TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)
Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.
Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.
Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.
Suomen korkein kuusi ei kasvakaan Lammin Evolla, vaan Muuramen Kuusimäessä. Hämeen ammattikorkeakoulun metsäammattilaiset ovat vastikään mitanneet Muuramen kuusen korkeudeksi 44,2 metriä puun syntypisteestä latvaan. Oppikirjoissakin mainittu Evon kuusi jää 43,5 metriin. Muuramen kuusen...
Suomen korkein kuusi ei kasvakaan Lammin Evolla, vaan Muuramen Kuusimäessä. Hämeen ammattikorkeakoulun metsäammattilaiset ovat vastikään mitanneet Muuramen kuusen korkeudeksi 44,2 metriä puun syntypisteestä latvaan. Oppikirjoissakin mainittu Evon kuusi jää 43,5 metriin. Muuramen kuusen...
Koko jupakka liittyy siihen ja sen voi tiivistää, että vihreät ja muut samanmieliset pyrkivät antamaan kuvaa että Suomen metsät olisivat jotain puupeltoa elleivät ole suojeltuja ja hakkuukiellossa jne. Joka on hyvin kaukana totuudesta.
Koko jupakka liittyy siihen ja sen voi tiivistää, että vihreät ja muut samanmieliset pyrkivät antamaan kuvaa että Suomen metsät olisivat jotain puupeltoa elleivät ole suojeltuja ja hakkuukiellossa jne. Joka on hyvin kaukana totuudesta.
Lehtikuusia ei yleensä niputeta kuusien kanssa samaan, kun ovat eri sukua, vaikka molempien nimessä sana kuusi onkin. Samaten pihdat ovat oma sukunsa, vaikka niitä pihtakuusiksi joskus nimitetään. Myöskään douglaskuuset eivät varsinaisesti ole kuusia. Suomeksi nuo nimet menevät jostain syystä noin päällekkäin.
Lehtikuusia ei yleensä niputeta kuusien kanssa samaan, kun ovat eri sukua, vaikka molempien nimessä sana kuusi onkin. Samaten pihdat ovat oma sukunsa, vaikka niitä pihtakuusiksi joskus nimitetään. Myöskään douglaskuuset eivät varsinaisesti ole kuusia. Suomeksi nuo nimet menevät jostain syystä noin päällekkäin.
Koko jupakka liittyy siihen ja sen voi tiivistää, että vihreät ja muut samanmieliset pyrkivät antamaan kuvaa että Suomen metsät olisivat jotain puupeltoa elleivät ole suojeltuja ja hakkuukiellossa jne. Joka on hyvin kaukana totuudesta.
No jaa. Eiköhän meillä ala tässä maassa olla jo aika paljon metsänomistajia, kuten itse, jotka on palstansa perintönä saaneet, teettäneet suunnitelman ja ulkoistaneet koko hoidon metsänhoitoyhdistykselle palvelusopimuksella. 500 km matkaa, niin ei nytkään ole tullut moneen vuoteen käytyä paikan päällä itse katsomassa.
Mutta voisi kai sitä ajatella toisinkin kelle se taloudellisesti on mahdollista: tehdä henkilökohtaisen suojelupäätöksen oman elämän ajaksi, ja luottaa siihen, että seuraava sukupolvi osaa ajatella itse.
Tulee ihan mieleen itsekin kysyä metsäneuvojalta miltä omien palstojen tilanne näyttäisi, olisiko jotain säästämisen arvoista.
Vanhat metsät ovat Suomen uhanalaisimpia elinympäristöjä. Aarniometsässä tulee samanlainen hartauden ja kunnioituksen tunne kuin keskiaikaisessa katedraalissa.
Onko tämä esimerkki niistä vihreiden piilomotiiviesta. Halutaan palata jotain 10 000 vuotta taaksepäin, asioissa joiden yhteyttä omaan elämään ei havaita.
Totta, metsä elää omanlaista elämäänsä jos sitä ei hoideta, mutta onko se tehokasta, puun tai ilmastonkannalta ei.
Jo muutamassa kymmennessä vuodessa tapahtuu paljon, sadassa vuodessa jo ihan muussakin käytössä ollut ala metsittyy, jos maaperä sopivaa, jopa rakennettu ympäristö ei sitä estä.
Säännöllinen metsänhoito on tärkeää, osassa voi olla vuosia, jopa > 10v ettei varsinaisia toimia tarvi, mutta voi olla tarve vuosittaisiin toimiin, jos kyse ei ole sellaisesta suojellusta alueesta jossa ei lähtökohteisesti saa tehdä mitään.
