Näin Suomi käytti 956 miljoonaa kehitysapuun - suurin kohdemaa Afganistan
Perjantai 14.4.2017 klo 07.14
Kehitysapumäärärahat putoavat tänä vuonna 881 miljoonaan euroon viime vuoden 956 miljoonasta. Viime vuonna tuli ilmi 28 kehitysvaroihin kohdistunutta väärinkäytöstä tai väärinkäytösepäilyä.
- Suomi käytti kehitysyhteistyöhön 956 miljoonaa euroa vuonna 2016.
- Kehitysrahat laskivat edellisvuodesta kokonaisuudessaan 18 prosenttia.
- Prosentuaalisesti eniten laski monenkeskinen kehitysyhteistyö.
Tansania on Tampereen Unicef-vuoden keräyskohde ja tavoitteena on varainhankinta Mwanzan alueen koululaisille. (MAILA-KATRIINA TUOMINEN)
Suomi käytti kehitysyhteistyöhön 956 miljoonaa euroa vuonna 2016, ilmenee ulkoministeriön julkistamista Suomen kehitysyhteistyötä koskevista ennakkotiedoista. Kehitysyhteistyön osuus bruttokansantulosta oli 0,44 prosenttia.
Kehitysrahat laskivat edellisvuodesta kokonaisuudessaan 18 prosenttia. Ulkoministeriön hallinnoiman, niin sanotun varsinaisen kehitysyhteistyön määrä putosi 30 prosenttia. Prosentuaalisesti eniten siinä laskivat monenkeskinen kehitysyhteistyö (-60 %) sekä tuki kansalaisjärjestöille (-39 %).
Kehitysyhteistyöstä 382 miljoonaa euroa ohjattiin kehitysyhteistyöhön yleistukina monenkeskisten toimijoiden (mm. EU, YK-järjestöt, Maailmanpankkiryhmä) kautta.
Humanitaarisen avun osuus varsinaisesta kehitysyhteistyöstä nousi 14 prosenttiin. Humanitaariseen apuun kohdennettiin vuonna 2016 yhteensä 84 miljoonaa euroa.
Muut julkisen kehitysyhteistyön erät kasvoivat 50 prosenttia. Vuonna 2016 kehitysyhteistyöksi laskettavat pakolaisten vastaanoton kulut olivat 118 miljoonaa euroa, joka vastasi noin 12 prosenttia Suomen kaikista kehitysyhteistyön maksatuksista. Suomen osuus EU:n kehitysyhteistyöbudjetista oli 143 miljoonaa euroa.
Vuonna 2016 finanssisijoituksiin tehdyt lisäkohdennukset eivät vielä ehtineet vaikuttaa merkittävästi toteutuneisiin maksatuksiin.
Nettomääräinen kehitysapu kasvoi viime vuonna 17 EU-maassa ja laski neljässä EU-maassa. Laskusta huolimatta Suomen kehitysavun bruttokansantulo-osuus (0,44 prosenttia) oli EU:n kahdeksanneksi suurin.
Eniten rahaa Afganistaniin
Suomen kehitysyhteistyön suurimmat kumppanimaat olivat Afganistan (noin 27 milj. euroa), Nepal (20), Etiopia (18) ja Tansania (18).
Yksikönpäällikkö
Lotta Karlsson ulkoministeriön kehitysyhteistyön hallinto- ja oikeusyksiköstä kertoo, että Suomella oli viime vuonna 900 rahoituskohdetta. Rahoituspäätöksiä tehtiin vajaat 500.
- Suurimmat rahoituskohteet olivat Euroopan kehitysrahaston yleistuki, 52,8 miljoonaa euroa, EU:n humanitaarinen apu Turkissa oleville Syyrian pakolaisille, 8,4 miljoonaa euroa ja yleistuki maailman ruokaohjelmalle (WFP), 8 miljoonaa euroa.
Ovatko hankkeet onnistuneet?
- Voidaan sanoa, että pääosin hankkeet ovat onnistuneita. Kehitysyhteistyötä tehdään vaikeissa toimintaympäristöissä ja vaikeiden haasteiden parissa, joten on selvää että kaikessa ei aina onnistuta. On tärkeää että sekä onnistumisista että vaikeuksista opitaan ja toimintaa kehitetään tältä pohjalta.
Millä tavalla onnistumista on mitattu?
- Koska rahoituskohteet ovat moninaisia, myös niiden tuloksia ja onnistumista seurataan monin eri tavoin. Esimerkiksi monenkeskisten organisaatioiden kautta kanavoitavan rahoituksen tuloksia seurataan niiden omien järjestelmien kautta. Suomen rahoittamien kahdenvälisten hankkeiden edistymistä seurataan erilaisten indikaattorien avulla jatkuvasti.
- Hanke- ja ohjelmakohtaisia evaluointeja teettävät kehitysyhteistyöstä vastaavat yksiköt ministeriön alueosastoilla sekä kehityspoliittisella osastolla. Lisäksi kehitysyhteistyön tuloksellisuutta laajemmin arvioidaan laajempien evaluointien avulla, joita kehitysevaluoinnin yksikkö teettää eri teemoista.
