkeja, jotka ovat esimerkiksi arvioineet hänen tulevan Egyptistä. Nyt hän puhuu loistavaa ruotsia. Ibrahim on ollut etsintäkuulutettu, saanut puukosta ja tapellut. Katuvuosien aikana hän on laihtunut 22 kiloa.

”Mutta nyt minulla on ruokaa, minulla on vaatteita, olen terve enkä ole etsintäkuulutettu. En voi valittaa”, Ibrahim sanoo.

Ibrahim kertoo elättävänsä itsensä kaikilla mahdollisilla taidoilla, joita hänellä on. Jos hän näkee jotain arvokasta, hän ottaa sen.

KESKEN juttelun selvästi huumeiden vaikutuksen alaisena oleva ruotsalainen nuorimies lähestyy Ibrahimia, vetää häntä hihasta. Ibrahim hiljentää hänet käden eleellä.

”Etkö näe, että puhun tässä ihmisten kanssa?”

Ibrahim sanoo, ettei hän aktiivisesti myy huumeita. Mutta jos hän löytää jostain myytävää, niin hän kyllä myy sen.

Tulevaisuutensa Ibrahim näkee suurena kysymysmerkkinä.

”Voin kuolla tänään, voin kuolla huomenna, tai sitten voin rikastua. Elän hetkessä, sitä on katuelämä.”

Libyalainen Isse Ibrahim on selviytynyt Ruotsin kaduilla jo viisi vuotta. ”Näytänpä väsyneeltä. Toisaalta, en ole nukkunut lainkaan viime yönä”, Ibraham kommentoi nähdessään kuvan. Ibrahim oli myös kuullut Turun puukkoiskusta. Hän kertoi olevansa hyvin surullinen sen takia.
Libyalainen Isse Ibrahim on selviytynyt Ruotsin kaduilla jo viisi vuotta. ”Näytänpä väsyneeltä. Toisaalta, en ole nukkunut lainkaan viime yönä”, Ibraham kommentoi nähdessään kuvan. Ibrahim oli myös kuullut Turun puukkoiskusta. Hän kertoi olevansa hyvin surullinen sen takia. (KUVA: MAGNUS LAUPA)

KATULAPSIEN ja päivällä elämäänsä elävien ihmisten tiet kohtaavat harvoin.

Konstaapeli Mikael Lins on huolissaan siitä varjoyhteiskunnasta, joka kansankotiin on syntymässä.

Systeemin ulkopuolelle pudonneet lapset ja nuoret ovat helposti alamaailman ja pimeiden työmarkkinoiden hyväksikäytettävissä. Lins uskoo, että Ruotsi tulee kamppailemaan ilmiön kanssa vielä pitkään.

Lins ja hänen kollegansa Christian Frödén olivat yksi ensimmäisistä, jotka huomasivat katupoikailmiön syntymisen Ruotsissa. Vuodesta 2015 alkaen he ovat keskittyneet ainoastaan yksintulevien lasten ja nuorten kanssa työskentelyyn.

”Tätä ilmiötä ei ole vielä Suomessa, mutta uskon, että se tulee myös sinne”, Lins sanoo.

KATULAPSIEN tilanteeseen Pohjoismaissa perehtynyt toimittaja ja kirjailija Katia Wagner seurasi Frödéniä ja Linsiä työssään kahden vuoden ajan. Siitä kertova kirja, Pojkarna och de ensamma poliserna, ilmestyi tämän vuoden maaliskuussa.

Wagner kertoo, kuinka rankat katupojat asettuivat riviin Tukholman keskustassa saadakseen halaukset poliiseilta, jotka todella välittivät heistä. Välillä poliisit ostivat pojille hampurilaisia. He säilyttivät malttinsa, kun pojat provosoivat heitä.

”He lähestyivät poikia ihmisinä. He pystyivät auttamaan melko monia”, Wagner kertoo.

Katupojat eivät varsinaisesti pidä poliisista, mutta Almasrin sanoin ”Plattanin poliisi on kiltti”. Lins kokee työnsä tärkeäksi, mutta myös raskaaksi.

”Tunteiden vuoristorataa.”

SUURI osa Ruotsiin yksintulevista lapsista on Linsin mukaan kunnollisia. He oppivat kielen nopeasti, käyvät koulua ja haluavat rakentaa elämää uudessa maassa.

Syitä joutua kadulle on kuitenkin monia. Palautuspäätöksen saanutta lasta ei palauteta kotimaahan ennen täysi-ikäisyyttä, jos siellä ei ole ketään vastassa.

Vuosien odottelu tietoisena tulevasta karkotuksesta ei motivoi käymään koulua.

Sama koskee täysi-ikäisiä karkotuspäätöksen saaneita. Maaseudun vastaanottokeskuksissa masentumisen sijaan he haluavat asua suurkaupungissa kavereidensa kanssa ja tienata rahaa.

Monet katupojat on lähetetty Eurooppaan tienaamaan ja elättämään perhettään. Palaaminen pitkän ja kalliin matkan jälkeen olisi kuolettavan suuri häpeä.

TOIVOTTOMUUS ja näköalattomuus yhdistävät poikia, joita kukaan ei halua.

”Marokkolaispojat sanovat itsekin olevansa Euroopan pohjasakkaa”, Lins kertoo.

Marokkolaisnuoret ovat nousseet Ruotsissa otsikoihin kesän aikana tehtyjen ryöstöjen takia. Turun puukkoiskun tekijä paljastui Eurooppaa kiertäneeksi marokkolaisnuoreksi.

Kaikkein surkeimmassa tilanteessa olevat lapset ja nuoret ovat helppo saalis äärijärjestöille.

Lins toivoo kuitenkin, ettei kaikkia kadulla asuvia nuoria tai marokkolaisia leimattaisi terroristeiksi.

”Jokainen on yksilö. Suurin osa heistä haluaa vain löytää töitä ja rakentaa elämää täällä.”

HUHTIKUUSSA Tukholman keskustassa tapahtui terrori-isku, mutta Almasri ei nähnyt sitä. Hän oli silloin vankilassa, muistona siitä on puukonjälki olkapäässä.

Kun puhe siirtyy Daeshiin eli Isisiin, Almasri kiihtyy.

”Jos tietäisin, että joku kaverini ajattelisi jotain sellaista, vetäisin häntä pataan”, Almasri sanoo.

”Se on haram, toisten ihmisten tappaminen. Se ei ole oikein.”

MONET katupojat ovat Euroopan läpi tullessaan joutuneet jonkinlaisen ihmiskaupan uhreiksi.

Hyväksikäyttö ei pääty Ruotsissa. Pimeät työmarkkinat hyötyvät paperittomista työläisistä. Rötöksiin ja prostituutioon ajavat niin ruotsalaiset aikuiset kuin vanhemmat katupojatkin. Ruotsalaiset huumeidenkäyttäjät pitävät nuoret huumekauppiaat leivässä.

Hyväksikäyttötapausten tutkinta Ruotsissa on surkeaa, kirjailija Wagner sanoo. Hänen kirjastaan selviää, että ihmiskaupan uhreiksi päätyneet nuoret harvoin saavat apua ja tukea Ruotsissa.

Almasri kertoo parturista, joka lähestyi häntä kadulla. Mies oli silittänyt poskea ja luvannut hiustenleikkauksen seksiä vastaan.

”Löin häntä. Nyt hän leikkaa hiukseni ilmaiseksi ja ostaa minulle tupakkaa, koska hän pelkää minua.”

KATUPOJAT pitävät huolta toisistaan. Almasri kutsuu palestiinalaisystäviään veljikseen. Useimmat heistä ovat saaneet kielteisen päätöksen tai ovat valitusprosessin keskellä. He jakavat keskenään rahat, vaatteet, yöpaikat ja ruoan.

Tänään he ovat syöneet lounaaksi kalkkunaa.

”Tällä kertaa maksoimme siitä, wallah, mä vannon, 140 kruunua”, Almasri sanoo.

Illan aikana Almasri tervehtii niin nakkimyyjää, ruotsalaista narkkarinaista kuin nuorta tukholmalaistyttöä, joka halaa häntä pitkään ja lämpimästi.