Ei tässä ole tavoitteena palata kivikaudelle vaan yrittää säilyttää edes osa luonnosta. Kaikki eivät tietenkään näe sillä mitään arvoa ja ymmärrän kyllä senkin. Ei mua haittaa, että osa metsistä on metsäteollisuuden käytössä, mutta suojeltuja alueita pitäisi mun mielestä olla huomattavasti enemmän.
Koko jupakka liittyy siihen ja sen voi tiivistää, että vihreät ja muut samanmieliset pyrkivät antamaan kuvaa että Suomen metsät olisivat jotain puupeltoa elleivät ole suojeltuja ja hakkuukiellossa jne. Joka on hyvin kaukana totuudesta.
Kyllä ne talousmetsät on pitkälti nimenomaan sellaista kliinistä puupeltoa. Olet kyllä kovasti väittänyt, että ne eivät eroa luonnontilaisesta metsästä mitenkään, mutta eiköhän kuka tahansa joka on joskus käynyt luonnontilaisessa metsässä ymmärrä, että tuo ei vain yksinkertaisesti pidä paikkaansa. Kuten olen aiemmin tässä ketjussa sanonut, niin sen eron näkee ihan paljain silmin.
Porukoilla on metsää ja ihan hyvin sieltä on kärsinyt puitakin myydä. Mitään järkeä olisi niitäkään pystyyn hapattaa ja antaa olla vaan ihan näin metsänomistajan näkökulmasta. Ja polttopuutkin ovat saaneet nuorta kasvustoa harventaessa. Kai se pitäs lämpö tuoda venäjältä heillekkin että kelpaa egoteroille. Ennen lämmittivätkin lukoilin tuotteilla. Se oli sitä cityviherlämpöö se. Turha metsistä puhua sellaisten kanssa jotka käy vain puita lääppimässä silloin tällöin eivätkä niistä tajua tuon taivaallista.
Porukoilla on metsää ja ihan hyvin sieltä on kärsinyt puitakin myydä. Mitään järkeä olisi niitäkään pystyyn hapattaa ja antaa olla vaan ihan näin metsänomistajan näkökulmasta. Ja polttopuutkin ovat saaneet nuorta kasvustoa harventaessa. Kai se pitäs lämpö tuoda venäjältä heillekkin että kelpaa egoteroille.
Kukaan ei ole tainnut vaatia, että metsää ei saisi enää hakata, joten ihan turhaa olkiukkoilua. Lähinnä tässä nyt vängätään siitä, että jotkut eivät pysty myöntämään sitä tosiasiaa, että hoidetulla talousmetsällä ja luonnontilaisella metsällä on ihan merkittävä ero.
Suojeltua metsää yli 8% metsäpinta-alasta (12,6% metsä ja kitumaa alasta), osa alasta on talousmetsiä. Lakisääteisiä 6,7% (10,6%)
Suomen kokonais pinta-alasta Natura-aluieta n 13%joista osa metsää.
Talousmetsä ei ole lähelläkään kllinistä puupeltoa, vaan enemmän tai vähemmän monimuitoista, ja yhtenäisestä metsäalueessa on avohakkuumenetelmälläkin eri kasvun vaiheessa olevia alueita, eri menetelmin uudistettuja.
Olen.
Metsäteollisuus on toki osa , tärkeä osa ketjua.
Tärkeämpää se on suomalaisille, Suomelle, ilmastolle jne.
Suojeltua metsää yli 8% metsäpinta-alasta (12,6% metsä ja kitumaa alasta), osa alasta on talousmetsiä. Lakisääteisiä 6,7% (10,6%)
Suomen kokonais pinta-alasta Natura-aluieta n 13%joista osa metsää.
Talousmetsä ei ole lähelläkään kllinistä puupeltoa, vaan enemmän tai vähemmän monimuitoista, ja yhtenäisestä metsäalueessa on avohakkuumenetelmälläkin eri kasvun vaiheessa olevia alueita, eri menetelmin uudistettuja.
Tässä kai ongelma radikaalit jutut, esim Vihreät vaatii valtion metistä avihakkuiden lopettamista talousmetisssä. (kaikissa valtion metsissä)
Jos hoidettu metsä niin näkee, jos sitä metsää ei hoideta, niin kasvu vähenee voimakkaasti.
Ei tarvi kauaa olla hoitamatta, niin sen kyllä huomaa.
Kysymys on siitä, että yksille metsien taloudellinen arvo on tärkeä, toisille luonto-arvot, ja kolmannet (kuten itse) tasapainoilee jossain siinä välissä. Arvokysymyksissä ei varmaankaan helpolla päästää konsensukseen.
Mutta on silti hyvä huomata, että osa meistä tekisi nyt toisin: esim. silloin kun itse jouduin tekemään päätöksiä ei vielä ollut METSOa, eikä jatkuvasta kasvatuksestakaan vielä puhuttu niin kuin nykyään, oli helppo tehdä vaan niin kuin ammattilaiset suositeli, varsinkin kun en edes asunut Suomessa.
