- Liittynyt
- 17.06.2022
- Viestejä
- 526
Kymmenen väärinkäsitystä Bitcoinista.
1. Bitcoin ei ole krypto. Craig Wright: "Cryptography is secret writing. Bitcoin is the exact opposite of that. Bitcoin is basically a public ledger”. Wright makes a distinction between Bitcoin and ecash systems which use technology to “cryptographically hide something”. Instead, Bitcoin is a “chain of evidence” that is “pretty much everything that those other systems that aim for anonymous transfer are not”."
2. Bitcoin ei ole ensimmäinen virtuaalivaluutta. 1990-2002 oli käytössä mm. sellaisia kuin eCash, B-money, Bit Gold ja Hashcash. Nuo kiellettiin tai menivät konkurssiin tms. Bitcoin yritti olla (ja taisi onnistua) parannus noihin verrattuna.
3. Bitcoin ei ole ensimmäinen lohkoketju. 80-luvulla oli jo monia käytössä.
4. Bitcoinin yhteydessä scarcity eli niukkuus ei tarkoita sitä että "niitä voi koskaan olla vain maksimissaan 21 miljoonaa". Vaan se tarkoittaa että määrälle on asetettu yläraja, kun taas esim. dollareissa ja euroissa sellaista ei ole asetettu. Mutta se mikä se yläraja on ei ole systeemin aloituksen jälkeen enää ratkaisevaa, kuin ehkä psykologisesti. Yläraja voisi yhtä hyvin olla 2,1 miljoonaa tai 210 miljoonaa.
5. Bitcoinin lohkoketju ei tunnista sellaista asiaa kuin Bitcoin. Sisäisesti lohkoketju käsittelee vain satosheja (oikea termi kai joku 8-bit integer tms), eli kun joku louhii Bitcoinin, lohkoketju antaa hänelle 100 000 000 satoshia. Bitcoin näkyy ulkoisesti (lompakoissa, pörsseissä) Bitcoinina, mutta oikeasti lohkoketjussa on kyse satoshien luomisesta ja liikuttamisesta. Ja maksimimääräksi on koodattu 2 100 000 000 000 000 satoshia.
6. Bitcoinia ei louhita tai mainata, vaan generoidaan. Kyse ei ole siis että tietsikat/näytönohjaimet yrittävät löytää löytämättömiä Bitcoineja aivan kuin löytämättömiä alkulukuja, vaan ne "vain generoivat" Bitcoineja. Näin se on Bitcoin-ohjelmistossa nimetty, "louhiminen" alkaa "Generate Bitcoin" -nappia painamalla. Ja kyseessä ei siis ole muu kuin laskentatehon lainaaminen lohkoketjun käyttöön, ja siitä saatava korvaus. Esim. jos koneen laskentateho on miljoonasosa Bitcoinin lohkoketjun laskentatehosta, niin koneen omistajalle pärähtää keskimäärin miljoonasosa generoiduista Bitcoineista.
7. Bitcoinien määrä voi vaikka tuhatkertaistua alle vuorokaudessa, jos pörssit vaan tekevät päätöksen että alkavat kutsua Bitcoiniksi 100 000 000 satoshin sijaan 100 000 satoshia. Tällöin Bitcoinin arvo putoaa tuhannesosaan. Tällöin Bitcoinia olisi psykologisesti helpompi käyttää, kun kaverille lähetettävä 20 euroa olisikin 1 Bitcoin eikä 0,001 Bitcoinia. Vastaavia splittejä tapahtuu osakkeissa vuosittain sadoille osakkeille, esim. Teslan määrä nelinkertaistettiin reilu vuosi sitten. Myös käänteiset splitit ovat yleisiä, koska esim. Nasdaqista lentää pihalle jos osakkeen arvo on liian kauan alle dollarissa. Se tapahtuuko sama Bitcoinille on oikeastaan 2-3 isoimman pörssin keskenään päätettävissä. Ja muut pörssit, ja lompakko-ohjelmistot joutuvat sitten tyytymään käyttämään samaa ratkaisua.
