Kotimaan politiikka

[oppilas84]

On meillä kasassa todella uskottava ja ennakoitava hallitus. Mitäköhän seuraavaksi?

Toivottavasti Hallituksen kaatuminen.

 

[Jan11]

Ei tästä nyky hallituksesta ota kohta enää kukaan selvää.
Nyt sitten ollaan etsimässä keinoa perua kulttuurialalle kaavailtuja leikkauksia. Ensin tehdään budjetti jossa on tehty leikkauksia kulttuurialalle, sitten pidetään kestit kesärannassa kulttuuriväen kanssa, sitten kielletään vastuuministeriä julkaisemaan leikkauksia, sitten lähdetään suunnittelemaan budjettiriihessä sovittujen leikkausten perumista some myrskyn siivittämänä. Tämä linja kun jatkuu niin kohta kaikki leikkaukset on peruttu. Ja some huuto äänestyksen pohjalta.
On meillä kasassa todella uskottava ja ennakoitava hallitus. Mitäköhän seuraavaksi?

Keskustan peliä tämä näyttää olevan. Normaalisti sektoriministerit eivät toimi pääministerin ohjeen vastaisesti, vaikka oma puolue olisikin toista mieltä. Mutta nyt jostain syystä Kurvinen päätti noin toimia. Ehkä jossain vaiheessa avautuu, mistä tässä on kysymys.

Tuo, että Kurvinen oli esitellyt asian ministerien avustajille + Li Anderssonille, joka vastusti, ja katsonut sovituksi, on vähän outo sekin taustaltaan.
Vielä oudompaa on se, jos todella PM oli puhelimitse ohjannut Kurvista jättämään tuomatta asiaa vielä julkisuuteen, koska viisikon käsittely on tekemättä, mutta Kurvinen toi silti.

Sinällään leikkauksista sovittiin yleisellä tasolla jo viime maalis-huhtikuussa. Mutta normaalisti tuollaisessa tilanteessa se sektoriministeri sen viikon viivyttää, jotta puolueiden puheenjohtajat saa asian käydä läpi.

Se mitä nyt seurasi on, että jostain ne rahat on löydyttävä varsinkin, kun ministerikollega Vasemmistoliitosta eli Li Andersson pääsi A-Studiossa käyttämään tilanteen hyväksi ja vetämään kaikille muille puolueille aasinhatun päähän. Eikä ihme. Kulttuurisukua.

Sanna Marin kommentoi Antti Kurvisen toimia leikkauskohussa – ”Erittäin valitettavaa”

Pääministeri Sanna Marinin mukaan tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen tiesi hallitusviisikon aikovan etsiä ratkaisua Veikkaus-varojen korvaamiseksi päättäessään järjestää tiedotustilaisuuden leikkauksista.

www.is.fi

 

[Naamapalmu]

Ei tästä nyky hallituksesta ota kohta enää kukaan selvää.
Marinin viesti kulttuurileikkausten perumisesta pöyristytti poliitikkoja – "Lapset hiekkalaatikolla, ikävä Paavo Lipposta"
Nyt sitten ollaan etsimässä keinoa perua kulttuurialalle kaavailtuja leikkauksia. Ensin tehdään budjetti jossa on tehty leikkauksia kulttuurialalle, sitten pidetään kestit kesärannassa kulttuuriväen kanssa, sitten kielletään vastuuministeriä julkaisemaan leikkauksia, sitten lähdetään suunnittelemaan budjettiriihessä sovittujen leikkausten perumista some myrskyn siivittämänä. Tämä linja kun jatkuu niin kohta kaikki leikkaukset on peruttu. Ja some huuto äänestyksen pohjalta.
On meillä kasassa todella uskottava ja ennakoitava hallitus. Mitäköhän seuraavaksi?

Hallitusta näyttää johtavan kulloinkin äänekkäin somekansa.

Onko tämä hallitus tehnyt vieläkään yhtään leikkauspäätöstä?

edit: tai oikea kysymys lie, onko tästä hallituksesta tekemään leikkauspäätöksiä, jos muutaman kymmenen miljoonan leikkauksista nousee tällainen farssi

 

[Jpee]

Nyt on poliittisesti aivan sama perutaanko leikkaukset vai ei. Poliittinen isku tuosta on jo otettu. Nythän tämä uusi venkoilu ja selittely sekä käsittely saa hallituksen näyttämään vielä nolommalta. Jos Marin:lla olisi ollut selkärankaa niin olisi vaan myöntänyt, että tälläiset leikkaukset on hallituksessa sovittu ja sillä sipuli, koska ei ollut leikkauksia vastustanut paria viikkoa aikaisemminkaan "SDP:lle on kerrottu jo kaksi viikkoa sitten, mihin leikkaukset tulevat kohdentumaan, Kurvinen sanoi Iltalehdelle".
Pakko nostaa kyllä hattua Kurviselle, ettei lähtenyt kyyristelemään Marinille.
Ja varmasti tässä on ollut peliliike Keskustalla, mikä sinänsä ei ole ihme kun pitää yrittää pärjätä näin vasemmalla olevassa hallituksessa.

 

[Jpee]

Ihan hyvä kommentti Heikki Auttolta kyselytunnilla "Kokoomuksen kansanedustaja Heikki Autto pohti omassa puheenvuorossaan, tarvitaanko kyselytunnilla oppositiota ollenkaan. Niin raivopäisesti hallitus näitä esityksiään vastustaa"

Hallituspuolueet kulttuurileikkauksien kimpussa eduskunnan kyselytunnilla – kokoomuksesta ihmetellään: "Tarvitaanko täällä lainkaan oppositiota"

Kulttuurialan leikkaukset ja niiden mahdollinen peruminen kuumensivat eduskunnan kyselytunnilla enemmän hallituspuolueiden kuin opposition tunteita.

www.mtvuutiset.fi

Melkein tekisi mieli olla samaa mieltä...

 

[Atlantean]

Oli kyllä Orpolta ihan odotettu ja hyvä taktinen veto, että he sulkivat jo nyt persuilta hallituksen ovet. En missään vaiheessa pitänyt edes mahdollisena, että kokoomus oikeasti edes harkitsisi persujen kanssa hallitukseen menemistä, siitä ei meinaa tulisi mitään. Mitä järkeä ottaa hallituskumppani jonka ainoa tehtävä on valittaa ilman mitään omia ratkaisuja mihinkään, eikä mitään käsitystä yhteistyöstä, ainoastaan sen hankaloittaminen on linjana. Myös EU linjat täysin vastakkaiset ja nyt vielä ilmasto asiat. Täysin mahdoton yhtälö olisi ollut ja Orpo tienyt tämän kokoajan.

Orpon ytimekäs "Ei" oli myös selkeä "Ei" vieressä istuvalle Purralle, joka kyllä silminnähden hämmentyi tästä.

Seuraavan hallituksen kasaa todennäköisesti kokoomus joka saa nyt vielä lisää kannatusta kun otti niin selkän ilmastolinjan. Lottoan että seuraavassa hallituksessa nähdään kokoomus, sdp, vihreät ja rkp mikäli se riittää enemmistöhallitukseen, jos ei niin keskusta houkutellaan mukaan. Vihreät tulevat kyllä olemaan seuraavassakin hallituksessa, niin selkeästi ja paljon ilmastomuutos painaa kaikkien puolueiden kupissa paitsi persujen, että vihreät otetaan jo siitä syystä varmasti mukaan.

 

[Propatria]

Orpolta tuo on myös iso riski lähteä ilmastohössötykseen mukaan ja hakemaan hallituskumppaneita vasemmalta. Yrittäjät äänestävät jo nykyään paljon persuja, joten jos linja painuu yhtään enempää vasemmalle, niin odotettavissa on että vähemmän liberaalit kokoomuslaiset alkavat valua yhä enemmän persujen taakse. Ihan kaikkia kun ei edes Orpo voi miellyttää.

Odotellaanhan seuraavia galluppeja miten se uusi vihreä linja alkaa purra perinteisiin äänestäjiin. Maahanmuuton suhteen tuo kokoomuksen linja poukkoilee miten sattuu, joten siitä on turhaa mitään johtopäätöksiä vetää.

 

[baggio]

Mitä järkeä ottaa hallituskumppani jonka ainoa tehtävä on valittaa ilman mitään omia ratkaisuja mihinkään, eikä mitään käsitystä yhteistyöstä, ainoastaan sen hankaloittaminen on linjana. Myös EU linjat täysin vastakkaiset ja nyt vielä ilmasto asiat. Täysin mahdoton yhtälö olisi ollut ja Orpo tienyt tämän kokoajan.