Kukaan ei ole tainnut vaatia, että metsää ei saisi enää hakata, joten ihan turhaa olkiukkoilua. Lähinnä tässä nyt vängätään siitä, että jotkut eivät pysty myöntämään sitä tosiasiaa, että hoidetulla talousmetsällä ja luonnontilaisella metsällä on ihan merkittävä ero.
Pari kaarnakuoriaista ei ole mitenkään merkittäviä omasta mielestä. Muutenkin olet täysin väärässä kun siellä talousmetsässäkin voi ihan hyvin olla sitä lahopuuta syystä X. Meillä on aivan helvetisti "talousmetsää" joka nimenomaan ei ole hoidettua.
Ei tässä ole tavoitteena palata kivikaudelle vaan yrittää säilyttää edes osa luonnosta. Kaikki eivät tietenkään näe sillä mitään arvoa ja ymmärrän kyllä senkin. Ei mua haittaa, että osa metsistä on metsäteollisuuden käytössä, mutta suojeltuja alueita pitäisi mun mielestä olla huomattavasti enemmän.
Koronan innoittamana tuli kierreltyä Etelä-Suomen kansallispuistoja viime kesänä, niin nehän ovat todella pieniä, parissa tunnissa kävelee päästä päähän noin kärjistettynä. Toki niitä laajempiakin alueita on erityisesti Lapissa ja eiväthän kansallispuistot ole ne ainoat luonnontilaiset metsät. Mutta etelässä pitää oikein etsimällä etsiä luonnontilaisia metsiä.
Metsäpolitiikassa on menty siinä mielessä eteenpäin, että nykyään ei metsänomistajaa enää pakoteta "hoitamaan" metsäänsä niin kuin teollisuus on parhaaksi nähnyt. Tässä omistajansuojakin toteutuu paremmin, sillä mitä se kenellekään kuuluu, jos haluaa pitää omaa metsäänsä luonnontilassa (ei se ainakaan kovin luonnontonta ole). Monellehan metsä on tullut perintönä eikä se ole enää taloudellisessa mielessä merkittävä tulonlähde omistajalleen, joten joissain tapauksissa on parempi vain antaa metsän olla. Kaikki me tarvitsemme puuta, joten pitää tietysti hyväksyä, että metsää hakataan ja kasvatetaan teollisuuden käyttöön, se on täysin selvää.
Liittyy politiikkaan siinä mielessä, että kepu suostuu vaikka mihin tempputyöllistämistoimiin, jos vain heille tärkeät eturyhmät saavat jotain kivaa. Näin se on aina mennyt, miksei menisi nytkin. Ja tavallaanhan se on politiikan henki: edustetaan niitä ryhmiä, jotka valtuutuksen ovat antaneet.
Ainoa realistinen mahdollisuus ilmakehän ylimääräisen hiilidioksidin talteenottoon on hiilen sitouttaminen puustoon. Tapahtuman kulusta esitetään kummallisia käsityksiä. Pieni luento on paikallaan. Puun kuiva-aine on käytännössä kokonaan hiiltä. Puustoon sitoutuneen hiilen määrää eri t…
suomenkuvalehti.fi
Lähteet olisi hyvä laittaa aina. Ja laita lainaukseen se, mikä ei ole omaa tekstiäsi.
Voitko sitten kertoa, että millä tavalla metsien """ hoito""" on "tärkeää suomalaisille, Suomelle, ilmastolle", jos metsäteollisuus jätetään pois laskusta?
Pari kaarnakuoriaista ei ole mitenkään merkittäviä omasta mielestä. Muutenkin olet täysin väärässä kun siellä talousmetsässäkin voi ihan hyvin olla sitä lahopuuta syystä X. Meillä on aivan helvetisti "talousmetsää" joka nimenomaan ei ole hoidettua.
No tässä nyt varmaan tullaan niihin arvokysymyksiin. Kaikille sillä luonnon säilyttämisellä ei ole mitään arvoa. Jos talousmetsistä löytyy lahopuutakin niin hyvä niin, koska asiassa on ilmeisesti tapahtunut silloin jotain kehitystä.
Oleellista erottaa se hiilivarasto ja hiilinielu toisistaan. Vanha koskematon metsä voi olla kooltaan suuri hiilivarasto mutta se on aika huono hiilinielu kun se ei kasva mihinkään vaan lahoaa pystyyn. Nuori kasvava metsä taas on pieni hiilivarasto mutta voimakas hiilinielu.
Koronan innoittamana tuli kierreltyä Etelä-Suomen kansallispuistoja viime kesänä, niin nehän ovat todella pieniä, parissa tunnissa kävelee päästä päähän noin kärjistettynä. Toki niitä laajempiakin alueita on erityisesti Lapissa ja eiväthän kansallispuistot ole ne ainoat luonnontilaiset metsät. Mutta etelässä pitää oikein etsimällä etsiä luonnontilaisia metsiä.