Zimbabwelainen kadulla asuva Patrick pysähtyy juttelemaan. Almasri antaa hänelle vähän rahaa, sitten Patrick jatkaa matkaa yön hämäriin.

”Jos käyt koulua, tunnet muita koululaisia. Jos asut kadulla, tunnet kaikki kadun ihmiset”, Almasri selittää.

TUKHOLMAN paikallisliikenteen infotyöntekijänä T-Centralenilla jo 16 vuotta työskennellyt Joney kuvailee Plattanin poikia ”hienoiksi”. He ovat mukavia ja aktiivisia, mutta kuluttavat energiansa vääriin asioihin.

”Jonkun pitäisi laittaa heidät raiteilleen.”

Almasri halaa Joneytä ja pussaa häntä poskelle. Jörön oloinen Joney huitaisee kädellä ja hymyilee vähän. Tuollaisia ne ovat.

Ahmed (vas.) tekee töitä pitseriassa ja hänellä on koti, mutta hän hengaa vapaa-aikanaan kadulla ystäviensä kanssa. Kadulla asuva Mohammed Almasri (oik.) haluaisi tehdä laillisia töitä. ”Mutta meille ei sellaisia ole olemassa”, Ahmed sanoo. Lähettääkseen rahaa kotiin Almasri tekee pimeitä töitä ja myy varastettua tavaraa.
Ahmed (vas.) tekee töitä pitseriassa ja hänellä on koti, mutta hän hengaa vapaa-aikanaan kadulla ystäviensä kanssa. Kadulla asuva Mohammed Almasri (oik.) haluaisi tehdä laillisia töitä. ”Mutta meille ei sellaisia ole olemassa”, Ahmed sanoo. Lähettääkseen rahaa kotiin Almasri tekee pimeitä töitä ja myy varastettua tavaraa. (KUVA: MAGNUS LAUPA)

NUORIMMAT rikoksentekijät ovat tänä kesänä Tukholman poliisin mukaan olleet nyrkkiraudoin varustautuneita 9–10-vuotiaita marokkolaispoikia. Niin pienet pojat sosiaalipalvelu nappaa nopeasti mukaansa.

Sen sijaan 14-15-vuotiaita marokkolaispoikia kaduilla liikkuu jonkin verran. Plattanilla asuva Almasri sanoo heidän käyttävän bentsoja eli rauhoittavia lääkkeitä. Sameasilmäiset lapset tekevät taskuvarkauksia ja ryöstöjä.

”He eivät tiedä, mitä he tekevät.”

KAIKILLE alle 18-vuotiaille tarjotaan Ruotsissa asuinpaikka ja tukea. Moni kuitenkin karkaa kadulle. Sääntö-Ruotsi kertoo, milloin pitää herätä, milloin syödä, milloin käydä koulua, milloin tulla kotiin. Se on monille liikaa.

Kovaksikeitetyt marokkolaislapset ovat tulleet riippuvaisiksi vapaasta katuelämästä. He eivät ole samalla tavalla lapsia kuin 16-vuotiaat ruotsalais- tai suomalaisnuoret.

Poliisi voi ottaa lapsen kiinni ja viedä hänet sosiaalipalvelun hoteisiin vaikka Uppsalaan, mutta sosiaalipalvelulla ei ole pakkokeinoja käytössään lapsen kiinnipitämiseksi.

Poliisit palaavat Tukholmaan vain huomatakseen, että samat jätkät ovat taas kadulla.

”He ottavat ensimmäisen junan takaisin”, Lins kertoo.

Linsin mielestä nämä pojat tarvitsevat taukoa katuelämästä, ja se vaatisi uudenlaisen asumusjärjestelmän luomista. Ei vankilaa, mutta sellaisen, missä nuoret ovat hetken aikaa lukkojen takana rauhoittumassa.

”Jos minulta kysytään, kumpi on parempi, kadulla nukkuminen narkomaanien kanssa vai lukkojen takana rauhoittuminen, niin mielestäni jälkimmäinen on parempi”, Lins sanoo.

ALMASRI ei tunnista sellaisia ruotsin kielen sanoja kuin ”vaarallinen” tai ”väkivalta”. Pienikokoinen, mutta vahva Almasri ei pelkää mitään muuta paitsi jumalaa.

Ja oikeastaan se jumalakin on jäänyt vähemmälle. Kotimaassaan hän oli tunnollinen muslimi, mutta katuelämä karaisee.

”Täällä täytyy uskoa itseensä, jos haluaa pärjätä.”

Almasri haluaisi kodin, jossa asua yhdessä tyttöystävän kanssa. Hän haluaisi opiskella ja jonain päivänä työskennellä hitsaajana, kuten hänen isänsä Gazassa.

”Wallah, mä toivon.”

Jutussa on käytetty lähteenä Katia Wagnerin kirjaa Pojkarna och de ensamma poliserna sekä Carl Peter Wirsénin kirjaa Världens längsta resa – om ensamkommande unga i Sverige.
Afganistanilaiset pojat ottivat päiväunet hallituksen turvapaikkapolitiikkaa kritisoivan mielenosoituksen aikana. Afganistanista tulee Ruotsiin eniten yksintulevia nuoria, noin puolet kaikista tähän mennessä saapuneista ovat sieltä. Tukholman poliisin mukaan afgaaninuoret yleisesti käyttäytyvät hyvin, mutta pienen joukon piirissä heroiininkäyttö on lisääntynyt hälyttävästi.
Afganistanilaiset pojat ottivat päiväunet hallituksen turvapaikkapolitiikkaa kritisoivan mielenosoituksen aikana. Afganistanista tulee Ruotsiin eniten yksintulevia nuoria, noin puolet kaikista tähän mennessä saapuneista ovat sieltä. Tukholman poliisin mukaan afgaaninuoret yleisesti käyttäytyvät hyvin, mutta pienen joukon piirissä heroiininkäyttö on lisääntynyt hälyttävästi. (KUVA: MAGNUS LAUPA)
Yksintulevat lapset ja nuoret
Fakta

Yksintuleva lapsi tai nuori on YK:n mukaan alle 18-vuotias, joka hakee turvapaikkaa maasta ilman vanhempia tai muita huoltajia.

Vuonna 2015 Ruotsiin tuli yli 35 000 yksintullutta lasta ja nuorta. Enemmistö tuli Afganistanista.

Viisi suurinta lähtömaata ovat Afganistan, Somalia, Syyria, Eritrea ja Irak.

Vain pieni osa päätyy kadulle. Suurin osa heistä on Pohjois-Afrikasta, enimmäkseen Marokosta.

Katulapset ja -nuoret ovat äärimmäisen alttiita ihmiskaupalle ja muulle hyväksikäytölle.

Lähteet: Migrationsverket, Tukholman poliisi.
 
Tukholman kaduille syntyi öinen varjoyhteiskunta: Paperittomat nuoret pukeutuvat merkkivaatteisiin, nukkuvat baarien terasseilla ja myyvät mitä käsiinsä saavat – ja ilmiön ennustetaan tulevan myös Suomeen
TUKHOLMA

GAZALAISELLA pojalla on kalliit Fjällrävenin vaellushousut, taskussa Ray-Banin aurinkolasit ja ranteessa kultaketju. Vaatteet ovat joko varastettuja tai katukaupasta ostettuja, hän kertoo rehvakkaasti.

Sergelin tori, eli tuttavallisemmin Plattan, on Mohammed Almasriksi esittäytyvän 20-vuotiaan katupojan ja hänen kavereidensa koti.

Katupoikia ei voi tunnistaa heidän ulkoisesta olemuksestaan. Toisin kuin kodittomilla ruotsalaisilla, heillä on siistejä merkkivaatteita, laitetut hiukset, nappikuulokkeet ja uusia lenkkareita. Ulospäin he vaikuttavat tavallisilta teineiltä.

Äänekkäästi remunnut poikajoukko hiljenee ja kerääntyy ympärille, ruskeat silmät tarkkailevat ympäristöä. Varmistuttuaan, että kysyjät eivät ole poliisista tai sosiaalipalvelusta, Almasri hyppää metallikaiteelle istumaan ja tarjoaa pistaasipähkinöitä.

Puhelias nuorimies kertoo mielellään kadulla asumisesta.

”Tämä on paskaa elämää.”