Karlssonin mukaan Suomen kehityspolitiikan toimintaedellytykset muuttuivat vuonna 2016 tuntuvasti
- Kehitysyhteistyömäärärahojen ja henkilötyövuosien vähennykset haastoivat ja pakottivat mukauttamaan toimintaa. Asetetut kehityspoliittista ja kehitysyhteistyötä koskevat tavoitteet saavutettiin pääosin hyvin. Kehitysyhteistyön tuloksellisuuteen ja vaikuttavuuteen kiinnitettiin vuonna 2016 erityistä huomiota.
Onko 956 miljoonan euron lisäksi olemassa muita, eri ministeriön budjeteissa olevia kehityshankkeita?
- Mainittu 956 miljoonaa euroa sisältää nimenomaan kaikki kehitysyhteistyöksi laskettavat toimet. Varsinaista kehitysyhteistyötä, josta ulkoasiainministeriö vastaa, oli viime vuonna 605 miljoonan euron verran.
Viime vuonna Suomen EU:lle maksamista noin parista miljardista eurosta 142,5 miljoonaa euroa laskettiin menneen EU:n kehitysapuun. Tämä raha näkyy valtiovarainministeriön pääluokassa.
Suomeen saapuneista pakolaisista aiheutuvia välittömiä kuluja voi raportoida kehitysapuna 12 kuukauden ajalta maahantulosta.
- Nämä kulut ovat osittain vastaanottokeskusten kuluja ja osittain valtion kunnille maksamia korvauksia. Viime vuonna näiden summa oli 117,7 miljoonaa euroa, Karlsson sanoo.
Nämä rahat menevät sisäministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön budjeteista.
Useimmilla ministeriöillä on joitain kansainvälisiä järjestöjä, joiden toimintaa Suomi rahoittaa, ja joiden toiminnasta osan katsotaan menevän lopulta kehitysyhteistyöhön. Tällaisia järjestöjä ovat mm. YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö UNESCO, Maailman terveysjärjestö WHO, elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO ja kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö IOM.
- Näistä koostuu vuosittain yhteensä muutamia miljoonia euroja, Karlsson sanoo.
Valtion kehitysrahoitusyhtiö Finnfundin investoinnit kehittyviin maihin lasketaan kehitysavuksi.
- Finnfundin myydessä sijoituksiaan nämä palautuvat rahavirrat raportoidaan negatiivisina, kehitysapua vähentävinä erinä. Viime vuonna näiden sijoitusten nettosumma oli 22 miljoonaa euroa, Karlsson sanoo.
Lisäksi ulkoministeriön osalta kehitysavuksi laskettiin siviilikriisinhallinnan ja YK:n rauhanturvaoperaatioiden menoista 17,8 miljoonaa euroa sekä ulkoasiainhallinnon toimintamenoja 31 miljoonaa euroa.
- Tämä sisältää ulkoministeriön eri osastoilla ja ulkomaanedustustoissa työskentelevien ihmisten palkkoja ja muita menoja siltä osin kuin työnkuvaan kuuluu kehitysapuun liittyviä tehtäviä, Karlsson valaisee.
Onko vuodelta 2016 tehty selvitystä kehitysvarojen väärinkäytöksistä ja jos on, niin mitä ne ovat ja mikä on euromäärä?
- Vuonna 2016 tuli ilmi 28 ulkoasiainhallintoon kohdistunutta väärinkäytöstä tai väärinkäytösepäilyä; tapauksista kolmeen on ollut osallisena ulkoasiainhallinnon palkattuun henkilökuntaan kuuluva henkilö, 11 tapausta liittyy ulkoasiainhallinnon hoitamaan kahdenväliseen kehitysyhteistyöhön, 12 tapausta on havaittu kansalaisjärjestöyhteistyössä sekä yksi tapaus liittyy humanitaariseen apuun ja maittain kohdentamattomaan kehitysyhteistyöhön.
- Kehitysyhteistyövaroihin kohdistuneiden väärinkäytösten seurauksena takaisinperinnässä on vuodelta 2016 yhteensä noin 151 131 euroa.
Paljonko budjetin kehitysyhteistyövarat kaikki ministeriöt mukaan lukien ovat tänä vuonna?
- Ulkoministeriön varsinaisen kehitysyhteistyön määrärahat tälle vuodelle ovat 528,195 miljoonaa euroa. Muiden hallinnonalojen ja momenttien määrärahat ovat 352,992 miljoonaa euroa, eli yhteensä kehitysyhteistyöhön arvioidaan kohdentuvan tänä vuonna 881,187 miljoonaa euroa.
MIKA KOSKINEN
mika.koskinen@iltalehti.fi
(poliisi pitää erittäin mahdollisena iskua, ja tuo kulkue tavallisuudesta poiketen loukkaa sekä kristittyjä että muslimeita)
Ainoastaan ruostalainen voi olla noin CUCK
Ehkä tuo kävisi osana kertausharjoituksia.