8. Ei Bitcoinin arvo nouse vain sen mukaan miten moni kauppa sitä ottaa vastaan. Maitolitran saa halvemmalla maksamalla käteisellä tai kortilla. Bitcoinilla maksaessa ostaminen on kalliimpaa ja hitaampaa. Ostajalle ja myyjälle Bitcoin-maksumahdollisuus ei tarjoa etuja. Laaja yleistyminen ei voisi olla mahdollista ilman transaktioiden nopeutumista ja halventumista. 14 vuoteen kehittymistä ei ole juuri tapahtunut. Arvon nousu on perustunut täysin muihin asioihin kuin yritysten ja asiakkaiden adaptaatioon.
9. Kukaan ei maksanut pizzasta 100 000 Bitcoinia. Ensimmäinen Bitcoin-ostos oli kaksi pizzaa 100 000 Bitcoinilla. Tämä kuvastaa Bitcoinin kehittäjien luottoa tulevaan arvon nousuun. Kukaan alusta lähtien mukana olleista ei merkittävästi rikastunut, ei ainakaan Bitcoinin avulla.
10. Bitcoinin genesis blockissa kiinnostavinta ei ole se brittilehden otsikko, vaan se että genesis blockiin on kryptattu Bitcoinin kehittäjän ikä Bitcoinin koodauksen alkuvuonna, Bitcoinin kehittäjän ikä lohkoketjun aloitusvuonna, Bitcoinin kehittäjän nimikirjaimet, Bitcoinin kehittäjän osavaltion lyhenne, ja kaksi viittausta Bitcoinin kehittäjän lempikirjailijaan. Itseasiassa osaa ei ole edes kryptattu, vaan siinähän ne osa lukee ihan paljaisiin silmiin, esim. F N DB (kryptasin nuo juuri itse sillä simppeleimmällä tavalla).
1. Bitcoin ei ole krypto. Craig Wright: "Cryptography is secret writing. Bitcoin is the exact opposite of that. Bitcoin is basically a public ledger”. Wright makes a distinction between Bitcoin and ecash systems which use technology to “cryptographically hide something”. Instead, Bitcoin is a “chain of evidence” that is “pretty much everything that those other systems that aim for anonymous transfer are not”."
2. Bitcoin ei ole ensimmäinen virtuaalivaluutta. 1990-2002 oli käytössä mm. sellaisia kuin eCash, B-money, Bit Gold ja Hashcash. Nuo kiellettiin tai menivät konkurssiin tms. Bitcoin yritti olla (ja taisi onnistua) parannus noihin verrattuna.
3. Bitcoin ei ole ensimmäinen lohkoketju. 80-luvulla oli jo monia käytössä.
4. Bitcoinin yhteydessä scarcity eli niukkuus ei tarkoita sitä että "niitä voi koskaan olla vain maksimissaan 21 miljoonaa". Vaan se tarkoittaa että määrälle on asetettu yläraja, kun taas esim. dollareissa ja euroissa sellaista ei ole asetettu. Mutta se mikä se yläraja on ei ole systeemin aloituksen jälkeen enää ratkaisevaa, kuin ehkä psykologisesti. Yläraja voisi yhtä hyvin olla 2,1 miljoonaa tai 210 miljoonaa.
5. Bitcoinin lohkoketju ei tunnista sellaista asiaa kuin Bitcoin. Sisäisesti lohkoketju käsittelee vain satosheja (oikea termi kai joku 8-bit integer tms), eli kun joku louhii Bitcoinin, lohkoketju antaa hänelle 100 000 000 satoshia. Bitcoin näkyy ulkoisesti (lompakoissa, pörsseissä) Bitcoinina, mutta oikeasti lohkoketjussa on kyse satoshien luomisesta ja liikuttamisesta. Ja maksimimääräksi on koodattu 2 100 000 000 000 000 satoshia.