ALMASRI saapui Ruotsiin alaikäisenä noin kolme vuotta sitten. Aluksi hän sai asua lapsille ja nuorille tarkoitetussa asuntolassa ja käydä koulua. Noin vuosi sitten Almasri sai Maahanmuuttovirastolta kielteisen turvapaikkapäätöksen, säikähti ja karkasi kadulle. Skånelaisessa vastaanottokeskuksessa asuminen ei kiinnostanut.

Nyt Almasrilla on väliaikainen oleskelulupa, koska häntä ei voi palauttaa Gazaan.

Päivät kuluvat tavallisen teini-ikäisen ja nuorisorikollisen elämäntyylien välillä. Poikajoukko hengaa keskustassa, kiikaroi tyttöjä, polttaa tupakkaa, katunyrkkeilee ja käy kauppaa varastetulla tavaralla.

Almasri voisi käydä koulua, mutta sen sijaan hän siivoaa pimeästi päiväkotia ja varastaa.

”Kuka muuten lähettäisi vanhemmilleni rahaa Gazaan?”

Drottninggatan kulkee Sergelin torin, eli Plattanin ohi. Plattan on perinteisesti ollut ruotsalaisten kohtaamispaikka. Siellä toistensa ohi kävelevät kerjääjät, menestyvät tukholmalaiset, turistit, diilerit ja teinit. Viime vuosien aikana keskustaan on ilmestynyt uusi ryhmä: turvapaikkajärjestelmän ulkopuolelle pudonneet katupojat, joilla ei ole paikkaa, mihin mennä. Kuvassa olevat ihmiset eivät liity juttuun.
Drottninggatan kulkee Sergelin torin, eli Plattanin ohi. Plattan on perinteisesti ollut ruotsalaisten kohtaamispaikka. Siellä toistensa ohi kävelevät kerjääjät, menestyvät tukholmalaiset, turistit, diilerit ja teinit. Viime vuosien aikana keskustaan on ilmestynyt uusi ryhmä: turvapaikkajärjestelmän ulkopuolelle pudonneet katupojat, joilla ei ole paikkaa, mihin mennä. Kuvassa olevat ihmiset eivät liity juttuun. (KUVA: MAGNUS LAUPA)

RUOTSIN pääkaupungin kaduilla asuu Tukholman poliisin arvion mukaan noin 200–300 katunuorta. Ilmiö on syntynyt muutaman viime vuoden aikana.

Luku ei ole tarkka, koska he vaihtavat maata ja kaupunkia tiheään otteeseen. Useimmat heistä ovat yli 18-vuotiaita, mutta nuorempiakin löytyy.

Enemmistö heistä on Pohjois-Afrikasta, eniten Marokosta. Lähes kaikki sieltä tulevat saavat kielteisen turvapaikkapäätöksen ja karkotuspäätöksen. Yli 18-vuotias kielteisen päätöksen saanut ei saa asuntoa tai sosiaalietuja, eikä työskennellä tai jäädä Ruotsiin.

Karkotuksia ei voida kuitenkaan aina toteuttaa, koska heidän maansa ei halua ottaa heitä vastaan tai sinne ei ole turvallista lähteä.

ALMASRI tarjoaa käsikynkkää ja näyttää yöpymispaikkojaan. Suljetun kahvilan terassilla on rottinkisohva nokosia varten. Portaikot ja junat toimivat myös nukkumapaikkoina, joskus yleinen vessa. Välillä hän nukkuu kavereiden luona.

”Mutta en jaksa asua sellaisten kanssa, jotka puhuvat pahaa selän takana.”

Yhdessä Sergelin torin kulmassa nukkuu joka yö joukko romaneja. Almasri esittää, kuinka hän sukeltaa heidän väliinsä lämmittelemään.

”He herättävät minut kuudelta aamulla. Siitä jatkan matkaani vaikka moskeijalle hakemaan aamupalaa.”

Suihkussa Almasri käy juna-asemalla. Se maksaa 10 kruunua, eli euron. Välillä hän hengaa Medborgarplatsenilla, mutta tie vie aina takaisin Plattanille. Almasri levittää kätensä ja väläyttää hurmaavan hymyn: ”Plattan on minun kotini”.

ELOKUISENA arki-iltana Tukholman Medborgarplatsenin keskellä oleva tekonurmikko täyttyy keski-ikäisten ruotsalaisnaisten rivitanssinäytöksestä.

Tanssipaikan laitamilla värjöttelee nuoria afgaanimiehiä kylttien ja vilttien kanssa. Mielenosoitus afgaanien pakkopalautuksia ja hallituksen turvapaikkapolitiikkaa vastaan jatkuu jo kolmatta viikkoa.

Terassin takana, puistossa ja Södermalmin moskeijan ympäristössä katupojat heräilevät uuteen yöhön.

Afgaaninuoret osoittivat mieltä pakkopalautuksia vastaan. Tukholman poliisi arvioi, että tiukentuneen turvapaikkapolitiikan myötä afgaaninuorten määrä kadulla tulee kasvamaan.
Afgaaninuoret osoittivat mieltä pakkopalautuksia vastaan. Tukholman poliisi arvioi, että tiukentuneen turvapaikkapolitiikan myötä afgaaninuorten määrä kadulla tulee kasvamaan. (KUVA: MAGNUS LAUPA)

MOSKEIJA on yksi katupoikien tukikohdista, josta saa leipää, mehua, vaatteita, puhelinkortteja ja turvallisen paikan päiväunille.

Moskeijalle tullut Isse Ibrahim tervehtii rennosti. Hän on lähtenyt sekasortoisesta kotimaastaan Libyasta jo yhdeksän vuotta sitten. Reitti vei Marokosta veneellä Espanjaan.

Ruotsissa hän on asunut kuusi vuotta, joista noin viisi vuotta kadulla. Hän on 30-vuotias.

”Mutta jos poliisi kysyy, olen 27.”

21-vuotiaana Libyasta paennut Isse Ibrahim kertoo katupoikien nukkuvan teltoissa, ystävien nurkissa, puistoissa ja moskeijassa. Ibrahim on tottunut katuelämään. ”Jos saatte kuulla jostain yö- tai työpaikasta, niin soittakaa minulle”, Ibrahim vinkkaa lopuksi.
21-vuotiaana Libyasta paennut Isse Ibrahim kertoo katupoikien nukkuvan teltoissa, ystävien nurkissa, puistoissa ja moskeijassa. Ibrahim on tottunut katuelämään. ”Jos saatte kuulla jostain yö- tai työpaikasta, niin soittakaa minulle”, Ibrahim vinkkaa lopuksi. (KUVA: MAGNUS LAUPA)

Aluksi maahan tullessaan hänet sijoitettiin perheeseen Uppsalaan.

Perhe osoittautui kristillisen herätysliikkeen Livets ordin kannattajiksi. Islaminuskoiselle Ibrahimille perheen uskonnollisuus alkoi käydä mielen päälle. ”He olivat kuin shiiamilitiaa, mutta vain kristittyjä.”

Ibrahim on saanut kielteisen päätöksen neljä kertaa. Hänellä on ollut huonoja tulkkeja, jotka ovat esimerkiksi arvioineet hänen tulevan Egyptistä. Nyt hän puhuu loistavaa ruotsia. Ibrahim on ollut etsintäkuulutettu, saanut puukosta ja tapellut. Katuvuosien aikana hän on laihtunut 22 kiloa.

”Mutta nyt minulla on ruokaa, minulla on vaatteita, olen terve enkä ole etsintäkuulutettu. En voi valittaa”, Ibrahim sanoo.

Ibrahim kertoo elättävänsä itsensä kaikilla mahdollisilla taidoilla, joita hänellä on. Jos hän näkee jotain arvokasta, hän ottaa sen.

KESKEN juttelun selvästi huumeiden vaikutuksen alaisena oleva ruotsalainen nuorimies lähestyy Ibrahimia, vetää häntä hihasta. Ibrahim hiljentää hänet käden eleellä.

”Etkö näe, että puhun tässä ihmisten kanssa?”

Ibrahim sanoo, ettei hän aktiivisesti myy huumeita. Mutta jos hän löytää jostain myytävää, niin hän kyllä myy sen.

Tulevaisuutensa Ibrahim näkee suurena kysymysmerkkinä.

