Rahan määritelmä perusperiaatteiden kautta ykisnkertaistetusti: rahan tehtävä teknlogiana on toimia vaihdannan välineenä siten, että se säilyttää ihmisten luomien hyödykkeiden ja palveluiden arvon myöhempää kaupankäyntitapahtumaa varten.
On kovan luokan looginen päättelyvirhe ja ass backwards -tyylistä ajattelua, jos kuvitellaan, että raha luo jollekin hyödykkeelle arvon. Raha ei luo millekään mitään arvoa. Arvo on jotain, joka muodostuu useista eri tekijöistä asiasta, tai hyödykkeestä riippuen. Raha on väline tämän arvon siirtämiseen esimerkiksi kaupankäynnin yhteydessä. Raha ei ole se, joka säilyttää hyödykkeen arvon, vaan se arvo on hyödykkeen ominaisuus, joka mitataan rahassa. Raha voi sitten olla taas määritelmänsä mukaisesti mikä tahansa vaihdannan väline, jossa hyödykkeen omistaja kokee saavansa saavansa hyödykettä vastaavan arvon esimerkiksi kaupankäynnin yhteydessä.
Otetaan esimerkkinä vaikka Matti, joka on myymässä näytönohjainta. Maijalla on tarve näytönohjaimelle. Maija tarjoaa Matille vaihdossa prosessoria (AMD), paria puutarhatuolia ja vain vähän puhjennutta polkupyörän rengasta. Matti suostuu kauppaan, jos kokee saavansa näytönohjaintaan vastaavan arvon Maijan tarjoamista esineistä. Näin määritelmänsä mukaisesti Maijan tarjoamat esineet toimivat tässä tapauksessa rahana. Tässä tapauksessa ei ole mitään mitään mystistä entiteettiä nimeltään Raha(TM) joka maagisesti loisi arvon Matin näytönohjaimelle, tai Maijan tavaroille. Toinen ja varsin perinteinen tapa hoitaa kaupankäynti olisi, jos maija tarjoaisi euroja sellaisen määrän, jonka Matti kokee vastaavan näytönohjaimen arvoa ja jolla Matti on valmis siitä luopumaan. Tässäkään tapauksessa Raha(TM) ei luo arvoa Matin näytönohjaimelle, vaan eurot toimivat vaihdannan välineenä ja arvon siirtäjänä.
Hyvän rahan - tässä tapauksessa eurojen - yksi ominaisuus sitten on taas arvon stabiilius, jota voidaan kutsua myös arvon säilyttämiseksi. Arvon säilyttäminen ei tarkoita arvon jatkuvaa kasvamista, vaan taloustieteessä painoarvo on nimenomaan stabiiliudella. Tällä hetkellä stabiiliuden määritelmäksi on esimerkiksi EKP:n toimesta asetettu 2 %:n inflaatio. Kryptouskovaisten, zeitgeisthörhöjen ja muiden itävaltalaiseen taloustieteeseen uskovien näkemys on sitten eri. Itävaltalainen taloustiede on tosin osoitettu toimimattomaksi ja sen kovimmat kannattajat menevät hiljaiseksi, kun mainitaan deflaatio ja deflatorinen lama.
Yksinkertaistettu esimerkki: leipuri käyttää aikaansa, energiaansa ja ammattitaitoansa leipoessaan läjäpäin leipää. Näihin leipiin on nyt varastoitu X määrä arvoa joka muodostuu leipurin käyttämästä ajasta ja energiasta (+ ammattitaidosta). Leipä ei kuitenkaan säilytä tätä arvoa kovin pitkään homehtuessaan syömäkelvottomaksi. Leipä on arvokasta vain pari päivää ja ehkä arvokkainta heti tuoreeltaan. Jos rahaa teknologiana ei ole kaupankäynnissä mukana, joutuu leipuri löytämään nopeasti kaupankäyntikumppanit joilta löytyy jotain leipurille arvokasta vaihtokaupassa, TAI vaihtoehtoisesti jotain mikä säilyttää sen tuoreen leivän arvon myöhempää kaupankäyntitapahtumaa varten. Tähän ongelmaan on aikoinaan keksitty raha ja nimen omaan ajan saatossa se kaikkein parhaiten arvonsa säilyttävä raha noussut voittajaksi, eli kulta. Erilaisia asioita on testattu rahana lukuisia kertoja ja kulta on lopulta vienyt voiton parhaana rahana sen ominaisuuksista johtuen. Sitä ei voi luoda mitenkään lisää, se on löydettävä maaperästä. Se on uskomattoman kestävää ja suhteellisen helppo todentaa aidoksi.
Ja heti seuraavassa kappaleessa tuotkin ilmi, että esimerkiksi leivän arvon määrää aivan muut tekijät kuin Raha(TM). Yritäs nyt päättää mitä mieltä olet.
Tuoreen leivän arvo on se, mikä sillä tuoreella leivällä on sillä hetkellä, kun sen joku ostaa. Tuoreen leivän tuoreutta et voi millään Raha(TM)-välineellä siirtää mitään myöhempää kaupankäyntitapahtumaa varten. Raha ei luo arvoa hyödykkeelle, vaan arvo on hyödykkeen ominaisuus ja rahan tehtävänä on toimia vaihdannan välineenä, eli arvon siirtäjänä, kun hyödyke myydään.
Jos kulta olisi rahana jollain tavalla paras, niin miksi se ei ole käytännössä missään käytetyimpänä vaihdannan välineenä?
Velkaraha keksintönä on sitten mädättänyt tämän aidon kovan rahan lähihistoriassa josta on iteroitunut tämä fiat valuutta, joka on kaukana siitä mitä rahan pitäisi olla. Se ei tee fiat valuutasta rahaa vaikka kuinka keskuspankit omille nettisivuilleen tätä ilosanomaa toitottaa ja koulut näin opettaa.
Katso
@Paapaa viesti:
#8486
Suosittelen opiskelemaan rahan historiaa ja pohtimaan ihan itse miksi raha ylipäätänsä on keksitty, mikä se mekanismi on ja mitä sen tulisi yksilöille tarjota. Sen jälkeen kun nämä perusperiaatteet aiheesta on hallussa voi alkaa tutkimaan lähihistoriaa esim 1900-lukua, mitä silloin on tapahtunut ja MIKSI? Kuka hyötyy ja kuka kärsii? Jokainen tekee kuitenkin loppujen lopuksi omat valintansa elämässään. Onnea matkaan!
Meillä on tässä maassa koulutus maksutonta. Lähtökohtaisesti monien kannattaisi käyttää aikaa talous- ja yhteiskuntatieteiden perusymmärryksen kartuttamiseen ja sitä kautta myös ymmärrys rahan määritelmästä ja arvon muodostuksesta voi aueta. Alkuun pääsee varmasti vaikka kansalaisopistojen kursseilla, jos esimerkiksi lukion kurssit tuntuvat liian haastavilta.
:max_bytes(150000):strip_icc()/terms_m_money_FINAL-bc556f9023f64a15b177e7768124f125.jpg)
Jees, eiköhän tää ollu tässä. Sulla ei siis ollut mitään käryä mistä puhuit kun lätisit jostain itävaltalaisesta talousteoriasta. Mutta kiitos arvottomasta mielipiteestäsi! Jatkossa kannattaa kirjoittaa ihan rehelllisesti että sinun mielestäsi fiat ei ole rahaa.