6. Bitcoinia ei louhita tai mainata, vaan generoidaan. Kyse ei ole siis että tietsikat/näytönohjaimet yrittävät löytää löytämättömiä Bitcoineja aivan kuin löytämättömiä alkulukuja, vaan ne "vain generoivat" Bitcoineja. Näin se on Bitcoin-ohjelmistossa nimetty, "louhiminen" alkaa "Generate Bitcoin" -nappia painamalla. Ja kyseessä ei siis ole muu kuin laskentatehon lainaaminen lohkoketjun käyttöön, ja siitä saatava korvaus. Esim. jos koneen laskentateho on miljoonasosa Bitcoinin lohkoketjun laskentatehosta, niin koneen omistajalle pärähtää keskimäärin miljoonasosa generoiduista Bitcoineista.
7. Bitcoinien määrä voi vaikka tuhatkertaistua alle vuorokaudessa, jos pörssit vaan tekevät päätöksen että alkavat kutsua Bitcoiniksi 100 000 000 satoshin sijaan 100 000 satoshia. Tällöin Bitcoinin arvo putoaa tuhannesosaan. Tällöin Bitcoinia olisi psykologisesti helpompi käyttää, kun kaverille lähetettävä 20 euroa olisikin 1 Bitcoin eikä 0,001 Bitcoinia. Vastaavia splittejä tapahtuu osakkeissa vuosittain sadoille osakkeille, esim. Teslan määrä nelinkertaistettiin reilu vuosi sitten. Myös käänteiset splitit ovat yleisiä, koska esim. Nasdaqista lentää pihalle jos osakkeen arvo on liian kauan alle dollarissa. Se tapahtuuko sama Bitcoinille on oikeastaan 2-3 isoimman pörssin keskenään päätettävissä. Ja muut pörssit, ja lompakko-ohjelmistot joutuvat sitten tyytymään käyttämään samaa ratkaisua.
8. Ei Bitcoinin arvo nouse vain sen mukaan miten moni kauppa sitä ottaa vastaan. Maitolitran saa halvemmalla maksamalla käteisellä tai kortilla. Bitcoinilla maksaessa ostaminen on kalliimpaa ja hitaampaa. Ostajalle ja myyjälle Bitcoin-maksumahdollisuus ei tarjoa etuja. Laaja yleistyminen ei voisi olla mahdollista ilman transaktioiden nopeutumista ja halventumista. 14 vuoteen kehittymistä ei ole juuri tapahtunut. Arvon nousu on perustunut täysin muihin asioihin kuin yritysten ja asiakkaiden adaptaatioon.
9. Kukaan ei maksanut pizzasta 100 000 Bitcoinia. Ensimmäinen Bitcoin-ostos oli kaksi pizzaa 100 000 Bitcoinilla. Tämä kuvastaa Bitcoinin kehittäjien luottoa tulevaan arvon nousuun. Kukaan alusta lähtien mukana olleista ei merkittävästi rikastunut, ei ainakaan Bitcoinin avulla.
10. Bitcoinin genesis blockissa kiinnostavinta ei ole se brittilehden otsikko, vaan se että genesis blockiin on kryptattu Bitcoinin kehittäjän ikä Bitcoinin koodauksen alkuvuonna, Bitcoinin kehittäjän ikä lohkoketjun aloitusvuonna, Bitcoinin kehittäjän nimikirjaimet, Bitcoinin kehittäjän osavaltion lyhenne, ja kaksi viittausta Bitcoinin kehittäjän lempikirjailijaan. Itseasiassa osaa ei ole edes kryptattu, vaan siinähän ne osa lukee ihan paljaisiin silmiin, esim. F N DB (kryptasin nuo juuri itse sillä simppeleimmällä tavalla).