”Voin kuolla tänään, voin kuolla huomenna, tai sitten voin rikastua. Elän hetkessä, sitä on katuelämä.”

Libyalainen Isse Ibrahim on selviytynyt Ruotsin kaduilla jo viisi vuotta. ”Näytänpä väsyneeltä. Toisaalta, en ole nukkunut lainkaan viime yönä”, Ibraham kommentoi nähdessään kuvan. Ibrahim oli myös kuullut Turun puukkoiskusta. Hän kertoi olevansa hyvin surullinen sen takia.
Libyalainen Isse Ibrahim on selviytynyt Ruotsin kaduilla jo viisi vuotta. ”Näytänpä väsyneeltä. Toisaalta, en ole nukkunut lainkaan viime yönä”, Ibraham kommentoi nähdessään kuvan. Ibrahim oli myös kuullut Turun puukkoiskusta. Hän kertoi olevansa hyvin surullinen sen takia. (KUVA: MAGNUS LAUPA)

KATULAPSIEN ja päivällä elämäänsä elävien ihmisten tiet kohtaavat harvoin.

Konstaapeli Mikael Lins on huolissaan siitä varjoyhteiskunnasta, joka kansankotiin on syntymässä.

Systeemin ulkopuolelle pudonneet lapset ja nuoret ovat helposti alamaailman ja pimeiden työmarkkinoiden hyväksikäytettävissä. Lins uskoo, että Ruotsi tulee kamppailemaan ilmiön kanssa vielä pitkään.

Lins ja hänen kollegansa Christian Frödén olivat yksi ensimmäisistä, jotka huomasivat katupoikailmiön syntymisen Ruotsissa. Vuodesta 2015 alkaen he ovat keskittyneet ainoastaan yksintulevien lasten ja nuorten kanssa työskentelyyn.

”Tätä ilmiötä ei ole vielä Suomessa, mutta uskon, että se tulee myös sinne”, Lins sanoo.

KATULAPSIEN tilanteeseen Pohjoismaissa perehtynyt toimittaja ja kirjailija Katia Wagner seurasi Frödéniä ja Linsiä työssään kahden vuoden ajan. Siitä kertova kirja, Pojkarna och de ensamma poliserna, ilmestyi tämän vuoden maaliskuussa.

Wagner kertoo, kuinka rankat katupojat asettuivat riviin Tukholman keskustassa saadakseen halaukset poliiseilta, jotka todella välittivät heistä. Välillä poliisit ostivat pojille hampurilaisia. He säilyttivät malttinsa, kun pojat provosoivat heitä.

”He lähestyivät poikia ihmisinä. He pystyivät auttamaan melko monia”, Wagner kertoo.

Katupojat eivät varsinaisesti pidä poliisista, mutta Almasrin sanoin ”Plattanin poliisi on kiltti”. Lins kokee työnsä tärkeäksi, mutta myös raskaaksi.

”Tunteiden vuoristorataa.”

SUURI osa Ruotsiin yksintulevista lapsista on Linsin mukaan kunnollisia. He oppivat kielen nopeasti, käyvät koulua ja haluavat rakentaa elämää uudessa maassa.

Syitä joutua kadulle on kuitenkin monia. Palautuspäätöksen saanutta lasta ei palauteta kotimaahan ennen täysi-ikäisyyttä, jos siellä ei ole ketään vastassa.

Vuosien odottelu tietoisena tulevasta karkotuksesta ei motivoi käymään koulua.

Sama koskee täysi-ikäisiä karkotuspäätöksen saaneita. Maaseudun vastaanottokeskuksissa masentumisen sijaan he haluavat asua suurkaupungissa kavereidensa kanssa ja tienata rahaa.

Monet katupojat on lähetetty Eurooppaan tienaamaan ja elättämään perhettään. Palaaminen pitkän ja kalliin matkan jälkeen olisi kuolettavan suuri häpeä.

TOIVOTTOMUUS ja näköalattomuus yhdistävät poikia, joita kukaan ei halua.

”Marokkolaispojat sanovat itsekin olevansa Euroopan pohjasakkaa”, Lins kertoo.

Marokkolaisnuoret ovat nousseet Ruotsissa otsikoihin kesän aikana tehtyjen ryöstöjen takia. Turun puukkoiskun tekijä paljastui Eurooppaa kiertäneeksi marokkolaisnuoreksi.

Kaikkein surkeimmassa tilanteessa olevat lapset ja nuoret ovat helppo saalis äärijärjestöille.

Lins toivoo kuitenkin, ettei kaikkia kadulla asuvia nuoria tai marokkolaisia leimattaisi terroristeiksi.

”Jokainen on yksilö. Suurin osa heistä haluaa vain löytää töitä ja rakentaa elämää täällä.”

HUHTIKUUSSA Tukholman keskustassa tapahtui terrori-isku, mutta Almasri ei nähnyt sitä. Hän oli silloin vankilassa, muistona siitä on puukonjälki olkapäässä.

Kun puhe siirtyy Daeshiin eli Isisiin, Almasri kiihtyy.

”Jos tietäisin, että joku kaverini ajattelisi jotain sellaista, vetäisin häntä pataan”, Almasri sanoo.

”Se on haram, toisten ihmisten tappaminen. Se ei ole oikein.”

MONET katupojat ovat Euroopan läpi tullessaan joutuneet jonkinlaisen ihmiskaupan uhreiksi.

Hyväksikäyttö ei pääty Ruotsissa. Pimeät työmarkkinat hyötyvät paperittomista työläisistä. Rötöksiin ja prostituutioon ajavat niin ruotsalaiset aikuiset kuin vanhemmat katupojatkin. Ruotsalaiset huumeidenkäyttäjät pitävät nuoret huumekauppiaat leivässä.

Hyväksikäyttötapausten tutkinta Ruotsissa on surkeaa, kirjailija Wagner sanoo. Hänen kirjastaan selviää, että ihmiskaupan uhreiksi päätyneet nuoret harvoin saavat apua ja tukea Ruotsissa.

Almasri kertoo parturista, joka lähestyi häntä kadulla. Mies oli silittänyt poskea ja luvannut hiustenleikkauksen seksiä vastaan.

”Löin häntä. Nyt hän leikkaa hiukseni ilmaiseksi ja ostaa minulle tupakkaa, koska hän pelkää minua.”

KATUPOJAT pitävät huolta toisistaan. Almasri kutsuu palestiinalaisystäviään veljikseen. Useimmat heistä ovat saaneet kielteisen päätöksen tai ovat valitusprosessin keskellä. He jakavat keskenään rahat, vaatteet, yöpaikat ja ruoan.

Tänään he ovat syöneet lounaaksi kalkkunaa.

”Tällä kertaa maksoimme siitä, wallah, mä vannon, 140 kruunua”, Almasri sanoo.

Illan aikana Almasri tervehtii niin nakkimyyjää, ruotsalaista narkkarinaista kuin nuorta tukholmalaistyttöä, joka halaa häntä pitkään ja lämpimästi.

Zimbabwelainen kadulla asuva Patrick pysähtyy juttelemaan. Almasri antaa hänelle vähän rahaa, sitten Patrick jatkaa matkaa yön hämäriin.

”Jos käyt koulua, tunnet muita koululaisia. Jos asut kadulla, tunnet kaikki kadun ihmiset”, Almasri selittää.

TUKHOLMAN paikallisliikenteen infotyöntekijänä T-Centralenilla jo 16 vuotta työskennellyt Joney kuvailee Plattanin poikia ”hienoiksi”. He ovat mukavia ja aktiivisia, mutta kuluttavat energiansa vääriin asioihin.

”Jonkun pitäisi laittaa heidät raiteilleen.”

Almasri halaa Joneytä ja pussaa häntä poskelle. Jörön oloinen Joney huitaisee kädellä ja hymyilee vähän. Tuollaisia ne ovat.