Metsäpolitiikassa on menty siinä mielessä eteenpäin, että nykyään ei metsänomistajaa enää pakoteta "hoitamaan" metsäänsä niin kuin teollisuus on parhaaksi nähnyt. Tässä omistajansuojakin toteutuu paremmin, sillä mitä se kenellekään kuuluu, jos haluaa pitää omaa metsäänsä luonnontilassa (ei se ainakaan kovin luonnontonta ole). Monellehan metsä on tullut perintönä eikä se ole enää taloudellisessa mielessä merkittävä tulonlähde omistajalleen, joten joissain tapauksissa on parempi vain antaa metsän olla. Kaikki me tarvitsemme puuta, joten pitää tietysti hyväksyä, että metsää hakataan ja kasvatetaan teollisuuden käyttöön, se on täysin selvää.
Liittyy politiikkaan siinä mielessä, että kepu suostuu vaikka mihin tempputyöllistämistoimiin, jos vain heille tärkeät eturyhmät saavat jotain kivaa. Näin se on aina mennyt, miksei menisi nytkin. Ja tavallaanhan se on politiikan henki: edustetaan niitä ryhmiä, jotka valtuutuksen ovat antaneet.
Lapissa on tosiaan hyvä tilanne siinä mielessä, että sieltä löytyy suuria kansallispuistoja ja erämaa-alueita joissa luonto saa olla hyvin pitkälti rauhassa. Etelä-Suomesta ei valitettavasti voi sanoa samaa. Hyvä kyllä, että tuo metsän "hoito" ei ole enää pakollista jos omistaja ei sitä halua tehdä.
Koronan innoittamana tuli kierreltyä Etelä-Suomen kansallispuistoja viime kesänä, niin nehän ovat todella pieniä, parissa tunnissa kävelee päästä päähän noin kärjistettynä.
Nuuksio on lähellä PK seutua, sen pinta-ala luokkaa 5000 hehtaaria ? (faktat tarkistamatta, taitaa olla etelä suomen suurin , tammisaari toinen), jos tavoite on kävellä alue mahdollisimman nopeasti läpi, niin no ja lopettaa siihen, niin no en tiedä mikä on pyrkimys.
Jos ajatus on kaunpungistaminen ja tehdä eteläsuomesta muuten jotain kansallispuistoa huvialueeksi, niin no. Voi olla ettei maksajia löydy, vaikka jokamiesoikeudet purettaisiin.
Niitä Eteläsuomen muutamaa kansallispuistoa ei kannata yrittää verrata muuhun Suomeen kun suurin osa Suomesta kuuluu pohjoisemmalle kasvualueelle tarkoittaen että samanlaista lajikirjoa ei olisi missään tapauksessa saatavissa. Taitavat vielä olla myös lehtovyöhykkeellä kalkkikivialueilla joita niitäkin on varsin rajatusti.
Koskematon metsä on arvokkain mahdollinen hiilipankki, ilmaston lämpenemisen jarru. Senkin vuoksi viimeiset ikimetsät on ehdottomasti säilytettävä viimeistä hehtaaria myöten.
Ilmaston kannalta koskematon täkäläinen metsä on tuhlausta, sen sitoma hiili vs talosmetsä, ei ole ihan selkeä juttu, ja siinäkään tapauksessa että sitoisi jonkin verran enemmän, niin haitallinen valinta. (talousmetsän maahansitoma hiilimäärä riippuu käytöstä, lohkosta, toki luononntilaisetkaan tasalaatuisia ole)
Niin pitkään kun metsän biomassaa voidaan käyttää korvaamaan fossiilisia energialähteitä, co2 päästöjä aiheuttavia raaka-aineita, on talousmetsä koko hiilisidonnan osalta päästöjä vähentävää. Siinä maahansitoutuva määrä ei ole se juttu.
Siinä vaiheessa kun tilanne ei ole tuo, niin puun ja metsien käyttä ilmastonmuutoksen kannalta ei ole väliä, eikä sillä paljonko maahansitoutuu pysyvästi.
Voitko sitten kertoa, että millä tavalla metsien """ hoito""" on "tärkeää suomalaisille, Suomelle, ilmastolle", jos metsäteollisuus jätetään pois laskusta?
Puu on uusituva raaka-aine, mitä tehokkaammin sitä tuotetaan ja käytetään, sitä enemmän sillä voidaan korvata fosiillisia/päästöjä aiheuttavia vaihtoehtoa.
Talousmetsä on kaupanpäälle hiilinilu.