Antaa persuille vähän (siinä yhdessä asiassa) niin saa kaverikseen kumileimasimen jolla saa paljon omia asioita läpi. Hyvä tilaisuus kokoomukselle ja parempi kumppani kuin vasemmistopuolueet jotka osaavat vaatia eivätkä hevin hyväksy kokoomuksen asioita.

 

[Atlantean]

Antaa persuille vähän (siinä yhdessä asiassa) niin saa kaverikseen kumileimasimen jolla saa paljon omia asioita läpi. Hyvä tilaisuus kokoomukselle ja parempi kumppani kuin vasemmistopuolueet jotka osaavat vaatia eivätkä hevin hyväksy kokoomuksen asioita.

Tavallaan joo, mutta onko se sitten fiksua politiikkaa, niin mielestäni ei. Kyllä mä uskon, että kokeneet poliitikot tietää että paras tapa ja varsinkin maan etu on edelleen se kun vaikuttamaan päästään monelta eri suunnalta, eikä ajeta pelkästään omia asioita. Uskon, että tämä on kokoomuksenkin linja, että parasta jälkeä syntyy yhteistyöllä. Tai näin voisi ainakin toivoa lähtökohtaisesti. Pysyn siis kannassani, että kokoomus todella sulki persut ulos hallituksesta jo nyt ihan tietoisella peliliikkeellä.

 

[Propatria]

Tavallaan joo, mutta onko se sitten fiksua politiikkaa, niin mielestäni ei. Kyllä mä uskon, että kokeneet poliitikot tietää että paras tapa ja varsinkin maan etu on edelleen se kun vaikuttamaan päästään monelta eri suunnalta, eikä ajeta pelkästään omia asioita. Uskon, että tämä on kokoomuksenkin linja, että parasta jälkeä syntyy yhteistyöllä. Tai näin voisi ainakin toivoa lähtökohtaisesti. Pysyn siis kannassani, että kokoomus todella sulki persut ulos hallituksesta jo nyt ihan tietoisella peliliikkeellä.

Seuraavassa gallupissa prosentti laskua, niin Petterin takki kääntyy nopemmin kuin kissan kerkeää sanoa.

 

[Atlantean]

Seuraavassa gallupissa prosentti laskua, niin Petterin takki kääntyy nopemmin kuin kissan kerkeää sanoa.

Uskon, että gallupkannatus nousee. Kokoomus on saanut kiitosta kaikilta puolueilta paitsi persuilta tästä yllättävän ehdottomasta ilmastolinjasta ja sekin varmasti vaikuttaa positiivisesti ihmisten mielipiteisiin. Vielä kun tämä asia kasvaa päivä päivältä ihmisten mielessä tärkeämmäksi asiaksi, niin sekin tuo heille nostetta tämän tiukan ilmastolinjan myötä. Tai sitten ei, mutta uskon, että se prosentti menee ylös ei alas.

 

[Propatria]

Uskon, että gallupkannatus nousee. Kokoomus on saanut kiitosta kaikilta puolueilta paitsi persuilta tästä yllättävän ehdottomasta ilmastolinjasta ja sekin varmasti vaikuttaa positiivisesti ihmisten mielipiteisiin. Vielä kun tämä asia kasvaa päivä päivältä ihmisten mielessä tärkeämmäksi asiaksi, niin sekin tuo heille nostetta tämän tiukan ilmastolinjan myötä. Tai sitten ei, mutta uskon, että se prosentti menee ylös ei alas.

Onneksi ei ole uskon asia. Taisi kokoomus saada buustia gallupkannatukseen kun otti hyvin persumaisen linjan humanitaariseen maahanmuuttoon. Äkkiä se kannatus voi sieltä sulaa, jos alkaa flirttailemaan vasemmistopuolueiden kanssa.

 

[JCSH]

En kyllä käsitä miksi tuo Kokoomuksen linjaus tuntuu jotenkin yllätykseltä näin monille. Tai että tuota ylipäätänsä pidetään jotenkin linjan muutoksena Kokoomukselle.
Ne ovat kuitenkin liputtaneet jo vaikka kuinka pitkään päästövähennysten tarpeellisuudesta ja halunneet tiukempia tavoitteita niin se mikä olisi iso muutos olisi jos ne olisivat sanoneet että ovat valmiita höllentämään noita. Joo, nykyinen hallitus puski tuota hiilineutraalisuustavoitetta 10 vuotta eteenpäin mutta kun se on kerran puskettu eteenpäin niin kyllä se aika helvetisti söisi Kokoomuksen ilmastonmuutoslinjan uskottavuutta jos sitä nyt sitten alettaisiin heidän toimesta pakittamaan.

*edit*
Etenkin kun katsotaan mitä on tapahtunut päästöoikeuksien hinnoille tässä parin vuoden sisään niin se vain lisää motivaatiota pitää nuo tavoitteet vähintäänkin entisellään.

 

[Jan11]

En kyllä käsitä miksi tuo Kokoomuksen linjaus tuntuu jotenkin yllätykseltä näin monille. Tai että tuota ylipäätänsä pidetään jotenkin linjan muutoksena Kokoomukselle.
Ne ovat kuitenkin liputtaneet jo vaikka kuinka pitkään päästövähennysten tarpeellisuudesta ja halunneet tiukempia tavoitteita niin se mikä olisi iso muutos olisi jos ne olisivat sanoneet että ovat valmiita höllentämään noita. Joo, nykyinen hallitus puski tuota hiilineutraalisuustavoitetta 10 vuotta eteenpäin mutta kun se on kerran puskettu eteenpäin niin kyllä se aika helvetisti söisi Kokoomuksen ilmastonmuutoslinjan uskottavuutta jos sitä nyt sitten alettaisiin heidän toimesta pakittamaan.

*edit*
Etenkin kun katsotaan mitä on tapahtunut päästöoikeuksien hinnoille tässä parin vuoden sisään niin se vain lisää motivaatiota pitää nuo tavoitteet vähintäänkin entisellään.

Onko se nyt kuitenkin yllätys vain lähinnä perussuomalaisille?
En ainakaan vielä ole kuullut muualta hämmennystä tai yllättyneisyyttä.

 

[Propatria]

En kyllä käsitä miksi tuo Kokoomuksen linjaus tuntuu jotenkin yllätykseltä näin monille. Tai että tuota ylipäätänsä pidetään jotenkin linjan muutoksena Kokoomukselle.
Ne ovat kuitenkin liputtaneet jo vaikka kuinka pitkään päästövähennysten tarpeellisuudesta ja halunneet tiukempia tavoitteita niin se mikä olisi iso muutos olisi jos ne olisivat sanoneet että ovat valmiita höllentämään noita. Joo, nykyinen hallitus puski tuota hiilineutraalisuustavoitetta 10 vuotta eteenpäin mutta kun se on kerran puskettu eteenpäin niin kyllä se aika helvetisti söisi Kokoomuksen ilmastonmuutoslinjan uskottavuutta jos sitä nyt sitten alettaisiin heidän toimesta pakittamaan.

*edit*
Etenkin kun katsotaan mitä on tapahtunut päästöoikeuksien hinnoille tässä parin vuoden sisään niin se vain lisää motivaatiota pitää nuo tavoitteet vähintäänkin entisellään.

Vaikkei itse kunnianhimo ilmastotoimissa tulisi yllätyksenä, niin se, että noilla puheilla yrittäisi sulkea persut pois hallituksesta, tarkoittaa vääjäämättä sitä, että joutuu tekemään yhteistyötä vasemmistopuolueiden kanssa talouspolitiikassa. Oma veikkaus että keskiverto kokoomusäänestäjä pitää talouspolitiikkaa tärkeämpänä kuin väkisin nopeutettua ilmastopolitiikkaa.

 

[JCSH]

Vaikkei itse kunnianhimo ilmastotoimissa tulisi yllätyksenä, niin se, että noilla puheilla yrittäisi sulkea persut pois hallituksesta, tarkoittaa vääjäämättä sitä, että joutuu tekemään yhteistyötä vasemmistopuolueiden kanssa talouspolitiikassa. Oma veikkaus että keskivero kokoomusäänestäjä pitää talouspolitiikkaa tärkeämpänä kuin väkisin nopeutettua ilmastopolitiikkaa.

Ilmastopolitiikka on talouspolitiikkaa. Ja esimerkiksi EK tukee tuota 2035 tavoitetta.
Lisäksi tuo 2035 tavoite on sellainen millä on kansan joukossa todella vahvaa tukea:

https://ek.fi/wp-content/uploads/Tiedotekuva.pdf

Kuvaavaa on että vain 13% kansasta vastustaa sitä jyrkästi.

 

[Propatria]

Ilmastopolitiikka on talouspolitiikkaa. Ja esimerkiksi EK tukee tuota 2035 tavoitetta.
Lisäksi tuo 2035 tavoite on sellainen millä on kansan joukossa todella vahvaa tukea:

https://ek.fi/wp-content/uploads/Tiedotekuva.pdf

Kuvaavaa on että vain 13% kansasta vastustaa sitä jyrkästi.