Ahmed (vas.) tekee töitä pitseriassa ja hänellä on koti, mutta hän hengaa vapaa-aikanaan kadulla ystäviensä kanssa. Kadulla asuva Mohammed Almasri (oik.) haluaisi tehdä laillisia töitä. ”Mutta meille ei sellaisia ole olemassa”, Ahmed sanoo. Lähettääkseen rahaa kotiin Almasri tekee pimeitä töitä ja myy varastettua tavaraa.
Ahmed (vas.) tekee töitä pitseriassa ja hänellä on koti, mutta hän hengaa vapaa-aikanaan kadulla ystäviensä kanssa. Kadulla asuva Mohammed Almasri (oik.) haluaisi tehdä laillisia töitä. ”Mutta meille ei sellaisia ole olemassa”, Ahmed sanoo. Lähettääkseen rahaa kotiin Almasri tekee pimeitä töitä ja myy varastettua tavaraa. (KUVA: MAGNUS LAUPA)

NUORIMMAT rikoksentekijät ovat tänä kesänä Tukholman poliisin mukaan olleet nyrkkiraudoin varustautuneita 9–10-vuotiaita marokkolaispoikia. Niin pienet pojat sosiaalipalvelu nappaa nopeasti mukaansa.

Sen sijaan 14-15-vuotiaita marokkolaispoikia kaduilla liikkuu jonkin verran. Plattanilla asuva Almasri sanoo heidän käyttävän bentsoja eli rauhoittavia lääkkeitä. Sameasilmäiset lapset tekevät taskuvarkauksia ja ryöstöjä.

”He eivät tiedä, mitä he tekevät.”

KAIKILLE alle 18-vuotiaille tarjotaan Ruotsissa asuinpaikka ja tukea. Moni kuitenkin karkaa kadulle. Sääntö-Ruotsi kertoo, milloin pitää herätä, milloin syödä, milloin käydä koulua, milloin tulla kotiin. Se on monille liikaa.

Kovaksikeitetyt marokkolaislapset ovat tulleet riippuvaisiksi vapaasta katuelämästä. He eivät ole samalla tavalla lapsia kuin 16-vuotiaat ruotsalais- tai suomalaisnuoret.

Poliisi voi ottaa lapsen kiinni ja viedä hänet sosiaalipalvelun hoteisiin vaikka Uppsalaan, mutta sosiaalipalvelulla ei ole pakkokeinoja käytössään lapsen kiinnipitämiseksi.

Poliisit palaavat Tukholmaan vain huomatakseen, että samat jätkät ovat taas kadulla.

”He ottavat ensimmäisen junan takaisin”, Lins kertoo.

Linsin mielestä nämä pojat tarvitsevat taukoa katuelämästä, ja se vaatisi uudenlaisen asumusjärjestelmän luomista. Ei vankilaa, mutta sellaisen, missä nuoret ovat hetken aikaa lukkojen takana rauhoittumassa.

”Jos minulta kysytään, kumpi on parempi, kadulla nukkuminen narkomaanien kanssa vai lukkojen takana rauhoittuminen, niin mielestäni jälkimmäinen on parempi”, Lins sanoo.

ALMASRI ei tunnista sellaisia ruotsin kielen sanoja kuin ”vaarallinen” tai ”väkivalta”. Pienikokoinen, mutta vahva Almasri ei pelkää mitään muuta paitsi jumalaa.

Ja oikeastaan se jumalakin on jäänyt vähemmälle. Kotimaassaan hän oli tunnollinen muslimi, mutta katuelämä karaisee.

”Täällä täytyy uskoa itseensä, jos haluaa pärjätä.”

Almasri haluaisi kodin, jossa asua yhdessä tyttöystävän kanssa. Hän haluaisi opiskella ja jonain päivänä työskennellä hitsaajana, kuten hänen isänsä Gazassa.

”Wallah, mä toivon.”

Jutussa on käytetty lähteenä Katia Wagnerin kirjaa Pojkarna och de ensamma poliserna sekä Carl Peter Wirsénin kirjaa Världens längsta resa – om ensamkommande unga i Sverige.
Afganistanilaiset pojat ottivat päiväunet hallituksen turvapaikkapolitiikkaa kritisoivan mielenosoituksen aikana. Afganistanista tulee Ruotsiin eniten yksintulevia nuoria, noin puolet kaikista tähän mennessä saapuneista ovat sieltä. Tukholman poliisin mukaan afgaaninuoret yleisesti käyttäytyvät hyvin, mutta pienen joukon piirissä heroiininkäyttö on lisääntynyt hälyttävästi.
Afganistanilaiset pojat ottivat päiväunet hallituksen turvapaikkapolitiikkaa kritisoivan mielenosoituksen aikana. Afganistanista tulee Ruotsiin eniten yksintulevia nuoria, noin puolet kaikista tähän mennessä saapuneista ovat sieltä. Tukholman poliisin mukaan afgaaninuoret yleisesti käyttäytyvät hyvin, mutta pienen joukon piirissä heroiininkäyttö on lisääntynyt hälyttävästi. (KUVA: MAGNUS LAUPA)
Yksintulevat lapset ja nuoret
Fakta

Yksintuleva lapsi tai nuori on YK:n mukaan alle 18-vuotias, joka hakee turvapaikkaa maasta ilman vanhempia tai muita huoltajia.

Vuonna 2015 Ruotsiin tuli yli 35 000 yksintullutta lasta ja nuorta. Enemmistö tuli Afganistanista.

Viisi suurinta lähtömaata ovat Afganistan, Somalia, Syyria, Eritrea ja Irak.

Vain pieni osa päätyy kadulle. Suurin osa heistä on Pohjois-Afrikasta, enimmäkseen Marokosta.

Katulapset ja -nuoret ovat äärimmäisen alttiita ihmiskaupalle ja muulle hyväksikäytölle.

Lähteet: Migrationsverket, Tukholman poliisi.
Kyllä on hesari kirjoittanut taas nyyhkyjutun. Nyt varmaan jutun kirjoittajan mukaan pitäisi tuntea sääliä noita katumutiaisia kohtaan, mutta lähinnä toivon, että joku pommittaisi nuo pahimmat paskamaat marokosta lähtien vittuun tältä planeetalta.
 
"Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön johtaja Esko Repo sanoi (IL 27.8.) äskettäin, että "jos lähdetään sotatilasta, ei henkilöllä ole mukana siistiä kansiota, jossa on kaikki todistukset hyvässä järjestyksessä"."

Näinhän se tietysti on, kun lähdetään esim Marokon sotatilasta.

Poliisihallitus: Vähintään puolet turvapaikanhakijoista saapuu maahan ilman asiakirjoja
Poliisihallitus: Vähintään puolet turvapaikanhakijoista saapuu maahan ilman asiakirjoja

Perjantai 1.9.2017 klo 17.00


Poliisitarkastaja Mia Poutasen mukaan paperit voivat olla väärennettyjä, vaikka ne löytyisivätkin.


Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön johtaja Esko Repo sanoi (IL 27.8.) äskettäin, että "jos lähdetään sotatilasta, ei henkilöllä ole mukana siistiä kansiota, jossa on kaikki todistukset hyvässä järjestyksessä". Kuva on otettu Tampereella syksyllä 2015. (JUKKA VUOKOLA / AL)


Poliisihallituksen poliisitarkastaja Mia Poutasen mukaan vähintään puolet turvapaikanhakijoista saapuu maahan ilman papereita.

- Vaikka paperit löytyisivät, ne voivat olla väärennettyjä tai jonkun muun henkilön asiakirjoja, Poutanen sanoo.

Jos henkilö ei halua palata kotimaahansa vapaaehtoisesti, matkustusasiakirjojen jäljittäminen jää poliisin kontolle. Poutasen mukaan on myös olemassa maita, jotka edellyttävät, että henkilön on oltava itse halukas palaamaan.

- Valtaosa maailman maista ottaa vastaan omia kansalaisiaan - palaavat he vapaaehtoisesti tai viranomaisten palauttamana, Poutanen kertoo.

Viime vuosi oli palautusten suhteen poikkeuksellinen syksyllä 2015 tapahtuneen pakolaisryntäyksen vuoksi.

Poliisin saattamana kotimaahansa palasi viime vuonna noin 1700 henkilöä. Tapauksia, joissa poliisi varmisti, että henkilö poistuu maasta, oli viime vuonna noin 5000.

Säilöönottoyksiköt Helsingissä ja Joutsenossa

Tänä vuonna poliisi on palauttanut 1 500 henkilöä, joista kotimaahan asti on viety alle 400. Vapaaehtoisesti on palannut tänä vuonna noin 1 000 ihmistä, joista valtaosa, noin 770, on palannut Irakiin.