Hyvinvointia se tuo, - tehokkaana välineenä ilmastonmuutoksen poistajana.
- Hyvinvointia tuovana tekijänä, tuotteina, palveluna, vaihdannan välineenä.
Toki , ei siitä kyse, aiemmin kirjoitin että hyvin nopeasti hoitamaton metsä muuttuu -- hoitamattomaksi, jopa muussa käytössä olleet maa-alueet, joissa ravinteet sopivat, niin metsittyy, jopa rakennetut alueet.
Nuuksio on lähellä PK seutua, sen pinta-ala luokkaa 5000 hehtaaria ? (faktat tarkistamatta, taitaa olla etelä suomen suurin , tammisaari toinen), jos tavoite on kävellä alue mahdollisimman nopeasti läpi, niin no ja lopettaa siihen, niin no en tiedä mikä on pyrkimys.
Jos ajatus on kaunpungistuinen ja tehdä eteläsuomesta muuten jotain kansallispuistoa huvialueeksi, niin no. Voi olla ettei maksajia löydy, vaikka jokamiesoikeudet purettaisiin.
Siis ihan vaan huomioin sen, että ne alueet ovat pieniä. 5 000 Ha on 7km kanttiinsa neliön muotoisena alueena. Omassa omistuksessa tuollainen olisi toki iso, mutta kaikkihan on suhteellista
Siis ihan vaan huomioin sen, että ne alueet ovat pieniä. 5 000 Ha on 7km kanttiinsa neliön muotoisena alueena. Omassa omistuksessa tuollainen olisi toki iso, mutta kaikkihan on suhteellista
Niin, eipä valtio omista paljon maata Etelä-Suomesta, joten siksi ne ovat niin pieniä ja pieninä varmasti myös pysyvät. En siis ole tässä perustamassa lisää kansallispuistoja Etelä-Suomeen, kunhan havainnoin.
Metsähallituksen ne on. Samoin jos yksityisellä on vapaaehtoista suojeltavaksi kelpaavaa (METSO), niin vaihtoehtoja on kolme: suojelupäätöksen yhteydessä sovitaan korvauksesta (jonka pitäisi vastata laskennallista tuottoa), suojeltava alue vaihdetaan valtion kanssa toiseen palstaan, tai myydään alue suojeltavaksi valtiolle.
Jotkut säätiöt saattaa myös ostaa suojeltavaksi.
Puu on uusituva raaka-aine, mitä tehokkaammin sitä tuotetaan ja käytetään, sitä enemmän sillä voidaan korvata fosiillisia/päästöjä aiheuttavia vaihtoehtoa.
Talousmetsä on kaupanpäälle hiilinilu.
Hyvinvointia se tuo, - tehokkaana välineenä ilmastonmuutoksen poistajana.
- Hyvinvointia tuovana tekijänä, tuotteina, palveluna, vaihdannan välineenä.
Pyysin kertomaan, että millä tavalla se metsänhoito on tärkeää jos metsäteollisuus jätetään huomiotta, ja vastasit selittämällä mikä merkitys metsänhoidolla on metsäteollisuudelle. Joten onko sillä metsän hoidolla nyt jokin muu merkitys vai pystytkö myöntämään että se on tarpeellista ainoastaan metsäteollisuuden näkökulmasta?
Toki , ei siitä kyse, aiemmin kirjoitin että hyvin nopeasti hoitamaton metsä muuttuu -- hoitamattomaksi, jopa muussa käytössä olleet maa-alueet, joissa ravinteet sopivat, niin metsittyy, jopa rakennetut alueet.
Joku tuholainen (kirjanpainaja) tekee tuhojaan Euroopassa, pelkästään Saksassa on ainakin 40000ha metsää kuivanut pystyyn.
Kai se on sitä kiertokulkua.
Se että metsiä ei hoideta tulee todennäköisesti lisäämään näitä ötökkätuhoja myös täällä.
Tuhojen ennustetaan jopa kaksinkertaistuvan ensi kesänä. Torjunta hakkuin ei enää ole monin paikoin mahdollista.
www.metsalehti.fi
"Kaarnakuoriaistuhot ovat lisääntyneet hälyttävästi viime vuosina muun muassa Itävallassa, Sloveniassa, Tšekissä, Kroatiassa ja Saksassa. Tšekissä kirjanpainaja tappoi viime kesänä yli vuotuisen hakkuumäärän verran puita. "
Metsätuhoriskiä kasvattaa metsien kuusivaltaisuus ja jatkuvan kasvatuksen mahdollinen lisääntyminen, professori Jarkko Hantula varoittaa.
forest.fi
”Euroopassa kirjanpainajan leviäminen kuusivaltaisissa metsissä on iso haaste, mihin Suomenkin tulee varautua. Kirjanpainaja hyötyy eniten suurista kuusitukeista, jolloin ne tulisi korjata ajoissa”, Hantula sanoo.
Hantulan resepti metsätuhojen ehkäisemiseksi on hyvä metsänhoito ja jaksollinen metsänkasvatus päätehakkuineen.
”Tasaikäisellä metsänkasvatuksella voidaan hyödyntää parhaiten metsänjalostuksen tuloksia. Näin voimme parantaa puiden kasvua ja tuhonkestävyyttä”
Sitä paitsi Suomessa on jo yli puolet Euroopan suojelluista metsistä.
Euroopassa on monenlaisia metsien suojelualueita erityisesti suojelun tiukkuuden suhteen. Meillä metsiensuojelu on pääasiassa tiukkaa suojelua, mikä tarkoittaa, että suojellussa metsässä ei saa tehdä mitään metsätaloustoimia.
metsiensuomi.fi
"Selvityksen mukaan näitä metsiä on Suomessa 1,9 miljoonaa hehtaaria, mikä on 51,4 prosenttia Euroopan vastaavasta suojelualasta.
Euroopan unionissa tiukimman suojelukategorian metsiä on 3,2 miljoonaa hehtaaria. Niistä Suomen osuus on 59,0 prosenttia."
Ja jos se ei jonkun mielestä vielä riitä, niin siitä vaan metsäkaupoille.
Palstoja on myynnissä ja oman metsän saa sitten suojella ihan miten mielensä mukaan.
Metsätilat.fi-välitysliikkeissä yhdistyvät metsäalan asiantuntemus, alueen paikallistuntemus ja vankka kokemus kiinteistöjen välittämisestä. Pyydä tilastasi arvio, niin määritämme sille hinnan.
Joku tuholainen (kirjanpainaja) tekee tuhojaan Euroopassa, pelkästään Saksassa on ainakin 40000ha metsää kuivanut pystyyn.
Kai se on sitä kiertokulkua.
Kirjanpainaja söi Ruotsissakin viime vuonna 8 miljoonaa kuutiota puuta ja ihan Suomessakin aiheuttanut isoja tuhoja varsinkin pahoina myrskyvuosina. Meillä on onneksi laki aika hyvin kärryillä kirjanpainajan suhteen ja velvoittaa korjaamaan metsistä myrskytuhopuut jos niitä paljon joka on erittäin hyvä asia. Jos et korjaa metsästäsi myrskytuhopuita ja kuoriaiset leviää metsästäsi naapurin metsään niin saat maksella korvauksia. Edes vihreät ei ole niin tyhmiä että olisi vaatineet tuon kumoamista.
Vaikka ihan siksi että iso osa Suomen uhanalaisista eliölajeista viihtyy niityillä, hakamailla ja vastaavilla metsättömillä mailla. Sillä luonnon säilyttämisellä kai piti olla arvoa?
Kai niitä nyt vähän on, mutta kriittisen uhanalainen maatyyppi joka tapauksessa.
Kuten piirakoista näkyy niin suurin osa niistä uhanalaisista metsälajeista on lehdoissa joita suojellaan nyt jo aika hyvin. Lehtoja on kuitenkin vain 1% Suomen metsistä. Lehtojen ulkopuolelle kun mennään niin jää merkitys aika pieneksi onko luonnonmukaista metsää vai niin karmeaa puupeltoa kun suurin osa lajeista viihtyy puupellossakin aivan hyvin kuten vähän yritin selittää.
Hallitus neuvotteli keskiviikosta perjantaihin tulevien vuosien rahankäytöstä, mutta yhteisymmärrystä ei syntynyt. Hallituksen johtoviisikko jatkaa viikonloppuna.
www.hs.fi
Taitaa olla ensimmäinen kerta ikinä kun voi olla Ohisalon kanssa samaa mieltä. Keskustan muka-vastaan vääntäminen on naurettavaa näytelmää ja prosessin turhaa pitkitystä kun kuitenkin kaikki tietävät lopputuloksen. Keskusta menee kontalleen ja vihreät pistävät strap-onilla kakkoseen.
Vaikka ihan siksi että iso osa Suomen uhanalaisista eliölajeista viihtyy niityillä, hakamailla ja vastaavilla metsättömillä mailla. Sillä luonnon säilyttämisellä kai piti olla arvoa?
No voisi kyllä sanoa, että sellaiset lajit jotka selviävät ainoastaan jossain ihmisen aktiivisesti ylläpitämässä ympäristössä eivät ole kovin luontaisia eivätkä kuulu Suomen luontoon.
No voisi kyllä sanoa, että sellaiset lajit jotka selviävät ainoastaan jossain ihmisen aktiivisesti ylläpitämässä ympäristössä eivät ole kovin luontaisia eivätkä kuulu Suomen luontoon.