Outo tulkinta. 29% on vahva tuki. Lopuilla ehdollinen eli todennäköisesti hintalappu ei saa olla mikä tahansa vaikka tavoite on jalo. Tuo aikataulu joka tapauksessa maksaa enemmän kuin hitaampi, ja jollekin se lasku lankeaa.

 

[Jan11]

Outo tulkinta. 29% on vahva tuki. Lopuilla ehdollinen eli todennäköisesti hintalappu ei saa olla mikä tahansa vaikka tavoite on jalo. Tuo aikataulu joka tapauksessa maksaa enemmän kuin hitaampi, ja jollekin se lasku lankeaa.

Taustalla on myös tilannekuva. Muilla puolueilla tilannekuva ilmastonmuutoksesta on, että ilmastonmuutos on asia, joka on kaiken muun politiikan taustassa määräävä pohjatekijä.
Siis analogisesti samaan tapaan, kuin se, että olemme Venäjän naapuri ei ole pelkkää ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, vaan se on kaiken muun politiikan taustalla määräävänä pohjatekijänä.

Tässä asiassa taitaa Persuilla (+ Ano) vaan olla yksin erilainen tilannekuva kuin kaikilla muilla eduskuntapuolueilla.

 

[JCSH]

Outo tulkinta. 29% on vahva tuki. Lopuilla ehdollinen eli todennäköisesti hintalappu ei saa olla mikä tahansa vaikka tavoite on jalo. Tuo aikataulu joka tapauksessa maksaa enemmän kuin hitaampi, ja jollekin se lasku lankeaa.

63% kannattaa, 19% neutraalia ja 13% vastustaa. Kyllä tuo viittaa aika vahvaan tukeen.

Ja joo, hintalappu ei saa olla mikä tahansa. Mutta järkevästi toteutettuna tuo tulee olemaan kansantalouden kannalta paljon parempi asia kuin että sitä viivästytetään. Kuten tuossa jo tuli todettua, hiilineutraalisuus tulee olemaan erittäin tärkeää yritysten kilpailukyvyn kannalta.
Lisäksi tuo avaa todella paljon mahdollisuuksia niin korkeaan teknologiaan kuin biotuotteisiinkin.

 

[Jeesbox]

Itse uskon että PS taipuu, mutta myyvät jonkin saavutuksen voittona. Eli normaalia politiikkaa siis.

Toisin sanoen myyvät perseensä Sit alkaa älämölö Persujen kannattajien joukossa ja on aika kaivaa popparit esiin

 

[Propatria]

No kuvitelkaa te vasemmalla mitä haluatte. Jos seuraava gallup näyttää laskua kokoomukselle, niin Petterin takki heilahtaa kerrasta ympäri ja voidaan taas lopettaa keskustelu tästä. Nuo ei ole kuin sanahelinää ja mutuilua, että nopeutettu hiilineutraalisuus olisi jotenkin positiivista kansantalouden kannalta, mutta sillähän se on helppo myydä. Kaikki bisnes kun ei liity ilmastoon tänäkään päivänä, vaikka se sellaisena halutaankin esittää.

 

[JCSH]

No kuvitelkaa te vasemmalla mitä haluatte

Ihan selvyyden vuoksi, en ole vasemmalla.

Kaikki bisnes kun ei liity ilmastoon tänäkään päivänä, vaikka se sellaisena halutaankin esittää.

Oikeastaan käytännössä kaikki bisnes liittyy ilmastoon tavalla tai toisella. Sellainen bisnes joka ei tarvitse energiaa on aika harvassa.

 

[Propatria]

Ihan selvyyden vuoksi, en ole vasemmalla.



Oikeastaan käytännössä kaikki bisnes liittyy ilmastoon tavalla tai toisella. Sellainen bisnes joka ei tarvitse energiaa on aika harvassa.

Ei. Vaikka kaikki tarvitsee sähköä, niin valtaosa pienyrittäjistä ei joudu tekemisiin tämän ilmastohömpän kanssa päivittäin. Korkeintaan kun kaikki kulut nousee, niin suurin osa kiroaa kohonneita kuluja, kun bisnekset joutuu tiukemmalle. Iso näistä lienee niitä, jotka esittämäsi graafin mukaan antavat ehdollisen hyväksyntänsä hiilineutraaliustavoitteille, mutta kanta voi muuttua siinä kohtaa kun se konkretisoituu laskun maksussa.

Mutta yhtä kaikki, tämä on samaa mutuilua puolin ja toisin, vaikka kuin yritetään asiantuntijaa esittää.

 

[JCSH]

Ei. Vaikka kaikki tarvitsee sähköä, niin valtaosa pienyrittäjistä ei joudu tekemisiin tämän ilmastohömpän kanssa päivittäin. Korkeintaan kun kaikki kulut nousee, niin suurin osa kiroaa kohonneita kuluja, kun bisnekset joutuu tiukemmalle. Iso näistä lienee niitä, jotka esittämäsi graafin mukaan antavat ehdollisen hyväksyntänsä hiilineutraaliustavoitteille, mutta kanta voi muuttua siinä kohtaa kun se konkretisoituu laskun maksussa.

Mutta nämä pienyrittäjät ovat yksi esimerkki siitä miksi tuohon hiilineutraalisuuteen pitääkin pyrkiä. Koska jos se energiantuotanto pysyy hiili-intensiivisenä niin lopputuloksena on se että juurikin nämä pienyrittäjät joutuvat maksamaan enemmän siitä sähköstä, enemmän siitä logistiikasta, enemmän siitä lämmityksestä.

 

[Propatria]

Mutta nämä pienyrittäjät ovat yksi esimerkki siitä miksi tuohon hiilineutraalisuuteen pitääkin pyrkiä. Koska jos se energiantuotanto pysyy hiili-intensiivisenä niin lopputuloksena on se että juurikin nämä pienyrittäjät joutuvat maksamaan enemmän siitä sähköstä, enemmän siitä logistiikasta, enemmän siitä lämmityksestä.

Ja sulla on varmaan joku esimerkki että jos hiilineutraaliuteen päästään, niin energia on jotenkin halvempaa sen jälkeen?

 

[Jage]

Ja sulla on varmaan joku esimerkki että jos hiilineutraaliuteen päästään, niin energia on jotenkin halvempaa sen jälkeen?

Sitä kutsutaan lapsenuskoksi. Tarpeeksi kovaa kun toivoo ja pistää silmät kiinni niin faktaksi muuttuu.

 

[Propatria]

Sitä kutsutaan lapsenuskoksi. Tarpeeksi kovaa kun toivoo ja pistää silmät kiinni niin faktaksi muuttuu.

Nojoo, viimeksi kun tarkistin, niin ympäristöystävällisesti tuotettu sähkö oli kaikesta kalleinta. Jännä juttu kun jäi ottamatta se sopimus. Vaikeaa tehdä ilmastotekoja kun siitä on tehty niin helvetin kallista.

 

[JCSH]

Ja sulla on varmaan joku esimerkki että jos hiilineutraaliuteen päästään, niin energia on jotenkin halvempaa sen jälkeen?

Kyllä koska sitten ei tarvitse maksaa jatkuvasti nousevista päästöoikeuksista. On selvää että noiden päästöoikeuksien hinnat tulevat nousemaan tulevaisuudessa. Ne ovat jo tässä muutaman vuoden sisään tyyliin 20-kertaistuneet joka on aiheuttanut todella suurta sähkön hinnannousua etenkin niillä alueilla jotka nojaa fossiilisiin. Päästöoikeuksien hinnannousu on myös syy miksi turpeen energiakäyttö tulee kuolemaan pois parin vuoden sisään.

 

[Propatria]

Kyllä koska sitten ei tarvitse maksaa jatkuvasti nousevista päästöoikeuksista. On selvää että noiden päästöoikeuksien hinnat tulevat nousemaan tulevaisuudessa. Ne ovat jo tässä muutaman vuoden sisään tyyliin 20-kertaistuneet joka on aiheuttanut todella suurta sähkön hinnannousua etenkin niillä alueilla jotka nojaa fossiilisiin. Päästöoikeuksien hinnannousu on myös syy miksi turpeen energiankäyttö tulee kuolemaan pois parin vuoden sisään.

Ja mites nämä päästöoikeudet näkyy normaalin pienyrittäjän elämässä? Omat pienyrittäjätutut ostaa sähkönsä ihan siinä missä yksityishenkilötkin. Yleensä siis ottavat sen sopparin mikä sattuu halvin olemaan ja se ei ole se tuulivoima. Isommat yritykset tottakai voivat sopia ihan omanlaisiansa soppareita, mutta en minä niistä puhukaan.

 

[Jan11]

Ja sulla on varmaan joku esimerkki että jos hiilineutraaliuteen päästään, niin energia on jotenkin halvempaa sen jälkeen?

Tällä hetkellä jo tuulivoima on edullisin energiamuoto infra- ja rakentamiskustannukset huomioonottaen.
Mutta pohjoismaisessa markkinajärjestelmässä spot-hinta määräytyy aina kalleimman tuotantotavan mukaan. Kalleimpia tuotantotapoja päästöoikeus huomioonottaen on nykyisin ne fossiiliset.

Edit: Prof. Peter Lund on jo jonkin aikaa puhunut siitä, miten meidän energiamarkkinajärjestelmä tarvitsisikin jo muutoksen, koska tuo hinnanmuodostuksen tapa on vanhentunut, ja (hänen mukaansa) tuottaa näinä korkeiden hintojen aikana ns. ansaitsematonta windwall-voittoa tiettyjen energiamuotojen tuottajille - tavallaan heidän kannattaa siis säilyttää näitä hinnoittelun pohjana olevia kalleimpia fossiilisia tuotantotapoja koska ne nostavat sitä hintaa, vaikka päästöikeuksien hinnat pitävätkin huolen siitä, että juuri ne eivät tietenkään tuota. Siis kehämäinen hinnanmuodostus.
Itse en ole asiantuntija ollenkaan näissä, lähinnä referoin hänen juttujaan tuossa. Hänhän on kiistattomasti kovimpia asiantuntijoita, mitä meillä aiheeseen on.

Taitaa Suomessa olla pohjoismaista korkein fossiilisten osuus energiasta, mutta meilläkin jo 85 pinnaa on hiilineutraalia.
Norjassa 98 pinnaa.

 

[JCSH]

Ja mites nämä päästöoikeudet näkyy normaalin pienyrittäjän elämässä? Omat pienyrittäjätutut ostaa sähkönsä ihan siinä missä yksityishenkilötkin. Yleensä siis ottavat sen sopparin mikä sattuu halvin olemaan ja se ei ole se tuulivoima. Isommat yritykset tottakai voivat sopia ihan omanlaisiansa soppareita, mutta en minä niistä puhukaan.

Siten että se sähkönhinta tulee nousemaan enemmän mitä enemmän on sitä fossiilista. Toki Suomen kohdalla se fossiilisen sähkön määrä alkaa oleen sen verta pientä että melkein tärkeämpää on lämmityskustannukset.

 

[Propatria]

Tällä hetkellä jo tuulivoima on edullisin energiamuoto infra- ja rakentamiskustannukset huomioonottaen.
Mutta pohjoismaisessa markkinajärjestelmässä spot-hinta määräytyy aina kalleimman tuotantotavan mukaan. Kalleimpia tuotantotapoja päästöoikeus huomioonottaen on nykyisin ne fossiiliset.

Taitaa Suomessa olla pohjoismaista korkein fossiilisten osuus energiasta, mutta meilläkin jo 85 pinnaa on hiilineutraalia.
Norjassa 98 pinnaa.

Mitä väliä sillä halvalla tuottamisella on jos se on kuluttajalle kalleinta? Vai onko tuossa tapahtunut jo muutos? En minä ainakaan sähköstä halua enempää sillä maksaa, että kuvittelen pelastavani maapallon.

 

[Jan11]

Mitä väliä sillä halvalla tuottamisella on jos se on kuluttajalle kalleinta? Vai onko tuossa tapahtunut jo muutos? En minä ainakaan sähköstä halua enempää sillä maksaa, että kuvittelen pelastavani maapallon.

Siirto meillä kallista on, ei se sähkön hinta. Vaikka toki omassa skaalassamme on nyt huipussaan, muualla on vielä tyyriimpää.
Pohjoismaissa sähkö on, koska on jo varsin hiilineutraalia, ihan sieltä euroopan edullisimmasta päästä. Huolimatta siitä pohjoismaisessa verotuksesta.

Edit: Ja muuten juuri siksi poliitikkojen pitää toimia = säännellä, verottaa ja töniä eteenpäin, että sinä, minä, Hentun Liisa ja moni muu ei tosiaan käytännön elämässään mielellään maksa mistään enempää, eikä myöskään juuri näe mielellään enempää vaivaa.
Poliitikoilta se ei vaadi muuta kuin rohkeutta tehdä päätöksiä, vaikka se joissain puolueissa saattaisikin vaikeuttaa omaa uudelleenvalintaa. Sehän se politiikan suurin vaikeus aina on.

 

[JCSH]

Mitä väliä sillä halvalla tuottamisella on jos se on kuluttajalle kalleinta? Vai onko tuossa tapahtunut jo muutos? En minä ainakaan sähköstä halua enempää sillä maksaa, että kuvittelen pelastavani maapallon.

Siinä on tapahtumassa muutos. Päästöoikeuksien hinta nousee, viimeisen parin vuoden aikana se on suorastaan raketoinut.

Energia | Hiilipäästöjen hinnannousu Euroopassa on lyönyt kaikki ennusteet, ja sen seurauksena turpeesta tuli ”järkyttävän kallista”

Päästöoikeuksien kallistuminen iskee Heleniin ja muihin kaukolämpöyhtiöihin.

www.hs.fi

Yhtiön toimitusjohtaja Markus Hassinen sanoo, että nykyisellä päästöoikeuden hinnalla turpeen käyttäminen on ”järkyttävän kallista”.

”Se on todella kallis polttoaine. Turveverosta ja päästöoikeudesta tuleva kustannus on nyt 22 euroa megawattitunnille. Nämä kaksi elementtiä yhdessä vastaavat jo biopolttoaineen hintaa, eikä mukana edes ole turpeen raaka-ainekustannusta”, Hassinen kertoo.

Ja tuo lukema on ajalta jolloin ETS hinta oli 40 euron paikkeilla. Nyt se on noussut siitä 60 euron paikkeille.

 

[Propatria]

Siten että se sähkönhinta tulee nousemaan enemmän mitä enemmän on sitä fossiilista. Toki Suomen kohdalla se fossiilisen sähkön määrä alkaa oleen sen verta pientä että melkein tärkeämpää on lämmityskustannukset.

Ei se varmaan ihan noin yksiselitteistä ole. Esim. oman ikäiset yrittäjäkaverit alkavat olla lähellä eläkeikää 2035, joten olen aivan varma, että niitä kiinnostaa enemmän tällä hetkellä viivan alle jäävä tulos, kuin se, mitä yritysten sähkö silloin maksaa. Tällä hetkellä varmaan eniten niitä vituttaa kohonneet polttoaineen hinnat+ muu vihreä siirtymä mikä kasvattaa kuluja. Tämä ihan näin kokemuspohjaisten keskustelujen perusteella.

Tiedän että moni noista on äänestänyt kokoomusta ja muutama toimii myös paikallispolitiikassa kokoomuksen riveissä, mutta siirtyminen persuihin on hyvin lähellä, jos Petteri alkaa flirttailla vasemmiston kanssa enemmälti.

 

[Propatria]

Siirto meillä kallista on, ei se sähkön hinta. Vaikka toki omassa skaalassamme on nyt huipussaan, muualla on vielä tyyriimpää.
Pohjoismaissa sähkö on, koska on jo varsin hiilineutraalia, ihan sieltä euroopan edullisimmasta päästä. Huolimatta siitä pohjoismaisessa verotuksesta.

Edit: Ja muuten juuri siksi poliitikkojen pitää toimia = säännellä, verottaa ja töniä eteenpäin, että sinä, minä, Hentun Liisa ja moni muu ei tosiaan käytännön elämässään mielellään maksa mistään enempää, eikä myöskään juuri näe mielellään enempää vaivaa.
Poliitikoilta se ei vaadi muuta kuin rohkeutta tehdä päätöksiä, vaikka se joissain puolueissa saattaisikin vaikeuttaa omaa uudelleenvalintaa. Sehän se politiikan suurin vaikeus aina on.

En puhunut siirrosta, vaan ihan sähkön hinnasta, joka ainakin viimeksi kun tarkistin kilpailutuksen yhteydessä, oli kaikista kalleinta jos se oli tuotettu ympäristöystävällisesti. Jos asuu jossain 10 neliön kerrostaloasunnossa niin ei kai tuolla mitään väliä ole, mutta omakotitalossa sillä hinnalla todellakin on väliä.

 

[Jan11]

En puhunut siirrosta, vaan ihan sähkön hinnasta, joka ainakin viimeksi kun tarkistin kilpailutuksen yhteydessä, oli kaikista kalleinta jos se oli tuotettu ympäristöystävällisesti. Jos asuu jossain 10 neliön kerrostaloasunnossa niin ei kai tuolla mitään väliä ole, mutta omakotitalossa sillä hinnalla todellakin on väliä.

Itse kilpailutan säännöllisesti sähkön useisiin kiinteistöihin. Viime vuodet edullisinta määräaikaista (yleensä haen vuoden tai kahden sopimusta) on olleet fossiilivapaat sopimukset (eli käytännössä yhdistelmä josssa aurinko- tuuli-, vesi-, ydinvoima). Keväällä viimeksi kilpailuttaessa edullisin oli Lumpeen tuulisähkö.
Jos luet sähkön hinta -ketjua, huomaat, että se Lumpeen tuulisähkösopimus oli edullisin suurimman osan tätä vuotta. Juuri nyt pariin kuukauteen ei ole ollut.

Mutuna: päästöoikeuksien raketoineet hinnat on kenties muuttaneet pelin hengen lopullisesti, mikä sen tavoitekin toki on ollut.
2013 kolme euroa / hiilidioksiditonni. Nyt jo yli 60€ / hiilidioksiditonni.

Päästökauppa näytti kyntensä

Päästöoikeuksien kallistuminen on lyhyessä ajassa vähentänyt päästöjä aiheuttavien polttoaineiden käyttöä. — Päästökauppa toimii tehokkaasti, kunhan sen annetaan toimia, toteaa Energiateollisuus ry:n johtaja <b>Jari Kostama</b>.

www.energiauutiset.fi

 

[Propatria]

Itse kilpailutan säännöllisesti sähkön useisiin kiinteistöihin. Viime vuodet edullisinta määräaikaista (yleensä haen vuoden tai kahden sopimusta) on olleet fossiilivapaat sopimukset (eli käytännössä yhdistelmä josssa aurinko- tuuli-, vesi-, ydinvoima). Keväällä viimeksi kilpailuttaessa edullisin oli Lumpeen tuulisähkö.
Jos luet sähkön hinta -ketjua, huomaat, että se Lumpeen tuulisähkösopimus oli edullisin suurimman osan tätä vuotta. Juuri nyt pariin kuukauteen ei ole ollut.

Mutuna: päästöoikeuksien raketoineet hinnat on kenties muuttaneet pelin hengen lopullisesti, mikä sen tavoitekin toki on ollut.
2013 kolme euroa / hiilidioksiditonni. Nyt jo yli 60€ / hiilidioksiditonni.

Päästökauppa näytti kyntensä

Päästöoikeuksien kallistuminen on lyhyessä ajassa vähentänyt päästöjä aiheuttavien polttoaineiden käyttöä. — Päästökauppa toimii tehokkaasti, kunhan sen annetaan toimia, toteaa Energiateollisuus ry:n johtaja <b>Jari Kostama</b>.

www.energiauutiset.fi

Sen verran kävin katsomassa että kalliimpia nuo lumpeen uudet sopimukset on kuin oma, joka on ihan fossiilisilla tuotettua. En nyt heti muista mitä omalta sähköyhtiöltä olisi hinta ollut noille fossiilittomille, mutta kalliimpi joka tapauksessa kuin nykyinen oma sopimus. Ei siinä jos ensi kerralla paremman tarjouksen antavat fossiilittomasta sähköstä, niin tokihan sen voin sitten ottaa. Ja jos haluavat fossiilittomiin siirtyä, niin pakkohan sen hinnankin on silloin olla halvempi. Suurin osa paljon sähköä kuluttavista valitsee kuitenkin sen hinnan, ei tuottamistavan perusteella.

Mutta ei sen enempää sähkönhinnasta kun ollaan väärässä ketjussa.

 

[Jan11]

Sen verran kävin katsomassa että kalliimpia nuo lumpeen uudet sopimukset on kuin oma, joka on ihan fossiilisilla tuotettua. En nyt heti muista mitä omalta sähköyhtiöltä olisi hinta ollut noille fossiilittomille, mutta kalliimpi joka tapauksessa kuin nykyinen oma sopimus. Ei siinä jos ensi kerralla paremman tarjouksen antavat fossiilittomasta sähköstä, niin tokihan sen voin sitten ottaa. Ja jos haluavat fossiilittomiin siirtyä, niin pakkohan sen hinnankin on silloin olla halvempi. Suurin osa paljon sähköä kuluttavista valitsee kuitenkin sen hinnan, ei tuottamistavan perusteella.

Mutta ei sen enempää sähkönhinnasta kun ollaan väärässä ketjussa.

Sähkön hinta on tosiaan raketoinut tänä syksynä, joten minkä tahansa sopimuksen pitäisi nyt olla selvästi kalliimpi kuin aikaisemmin kilpailutetun. Nopeasti vilkaistuna kuitenkin politiikkatoimet on toimineet. Tällä hetkellä edullisin kiinteähintainen, minkä löysin on sekin ”Tuote: CO2-vapaa kiinteähintainen yleissähkö. Sähkö on 100 % Co2-vapaata.”

Politiikasta sen verran, että kuulun itsekin 2030-luvulla eläköityviin, mutta sekä itse, että oma kupla ajattelee jo varsin toisin kuin mitä itsellä jää viivan alle. Yleisesti ottaen mun kuplassa ajatellaan millainen maa ja maailma jää lapsille ja lastenlapsille. Se pätee niin talouteen kuin maapalloonkin. Ja yhdistää palkansaajat, yrittäjät, hallitusammattilaiset ja ne muutamat tuntemani ”vapaaherrat ja -rouvat”, joiden ei enää juuri tarvitse työtä tehdä.

Lainaan tässä nyt Kalle Isokalliota. Hän ennusti, että se puolue, joka ensin ymmärtää muuttaa viestinsä osumaan juuri tuohon, tulee vielä nousemaan valtapuolueeksi. Koska eläkeläisiä ja kohtuullisen pian eläköityviä on valtava määrä, ja he on suhteellisesti ahkerimpia äänestämään. Ja vaikka heitä haukutaan itsekkäiksi sukupolviksi, monen elämismaailmassa lastenlapset ja lapset on etusijalla.
Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja talouden vaikutukset on juuri niitä asioita, jotka on helppo konkretisoida ko. kohderyhmälle.

Sen sijaan tuo ei toki toimi niihin, joiden fokus on jokapäiväisessä toimeentulemisessa. Heitäkin on tietysti valtava määrä. Mutta tilastollisesti heikompi äänestysaktiivisuus. Joten siinä mielessä Isokallio varmaan osui ihan kohdalleen.

 

[Propatria]

Sähkön hinta on tosiaan raketoinut tänä syksynä, joten minkä tahansa sopimuksen pitäisi nyt olla selvästi kalliimpi kuin aikaisemmin kilpailutetun. Nopeasti vilkaistuna kuitenkin politiikkatoimet on toimineet. Tällä hetkellä edullisin kiinteähintainen, minkä löysin on sekin ”Tuote: CO2-vapaa kiinteähintainen yleissähkö. Sähkö on 100 % Co2-vapaata.”

Politiikasta sen verran, että kuulun itsekin 2030-luvulla eläköityviin, mutta sekä itse, että oma kupla ajattelee jo varsin toisin kuin mitä itsellä jää viivan alle. Yleisesti ottaen mun kuplassa ajatellaan millainen maa ja maailma jää lapsille ja lastenlapsille. Se pätee niin talouteen kuin maapalloonkin. Ja yhdistää palkansaajat, yrittäjät, hallitusammattilaiset ja ne muutamat tuntemani ”vapaaherrat ja -rouvat”, joiden ei enää juuri tarvitse työtä tehdä.

Lainaan tässä nyt Kalle Isokalliota. Hän ennusti, että se puolue, joka ensin ymmärtää muuttaa viestinsä osumaan juuri tuohon, tulee vielä nousemaan valtapuolueeksi. Koska eläkeläisiä ja kohtuullisen pian eläköityviä on valtava määrä, ja he on suhteellisesti ahkerimpia äänestämään. Ja vaikka heitä haukutaan itsekkäiksi sukupolviksi, monen elämismaailmassa lastenlapset ja lapset on etusijalla.
Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja talouden vaikutukset on juuri niitä asioita, jotka on helppo konkretisoida ko. kohderyhmälle.

Sen sijaan tuo ei toki toimi niihin, joiden fokus on jokapäiväisessä toimeentulemisessa. Heitäkin on tietysti valtava määrä. Mutta tilastollisesti heikompi äänestysaktiivisuus. Joten siinä mielessä Isokallio varmaan osui ihan kohdalleen.

Ei tässä ollut siitä kyse etteikö ajateltaisi mitä mahdetaan jättää jälkeen, vaan siitä, että kannattaako olla tavoitteissa niin vahvassa etunojassa muihin nähden. Todennäköisesti se tulee kalliimmaksi, kuin se, että jos olisi samat tavoitteet muiden kanssa, eikä sillä isossa kuvassa ole ilmaston kannalta mitään merkitystä, vaikka tavoitteet täyttyisi v. 2035. Ei tuosta asiasta taida asiantuntijoillakaan olla kovin yhtenäistä käsitystä.

 

[Jan11]

Ei tässä ollut siitä kyse etteikö ajateltaisi mitä mahdetaan jättää jälkeen, vaan siitä, että kannattaako olla tavoitteissa niin vahvassa etunojassa muihin nähden. Todennäköisesti se tulee kalliimmaksi, kuin se, että jos olisi samat tavoitteet muiden kanssa, eikä sillä isossa kuvassa ole ilmaston kannalta mitään merkitystä, vaikka tavoitteet täyttyisi v. 2035. Ei tuosta asiasta taida asiantuntijoillakaan olla kovin yhtenäistä käsitystä.

Palaan siihen tilannekuvaan. Muiden puolueiden kuin Persujen johdon ja johtavien poliitikkojen tilannekuva on jo sellainen, että se on välttämätöntä.
Kaikki äänestäjät ei varmasti kaikilla puolueilla ole vielä samaa kuvaa luoneet, ei ehkä kaikki kansanedustajatkaan.

Itse uskon, että tuo tilannekuva on oikea. Mutta vaikka se ei olisikaan, siis vaikka persut olisivat yksin oikeilla jäljillä (mitä en usko) ei sillä juuri ole merkitystä. Muut sitten vaan hoitaa asiaa eteenpäin persuista huolimatta.

 

[Propatria]

Palaan siihen tilannekuvaan. Muiden puolueiden kuin Persujen johdon ja johtavien poliitikkojen tilannekuva on jo sellainen, että se on välttämätöntä.
Kaikki äänestäjät ei varmasti kaikilla puolueilla ole vielä samaa kuvaa luoneet, ei ehkä kaikki kansanedustajatkaan.

Itse uskon, että tuo tilannekuva on oikea. Mutta vaikka se ei olisikaan, siis vaikka persut olisivat yksin oikeilla jäljillä (mitä en usko) ei sillä juuri ole merkitystä. Muut sitten vaan hoitaa asiaa eteenpäin persuista huolimatta.

Niin mikä on välttämätöntä? Olla hiilineutraali v.2035? Onko siis koko muu maailma persujen ohella väärässä, ja vain Suomessa ollaan oikeassa tuon asian suhteen? Siis persuja lukuunottamatta.

 

[Jan11]

Niin mikä on välttämätöntä? Olla hiilineutraali v.2035? Onko siis koko muu maailma persujen ohella väärässä, ja vain Suomessa ollaan oikeassa tuon asian suhteen? Siis persuja lukuunottamatta.

Suomalaisessa politiikassa merkitystä on vain meidän puolueiden tilannekuvilla.
Yritin sanoa, että sillä, miten asiat makaa, ei lopulta ole merkitystä, vaan sillä, minkälaisen tilannekuvaan puolueet ja erityisesti niiden johdon kärkipoliitikot jakaa. Ja nyt jaetaan tilannekuva, missä meidän on syytä olla etukenossa.
Se on politiikkaa se.

 

[Propatria]

Suomalaisessa politiikassa merkitystä on vain meidän puolueiden tilannekuvilla.
Yritin sanoa, että sillä, miten asiat makaa, ei lopulta ole merkitystä, vaan sillä, minkälaisen tilannekuvaan puolueet ja erityisesti niiden johdon kärkipoliitikot jakaa. Ja nyt jaetaan tilannekuva, missä meidän on syytä olla etukenossa.
Se on politiikkaa se.

No liike nyt taitaa olla persujen kanssa samoilla linjoilla. Kristillisten kantaa en löytänyt. Asiantuntijoilla on erimielisyyttä. Se että suurin osa puolueista on noin päättänyt, ei suinkaan automaattisesti tarkoita että se olisi järkevää.

Kun kokoomusta ja hallituspuolueita katsoo, niin siellä on sellaista alamais-asennetta varsinkin EU:n suuntaan, joten on helppo kuvitella, että halutaan olla vaan hyvänä esimerkkinä mainehaitan pelossa, olipahan se järkevää tai ei.

Valitettavasti nykypolitiikkaa tehdään yhä enemmän mielikuvilla, ideologioilla, installa ja twitterillä. Järki tuntuu monesti unohtuvan siinä temmellyksessä.

 

[Naamapalmu]

Voisko meidän voimaviisikko tulla kertomaan twitterissä ja instagramissa kilpahuutamisen sijaan, että mistä leikkaamalla otetaan rahat kulttuurille, tieteelle ja urheilulle, tuo hintalappu tulee olemaan huomattavasti suurempi kuin nyt itkua aiheuttanut 18 milj €.

 

[Jeesbox]

Voisko meidän voimaviisikko tulla kertomaan twitterissä ja instagramissa kilpahuutamisen sijaan, että mistä leikkaamalla otetaan rahat kulttuurille, tieteelle ja urheilulle, tuo hintalappu tulee olemaan huomattavasti suurempi kuin nyt itkua aiheuttanut 18 milj €.

Varmaa samasta paikasta, josta otettiin Poliisin 30 mljoonaa.

 

[Jan11]

Voisko meidän voimaviisikko tulla kertomaan twitterissä ja instagramissa kilpahuutamisen sijaan, että mistä leikkaamalla otetaan rahat kulttuurille, tieteelle ja urheilulle, tuo hintalappuhan tulee olemaan huomattavasti suurempi kuin nyt itkua aiheuttanut 18 milj €.

Eiköhän se oteta velkana. Tai sitten hieman luovemmin, paketoidaan siihen, että nousun myötä arvioita suuremmat verokertymät jeesanneet ja mahdollistaa. Näinhän siis toki on, mutta tarkoitus on ollut nostaa vähemmän velkaa mitä arvioitu, kun se on mahdollista. Ts. siinäkin vaihtoehdossa rahoitetaan velalla, mutta kommunikoidaan kohonneilla verotuotoilla.

Koska jos sen tekee budjetin uudelleenkohdistuksina, alkaa ne uudet menettäjät ulista samaan tapaan. Niin uudelleenkohdistus tuskin on vaihtoehto tuossa mittaluokassa.

 

[Naamapalmu]

Eiköhän se oteta velkana.

No sehän näyttää olevan tämän hallituksen vastaus jokaiseen ongelmaan.

Eikö meillä pitäny olla vahva johtaja, jonka vahvuutta täälläkin perusteltiin jonkun Tampereen kaupunginvaltuuston videoklipillä, nyt tämä meidän uljas johtaja näyttää murtuvan jokaisen pienen mediapaineen alla, oli kyseessä aamupala, tiede, poliisin määrärahat tai kulttuuri.

 

[brainsurgery]

Jännä kyllä tulevaisuudessa nähdä mitä tapahtuu kun riittävästi otetaan velan päälle velkaa. Vielä jos on "maastamuuttovero" voimassa, ei edes pääse hommaa karkuun ilman oman omaisuuden menetystä.

HS-analyysi | Sanna Marin läväytti velkakysymyksen, joka repii jo koko Eurooppaa – ja pian Suomenkin on kerrottava kantansa

Pääministeri Marin yrittää avata Suomessa keskustelua ilmastovelan luonteesta, johon Suomen on pian otettava kantaa myös Euroopassa, kirjoittaa HS:n talouden ja politiikan toimituksen esihenkilö Jussi Pullinen.

www.hs.fi

Spoileri

Sanna Marin läväytti velkakysymyksen, joka repii jo koko Eurooppaa – ja pian Suomenkin on kerrottava kantansa
Pääministeri Marin yrittää avata Suomessa keskustelua ilmastovelan luonteesta, johon Suomen on pian otettava kantaa myös Euroopassa, kirjoittaa HS:n talouden ja politiikan toimituksen esihenkilö Jussi Pullinen.


Jussi Pullinen HS

2:00 | Päivitetty 7:00
Euroopan pääkaupungeista on viime viikkoina kuultu velansekaista setelitukkujen kahinaa.

Ranskan presidentti Emmanuel Macron ilmoitti tiistaina maan aloittavan mittavan investointiohjelman, jonka tarkoitus on uudistaa Ranskan koko teollisuusjärjestelmä. Maa sijoittaa 30 miljardia euroa muun muassa vetytalouteen, vähäpäästöisten lentokoneiden tuotantoon ja pienydinreaktoreihin.


Saksassa sosiaalidemokraatit, vihreät ja talousliberaali FDP-puolue yrittävät muodostaa hallitusta. Neuvotteluissa yhdeksi kompastuskiveksi on veikattu sitä, pitäisikö velkaa vierastavan Saksan avata rahakirstunsa ja sijoittaa toden teolla vihreään siirtymään.


Hollannissa keskustaoikeistolaisen Mark Rutten johtama väliaikaishallitus ilmoitti syyskuun lopulla maan ohjaavan ensi vuoden budjetissaan runsaat kahdeksan miljardia euroa vihreään siirtymään. EU:ssa Hollanti tunnetaan nuukaksi kutsutun talouspolitiikan keskeisenä lipunkantajana.


Hollanti nousi yllättäen esille myös keskiviikkoiltana HS:n ja Aalto EE:n järjestämän Talouden puolustuskurssin poliitikkotentissä.

Pääministeri Sanna Marin (sd) kertoi käyneensä Rutten kanssa ”kiinnostavan” keskustelun, jonka aiheena oli ilmastosiirtymä ja velka. Marin sanoi tällaisen velanoton näyttäytyvän nuukassa Hollannissa ”taloudellisesti järkevänä”.


”Hän kertoi, että Hollanti on itse asiassa ottamassa erittäin mittavasti velkaa, nimenomaisesti velkaa, jotta heidän ei tarvitse korottaa verotusta. He käyttävät tämän velan, jonka he saavat negatiivisella korolla, ilmastosiirtymään”, Marin sanoi.


”Meidänkin kannattaa mielestäni keskustella siitä, millä tavalla me teemme näitä investointeja, eikä ehkä jumittua siihen velkakeskusteluun sellaisenaan.”


Marin myös peräänkuulutti Suomen valtion rahankäyttöä ohjaavien periaatteiden uudistamista. Suomessa kutsutaan ”kehykseksi” puolueiden hallituskauden aluksi yhdessä sopimaa ylärajaa, jonka sisällä hallitus sitoutuu menonsa pitämään, vaikka kuinka tekisi mieli syytää rahaa kaikkeen hyvään ja kauniiseen.

Koronaviruksen iskiessä tämä yläraja heitettiin roskiin, ensimmäistä kertaa lähihistoriassa. Kun kerran pandemian yli päästiin ottamalla velkaa, kysytään Euroopassa nyt, miksi samoin ei voisi tehdä ilmastonmuutoksen kohdalla. Juuri tämän kysymyksen Marin toi Suomeen keskiviikkona.


”Meidän pitää esittää se kysymys, onko Suomen talouden nykyinen kehysmenettely sellainen, että se mahdollistaa niiden mittavien investointien tekemisen, joita me tarvitsemme seuraavien 10–15 vuoden aikana”, Marin sanoi.

Hän vielä toisti toiveensa kehysten uudistamisesta torstaina eduskunnan kyselytunnilla.


Kysymyksessä on kaksi osaa, periaatteellinen ja tekninen.

Teknisesti on kyse siitä, voiko Suomi ilmastonmuutoksen vuoksi rikkoa omat perinteiset taloussääntönsä – teknokratian kielellä ”kehyksen”. Euroopan tasolla taas keskustellaan monimutkaisista velka- ja budjettisäännöistä, joita EU on uudistamassa. Niiden keskiössä on kysymys, kuinka paljon EU-maat voivat velkaantua ja miten pandemiassa paisuneisiin velkapotteihin pitäisi tulevaisuudessa suhtautua.

Periaatteellinen valinta on monessa maassa jo tehty.

Periaatteellinen kysymys on tietysti teknistä merkittävämpi. Euroopassa ja Suomessa pitäisi ratkaista, voidaanko ilmastonmuutoksen torjumisen nimissä ottaa velan muodossa iso taloudellinen riski.


Siis: onko oikein ottaa lasten ja vielä syntymättömien lasten jättitaakaksi jäävää velkaa, jos raha käytetään ilmaston suojelemiseen?

Uutiset Ranskasta ja Hollannista kertovat, että periaatteellinen valinta on monessa maassa jo tehty. Asetelma ei kuitenkaan ole mustavalkoinen, ja siksi keskustelun käynnistyessä Suomessa on periaatteen lisäksi ajateltava myös tekniikkaa.

On esimerkiksi helppo vaatia ilmastonmuutosta torjuvia investointeja mutta vaikeampi vetää raja sille, millaiset kohteet täyttävät nämä kriteerit. Vaarana on esimerkiksi se, että rahaa käytetään moneen hyvään ja kauniiseen mutta nämä asiat eivät oikeasti torjukaan ilmastonmuutosta tai torjuvat sitä niin tehottomasti, että rahaa haaskautuu.


Vaaran paikkana mainitaan usein Italia, mutta Eurooppa voisi etsiä varoittavaa esimerkkiä myös Suomesta. Suomen nykyhallitus ilmoitti Antti Rinteen (sd) johdolla aloittaessaan tekevänsä kolmen miljardin euron ”tulevaisuusinvestoinnit”. Myöhemmin paljastui, että ”investoinniksi” kelpasi esimerkiksi määräaikaisten opettajien palkkaaminen ammattikouluihin.

Suomalaisten osaamisen kehittäminen toki voi luoda pohjaa tulevalle, mutta kovin pysyvää jälkeä tällainen sijoitus ei välttämättä jätä.


Erityisen suureksi virheinvestointien riski kasvaa, jos tarjolla on löysää rahaa. HS:n tentissä Marin puhui ”aivan ennätyksellisistä” julkisista investoinneista. Jos ne epäonnistuisivat, tuleville suomalaisille jäisi käteen sekä sietämätön lasku että veret seisauttava ilmastokriisi. Sekin olisi karu perintö.


Vaikka keskustelu on vaikea, se on Suomessakin käytävä, koska ratkaisun hetki Euroopassa lähestyy. EU-komissio salli pandemian vuoksi unionin maiden poiketa yhteisistä velkasäännöistä vuoden 2022 loppuun saakka. Lähikuukausina unionissa väännetään siitä, millaisilla säännöillä tulevaan lähdetään.

Jäsenmaille näyttäisi olevan tulossa jonkinlainen budjettikuri, jonka teknisiä yksityiskohtia sorvataan Brysselissä luultavasti monta pitkää huippukokousyötä. Periaatteellinen kysymys pitäisi kuitenkin ratkaista ensin. Syyskuussa CEPS-ajatushautomon ekonomisti Daniel Gros arvioi HS:n haastattelussa, että unioni päätyy luokittelemaan ilmastovelan erikseen, siis tekemään ”pienen huijauksen”.

Suomen suhde velkaan on varovainen, ja sen lisäämistä käytetään usein poliittisena lyömäaseena.

Tämän vuoksi Marinkin halusi avata Suomessa velkakeskustelun, josta voi ennustaa vaikeaa. Suomen suhde velkaan on varovainen, ja sen lisäämistä käytetään usein poliittisena lyömäaseena. Ilmastovelan käsitteellistäminen omaksi ”hyvän velan” kategoriakseen ei käy Suomessa käden käänteessä, jos Eurooppa siihen päätyy.


Toisaalta Suomessa on tarjota Euroopalle ”tulevaisuusinvestointien” lisäksi esimerkki myös tästä. Suomi on hankkimassa valtavalla kymmenen miljardin sopimuksella Ilmavoimille kymmeniä hävittäjiä, eikä tämän aivan massiivisen kuluerän kestävyydestä Suomessa juuri keskustella – nähdäänhän hävittäjät Suomen selviytymisen kannalta elintärkeänä kohteena.

Sanna Marin avasi keskiviikkona keskustelun, jossa mitataan poliittisesti, minne ilmastonmuutoksen torjunta tällä janalla asettuu.

 

[Moilaps]

Jännä kyllä tulevaisuudessa nähdä mitä tapahtuu kun riittävästi otetaan velan päälle velkaa. Vielä jos on "maastamuuttovero" voimassa, ei edes pääse hommaa karkuun ilman oman omaisuuden menetystä.

HS-analyysi | Sanna Marin läväytti velkakysymyksen, joka repii jo koko Eurooppaa – ja pian Suomenkin on kerrottava kantansa

Pääministeri Marin yrittää avata Suomessa keskustelua ilmastovelan luonteesta, johon Suomen on pian otettava kantaa myös Euroopassa, kirjoittaa HS:n talouden ja politiikan toimituksen esihenkilö Jussi Pullinen.

www.hs.fi

Spoileri

Sanna Marin läväytti velkakysymyksen, joka repii jo koko Eurooppaa – ja pian Suomenkin on kerrottava kantansa
Pääministeri Marin yrittää avata Suomessa keskustelua ilmastovelan luonteesta, johon Suomen on pian otettava kantaa myös Euroopassa, kirjoittaa HS:n talouden ja politiikan toimituksen esihenkilö Jussi Pullinen.