Sellainen henkilö, jonka käytöksestä on arvattavissa, että hän tulee vastustamaan palautusta, piileksimään tai pakoilemaan, voidaan sijoittaa enintään vuoden ajaksi säilöönottoyksikköön, joita on Suomessa kaksi, Helsingissä ja Joutsenossa.

- Joku on säilössä vuorokauden, joku kaksi viikkoa. Normaalimenettely on maksimissaan kuusi kuukautta.

Turun puukotusten jälkeen on käyty keskustelua siitä, tulisiko maahan perustaa erillisiä palautuskeskuksia. Poutasen mukaan palautuskeskukset eivät toisi nykylainsäädännön puitteissa poliisin toimintaan lisäarvoa, koska jo nyt on olemassa suljettuja säilöönottoyksiköitä.

- Laitokset ovat aika lailla täynnä koko ajan, niissä on yhteensä 80 paikkaa. Joutsenoon on tulossa 30 paikkaa lisää, Poutanen mainitsee.

Lisäksi viranomaisilla on valtuudet lievempiin turvaamistoimiin: henkilö voidaan määrätä ilmoittautumaan poliisille tai asumaan tietyssä vastaanottokeskuksessa.

OLLI WARIS
olli.waris@iltalehti.fi
 
Viimeksi muokattu:
Turun verilöylystä ”iloinnut” irakilaismies vapautettiin hovioikeudessa: ei uhkaa kansalliselle turvallisuudelle

Turun verilöylystä ”iloinnut” irakilaismies vapautettiin hovioikeudessa: ei uhkaa kansalliselle turvallisuudelle


Julkaistu: 1.9. 15:52

Turun puukotuksista ”iloinnut” irakilaismies joutui säilöön. Hän valitti ratkaisusta hovioikeuteen, joka päästi miehen vapaaksi. Hovioikeuden mielestä iloitseminen ei aiheuta vaaraa kansalliselle turvallisuudelle.
Turun järkyttävä verilöyly tapahtui 18. elokuuta. Puukotuksissa kuoli kaksi naista ja loukkaantui kahdeksan ihmistä, joista kaksi oli uhreja auttaneita miehiä. Loput loukkaantuneet olivat naisia. Teko järkytti suomalaisia syvästi.

Sen sijaan Päijät-Hämeessä vastaanottokeskuksessa asustellut mies irakilaismies käyttäytyi uhmakkaasti ja iloitsi avoimesti tapahtumista. Havainnon teki vastaanottokeskuksen työntekijä, joka ilmoitti asiasta poliisille.

Päijät-Hämeen käräjäoikeus passitti miehen säilöön iloitsemisensa takia viime viikon keskiviikkona.

Syynä oli myös se, että miestä epäillään viime vuoden toukokuussa tapahtuneista pahoinpitelyistä, joissa uhreina olivat hänen sisarensa alaikäiset lapset. Mies otettiin myös tämän vuoden kesäkuussa kiinni, kun hän riiteli vaimonsa kanssa vastaanottokeskuksessa.

28-vuotias mies valitti säilöönottamisestaan hovioikeuteen. Poliisi kertoi lisäperusteluinaan, että mies oli ”haastava” tapaus vastaanottokeskuksessa.

ITÄ-SUOMEN HOVIOIKEUS päätti kuitenkin päästää miehen vapaaksi perjantaina. Mies on väittänyt, ettei voi palata Irakiin. Mies on perustellut asiaa sillä, että hänet voitaisiin tappaa tai kidnapata Irakissa.

– Hovioikeus pitää mahdollisena, että (mies) on vastaanottokeskuksen henkilökunnan poliisille ilmoittamalla tavalla käyttäytynyt vastaanottokeskuksessa uhmakkaasti ja ilmaissut olevansa iloinen Turun terrori-iskun johdosta.

– Pelkästään tämän (miehen) käyttäytymisen ja edellä mainittujen hakijan esittämien muiden perusteiden johdosta ei ole perusteltua aihetta olettaa, että (mies) muodostaisi uhkan kansalliselle turvallisuudelle, Itä-Suomen hovioikeus perusteli.

Suomen lain mukaan henkilö voidaan ottaa säilöön jo ”varhaisessa vaiheessa” turvallisuusuhkaan vedoten. Hovioikeuden mielestä poliisi ei tuonut kuitenkaan riittävästi todisteita esille, että irakilaismies liittyisi mihinkään hankkeeseen, joka uhkaisi kansallista turvallisuutta.

Ulkomaalaisen säilöönotto tarkoittaa sitä, että henkilö suljetaan vankilaa muistuttavaan laitokseen. Tyypillisesti säilöön viedyille ei ole myönnetty Suomeen oleskelulupaa, ja he odottavat maasta poistamista.

Muut syyt voivat olla ne, että säilöönotto on tarpeellinen ulkomaalaisen henkilöllisyyden selvittämiseksi. Syynä voi olla myös se, että ulkomaalaisen on todettu tai epäilty syyllistyneen rikokseen, ja hänen maasta poistamisensa halutaan varmistaa.

Turun verilöylystä on enää epäiltynä ja vangittuna 22-vuotias Abderrahman Bouanane. Tämän lisäksi yhdestä henkilöstä on tehty kansainvälinen etsintäkuulutus.
 
Mikäs siinä kun suomen "yleinen" syyttäjä ja poliisin johto on syytteessä. Kuka täällä enää vahtii hallituksen toimia saati sitten kuka vahtii SuPoa?
 
- Muistikuvani mukaan hänellä oli tosi hyvä keskiarvo, ja hänellä oli lähes aina koulussa mukanaan tietokone.
Tämähän on muuten perinteisesti käännetty negatiiviseksi asiaksi. Epäsosiaalinen, syrjäänvetäytyvä nörtti. Kenties tarkkaavaisuushäiriö. Ei ottanut kontaktia tosielämän ihmisiin, pelaili oppitunneilla.

Jossain vaiheessa meinasi käydä niin, että varsinaisen tietokoneen - olkoon sitten kannettava - käyttö olisi ollut mainstreamhyväksyttävää, kun cuck-some valtasi ja monopolisoi "internetin" keskivertojen uupioiden kahdella napilla käytettäväksi jutuksi. Tämä meni äkkiä ohi, kun "intternetin käyttö" vakiintui tarkoittamaan äärimmilleen yksinkertaistettuja hiplauslaitteita, joissa pyörii pari saittia tai appsia tai kuka niiden eroa edes tietää.

Taas kerran on työpöytätietokone tavallisen turvenuijan maailmassa yhtä outoa undergroundia kuin vuonna 1982, ja taas kerran on oikea internetin käyttö(muu kuin Facebook ja satunnainen työhön ja opiskeluun liittyvä, josta ei mitään tajua) jotain salatiedettä. Vähintäänkin epäilyttävästä luonteenlaadusta kertoo, jos vapaa-ajallaan käyttää intternettiä. Fasea ja instaa ei lasketa.

Paitsi tietysti muhiksen kohdalla. Muhishan oli vain rehti ja älykäs kaveri. Ahkera opiskelija. Rakettikirurgi ja aivo-insinööri.
 
Viimeksi muokattu:
IL-Kysely: Valtaosa Suomen sotaveteraaneista suhtautuu pakolaisiin myönteisesti
ANNA EGUTKINA anna.egutkina@Iltalehti.fi - Suomen suurin uutispalveluiltalehti.fi
4 minutes
Iltalehden teettämän kyselyn mukaan Suomen sotaveteraanit suhtautuvat pakolaisiin myönteisesti ja Venäjään varauksella.