Taitaa olla ensimmäinen kerta ikinä kun voi olla Ohisalon kanssa samaa mieltä. Keskustan muka-vastaan vääntäminen on naurettavaa näytelmää ja prosessin turhaa pitkitystä kun kuitenkin kaikki tietävät lopputuloksen. Keskusta menee kontalleen ja vihreät pistävät strap-onilla kakkoseen.
Vuosikymmenten kokemuksella Kepu noilla iltalypsyillään ja ”pekkaroinneillaan” (vaikkei Mauri nyt olekaan mukana) yleensä myös saa jotakin: joskus isompia, joskus pienempiä myönnytyksiä.
Ohisaloa turhauttanee juuri se, että lypsämiseen käytetään kaikkien yhteistä aikaa ja energiaa, sekä yleensä myös uhkaillaan isoillakin asioilla, että saataisiin jotakin paljon pienempää. Ja tietysti kun taas ”sattumalta” kepun puoluehallitus on koolla tänään ja puoluevaltuusto viikonloppuna, siellä on kiusaus myös käyttää sitä aitokepulaiseen tapaan hyödyksi eli vaatia jotakin jo sovitun asian päälle koska ”puoluehallituksen tai -valtuuston vaatimus on nyt sellainen”.
Se on Kepun ei-niin-tyylikäs, mutta vuosikymmenten mittaan varsin toimivaksi huomattu opus moderandi.
Pyysin kertomaan, että millä tavalla se metsänhoito on tärkeää jos metsäteollisuus jätetään huomiotta, ja vastasit selittämällä mikä merkitys metsänhoidolla on metsäteollisuudelle. Joten onko sillä metsän hoidolla nyt jokin muu merkitys vai pystytkö myöntämään että se on tarpeellista ainoastaan metsäteollisuuden näkökulmasta?
Jos metsää ei hoideta, niin menetään ne edut mitä mm aiemmin mainitsin, eli kääntäen, ilmasto kärsii, menetetään hyvinvoitia jne. Mutta jos päätetään jokatapauksessa luopua pysyvästi noista eduista, ja kysyt että mitä muuta haittaa, niin se riippuu miten se hoitamattomuus toteutetaan. Se sitten riippuu kohteesta mitä haittoja, esim tuholaiset ei piittää rajoista.
Ajankohtaista tuo on lähinnä sitten joskus tulevaisuudessa, kun metsästä ei saa enään mainittuja hyötyjä järkevin kustannuksin, eikä maalle ole muuta järkevää käyttöä, voi toki kuvitella että silloin suojellaan talousmetsiä talousmetsiksi ja niillä on jotain viihdekäyttöä, ja suojellaan talousmetsien ominaisia luontoarvoja. Vähän samaan tapaan kuin nykyään suojellaan jotan sadanvuoden takaisi ymäpristöjä.
Jos et korjaa metsästäsi myrskytuhopuita ja kuoriaiset leviää metsästäsi naapurin metsään niin saat maksella korvauksia. Edes vihreät ei ole niin tyhmiä että olisi vaatineet tuon kumoamista.
En haluaisi nillittää, mutta riittäisikö se yli 3 sivua keskustelua jo niistä hiton metsistä, jotka eivät liity enää edes etäisesti kotimaan politiikkaan?
Kiinnostaa käpyjäkin joku metsä kotimaan politiikka -ketjussa, kun samalla on menossa puoliväliriihi ja muut oikeasti politiikkaan liittyvät asiat.
Kaikki on samaa mieltä että pitäisi menokehykseen pysyä ja tukea kasvua/työllisyyttä.
Mutta erimielisyyttä siitä pitäisikö valtion lopettaa metsien avohakuut ja osa jopa haluaa palata 10 000 vuotta taaksepäin. (siinä enään budjetilla väliä)
Kaikki on samaa mieltä että pitäisi menokehykseen pysyä ja tukea kasvua/työllisyyttä.
Mutta erimielisyyttä siitä pitäisikö valtion lopettaa metsien avohakuut ja osa jopa haluaa palata 10 000 vuotta taaksepäin. (siinä enään budjetilla väliä)
Juu. Menokehykseen paluun vuosien ajankohtaa on palloteltu välillä 2022, 2023, 2024.
2022 olisi liian aikainen, koska tosiasiallisesti se tarkoittaisi melkomoisia sopeutustoimia ja sitten elvytettäisiin ja sopeutettaisiin taas yhtä aikaa eli toistettaisiin finanssikriisin jälkeinen pahasti epäonnistunut politiikka.
2024 olisi ihan liian myöhään.
Joten eiköhän kehyksiin palata 2023. Ja sen mahdollistamiseksi tehdään mediassa esillä ollut kikkakuutonen, eli suurennetaan kehystä. Kukahan tuon demarileirissä keksi, ideana ihan luova ja antaa myös paremmat lähtökohdat heille eduskuntavaaleihin...