Jussi Pullinen HS

2:00 | Päivitetty 7:00
Euroopan pääkaupungeista on viime viikkoina kuultu velansekaista setelitukkujen kahinaa.

Ranskan presidentti Emmanuel Macron ilmoitti tiistaina maan aloittavan mittavan investointiohjelman, jonka tarkoitus on uudistaa Ranskan koko teollisuusjärjestelmä. Maa sijoittaa 30 miljardia euroa muun muassa vetytalouteen, vähäpäästöisten lentokoneiden tuotantoon ja pienydinreaktoreihin.


Saksassa sosiaalidemokraatit, vihreät ja talousliberaali FDP-puolue yrittävät muodostaa hallitusta. Neuvotteluissa yhdeksi kompastuskiveksi on veikattu sitä, pitäisikö velkaa vierastavan Saksan avata rahakirstunsa ja sijoittaa toden teolla vihreään siirtymään.


Hollannissa keskustaoikeistolaisen Mark Rutten johtama väliaikaishallitus ilmoitti syyskuun lopulla maan ohjaavan ensi vuoden budjetissaan runsaat kahdeksan miljardia euroa vihreään siirtymään. EU:ssa Hollanti tunnetaan nuukaksi kutsutun talouspolitiikan keskeisenä lipunkantajana.


Hollanti nousi yllättäen esille myös keskiviikkoiltana HS:n ja Aalto EE:n järjestämän Talouden puolustuskurssin poliitikkotentissä.

Pääministeri Sanna Marin (sd) kertoi käyneensä Rutten kanssa ”kiinnostavan” keskustelun, jonka aiheena oli ilmastosiirtymä ja velka. Marin sanoi tällaisen velanoton näyttäytyvän nuukassa Hollannissa ”taloudellisesti järkevänä”.


”Hän kertoi, että Hollanti on itse asiassa ottamassa erittäin mittavasti velkaa, nimenomaisesti velkaa, jotta heidän ei tarvitse korottaa verotusta. He käyttävät tämän velan, jonka he saavat negatiivisella korolla, ilmastosiirtymään”, Marin sanoi.


”Meidänkin kannattaa mielestäni keskustella siitä, millä tavalla me teemme näitä investointeja, eikä ehkä jumittua siihen velkakeskusteluun sellaisenaan.”


Marin myös peräänkuulutti Suomen valtion rahankäyttöä ohjaavien periaatteiden uudistamista. Suomessa kutsutaan ”kehykseksi” puolueiden hallituskauden aluksi yhdessä sopimaa ylärajaa, jonka sisällä hallitus sitoutuu menonsa pitämään, vaikka kuinka tekisi mieli syytää rahaa kaikkeen hyvään ja kauniiseen.

Koronaviruksen iskiessä tämä yläraja heitettiin roskiin, ensimmäistä kertaa lähihistoriassa. Kun kerran pandemian yli päästiin ottamalla velkaa, kysytään Euroopassa nyt, miksi samoin ei voisi tehdä ilmastonmuutoksen kohdalla. Juuri tämän kysymyksen Marin toi Suomeen keskiviikkona.


”Meidän pitää esittää se kysymys, onko Suomen talouden nykyinen kehysmenettely sellainen, että se mahdollistaa niiden mittavien investointien tekemisen, joita me tarvitsemme seuraavien 10–15 vuoden aikana”, Marin sanoi.

Hän vielä toisti toiveensa kehysten uudistamisesta torstaina eduskunnan kyselytunnilla.


Kysymyksessä on kaksi osaa, periaatteellinen ja tekninen.

Teknisesti on kyse siitä, voiko Suomi ilmastonmuutoksen vuoksi rikkoa omat perinteiset taloussääntönsä – teknokratian kielellä ”kehyksen”. Euroopan tasolla taas keskustellaan monimutkaisista velka- ja budjettisäännöistä, joita EU on uudistamassa. Niiden keskiössä on kysymys, kuinka paljon EU-maat voivat velkaantua ja miten pandemiassa paisuneisiin velkapotteihin pitäisi tulevaisuudessa suhtautua.


Periaatteellinen kysymys on tietysti teknistä merkittävämpi. Euroopassa ja Suomessa pitäisi ratkaista, voidaanko ilmastonmuutoksen torjumisen nimissä ottaa velan muodossa iso taloudellinen riski.


Siis: onko oikein ottaa lasten ja vielä syntymättömien lasten jättitaakaksi jäävää velkaa, jos raha käytetään ilmaston suojelemiseen?

Uutiset Ranskasta ja Hollannista kertovat, että periaatteellinen valinta on monessa maassa jo tehty. Asetelma ei kuitenkaan ole mustavalkoinen, ja siksi keskustelun käynnistyessä Suomessa on periaatteen lisäksi ajateltava myös tekniikkaa.

On esimerkiksi helppo vaatia ilmastonmuutosta torjuvia investointeja mutta vaikeampi vetää raja sille, millaiset kohteet täyttävät nämä kriteerit. Vaarana on esimerkiksi se, että rahaa käytetään moneen hyvään ja kauniiseen mutta nämä asiat eivät oikeasti torjukaan ilmastonmuutosta tai torjuvat sitä niin tehottomasti, että rahaa haaskautuu.


Vaaran paikkana mainitaan usein Italia, mutta Eurooppa voisi etsiä varoittavaa esimerkkiä myös Suomesta. Suomen nykyhallitus ilmoitti Antti Rinteen (sd) johdolla aloittaessaan tekevänsä kolmen miljardin euron ”tulevaisuusinvestoinnit”. Myöhemmin paljastui, että ”investoinniksi” kelpasi esimerkiksi määräaikaisten opettajien palkkaaminen ammattikouluihin.

Suomalaisten osaamisen kehittäminen toki voi luoda pohjaa tulevalle, mutta kovin pysyvää jälkeä tällainen sijoitus ei välttämättä jätä.


Erityisen suureksi virheinvestointien riski kasvaa, jos tarjolla on löysää rahaa. HS:n tentissä Marin puhui ”aivan ennätyksellisistä” julkisista investoinneista. Jos ne epäonnistuisivat, tuleville suomalaisille jäisi käteen sekä sietämätön lasku että veret seisauttava ilmastokriisi. Sekin olisi karu perintö.


Vaikka keskustelu on vaikea, se on Suomessakin käytävä, koska ratkaisun hetki Euroopassa lähestyy. EU-komissio salli pandemian vuoksi unionin maiden poiketa yhteisistä velkasäännöistä vuoden 2022 loppuun saakka. Lähikuukausina unionissa väännetään siitä, millaisilla säännöillä tulevaan lähdetään.

Jäsenmaille näyttäisi olevan tulossa jonkinlainen budjettikuri, jonka teknisiä yksityiskohtia sorvataan Brysselissä luultavasti monta pitkää huippukokousyötä. Periaatteellinen kysymys pitäisi kuitenkin ratkaista ensin. Syyskuussa CEPS-ajatushautomon ekonomisti Daniel Gros arvioi HS:n haastattelussa, että unioni päätyy luokittelemaan ilmastovelan erikseen, siis tekemään ”pienen huijauksen”.


Tämän vuoksi Marinkin halusi avata Suomessa velkakeskustelun, josta voi ennustaa vaikeaa. Suomen suhde velkaan on varovainen, ja sen lisäämistä käytetään usein poliittisena lyömäaseena. Ilmastovelan käsitteellistäminen omaksi ”hyvän velan” kategoriakseen ei käy Suomessa käden käänteessä, jos Eurooppa siihen päätyy.


Toisaalta Suomessa on tarjota Euroopalle ”tulevaisuusinvestointien” lisäksi esimerkki myös tästä. Suomi on hankkimassa valtavalla kymmenen miljardin sopimuksella Ilmavoimille kymmeniä hävittäjiä, eikä tämän aivan massiivisen kuluerän kestävyydestä Suomessa juuri keskustella – nähdäänhän hävittäjät Suomen selviytymisen kannalta elintärkeänä kohteena.

Sanna Marin avasi keskiviikkona keskustelun, jossa mitataan poliittisesti, minne ilmastonmuutoksen torjunta tällä janalla asettuu.

Valtiothan on tunnettuja onnistujia polkaistessaan käyntiin kymmenien miljardien korkean teknologian innovaatio projekteja...

Paljon järkevämpi ratkaisu on mielestäni päästökauppa ynnä muut hiilitullit erityisesti kiinaan päin. Eikä niissäkään kannata tehdä mitään ylilyönti ratkaisuja, niin kuin nyt on nähtävissä sähkön tuotannon suhteen. Mutta sekin taitaa olla liika pyydetty.

Markkinat ovat joka tapauksessa huomattavasti tehokkaampi toimija, kuhan hintamekanismi antaa tarpeeksi porkkanaa/keppiä teknologian kehitykseen.