(RONI LEHTI)">
Lähes kaksi kolmesta kyselyyn vastanneesta sotaveteraanista pitää Venäjän sotilaallista uhkaa vakavana. (RONI LEHTI)

FAKTAT
  • Toiseen maailmansotaan osallistui Suomesta noin 650 000 miestä ja noin 100 000 naista
  • Suurimmat sotaan määrätyt ikäluokat olivat syntyneet vuosina 1923, 1924 ja 1925
  • Tällä hetkellä Suomessa on jäljellä noin 15 000 sotaveteraania. Vuonna 2014 sotaveteraaneja oli vielä 38 000
  • Veteraanien keski-ikä on 93 vuotta
    Lähde: Suomen Sotaveteraaniliitto
Iltalehden ja Suomen Sotaveteraaniliiton tekemässä kyselyssä Suomen sotaveteraanit vastasivat erilaisiin kysymyksiin koskien muun muassa EU-jäsenyyttä, Venäjää ja pakolaisia. Sotaveteraaniliitto lähetti kuusi monivalintakysymystä 200 jäsenelleen. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 134 veteraaniliiton jäsentä nimettömänä.

Kyselystä selvisi, että veteraanit vaikuttavat olevan erityisen EU-myönteistä väkeä: vain kahdeksan prosenttia haluaisi Suomen eroavan Euroopan Unionista. Ylivoimainen enemmistö eli 85 prosenttia vastanneista on sitä mieltä, että Suomen tulisi pysyä EU:ssa. Seitsemän prosenttia ei osannut sanoa, mitä mieltä on asiasta.

Sotaveteraaniliiton puheenjohtaja Erkki Heikkinen ei pidä tulosta yllättävänä.

- Totta kai sotaveteraanijoukko on varmasti sellainen, joka länteen päin haluaa olla yhteydessä. Suomen nykyinen hyvinvointitilanne on sillä mallilla, että niin veteraanit kuin monet muutkin meistä haluavat kuulua EU:hun edelleen, Heikkinen pohtii.

Suurimmat sotaan määrätyt ikäluokat olivat syntyneet vuosina 1923, 1924 ja 1925, joten suurin osa heistä oli vahvasti mukana äänestämässä Suomen EU:hun liittymisestä.

Pakolaismyönteisyys

Kysymykseen, pitäisikö Suomen ottaa vastaan pakolaisia, 53 prosenttia vastasi, että nykyinen pakolaismäärä on sopiva. 13 prosentin mielestä Suomen pitäisi ottaa vastaan jonkin verran enemmän pakolaisia.

Heikkinen uskoo sotaveteraanien vastausten johtuvan pitkälti siitä, että monella veteraanilla ja ylipäätään sen ikäpolven ihmisillä on mielessä myös Karjalasta Suomeen tulleet reilut 400 000 evakkoa ja heidän sijoittamisensa. Veteraanit osaavat samaistua sodan, nälän ja kodin menettämisen kokemukseen.

- Vaikka Karjalasta tulleet olivat suomalaisia, niin he joutuivat kuitenkin jättämään kotinsa ja kotikuntansa sodan vuoksi eli tilanne oli samantyyppinen kuin nykyisillä pakolaisilla.

Suomen turvaaminen tärkeää

Lähes kaksi kolmesta kyselyyn vastanneesta sotaveteraanista pitää Venäjän sotilaallista uhkaa niin vakavana, että siihen pitäisi varautua nykyistä paremmin.

33 prosenttia oli sitä mieltä, että nykyinen varautuminen riittää. Vain yksi prosentti vastasi, että nykyinen varautuminen on jonkin verran liikaa. Samansuuntaisia vastauksia tuli myös vuoden 2014 kyselyssä. Silloin ilmeni, että yli puolet sotaveteraaneista haluaisi Suomen vähintäänkin harkitsevan Nato-jäsenyyttä. Joka kolmas liittäisi Suomen suoraan puolustusliittoon, sillä se antaisi turvaa itänaapuria vastaan.

- He ovat sodan käyneitä vanhoja miehiä, joten heillä on hyvin muistissa rintamalla vietetyt vuodet. Isänmaan puolustaminen ja turvaaminen on heille tärkein asia, mitä he voivat ajatella, Heikkinen sanoo.

Heikkisen mukaan on täysin luonnollista, että turvan lisääminen kaikilla tavoilla on veteraanien arvomaailmassa korkealla. Sodassa olleiden miesten ja naisten kokemukset ovat sen kaltaisia, että turvallisuuspoliittisia asioita kannattaa heidän mielestään vahvistaa ja pitää esillä.

Heikkisen oma isä oli melkein neljä vuotta rintamalla.

- Se vähä, mitä hän sodasta puhui, oli kyllä sen kaltaista, mistä tämä kyselykin kertoo eli että Suomen turvallisuutta pitää vahvistaa kaikin keinoin.



Olisi kiva nähdä tämä kysely "vastausvaihtoehtoineen"

Tällä hetkellä Suomessa on jäljellä noin 15 000 sotaveteraania.
Silti Iltalehden masinoiman kyselyn otannaksi riittää 134 enemmistön mielipiteen faktoittamiseksi. Yleisesti miniminä taidetaan pitää noin 1000 henkilön otantaa (riippuen tietysti kohderyhmän määrästä)

Kysymykseen, pitäisikö Suomen ottaa vastaan pakolaisia, 53 prosenttia vastasi, että nykyinen pakolaismäärä on sopiva. 13 prosentin mielestä Suomen pitäisi ottaa vastaan jonkin verran enemmän pakolaisia.
1. Todennäköisesti ne vastausvaihtoehdot ovat olleet nuo kaksi. Vaikka Iltalehti on itse saanut luoda kyselyn omaan suuntaansa mahdollisimman hyvän tuloksen antavaksi, silti 53% on veteraaneista (eli 71/134) on ollut sitä mieltä, ettei näitä lisää; Iltalehti: "Valtaosa Suomen sotaveteraaneista suhtautuu pakolaisiin myönteisesti"

2. Onkohan kyselyssä esitettyä/näytetty oikeasti apua tarvitsevia pakolaisia vai nykyisiä lomamatkailijoita?

Iltalehden logiikalla voisi myös sanoa "17 veteraania 15 000:sta olisi valmis ottamaan lisää pakolaisia" tai "0,11% veteraaneista olisi valmis ottamaan lisää pakolaisia"
 
IL-Kysely: Valtaosa Suomen sotaveteraaneista suhtautuu pakolaisiin myönteisesti

2. Onkohan kyselyssä esitettyä/näytetty oikeasti apua tarvitsevia pakolaisia vai nykyisiä lomamatkailijoita?

Valtavaa propagandapaskaa, kun IL:n suvakkitoimittajat tietävät miten sotaveteraaneja voi vetää kuin pässiä narussa marssimalla jonnekin vanhainkotiin ja hankkimalla johdattamalla haluamansa vastaukset. Sotaveteraanit on sen ikäistä porukkaa, että he ovat aivan 100% sen varassa mitä YLE heille syöttää, joten siellä kuvitellaan että tänne pakenee porukkaa jostain oikeasta sotatilasta.
 
Herra matu, sait kielteisen juhlapaikkapäätöksen. Tahdotko käyttää nyt viimeisen oljenkortesi?

Näin Migri testaa kristityiksi kääntyneiden turvapaikanhakijoiden uskoa

Migri: Mitä pelkäät, että sinulle tapahtuisi, jos palaisit takaisin kotimaahasi kristittynä?

Abbas Toof: He varmasti kysyvät tästä ajasta, kun olen ollut poissa maasta ja olenko kääntynyt toiseen uskontoon. Jos sanotaan, että ollaan, he varmasti tappavat… jos henkilöllä on ollut uskonto, varsinkin on ollut muslimi, ja vaihtanut uskonnon, häntä rangaistaan.

Kysymykset seuraavat toisiaan tunteja kestävässä puhuttelussa:

Raamattu on iso kirja. Mihin kaikkeen olet tutustunut Raamatussa?

Onko kristinuskossa tai Raamatussa asioita, mitä kyseenalaistat tai mistä olet eri mieltä?

Kerro tarkemmin siitä, mitä Jeesus merkitsee sinulle henkilökohtaisesti omassa uskossasi ja siinä prosessissa, kun olet kääntynyt kristinuskoon.

Kerro tarkemmin rukoilemisestasi.

Olet kääntynyt kristityksi viime vuonna. Miten kristillinen vakaumuksesi on kehittynyt tämän vuoden aikana?

Ja niin edelleen...
 
Mitenhän ne testaa jos ilmoittaa olevansa homo ja tulevansa vainotuksi kotimaassa? Aika rankalla taqiyyallahan tuo menee, mutta varmaan toimii/toimisi kuin junan vessa.
 