^Jos Marin päättää, että kehykseen palataan vuonna 2024, tekee hän päätöksen jonkun toisen hallituksen puolesta.
Tämä on tällaista vasemmistolaista politiikkaa. Rinne sanoi, että otetaan velkaa ja jaetaan vappusatasia. Nyt Marin ottaa velkaa koronaelvytyksen lisäksi ja jakaa vappumiljardeja. "En hyväksy enää sellaista ajattelua, että kamreeri tulee ja sanoo, mihin rahat riittävät, eikä ole muuta vaihtoehtoa kuin leikata, Rinne sanoi (HS 28.2.2019). "
Tulisi jo uudet vaalit. Ei tätä kestä tavallinen työtätekevä ja tätä maata oikeasti ylläpitävä ahkera luokka.
Video kertoo kaiken oleellisen tästä hallituksen tempputyöllistämis silmänkääntötempusta, lainatakseni Timo Haapalaa: "Aikaisempien vuosien kehysriihistä tilanne poikkeaa nyt totaalisesti, sillä eri ministeriöt ja ministerit yrittävät vesittää valtiovarainministeriön lukuja muun muassa sosiaali- ja terveysministeriön työllisyyslaskelmilla, joihin lisäillään ja joita koristellaan esimeriksi työllisyysesitysten ”dynaamisilla vaikutuksilla”.
Nyt jälkeenpäin voin todeta, että voimassaolleilla spekseillä ainakaan omassa kunnassa vaaleja ei olisi pystytty järjestämään. Vaalitoimitsijat ei olisi riittäneet, ja niistäkin osa olisi pudonnut pois, esim. minä itse.
Nyt kun ennakkoäänestys alkaa toukokuun viimeisellä viikolla, uskallan olla vapaaehtoistyössäkin (johon muuten käytän kesälomaa ja siirtovapaita) kun on jo kaksi rokotusta saatuna, eli ehdin siis saada toisenkin piikin ennen sitä. Eikä se valtava kontaktimäärä enää ole niin iso riski rokotettuna.
Aikaa olisi ollut lähes vuosi järjestää kuntavaalit turvallisesti. Joku nyt ei vaan osannut. Olisiko asiasta vastuussa Marinin hallitus?
Mikä kunta on tuollainen, josta kerrot? Onko siellä kaikki vaalivirkailijat jostakin pienestä sisäpiiristä? Eikö riippumattomia virkailijoita olisi voinut palkata rahalla? Maassamme on satoja tuhansia työttömiä. Ratkaisuja on maailma täynnä. On todella vaikeaa on ymmärtää tätä kertomustasi.
Olisi hienoa, jos joku joskus selvittää ne kaikki syyt, miksi vaalit siirrettiin.
Aikaa olisi ollut lähes vuosi järjestää kuntavaalit turvallisesti. Joku nyt ei vaan osannut. Olisiko asiasta vastuussa Marinin hallitus?
Mikä kunta on tuollainen, josta kerrot? Onko siellä kaikki vaalivirkailijat jostakin pienestä sisäpiiristä? Eikö riippumattomia virkailijoita olisi voinut palkata rahalla? Maassamme on satoja tuhansia työttömiä. Ratkaisuja on maailma täynnä. On todella vaikeaa on ymmärtää tätä kertomustasi.
Olisi hienoa, jos joku joskus selvittää ne kaikki syyt, miksi vaalit siirrettiin.
En puolusta Marinin temppuja, koska kuten sanoit, niin aikaa oli vuosi hoitaa asiat kuntoon.
Silti, vaalitoimitsijoita on oikeasti hankala saada välillä normaalistikin ja korona aiheutti uudet haasteet. Varsinkin pienemmissä kunnissa toimitsijat ovat vanhempaa väkeä jotka ovat aina vapaaehtoisesti mukana vaaleista vaaleihin, riskiryhmäläisiä useat, ja tässä on jo iso ongelma. Sitten vielä esteellisyys aiheuttaa paljon vaivaa, koska vaalitoimitsija ei saa olla lähisukua kenellekään ehdokkaalle. Lisäksi palkkio on kehno ja yleisesti tuo homma ei juuri ketään kiinnosta.
Mitään alkoholistuneita pitkäaikaistyöttömiä ja tukirottia tähän ei voida pakottaa, koska työ on oikeasti tarkkuutta ja huolellisuutta vaativaa ja toimitsijan pitää muutenkin olla luotettava. Ihan validin ongelman Jan11 esitti, mutta mitään syitä ei ollut sille, etteikö tähänkin olisi voitu varautua ja keksiä ratkaisu kun aikaa oli tosiaan vuosi.
www.ts.fi