IL-Kysely: Valtaosa Suomen sotaveteraaneista suhtautuu pakolaisiin myönteisesti
ANNA EGUTKINA anna.egutkina@Iltalehti.fi - Suomen suurin uutispalveluiltalehti.fi
4 minutes
Iltalehden teettämän kyselyn mukaan Suomen sotaveteraanit suhtautuvat pakolaisiin myönteisesti ja Venäjään varauksella.

(RONI LEHTI)">
Lähes kaksi kolmesta kyselyyn vastanneesta sotaveteraanista pitää Venäjän sotilaallista uhkaa vakavana. (RONI LEHTI)

FAKTAT
  • Toiseen maailmansotaan osallistui Suomesta noin 650 000 miestä ja noin 100 000 naista
  • Suurimmat sotaan määrätyt ikäluokat olivat syntyneet vuosina 1923, 1924 ja 1925
  • Tällä hetkellä Suomessa on jäljellä noin 15 000 sotaveteraania. Vuonna 2014 sotaveteraaneja oli vielä 38 000
  • Veteraanien keski-ikä on 93 vuotta
    Lähde: Suomen Sotaveteraaniliitto
Iltalehden ja Suomen Sotaveteraaniliiton tekemässä kyselyssä Suomen sotaveteraanit vastasivat erilaisiin kysymyksiin koskien muun muassa EU-jäsenyyttä, Venäjää ja pakolaisia. Sotaveteraaniliitto lähetti kuusi monivalintakysymystä 200 jäsenelleen. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 134 veteraaniliiton jäsentä nimettömänä.

Kyselystä selvisi, että veteraanit vaikuttavat olevan erityisen EU-myönteistä väkeä: vain kahdeksan prosenttia haluaisi Suomen eroavan Euroopan Unionista. Ylivoimainen enemmistö eli 85 prosenttia vastanneista on sitä mieltä, että Suomen tulisi pysyä EU:ssa. Seitsemän prosenttia ei osannut sanoa, mitä mieltä on asiasta.

Sotaveteraaniliiton puheenjohtaja Erkki Heikkinen ei pidä tulosta yllättävänä.

- Totta kai sotaveteraanijoukko on varmasti sellainen, joka länteen päin haluaa olla yhteydessä. Suomen nykyinen hyvinvointitilanne on sillä mallilla, että niin veteraanit kuin monet muutkin meistä haluavat kuulua EU:hun edelleen, Heikkinen pohtii.

Suurimmat sotaan määrätyt ikäluokat olivat syntyneet vuosina 1923, 1924 ja 1925, joten suurin osa heistä oli vahvasti mukana äänestämässä Suomen EU:hun liittymisestä.

Pakolaismyönteisyys

Kysymykseen, pitäisikö Suomen ottaa vastaan pakolaisia, 53 prosenttia vastasi, että nykyinen pakolaismäärä on sopiva. 13 prosentin mielestä Suomen pitäisi ottaa vastaan jonkin verran enemmän pakolaisia.

Heikkinen uskoo sotaveteraanien vastausten johtuvan pitkälti siitä, että monella veteraanilla ja ylipäätään sen ikäpolven ihmisillä on mielessä myös Karjalasta Suomeen tulleet reilut 400 000 evakkoa ja heidän sijoittamisensa. Veteraanit osaavat samaistua sodan, nälän ja kodin menettämisen kokemukseen.

- Vaikka Karjalasta tulleet olivat suomalaisia, niin he joutuivat kuitenkin jättämään kotinsa ja kotikuntansa sodan vuoksi eli tilanne oli samantyyppinen kuin nykyisillä pakolaisilla.

Suomen turvaaminen tärkeää

Lähes kaksi kolmesta kyselyyn vastanneesta sotaveteraanista pitää Venäjän sotilaallista uhkaa niin vakavana, että siihen pitäisi varautua nykyistä paremmin.

33 prosenttia oli sitä mieltä, että nykyinen varautuminen riittää. Vain yksi prosentti vastasi, että nykyinen varautuminen on jonkin verran liikaa. Samansuuntaisia vastauksia tuli myös vuoden 2014 kyselyssä. Silloin ilmeni, että yli puolet sotaveteraaneista haluaisi Suomen vähintäänkin harkitsevan Nato-jäsenyyttä. Joka kolmas liittäisi Suomen suoraan puolustusliittoon, sillä se antaisi turvaa itänaapuria vastaan.

- He ovat sodan käyneitä vanhoja miehiä, joten heillä on hyvin muistissa rintamalla vietetyt vuodet. Isänmaan puolustaminen ja turvaaminen on heille tärkein asia, mitä he voivat ajatella, Heikkinen sanoo.

Heikkisen mukaan on täysin luonnollista, että turvan lisääminen kaikilla tavoilla on veteraanien arvomaailmassa korkealla. Sodassa olleiden miesten ja naisten kokemukset ovat sen kaltaisia, että turvallisuuspoliittisia asioita kannattaa heidän mielestään vahvistaa ja pitää esillä.

Heikkisen oma isä oli melkein neljä vuotta rintamalla.

- Se vähä, mitä hän sodasta puhui, oli kyllä sen kaltaista, mistä tämä kyselykin kertoo eli että Suomen turvallisuutta pitää vahvistaa kaikin keinoin.



Olisi kiva nähdä tämä kysely "vastausvaihtoehtoineen"

Silti Iltalehden masinoiman kyselyn otannaksi riittää 134 enemmistön mielipiteen faktoittamiseksi. Yleisesti miniminä taidetaan pitää noin 1000 henkilön otantaa (riippuen tietysti kohderyhmän määrästä)


1. Todennäköisesti ne vastausvaihtoehdot ovat olleet nuo kaksi. Vaikka Iltalehti on itse saanut luoda kyselyn omaan suuntaansa mahdollisimman hyvän tuloksen antavaksi, silti 53% on veteraaneista (eli 71/134) on ollut sitä mieltä, ettei näitä lisää; Iltalehti: "Valtaosa Suomen sotaveteraaneista suhtautuu pakolaisiin myönteisesti"

2. Onkohan kyselyssä esitettyä/näytetty oikeasti apua tarvitsevia pakolaisia vai nykyisiä lomamatkailijoita?

Iltalehden logiikalla voisi myös sanoa "17 veteraania 15 000:sta olisi valmis ottamaan lisää pakolaisia" tai "0,11% veteraaneista olisi valmis ottamaan lisää pakolaisia"

Juurikin sitä: VMP. Jännä että Egutkina kykenee tulkitsemaan jopa oman juttunsa tuloksia väärin.

Kuten kuvasta näkyy niin veteraaneista:

32% haluaa vähemmän pakoloisia
53% suhtautuu neutraalisti
14% haluaa lisää loisia
1% ei ymmärtänyt Egutkinan kysymystä
 

Liitteet

  • 20170902_152511.jpg
    20170902_152511.jpg
    1,8 MB · Luettu: 137
Tuli nyt vain mieleen, että tolkun ihmisenä pidän myös osaa länsimaisesta kulttuurista suht sairaana.

-Alkoholismi (maantaisin työpaikoilla rehvastellaan krapulan voimakkuudesta)
-Huoraus (tuotteiden mainostaminen seksillä, ulkonäön pitäminen tärkeänä, pillu perse tissi ihannointi)
-Itsekkyys
 
Tuli nyt vain mieleen, että tolkun ihmisenä pidän myös osaa länsimaisesta kulttuurista suht sairaana.

-Alkoholismi (maantaisin työpaikoilla rehvastellaan krapulan voimakkuudesta)
-Huoraus (tuotteiden mainostaminen seksillä, ulkonäön pitäminen tärkeänä, pillu perse tissi ihannointi)
-Itsekkyys

Niin miten tuo eroaa arabikulttuurista muuten kuin että vähemmän alkoholia ja enemmän muita huumeita? Tokihan maailmassa parempia kulttuureja löytyy joihin tuo kyseenalaistus sopii, mutta Suomessa ei käytännössä ole kuin nämä kaksi.
 
Tila
Keskustelu on suljettu.

Statistiikka

Viestiketjuista
258 101
Viestejä
4 484 152
Jäsenet
74 172
Uusin jäsen
Käppänä

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom