Kotimaan politiikka

[inexcess]

Eli siis suomalaiset ovat se yksi kansa Euroopassa joka on tuomittu tuohon kohtaloon missä meidän pitää olla joku halpatuotantomaa. Muut tavoittelee sitä että ostovoimaa nostetaan, Suomen kohtalo on lähteä paskomaan sitä alaspäin.
Mikä tekee suomalaisista noin toivottoman tapauksen sun silmissä? Onko täällä väki jotenkin vain tyhmempää kuin esimerkiksi Saksassa?

Teollisuus ja kilpailukyky on kokonaisuus.

Saksan teollisuus saa heti 10 metriä etumatkaa siitä, että se sijaitsee maantieteellisesti keskellä Euroopan markkinoita.

Lisää etumatkaa Saksa saa monipuolisesta teollisuudestaan, josta hyötyy koko teollisuussektori. Jos esimerkiksi Suomessa tehtaassa X tulee tuotantolinjalla vaikea tollikko, niin tarvittava asiantuntija tai osa joudutaan lennättämään yksityiskoneella Keski-Euroopasta Suomeen. Sen ajan tuotantolinja seisoo ja kulut juoksee. Saksassa vastaavassa tilanteessa apu löytynee lähimmästä suuresta kaupungista.

Saksan teollisuuden osatoimittajista suurehko osa sijaitsee Saksassa tai lähellä Itä-Euroopassa. Suomen osatoimittajat sijaitsevat Suomessa, Virossa tai sitten kaukana.

Saksan teollisuuden rekrytointialueella asuu 200-300 miljoonaa ihmistä, minkä seurauksena he saavat ainakin rahalla kovia asiantuntijoita. Suomi rekrytoi lähinnä kolmansista maista, muualta ei ole tulijoita tänne yliverotettuun korpeen.

Jne.

Meidän kokonaiskustannustaso ei voi olla sama kuin Saksassa. Meidän on oltava selvästi halvempia, kuten me olimme viime vuosituhannella.

 

[JCSH]

Devalvaatio on taas kerran kaikilta leikkaamista (eniten niiltä, joilla on eniten) ja uudelleenjakamista. Nykyään sitä vaan yhä harvemman tarvitsisi jäädä katselemaan jos sattuu olemaan siellä puolella, joka tuossa häviää.

Oikestaan devalvaatio on ennen kaikkea leikkausta niiltä joilla on vähiten. Meinaan, varakkaiden omaisuus tuppaa olemaan osakkeissa, arvopapereissa ja asunnoissa, eli asioissa joihin devalvaatio ei juurikaan koske. Korkeapalkkaisilla taaskin, kuten itsekin olet useaan otteeseen todennut, on paremmat chanssit uudelleenneuvotella palkkansa vastaamaan rahan uutta arvoa. Matalapalkkaisten pitää tyytyä siihen mitä saavat ja heillä ne vähät säästöt mitä on tuppaavat olemaan käteisenä.
Velallisten kohdalla tuosta toki voi olla hyötyä.

 

[JCSH]

Teollisuus ja kilpailukyky on kokonaisuus.

Saksan teollisuus saa heti 10 metriä etumatkaa siitä, että se sijaitsee maantieteellisesti keskellä Euroopan markkinoita.

Lisää etumatkaa Saksa saa monipuolisesta teollisuudestaan, josta hyötyy koko teollisuussektori. Jos esimerkiksi Suomessa tehtaassa X tulee tuotantolinjalla vaikea tollikko, niin tarvittava asiantuntija tai osa joudutaan lennättämään yksityiskoneella Keski-Euroopasta Suomeen. Sen ajan tuotantolinja seisoo ja kulut juoksee. Saksassa vastaavassa tilanteessa apu löytynee lähimmästä suuresta kaupungista.

Saksan teollisuuden osatoimittajista suurehko osa sijaitsee Saksassa tai lähellä Itä-Euroopassa. Suomen osatoimittajat sijaitsevat Suomessa, Virossa tai sitten kaukana.

Saksan teollisuuden rekrytointialueella asuu 200-300 miljoonaa ihmistä, minkä seurauksena he saavat ainakin rahalla kovia asiantuntijoita. Suomi rekrytoi lähinnä kolmansista maista, muualta ei ole tulijoita tänne yliverotettuun korpeen.

Jne.

Meidän kokonaiskustannustaso ei voi olla sama kuin Saksassa. Meidän on oltava selvästi halvempia, kuten me olimme viime vuosituhannella.

No entä Ruotsi? Joo niillä on oma valuutta mutta eivät ne ole sillä harrastaneet mitään massiivista devalvaatiota vaan antaneet kellua suht rauhassa.

Mutta joo, olet oikeassa siinä että Saksalla on monipuolisempi teollisuus joka on kilpailuvaltti. Ja siihen Suomenkin pitäisi tähdätä. Mutta ei, sä haluat tekohengittää nykyistä rakennetta sillä että pyrit ajamaan palkat alas jotta se vanha, yksipuolinen teollisuus pysyy kilpailukykyisenä.

 

[FireFly Renaissance]

Teollisuus ja kilpailukyky on kokonaisuus.

Saksan teollisuus saa heti 10 metriä etumatkaa siitä, että se sijaitsee maantieteellisesti keskellä Euroopan markkinoita.

Lisää etumatkaa Saksa saa monipuolisesta teollisuudestaan, josta hyötyy koko teollisuussektori. Jos esimerkiksi Suomessa tehtaassa X tulee tuotantolinjalla vaikea tollikko, niin tarvittava asiantuntija tai osa joudutaan lennättämään yksityiskoneella Keski-Euroopasta Suomeen. Sen ajan tuotantolinja seisoo ja kulut juoksee. Saksassa vastaavassa tilanteessa apu löytynee lähimmästä suuresta kaupungista.

Saksan teollisuuden osatoimittajista suurehko osa sijaitsee Saksassa tai lähellä Itä-Euroopassa. Suomen osatoimittajat sijaitsevat Suomessa, Virossa tai sitten kaukana.

Saksan teollisuuden rekrytointialueella asuu 200-300 miljoonaa ihmistä, minkä seurauksena he saavat ainakin rahalla kovia asiantuntijoita. Suomi rekrytoi lähinnä kolmansista maista, muualta ei ole tulijoita tänne yliverotettuun korpeen.

Jne.

Meidän kokonaiskustannustaso ei voi olla sama kuin Saksassa. Meidän on oltava selvästi halvempia, kuten me olimme viime vuosituhannella.

Saattaapi myös tällä olla aika paljon tekemistä sen kilpailukyvyn kanssa:

Tätä kisaa ei voiteta kilpailemalla Kiinan malliin robotteja vastaan työn hinnassa.

 

[JCSH]

Saattaapi myös tällä olla aika paljon tekemistä sen kilpailukyvyn kanssa:

Tätä kisaa ei voiteta kilpailemalla Kiinan malliin robotteja vastaan työn hinnassa.

Joo, tämä on todella hyvä pointti myös tulevaisuuden kannalta. Automaatio syö yhä enemmän noita halpatöitä pois joten vaikka otetaankin tuo halpatyön linja niin se on vain housuihin kusemista pakkasella kerta automaatio tulee kuitenkin syömään ne halpatyöt pois.

 

[erihyva]

Joo, tämä on todella hyvä pointti myös tulevaisuuden kannalta. Automaatio syö yhä enemmän noita halpatöitä pois joten vaikka otetaankin tuo halpatyön linja niin se on vain housuihin kusemista pakkasella kerta automaatio tulee kuitenkin syömään ne halpatyöt pois.

Ja vaikka tehtävän työn määrä vähenee, niin jotkut haluavat pakottaa kaikki töihin, tekemään olemattomia töitä, koska syyt. Neuvostoliitossa voi saada palkkansa olemalla lossikuskina lossittomalla järvellä, nykyisin nämä mukatöihinlaittoideat tuntuvat tulevan oikeistolta.

 

[Mastah]

Ja vaikka tehtävän työn määrä vähenee, niin jotkut haluavat pakottaa kaikki töihin, tekemään olemattomia töitä, koska syyt. Neuvostoliitossa voi saada palkkansa olemalla lossikuskina lossittomalla järvellä, nykyisin nämä mukatöihinlaittoideat tuntuvat tulevan oikeistolta.

Kuulin tuossa viime viikonloppuna yhdeltä kuusikymppiseltä pitkään tielaitoksella töissä olevalta, että vielä reilut 30 vuotta sitten Suomessa oli joku työllistämisohjelma ja, kun hommia ei muuten riittänyt niin laittoivat kaivinkoneet sivuun ja pistivät työttömät kaivamaan käsin, jotta töitä riittäisi

 

[Jan11]

Kuulin tuossa viime viikonloppuna yhdeltä kuusikymppiseltä pitkään tielaitoksella töissä olevalta, että vielä reilut 30 vuotta sitten Suomessa oli joku työllistämisohjelma ja, kun hommia ei muuten riittänyt niin laittoivat kaivinkoneet sivuun ja pistivät työttömät kaivamaan käsin, jotta töitä riittäisi

1987-1994, ns. Heikki Rinteen mallin aikana. Lopetettiin laman vuoksi. Ei ollut enää varaa, kuten oli nousukaudella ollut.

 

[Tommy Goldfish]

3000 perustulo olis oikein pätevä homma, ei tarvis kituuttaa duunarin enää töissä vaan voisi tehä melkeen mitä haluaa.

Itse asettaisin sen noin tonniin. Johonkin sinne alarajalle millä tulee toimeen, muttei saa mitään extraa. Extra pitäisi sitten ansaita olemalla hyödyllinen yhteiskunnalle. Yksi vaihtoehto olisi se että peustulolle olisi kertoimet. 200% täysin suomalaisille tuotteille/palveluille ja 50% ulkomaalaisille. Sen päälle tienatuilla rahoilla vasta voisi tehdä mitä haluaa. Tämän luulisi kelpaavan niin oikeistolle, vasemmistolle kuin ääriporukoillekkin(muutetaan vielä perustulon nimi markaksi). Samalla kaikki kannustinloukut häviäisi.

 

[inexcess]

Saattaapi myös tällä olla aika paljon tekemistä sen kilpailukyvyn kanssa:

Tätä kisaa ei voiteta kilpailemalla Kiinan malliin robotteja vastaan työn hinnassa.

Suomen teollisuudessa on varmastikin parannettavaa automaatiossa. Mutta jos teollisuus katsoo, ettei tänne kannata investoida, niin sitten niitä automatisointi-investointejakaan ei tule Suomeen, vaan vanhentunut tehdas ajetaan alas ja jatketaan toimintaa nykyaikaistetulla tehtaalla muualla.

On paljon työvaiheita, joita ei pysty järjellisillä kustannuksilla teettämään roboteilla. Roboteilla saadaan tietyissä paikoissa laskettua kustannuksia, minkä ansiosta niiden avulla pystytään pitämään työpaikkoja Suomessa. Robottien käyttö myös vaatii suuret volyymit, ei niillä ole roolia pienissä PK-yrityksissä.

 

[taxman]

Itse olen sitä mieltä, ettei Taxmanin edellisellä viestillä ole mitään tekemistä kommunismin kanssa. Geneettiset erot on tosiasia ja jonkinlaisille tasauksille on tarve. Tuskin kukaan toivoisi tilannetta jossa olisi hirveän rikas ja kadulla olisi hirveästi ihmisiä kärsimässä. Siihen tosin sanon vastaan, että erot tunnin työpanoksen hinnassa on mielestäni monessa tilanteessa perusteltuja,

En tosiaan tarkoittanut, että tunnin työpanoksen hinnan pitäisi olla kaikille sama, vaan sitä, että nämä oman elämänsä sepät jättävät usein yhteiskunnalta ja muilta ihmisiltä saamansa asiat huomioimatta tai laskevat ne hyvin vähäarvoisiksi.

Kuitenkin esimerkiksi tietokoneiden kehitys on vaatinut tuhansia vuosia (ja vielä enemmän työvuosia) kehitystyötä ja työtä, jolla tämä kehitystyö on mahdollistettu. Sille kun alkaa laskes korkoa, niin koodaaja saa maksaa työvälinettään hyvin pitkään. Toisin sanoen, hänen oma ansionsa on hyvin pieni verrattuna työpanokseen, joka on mennyt hänen työnsä mahdollistamiseen.

 

[Karban]

Oma valuutta ja sen tietoinen arvon laskeminen vaikuttaisi aluksi siten, että ulkomailta tuotavat autot, vaatteet, elektroniikka yms kallistuisivat.

Mutta oman valuutan mahdollistaman temppuilun ansiosta teollisuussektori alkaisi kasvaa, mikä sitten tuottaisi enemmän työmahdollisuuksia koulutetuille asiantuntijoille. Enemmän työmahdollisuuksia tarkoittaa suurempia palkkavaatimuksia ja yleistä palkkatason nousua. Eli loppujen lopuksi asiantuntijaporras ei juuri kärsisi omasta valuutasta.

Ymmärtääkseni pitäähän Kiinakin Juaniaan keinotekoisesti alhaalla. Perus tuotekehittäjien palkka on nousussa jo 20.000-25.000 euron tasolla vuosi, kun taas tavallisen teollisuustyöntekijän palkka makaa 3000-6000 euron tasolla. Tuloerot ovat suuria, mutta niinhän ne oli Suomessakin 70-ja 80 luvuilla kun teollisuudella meni lujaa.

Tuloerot taisivat olla aika pieniä Suomessa 70- ja 80-luvuilla. Tämä nyt ei suoranaisesti puhu tuloeroista yleisesti, vaan johtajien vs. työntekijöiden tuloeroista, silti mielenkiintoista luettavaa:
http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/102957/heino.pdf?sequence=1&isAllowed=y

 

[mt247]

Tuloerot taisivat olla aika pieniä Suomessa 70- ja 80-luvuilla. Tämä nyt ei suoranaisesti puhu tuloeroista yleisesti, vaan johtajien vs. työntekijöiden tuloeroista, silti mielenkiintoista luettavaa:
http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/102957/heino.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Tuossa 90-luvulla lähti johtajien palkat melkoiseen nousukiitoon verrattuna duunareihin Yhdysvalloissa. Veikkaisin Suomessa olleen samankaltaista kehitystä.

 

[Paapaa]

Tuossa 90-luvulla lähti johtajien palkat melkoiseen nousukiitoon verrattuna duunareihin Yhdysvalloissa. Veikkaisin Suomessa olleen samankaltaista kehitystä.

Suomessa kehitys on ollut paljon paljon maltillisempaa. Täällä on hyvin pienet tuloerot. Suomen gini-kertoimen kehitys:

Suomi vs. muu Europpa. Vertailun vuoksi, jenkeissä ollaan päälle 43:n arvoissa.

Tilastokeskus - 1. Tuloerojen kehitys Suomessa

www.stat.fi

Tilastokeskus - 3. Tuloerot Euroopan maissa

tilastokeskus.fi

Itse näen Suomen keskimääräistä vaatimattomammat tuloerot ongelmana, joka karkottaa kovatuloista porukkaa tienaamaan muualle. Tällöin katoavat verotulot ja osaamisen aiheuttama hyvinvointi. Suomi on hyvin tasapäistävä yhteiskunta. Siinä on hyviä puolia, mutta myös huonoja jos sitä harrastetaan liikaa.

 

[Karban]

Itse näen Suomen keskimääräistä vaatimattomammat tuloerot ongelmana, joka karkottaa kovatuloista porukkaa tienaamaan muualle. Tällöin katoavat verotulot ja osaamisen aiheuttama hyvinvointi. Suomi on hyvin tasapäistävä yhteiskunta. Siinä on hyviä puolia, mutta myös huonoja jos sitä harrastetaan liikaa.

Ennen vanhaan oli tuo Neuvostoliiton pelote joka piti tuloeroja hiukan kurissa. 90-luvulla lahti tuloerot kiitamaan ja varmasti yhtena osasyyna oli Neuvostoliiton romahtaminen. Maailmanlaajuisesti, siis.

Lainaus tuosta aiemmin linkkaamastani:

Historiantutkija Markku Kuisma muistuttaa tämän taustatekijän tärkeydestä:
”Toisen maailmansodan seurauksena länsimaissa oli pakko ottaa paljon vahvemmin huomioon palkansaajat ja työväenliike. Vasemmistolainen työväenliike oli hyvin vahva Neuvostoliiton vaikutusvallan seurauksena. Se oli uhka, johon oli reagoitava myös niin, että markkinatalous oli sosiaalistettava... Puhuttiin sosiaalisesta markkinataloudesta, joka tarkoitti sitä, että näitä äärimmäisyysilmiöitä [johdon ylisuuria palkkoja ja suuria tuloeroja] suitsittiin tarkoituksella näyttää, että markkinatalous on hyvä järjestelmä ja että se ei välttämättä tuota niitä räikeitä luokkaeroja ja epäkohtia, joita sen oli nähty 1800-luvulla ja vielä 1900-luvun alussa tuottavan.”

”Kun Neuvostoliiton uhka poistui länsimaailmasta, se avasi portit vanhanmalliselle järjestelmälle. Se avasi portit tällaiselle esteettömälle turbokapitalismille. Rajoitteet, jotka tulivat politiikasta pyrkimyksenä koko yhteiskunnan edut huomioonottavaan kehitykseen, näytti häviävän taka-alalle.” (Kuisman haastattelu.)

Saman on todennut myös esimerkiksi Heikki Ylikangas:
”...hyvinvointivaltio ja solidaarinen palkkapolitiikka luotiin kommunismin ja sitä tukevan Neuvostoliiton pelossa. Kun nämä uhkatekijät olivat historian näyttämöltä poistuneet, markkinatalous sai toisen muodon. Ihmiskasvoinen kapitalismi väistyi syrjemmälle, koska sen ensisijaisuutta vaativat syyt olivat kadonneet.” (Ylikangas 2007, 369.)

 

[Jan11]

Tämä tonnin luokka, ja mielellään juuri jonain "markkasetelinä" kotimaista painottaen olisi minustakin järkevä, jos tälle linjalle lähdetään. Pitäisi kuitenkin olla kova etu niille joilla on sitten sitä merkittävää osaamista tarjota työmarkkinoille, myös mennä sinne töihin.

Käytännön ongelmanahan näissä on isosti jäykät rakenteet ja haluttomuus muuttua. Julkiselta sektorilta saisi varmasti puolet pistää pihalle, jos toinen puoli sitten viitsisi tehdä kunnolla töitä. Johan siinä on yhdenlainen perustulo (hirveän ylihintainen) ja puuhatyöpaikkojen joukko luotuna, josta ei varmasti luovuta ilman pakkoa.

Olisi mielenkiintoista joskus saada myös ihan konkreettisia esimerkkejä sieltä julkiselta puolelta henkilöstön leikkaamisiin.
Julkisen sektorin työntekijöistä nimittäin valtaosa on turvallisuusalojen poliisi-rajavartiolaitos-tulli-rikosseuraamus, opetusalan opettajat ja varhaisvattajat, sekä suurimpana terveyden- ja sosiaaliturvan väkeä.
Suurin osa lopuistakin on sellaisia, että laki edellyttää niillä virkamiespäätöksiä. Jos katsotaan vaikka vuodesta 1990 tähän päivään, aika pitkälti kaikki sen kaltainen, mitä laki sallii tai mikä edes harmaan alueen puitteissa uskalletaan kokeilla, on yksityistetty tai ulkoistettu. Esim. nyt viimeksi oliko se nyt torstain vai perjantain uutinen: n. 90 prosenttia lastensuojelualan toiminnoista.
(Off topic. Konkreettinen esimerkki. Frendi on erään AVIn erään alan ylitarkastaja. Työskentelee nykyisin käytännössä yksin sellaisen työsaran kanssa, jota vielä vuosituhannen alkupuolella teki 2 + 1 + sihteeri. Lisäresursointia uskoo saavansa vasta, kun kansalaisvalitusten kautta laillisuusvalvoja alkaa kiinnittämään huomiota siihen, että määräajoissa ei ole mahdollista pysyä ja osa tehtävistä joudutaan jättämään hoitamatta tai hoidetaan todella ylimalkaisesti.)

 

[Lämpöpumppu]

Olisi mielenkiintoista joskus saada myös ihan konkreettisia esimerkkejä sieltä julkiselta puolelta henkilöstön leikkaamisiin.
Julkisen sektorin työntekijöistä nimittäin valtaosa on turvallisuusalojen poliisi-rajavartiolaitos-tulli-rikosseuraamus, opetusalan opettajat ja varhaisvattajat, sekä suurimpana terveyden- ja sosiaaliturvan väkeä.
Suurin osa lopuistakin on sellaisia, että laki edellyttää niillä virkamiespäätöksiä. Jos katsotaan vaikka vuodesta 1990 tähän päivään, aika pitkälti kaikki sen kaltainen, mitä laki sallii tai mikä edes harmaan alueen puitteissa uskalletaan kokeilla, on yksityistetty tai ulkoistettu. Esim. nyt viimeksi oliko se nyt torstain vai perjantain uutinen: n. 90 prosenttia lastensuojelualan toiminnoista.

Onhan paljon muitakin julkisen sektorin virkoja, joista kyllä olisi varaa leikata. On esimerkiksi paljon kaikenlaisia insinöörejä ja suunnittelijoita suojatyössä, joiden tehtävät olisi täysin mahdollista teettää kilpailuttamalla yksityisen sektorin firmalla paljon halvemmallakin.

Mutta ongelma on pääasiassa koko julkisen sektorin kustannuksissa se vanha tuttu yksinkertainen kierre: julkisen sektorin palkkoja nostetaan ostovoiman korjaamiseksi -> työvoimakustannukset eli julkisen sektorin kustannukset nousee -> veroja pitää kiristää -> ostovoima laskee -> palkkoja nostetaan -> kustannukset nousee jne. Julkisen sektorin työntekijät saavat palkkansa veroista ja maksavat palkastaan veroja. Toimisikohan asia paremmin, mikäli julkisen sektorin työpaikoissa olisi reilusti pienempi veroprosentti? Tämä voisi boostata ostovoimaa, jolloin rahaa menisi enemmän yksityisen sektorin tuottaviin yrityksiin. Nämä yritykset maksaisivat sitten enemmän veroja, työllistäisivät enemmän ja kysynnän lisääntyessä mahdollisesti uusia yrityksiä syntyisi.

 

[Jackkk]

(Off topic. Konkreettinen esimerkki. Frendi on erään AVIn erään alan ylitarkastaja. Työskentelee nykyisin käytännössä yksin sellaisen työsaran kanssa, jota vielä vuosituhannen alkupuolella teki 2 + 1 + sihteeri. Lisäresursointia uskoo saavansa vasta, kun kansalaisvalitusten kautta laillisuusvalvoja alkaa kiinnittämään huomiota siihen, että määräajoissa ei ole mahdollista pysyä ja osa tehtävistä joudutaan jättämään hoitamatta tai hoidetaan todella ylimalkaisesti.)

kokeeko kaiken tekemänsä työn olevan oleellista vai voisiko byrokratiaa karsia ja yksinkertaistaa niin, että ylitarkastajalla ja muulla viraston väellä ei olisi niin paljon ns. tarpeetonta paperin pyörittelyä ja voisi keskittyä merkityksellisiin asioihin? Sama koskien kaikkea muuta julkishallintoa. Samalla vastuun siirto hallintokoneistolta kansalaiselle, elämän jokaista yksityiskohtaa ei tarvitse säännellä. Jokainen virkamies toki pitää omaa tehtäväänsä tärkeänä, ainakin niin kauan kun elanto on siitä kiinni ja korvaavaa tehtävää tai työtä ei ole järjestetty. Lastensuojelu, vanhustenhoito ja vastaavat sitten eriasia, joissa kansalainen ei pysty itseään puolustamaan.

Voisi auttaa esim. näihin yrittämisen kipukohtiin niin verotuksesta palkkaukseen, palkitsemiseen ja irtisanomiseen. Verotuksella, kirjanpidolla ja työlainsäädönnöllä en tarkoita pelkästään verojen ja byrokratian suuruutta vaan niiden ymmärrettävyyttä. Pienyrittäjän pitäisi pystyä hoitamaan paperityöt ilman kirjanpitäjää ja lakimiestä.

e. typo

 

[taxman]

Toimisikohan asia paremmin, mikäli julkisen sektorin työpaikoissa olisi reilusti pienempi veroprosentti? Tämä voisi boostata ostovoimaa, jolloin rahaa menisi enemmän yksityisen sektorin tuottaviin yrityksiin. Nämä yritykset maksaisivat sitten enemmän veroja, työllistäisivät enemmän ja kysynnän lisääntyessä mahdollisesti uusia yrityksiä syntyisi.

Miten veroprosentin lasku ei ole sama asia kuin palkankorotus, jos valtiolle ja työntekijälle jää kummassakin toteutuksessa sama määrä rahaa kuukausittain käteen?

 

[Jurppii]

Keskustelu ei etene mihinkään.

-Ei voi leikata tuolta eikä voi leikata täältä eikä noilta voi ainakaan ottaa pois ja keppiä ei nyt todellakaan saa antaa koska ei voi vaatia että tekisi ihminen itse mitään mutta en kyllä itsekään tiedä että mikä tässä auttaisi (ja perään jonkinlainen ehdotelma varallisuuden uudelleenjaosta, joka ei tule tapahtumaan).

 

[Jan11]

Niin, no aina voi kaikesta sanoa, että mitään ei saisi leikata mistään ja kaikkeen pitäisi tunkea massia ja Suomi tarvitsee satojen tuhansien virka-sukupuolioletettujen armeijan. Jos minulle maksettaisiin ja annettaisiin kaikki luvut ja tiedot näistä tekemisistä niin kyllä niitä leikkauslistoja voisin tehdä. En vain usko, että kukaan niitä toteuttaisi. Eihän sitä nyt sentään kavereita voisi pois laittaa, joku voisi pian huomata miten turhia ovat itsekin. Tämän takia sille UPM:n pomollekkin maksetaan ne miljoonat, se tekee ja muut sitten vikisee että ai kauheeta. Ja firma pysyy sitten tuottavana.

Oma mutu julkisen sektorin osalta lähinnä perustuu siihen, että monessa muussa maassa isompi väestö pärjää hyvin paljon pienemmällä virkakoneistolla. Kun hommia järkeistetään niin ei sitä turhaa pyörittelyä tarvitsekaan. Ja ilman sitäkin pärjäisi pienemmällä määrällä. Suomen virkasukupuolioletettujen kokomäärää ei vain voi mitenkään järkevästi perustella tarvitsevansa. Aina voi tässä kuten monessa muussakin asiassa elää itsepetoksessa ja keksiä niitä pikku selityksiä. Ottaa askeleen taaksepäin ja miettii kokonaisuutta niin ei pikku selitykset muuta sitä tosiasiaa, että tässä ei ole mitään järkeä.

Olen myös itse ollut julkisrahoitteisella puolella hommissa, missä oli porukkaa isot joukot jotka ei oikeasti tehneet yhtään mitään hyödyllistä. Laskeskelivat lomiansa ja niitä suunnittelivat. Siinä välissä voivottelivat kun olisi pitänyt jotain opetella, mutta onneksi kun tarpeeksi kauan voivotteli niin muut joutui ne hoitaan. Oli näiden kaverit päättämässä (kahviteltu yhdessä vuosikymmenet) niin ei ikinä järkeä (kenkää) tullut niihin hommiin. Nämä olivat niitä hyödyllisimpiä, hyödyttömimpiä ovat sitten ne jotka kulkevat kahvikuppi perässä kertoen tarinoita viikonlopustaan kun työt ei huvita, ja estävät muidenkin töitä. Näitä verorahoilla elätellään. Siinä menee äkkiä lopuiltakin motivaatio tehdä kun huomaa mitä muut ei tee, ja lopuksi tarvii sen satojen tuhansien armeijan hommiin joita ei voi rehellisesti mitenkään perustella tarvivan tätä määrää.

Mutta mitäpä näistä täällä jankata, aina on vain vastaus, että no ei sitä nyt vain voisi, kun ei sitä nyt vain ole soveliasta leikata mistään. Rahakin tulee seinästä ja puuhastelua tarvii jokainen. Ja poliitikot kuitenkin jatkaa menoaan konkurssiin asti, itse pelastautuvat palkkiovirkoihin.

Itse lähden siitä, että julkista sektoria on jo supistettu 90-luvun lamasta saakka.
Kyllä siellä joillain osa-alueilla on läskiäkin edelleen, mutta mä näen mun oman duunin kautta, että ainakin tietyillä hallinnonaloilla on niin pahasti alimiehitystä, että hommat tökkii ihan jo sen vuoksi. Ja jos yksikön ja yksittäisen virkamiehen duuniin kuuluu (kuten usein kuuluu ), ohjeistus, valvonta ja luvitus, niin ei tarvitse kovin luovaa ajattelua ymmärtääkseen, että liian vähäisillä resursseilla luvitus alkaa tökkiä ja siitä kärsii sitten koko yhteiskunta.

Ja siis käsittääkseni edelleen julkista sektoria supistetaan pikkuhiljaa koko ajan, siis henkilötyövuosissa mitattuna.
Kustannukset toki nousee silti.

Tällainen jo vähän vanha uutinen vertaa Tanskaan. Toki koskee vain valtiota, ei kuntia.

Suomessa on vähiten valtion virkamiehiä EU:ssa

Suomen verohallinnossa on noin 5 300 työntekijää, samankokoisen Tanskan verohallinnossa noin 6 300. Suomen byrokraateista noin 40 prosenttia toimii turvallisuusalalla, kuten poliisina, tullissa tai puolustusvoimissa.

yle.fi

 

[Lämpöpumppu]

Miten veroprosentin lasku ei ole sama asia kuin palkankorotus, jos valtiolle ja työntekijälle jää kummassakin toteutuksessa sama määrä rahaa kuukausittain käteen?

Täh? Siis bruttopalkka (mistä yleensä puhutaan palkankorotusten yhteydessä) ei kasvaisi. Käteenjäävä osuus eli nettopalkka tietenkin kasvaisi, mikä on verotuksen laskemisen tarkoituskin.

 

[Jackkk]

Itse lähden siitä, että julkista sektoria on jo supistettu 90-luvun lamasta saakka.
Kyllä siellä joillain osa-alueilla on läskiäkin edelleen, mutta mä näen mun oman duunin kautta, että ainakin tietyillä hallinnonaloilla on niin pahasti alimiehitystä, että hommat tökkii ihan jo sen vuoksi. Ja jos yksikön ja yksittäisen virkamiehen duuniin kuuluu (kuten usein kuuluu ), ohjeistus, valvonta ja luvitus, niin ei tarvitse kovin luovaa ajattelua ymmärtääkseen, että liian vähäisillä resursseilla luvitus alkaa tökkiä ja siitä kärsii sitten koko yhteiskunta.

Ja siis käsittääkseni edelleen julkista sektoria supistetaan pikkuhiljaa koko ajan, siis henkilötyövuosissa mitattuna.
Kustannukset toki nousee silti.

Tällainen jo vähän vanha uutinen vertaa Tanskaan. Toki koskee vain valtiota, ei kuntia.

Suomessa on vähiten valtion virkamiehiä EU:ssa

Suomen verohallinnossa on noin 5 300 työntekijää, samankokoisen Tanskan verohallinnossa noin 6 300. Suomen byrokraateista noin 40 prosenttia toimii turvallisuusalalla, kuten poliisina, tullissa tai puolustusvoimissa.

yle.fi

niin kauan kuin katsot pelkkää väkimäärää et näe metsää puilta ja väistät itse ongelman. Jos porukan pääasiallinen rakenteellinen tehtävä on rajoittaa ja estää on sillä melkoiset vaikutukset koko yhteiskunnan toimintaan. Joka asiaan ei tarvita virkamiehen antamaa lupaa jota pyöritetään virastossa viikko/kuukausi/vuositolkulla.

 

[jurristi]

Valtion virkamiesten määrän vertailussa ei ole paljon mieltä, kun valtion, kuntien ja muiden julkisyhteisöjen välinen tehtävienjako on huomattavan erilainen eri maissa. Lisäksi on huomattava, että kaikki valtion palveluksessa olevat eivät ole virkasuhteessa. Suomessa on EU:n jäsenmaista kolmanneksi eniten julkisen sektorin työpaikkoja ja EU:n suurin julkinen sektori bruttokansantuotteeseen suhteutettuna.

Suomessa EU:n kolmanneksi eniten julkisen sektorin työpaikkoja | Verkkouutiset

Suomessa EU:n kolmanneksi eniten julkisen sektorin työpaikkoja | Verkkouutiset

www.verkkouutiset.fi

Suomessa EU:n suurin julkinen sektori

Pitkittynyt taantuma lisäsi julkisen talouden menoja. Taloustieteilijän mielestä pelkkä julkisen sektorin koko ei kerro juuri mitään.

www.hs.fi

 

[Paapaa]

The European economy since the start of the millennium - Share of government employment nearly stable

Government employment includes civil servants and other government employees (on a national, regional and local level) as well as armed forces.

ec.europa.eu

Muistatko, mitä täällä on noin 1000 kertaa todettu pelkkien linkkien postauksesta?

 

[taxman]

Täh? Siis bruttopalkka (mistä yleensä puhutaan palkankorotusten yhteydessä) ei kasvaisi. Käteenjäävä osuus eli nettopalkka tietenkin kasvaisi, mikä on verotuksen laskemisen tarkoituskin.

Rautalankaa siis. Ensin näet julkisen sektorin kustannuksissa kierteen:

Mutta ongelma on pääasiassa koko julkisen sektorin kustannuksissa se vanha tuttu yksinkertainen kierre: julkisen sektorin palkkoja nostetaan ostovoiman korjaamiseksi -> työvoimakustannukset eli julkisen sektorin kustannukset nousee -> veroja pitää kiristää -> ostovoima laskee -> palkkoja nostetaan -> kustannukset nousee jne.

Sitten esität kysymyksen, että toimisiko homma paremmin, jos palkankorotuksen sijaan veroja laskettaisiin:

Toimisikohan asia paremmin, mikäli julkisen sektorin työpaikoissa olisi reilusti pienempi veroprosentti? Tämä voisi boostata ostovoimaa, jolloin rahaa menisi enemmän yksityisen sektorin tuottaviin yrityksiin. Nämä yritykset maksaisivat sitten enemmän veroja, työllistäisivät enemmän ja kysynnän lisääntyessä mahdollisesti uusia yrityksiä syntyisi.

Kirjoitetaan tämä auki kuten teit palkankorotuksille: Julkisen sektorin veroja lasketaan -> julkisen sektorin pitää paikata menetetyt verotulot -> veroja pitää kiristää -> ostovoima laskee -> julkisen sektorin veroja pitää alentaa -> menetetyt verotulot pitää paikata jne. Huomaatko yhteneväisyyden?

Toisin sanoen: vastaus kysymykseesi on ei: homma ei toimi paremmin, jos julkisen sektorin työpaikkojen veroja lasketaan verrattuna siihen, että julkisen sektorin palkkoja korotetaan. On itse asiassa aivan sama, kummin julkisen sektorin palkankorotukset toteutetaan: suorina palkankorotuksina vai veronalennuksina. Molemmilla tavoilla julkisen sektorin työntekijän käytettäväksi (nettotulot, jos kyseistä termiä haluat käyttää) jää täsmälleen sama summa rahaa kuukausittain ja molemmilla tavoilla julkinen sektori joutuu hankkimaan jostain (ehdotit yllä veronkorotuksia) saman verran lisätuloja. Näillä tavoilla ei siis ole relevanttien lopputulosten kannalta mitään eroa.

 

[Lämpöpumppu]

Kirjoitetaan tämä auki kuten teit palkankorotuksille: Julkisen sektorin veroja lasketaan -> julkisen sektorin pitää paikata menetetyt verotulot -> veroja pitää kiristää -> ostovoima laskee -> julkisen sektorin veroja pitää alentaa -> menetetyt verotulot pitää paikata jne. Huomaatko yhteneväisyyden?

Sinun mallissa ostovoiman lisäys ei niin sanotusti pure, jolloin siitä veronalennuksesta ei olekaan hyötyä. Ideana tuossa minun edellisessä viestissä sille ostovoiman lisäykselle oli, että tämä ostovoimanlisäys vaikuttaa yksityisen sektorin yrityksiin positiivisesti. Yritysten tulokset kasvaa, yritykset työllistävät yhä useampia, yrityksiä syntyy ja ne investoivat tänne. Tällöin yksityisellä sektorilla on enemmän veronmaksajia, yritykset ja niiden omistajat maksavat enemmän veroa valtion kassaan. Parastahan olisi pyrkiä asteittain keventämään kokonaisveroastetta, mutta tämä aikaisemmin mainitsemani julkisen sektorin työntekijöiden veron lasku vähentäisi myös sitä rahan kierrättämistä valtion koneistossa tuottamatta mitään. Julkisen sektorin työt ovat kuitenkin enimmäkseen työtä, mikä ei kasvata pottia valtion kassaan.

E: ja tämä verojen alentaminenkin pitää tehdä käsittääkseni hyvin pienissä askelissa, eikä mitään "kerralla puolet pois veroprosentista"-tyylisesti. Tai varmasti tämäkin onnistuisi, mikäli lähivuosien budjettivaje katettaisiin lainarahalla.

 

[VuohiKauhu]

Suomessa kehitys on ollut paljon paljon maltillisempaa. Täällä on hyvin pienet tuloerot. Suomen gini-kertoimen kehitys

Vaikka itse asian suhteen lienetkin oikeassa, niin gini-kerrointa ei voi käyttää todisteena "johtajien" tulokehityksestä muuhun väestöön nähden. On matemaattisesti täysin mahdollista, että yhden osapopulaation tulot eriytyvät muista gini-kertoimen samanaikaisesti laskiessa.

 

[Paapaa]

Vaikka itse asian suhteen lienetkin oikeassa, niin gini-kerrointa ei voi käyttää todisteena "johtajien" tulokehityksestä muuhun väestöön nähden. On matemaattisesti täysin mahdollista, että yhden osapopulaation tulot eriytyvät muista gini-kertoimen samanaikaisesti laskiessa.

Ehdottomasti. Musta jonkun yksittäisen pienen ryhmän analysointi ei ollut kuitenkaan keskustelun pointti vaan nimenomaan tuloerot ja niiden kehitys. Ja siihen siis kaivoin dataa.

 

[Timo 2]

Ei vaan sitten se jää tekemättä koska se ei ole sen työn arvo. Renkaanvaihtaja toteaa olevansa sosialisti ja lampsii sossuun hakemaan massit.

Miksei sama kävisi sille maahanmuuttajalle oltuaan hetken töissä? Eli niin kauan kuin meillä on sosiaaliturva ei rajoja voi pitää auki toisista maista tulevalle työvoimalle, ettemme ota tänne lisää elätetettäviä?

 

[Jurppii]

Miksei sama kävisi sille maahanmuuttajalle oltuaan hetken töissä? Eli niin kauan kuin meillä on sosiaaliturva ei rajoja voi pitää auki toisista maista tulevalle työvoimalle, ettemme ota tänne lisää elätetettäviä?

Lue niitä viestejä. Juuri niinhän olen kirjoittanut kun ratkaisuksi suomalaiseen haluttomuuteen tehdä hanttihommat halvalla on tarjottu ulkomaista mutta ilman merkittävää muutosta sosiaaliturvaan.

Vaihtoehtona on tietty ihan rehti arabimaailman (tai nepalilaisravintoloiden) tyylinen vierastyöntekijöiden palkkaorjuuttaminen, passi pois ja palkka ulosmitataan ylöspitoon.

Mutta jonkun ne työt pitäisi tehdä ja elättää se osa kansaa, joka ei varsinaisesti mitään tietoyhteiskunnassa tarvittavaa osaa tai halua työn tuottavuuden mukaisella palkalla tehdä. Miten tai kuka?

 

[Timo 2]

Lue niitä viestejä. Juuri niinhän olen kirjoittanut kun ratkaisuksi suomalaiseen haluttomuuteen tehdä hanttihommat halvalla on tarjottu ulkomaista mutta ilman merkittävää muutosta sosiaaliturvaan.

Vaihtoehtona on tietty ihan rehti arabimaailman (tai nepalilaisravintoloiden) tyylinen vierastyöntekijöiden palkkaorjuuttaminen, passi pois ja palkka ulosmitataan ylöspitoon.

Mutta jonkun ne työt pitäisi tehdä ja elättää se osa kansaa, joka ei varsinaisesti mitään tietoyhteiskunnassa tarvittavaa osaa tai halua työn tuottavuuden mukaisella palkalla tehdä. Miten tai kuka?

Sori en jaksa tätä viesti tulvaa kovin aktiivisesti seurata ja kun palasin ketjuun olin jossain n.15-20 sivua takana päin ja koin tarvetta tätä kommentoida, kun nopeasti vaikutti että kukaan ei ollut tätä kommentoinut.

Sitten takaisin aiheeseen.

Arvaa vaan millainen meteli siitä syntyisi jos sosiaaliturva poistetaan tai joku edes kehtaisi ehdottaa sitä. Tämä ehdotus ei ole tästä maailmasta, joten pitää siis estää halpatyövoiman pääsy EU:n ulkopuolelta, kunnes sosiaaliturva on poistettu, tai jotenkin muuten ratkaisu se että tänne tuleva työvoima ei jää veronmaksajien elätettäväksi.

Rajojen avaaminen on siis tässä tilanteessa sama kun ampuisi itseään jalkaan, eli erittäin typerää.

 

[Jan11]

Hyvä vaan, ettei kevytautoja tule. Nuoriso rällää ihan tarpeeksi mopoillaan ja mopoautoillaan ja ei niillä yhtä pahaa vahinkoa saa aikaiseksi kuin oikealla autolla.

Näyttää siltä, että odotetusti myös 17-vuotiaiden ajokorttipoikkeus on tosiaan nostanut liikenteen riskitasoja.
Sääntelyn normien purkamisessa on yleensä se käänteinen puoli, että kun kasvatetaan luottamusta ihmisten omaan harkintaan ja kevennetään prosesseja, niin samalla kasvatetaan riskotasoja. Tässä tapauksessa kyse on alaikäisten nuorten harkintakykyyn luottamisesta, joka luonnollisesti kasvattaa heidän omaa ja myös muiden tiellä liikkujien riskitasoa.
Lisäksi riskinä on, että se johtaa useiden muiden uusien rajoitteiden tai määräysten säätämisiin, mitä artikkelin lopussa vähän väläytelläänkim.

(Tässä tapauksessa siis kuka tahansa 17-v. täyttäessään saa poikkeuksen, joka laittaa hakemukseen oikeat avainsanat. Todellista tilannetta tai onko ne totta ei tarkisteta.)

Yksi ryhmä erottuu karulla tavalla törkeissä liikenneturvallisuuden vaarantamisissa – ylikomisariokin hämmästyi

”Nykyisellä lainsäädännöllä saadaan tällainen tulos”, ylikomisario Dennis Pasterstein sanoo.

www.is.fi

 

[Jan11]

Sori en jaksa tätä viesti tulvaa kovin aktiivisesti seurata ja kun palasin ketjuun olin jossain n.15-20 sivua takana päin ja koin tarvetta tätä kommentoida, kun nopeasti vaikutti että kukaan ei ollut tätä kommentoinut.

Sitten takaisin aiheeseen.

Arvaa vaan millainen meteli siitä syntyisi jos sosiaaliturva poistetaan tai joku edes kehtaisi ehdottaa sitä. Tämä ehdotus ei ole tästä maailmasta, joten pitää siis estää halpatyövoiman pääsy EU:n ulkopuolelta, kunnes sosiaaliturva on poistettu, tai jotenkin muuten ratkaisu se että tänne tuleva työvoima ei jää veronmaksajien elätettäväksi.

Rajojen avaaminen on siis tässä tilanteessa sama kun ampuisi itseään jalkaan, eli erittäin typerää.

TEM:n tilastojen mukaan työperäisesti Suomeen muuttaneiden työllisyysaste kokonaisuudessaan on muuten kantasuomalaisiin verrattuna jopa korkeampi, ja vaikuttaa positiivisesti huoltosuhteeseen. Tulijat on jakautuneet pääosin enemmän suorittavaan ja vähäisemmin asiantuntijatyöhön. Joten kyllä työperäistä maahanmuuttoa kannattaa suosia myös suorittavan työn osalta.

Joillakin aloilla ja alueilla maahanmuuttajien merkitys on jo hyvin merkittävä. Eikä nyt ole kysymys pelkästään maatalouden, marjatilojen ja metsämarjojen kausityöntekijöistä. Esim. Helsingissä toimisto- ja laitossiivoojista sekä linja-auton- ja raitiovaununkuljettajista ulkomaalaistaustaisia oli lähes puolet (2015). Ravintolanjohtajista, talonrakentajista, siivoustyön esimiehistä ja pikaruokatyöntekijöistä ulkomaalaistaustaisia oli Helsingissä yli kolmasosa. Oletettavasti osuudet on sen jälkeen vielä nousseet.

(Maahanmuuttajien kokonaistyöllisyysaste on toki kantasuomalaisten työllisyysastetta matalampi, mutta sitä vetää alas pakolais- ja turvapaikanhakijastatuksilla tulleiden hankaluudet kielen oppimisessa ja työllistymisessä. Poliittisesti maahanmuutosta voi olla montaa mieltä, mutta näitä päätöksiähän ei ylipäätään tehdä työllistymistä ajatellen, vaan suojelutarpeiden, perheenyhdistämisten yms. muiden syiden perusteella. Se on sitten enemmänkin järjestelmäongelma, että nämä kotoutumisen kielten oppimisineen, koulutuksineen ja työllistymisineen on kitkaisia. Mutta siitä oikea paikka on keskustella maahanmuuttoketju.)

 

[Timo 2]

TEM:n tilastojen mukaan työperäisesti Suomeen muuttaneiden työllisyysaste kokonaisuudessaan on muuten kantasuomalaisiin verrattuna jopa korkeampi, ja vaikuttaa positiivisesti huoltosuhteeseen. Tulijat on jakautuneet pääosin enemmän suorittavaan ja vähäisemmin asiantuntijatyöhön. Joten kyllä työperäistä maahanmuuttoa kannattaa suosia myös suorittavan työn osalta.

Joillakin aloilla ja alueilla maahanmuuttajien merkitys on jo hyvin merkittävä. Eikä nyt ole kysymys pelkästään maatalouden, marjatilojen ja metsämarjojen kausityöntekijöistä. Esim. Helsingissä toimisto- ja laitossiivoojista sekä linja-auton- ja raitiovaununkuljettajista ulkomaalaistaustaisia oli lähes puolet (2015). Ravintolanjohtajista, talonrakentajista, siivoustyön esimiehistä ja pikaruokatyöntekijöistä ulkomaalaistaustaisia oli Helsingissä yli kolmasosa. Oletettavasti osuudet on sen jälkeen vielä nousseet.

(Maahanmuuttajien kokonaistyöllisyysaste on toki kantasuomalaisten työllisyysastetta matalampi, mutta sitä vetää alas pakolais- ja turvapaikanhakijastatuksilla tulleiden hankaluudet kielen oppimisessa ja työllistymisessä. Poliittisesti maahanmuutosta voi olla montaa mieltä, mutta näitä päätöksiähän ei ylipäätään tehdä työllistymistä ajatellen, vaan suojelutarpeiden, perheenyhdistämisten yms. muiden syiden perusteella. Se on sitten enemmänkin järjestelmäongelma, että nämä kotoutumisen kielten oppimisineen, koulutuksineen ja työllistymisineen on kitkaisia. Mutta siitä oikea paikka on keskustella maahanmuuttoketju.)

Muistaakseni tänne tulleiden matalapalkka-alojen työllisyysaste laskee reilusti sen jälkeen kun ovat olleet täällä vähintään 2-3 vuotta.

 

[Jurppii]

Muistaakseni tänne tulleiden matalapalkka-alojen työllisyysaste laskee reilusti sen jälkeen kun ovat olleet täällä vähintään 2-3 vuotta.

Näin voi olla tai olematta mutta tää on varmaan maahanmuuttoketjun aihe.

Tässä voisi esittää, että mikä on se oma näkemys siitä, miten suomalaiset saataisiin itse hoitamaan matalapalkkahommat (ja siis samalla pois kortistoista) sellaisilla menetelmillä, joka myös pitää työn teettämisen täällä kannattavana eikä aja isoa pääomaa sijoittamaan muihin maihin ja niitä oikeasti mahdollisia tulevaisuuden "nokioita" kehittämään kykeneviä huippuja paremman palkan perässä maailmalle.

Muistutetaan kuitenkin heti alkuun, että kaikki lakikaavailut omaisuuden sosialisoimiseksi, pääoman poistumisen vaikeuttamiseksi tai ihmisten pois muuttamisen estämiseksi ovat omiaan saamaan juuri sen ei-halutun tapahtumaan isolla rytinällä eli jos ei vallankumous ole mielessä niin kannattaa edetä harkitsevaisesti.

 

[Tlapio]

Näin voi olla tai olematta mutta tää on varmaan maahanmuuttoketjun aihe.

Tässä voisi esittää, että mikä on se oma näkemys siitä, miten suomalaiset saataisiin itse hoitamaan matalapalkkahommat (ja siis samalla pois kortistoista) sellaisilla menetelmillä, joka myös pitää työn teettämisen täällä kannattavana eikä aja isoa pääomaa sijoittamaan muihin maihin ja niitä oikeasti mahdollisia tulevaisuuden "nokioita" kehittämään kykeneviä huippuja paremman palkan perässä maailmalle.

Perustulo jossa tekemällä sen tunnin viikossa niin se tulo ei tipu mihinkään, samalla asumistuki ja työttömyyskorvaus pois sekä toimeentulotuki.
Samalla voi poistaa ne työnantaja ja työntekijäjärjestöt, yritystuet. Eläkekatto 3000 kussa, julkisenpuolen siivous kaikikesta turhasta. Näin alkuun

 

[Jurppii]

Perustulo jossa tekemällä sen tunnin viikossa niin se tulo ei tipu mihinkään, samalla asumistuki ja työttömyyskorvaus pois sekä toimeentulotuki.

Jaettaisiinko kokonaisuutena vähemmän vai miten se työn hinta saatasiin kilpailukykyiseksi?

Samalla voi poistaa ne työnantaja ja työntekijäjärjestöt, yritystuet. Eläkekatto 3000 kussa, julkisenpuolen siivous kaikikesta turhasta. Näin alkuun

Poistat AY-järjestöt niin työnantajapuolen vastaavat katoavat kuin taikaiskusta ja sitten sovitaankin paikallisesti

 

[Tlapio]

Jaettaisiinko kokonaisuutena vähemmän vai miten se työn hinta saatasiin kilpailukykyiseksi?

Poistat AY-järjestöt niin työnantajapuolen vastaavat katoavat kuin taikaiskusta ja sitten sovitaankin paikallisesti

En tiedä paljon noita tukia saa nykyään mutta semmonen 3000 kuussa olis sopiva kun kerran eläke olisi saman suuruinen, jos joku haluaisi tehdä töitä sen päälle niin senhän markkinat päättäs paljon kukakin haluaa tunnin työstä. Ja siinä se paikallinen sopiminen tulisi.

 

[Jurppii]

En tiedä paljon noita tukia saa nykyään mutta semmonen 3000 kuussa olis sopiva kun kerran eläke olisi saman suuruinen, jos joku haluaisi tehdä töitä sen päälle niin senhän markkinat päättäs paljon kukakin haluaa tunnin työstä. Ja siinä se paikallinen sopiminen tulisi.

Eli sun ratkaisu työn tekemättömyyteen ja työn liian kovaan hintaan ja vaikeuteen motivoida työn tuotoksen mukaisella palkalla olisi jakaa valtavasti enemmän sossumassia. Juuh, okei. Oliko sulla maksajasta jo ajatus?

Kaikille kolme donaa ja sit jos joku vielä jonkun haluaa töitä tekemään niin voi vapaasti neuvotella

Tuossa vähän referenssiä:

Tilastokeskuksen mukaan yksityisen sektorin kokoaikaisten kuukausipalkkaisten palkansaajien säännöllisen työajan mediaaniansio oli 3 278 ja keskiansio 3 691 euroa kuukaudessa vuonna 2018. Miesten mediaaniansio oli 3 710 ja naisten 2 903 euroa.

Eli yksityisen sektorin naisille mediaanille korotus satasen kuussa siitä, että lopettaa duunin painamisen

 

[Timo 2]

Perustulo jossa tekemällä sen tunnin viikossa niin se tulo ei tipu mihinkään, samalla asumistuki ja työttömyyskorvaus pois sekä toimeentulotuki.
Samalla voi poistaa ne työnantaja ja työntekijäjärjestöt, yritystuet. Eläkekatto 3000 kussa, julkisenpuolen siivous kaikikesta turhasta. Näin alkuun

Suhtaudun skeptisesti perustulon kannattavuuteen. Pelkään että se lisää budjettialijäämää ja vähentää työntekiöden määrää, jos se on Vasemmistoliiton ehdottomalla tasolla ja jos se on matalampi tarvitaan kuitenkin lisätukea joillekin.

En tiedä paljon noita tukia saa nykyään mutta semmonen 3000 kuussa olis sopiva kun kerran eläke olisi saman suuruinen, jos joku haluaisi tehdä töitä sen päälle niin senhän markkinat päättäs paljon kukakin haluaa tunnin työstä. Ja siinä se paikallinen sopiminen tulisi.

3000 on ihan liikaa. Sillä summalla ei tarvitse tehdä töitä olleenkaan, ja kuinka moni silloin tekee töitä, kun tukea saisi enemmän kuin oma palkkansa on tällä hetkellä.

Näin voi olla tai olematta mutta tää on varmaan maahanmuuttoketjun aihe.

Tässä voisi esittää, että mikä on se oma näkemys siitä, miten suomalaiset saataisiin itse hoitamaan matalapalkkahommat (ja siis samalla pois kortistoista) sellaisilla menetelmillä, joka myös pitää työn teettämisen täällä kannattavana eikä aja isoa pääomaa sijoittamaan muihin maihin ja niitä oikeasti mahdollisia tulevaisuuden "nokioita" kehittämään kykeneviä huippuja paremman palkan perässä maailmalle.

Muistutetaan kuitenkin heti alkuun, että kaikki lakikaavailut omaisuuden sosialisoimiseksi, pääoman poistumisen vaikeuttamiseksi tai ihmisten pois muuttamisen estämiseksi ovat omiaan saamaan juuri sen ei-halutun tapahtumaan isolla rytinällä eli jos ei vallankumous ole mielessä niin kannattaa edetä harkitsevaisesti.

Mun ajatus on että lopetetaan oman jalan ampuminen. Eli jos se matalapalkka-aloille tulleiden työllisyysaste laskee muutaman vuoden jälkeen rajusti, niiden työntekijöiden hakeminen ulkomailta ei voi olla kannattavaa. Kaikkien huonoin ratkaisu on hakea isompi ase, jolla ampuu omaan jalkaansa. Saatavuusharkinnan poisto olisi nimenomaan isommalla aseella omaan jalkaan ampumista, jos se matalapalkka-aloille tulleiden työllisyysaste laskee muutaman vuoden jälkeen rajusti.

 

[Jurppii]

Mun ajatus on että lopetetaan oman jalan ampuminen. Eli jos se matalapalkka-aloille tulleiden työllisyysaste laskee muutaman vuoden jälkeen rajusti, niiden työntekijöiden hakeminen ulkomailta ei voi olla kannattavaa. Kaikkien huonoin ratkaisu on hakea isompi ase, jolla ampuu omaan jalkaansa. Saatavuusharkinnan poisto olisi nimenomaan isommalla aseella omaan jalkaan ampumista, jos se matalapalkka-aloille tulleiden työllisyysaste laskee muutaman vuoden jälkeen rajusti.

Hyvä ajatus mutta ei ratkaisu. Miten ne kolmen vuoden jälkeen kortistoon siirtyneet ja siellä jo pitempään viihtyneet, alkuperästä riippumatta, saattaisiin töihin tai vaihtoehtoisesti millä heidän olisi tulevaisuudessa tarkoitus elää kun suunta on suorittavan työn väheneminen, pitkälti liian korkeasta kustannuksesta johtuen.

Pienempää palkkaa ja enemmän tunteja vai Zeitgeist-Eudaimonia tai muu cyberkommunismi, jossa kaikki hiippailee samanlaisissa pyjamoissa holokannella ja käyttää aikansa runojen kirjoittamiseen ja akustisen kitaran rämpyttelyyn?

 

[Tlapio]

Sehän siinä 3000 perustulossa pointti olikin kun nää halvemman työn tekeminen ei tuota mitään niin turhaan niitä on sitten edes tehdä, täällähän on sanottu että korkeamman palkan työt tuottaa.

 

[Jurppii]

Sehän siinä 3000 perustulossa pointti olikin kun nää halvemman työn tekeminen ei tuota mitään niin turhaan niitä on sitten edes tehdä, täällähän on sanottu että korkeamman palkan työt tuottaa.

Sä et vaan ymmärrä mistään mitään tai sitten trollaat. Työn teettäminen nimenomaan muuttuu kannattavaksi jos siitä tarvitsee maksaa vähemmän ja tuotos kohtaa kustannuksen.

 

[Timo 2]

Sehän siinä 3000 perustulossa pointti olikin kun nää halvemman työn tekeminen ei tuota mitään niin turhaan niitä on sitten edes tehdä, täällähän on sanottu että korkeamman palkan työt tuottaa.

Kuka ja millä palkalla ne halvemmat työt tekee? Kuka menee esim. siivoamaan vessoja ja kuka kesähelteellä rakentamaan taloa tai valamaan betonia?
3000 €/kk perustulo on samalla tavalla oman jalan ampumista kuin on tuo ulkomaisen työvoiman haaliminen matalapalkka-aloille.

 

[Tlapio]

Sä et vaan ymmärrä mistään mitään tai sitten trollaat. Työn teettäminen nimenomaan muuttuu kannattavaksi jos siitä tarvitsee maksaa vähemmän ja tuotos kohtaa kustannuksen.

No tossa perustulo mallissa työnantaja saa teettää vaikka kuinka pienellä palkalla kun saa sen 3000 jo valmiiksi. Tässä on se ratkaisu.

 

[taxman]

Sinun mallissa ostovoiman lisäys ei niin sanotusti pure, jolloin siitä veronalennuksesta ei olekaan hyötyä. Ideana tuossa minun edellisessä viestissä sille ostovoiman lisäykselle oli, että tämä ostovoimanlisäys vaikuttaa yksityisen sektorin yrityksiin positiivisesti. Yritysten tulokset kasvaa, yritykset työllistävät yhä useampia, yrityksiä syntyy ja ne investoivat tänne. Tällöin yksityisellä sektorilla on enemmän veronmaksajia, yritykset ja niiden omistajat maksavat enemmän veroa valtion kassaan. Parastahan olisi pyrkiä asteittain keventämään kokonaisveroastetta, mutta tämä aikaisemmin mainitsemani julkisen sektorin työntekijöiden veron lasku vähentäisi myös sitä rahan kierrättämistä valtion koneistossa tuottamatta mitään. Julkisen sektorin työt ovat kuitenkin enimmäkseen työtä, mikä ei kasvata pottia valtion kassaan.

E: ja tämä verojen alentaminenkin pitää tehdä käsittääkseni hyvin pienissä askelissa, eikä mitään "kerralla puolet pois veroprosentista"-tyylisesti. Tai varmasti tämäkin onnistuisi, mikäli lähivuosien budjettivaje katettaisiin lainarahalla.

Jompi kumpi meistä ei ymmärrä toista. Kokeillaan vielä kerran ratakiskosta, josko se auttaisi:

Otetaan virkakyösti, jonka bruttopalkka on 3000 euroa kuussa. Otetaan esimerkin vuoksi sivukuluiksi 25 %, joten kustannuksia julkiselle sektorille tulee 3750 euroa kuussa. Otetaan esimerkin vuoksi veroprosentiksi 30 %, jolloin veroja virkakyösti maksaa 900 euroa kuussa. Virkakyöstin nettotuloksi saadaan 2100 euroa kuussa (brutto miinus verot) ja sivukuluja menee julkiselle sektorille 750 euroa kuussa.

Otetaan esimerkin vuoksi yleiskorotuksien tasoksi tänä vuonna 1 %. ja tarkastellaan kahta vaihtoehtoa, miten tämä voidaan hänelle antaa.

A) Suora palkankorotus. Virkakyöstin palkaksi saadaan korotuksen jälkeen 3030 euroa kuussa. Sivukuluineen kustannuksia julkiselle sektorille tulee 3787,5 euroa kuussa. Veroja virkakyösti maksaa (olettaen veroprosentin pysyvän samana) 909 euroa kuussa. Virkakyöstin nettotuloksi saadaan 2121 euroa kuussa ja sivukuluja menee julkiselle sektorille 757,5 euroa kuussa.

B) Virkakyöstien verojen alennus. Virkakyöstin palkka säilyy 3000 eurossa kuussa (tai voidaan tätä laskeakin. Ei tule vaikuttamaan lopputulokseen.) Mikäli et halua laskea työttömyyskorvauksia tai eläkkeitä (oletan näin, koska et maininnut näitä haluavasi muuttaa), niin sivukuluineen julkiselle sektorille tulee kustannuksia tästä 3757,5 euroa kuussa (sivukulujen kokonaisprosentti pitää kasvattaa 25,25 %:iin, jotta euromääräiset maksut eivät muutu). Veroja kyösti maksaa 879 euroa kuussa (näin saadaan aikaan efektiivinen 1 % palkankorotus. Veroprosentiksi tulee siis 29,3 %). Virkakyöstin nettotuloksi saadaan 2121 euroa kuussa ja sivukuluja julkiselle sektorille menee 757,5 euroa kuussa.

Eli koska molemmissa tapauksissa nettomääräiset tulot ja menot sekä virkakyöstillä että julkisella sektorilla ovat samat, ei mitään ostovoimalisäystä verrattuna kumpaankaan tule. Viranomaisten verojen alentaminen onkin vain yksi (järjestelmää monimutkaistava ja täten huono) tapa toteuttaa palkankorotukset.

 

[Jan11]

Näin voi olla tai olematta mutta tää on varmaan maahanmuuttoketjun aihe.

Tässä voisi esittää, että mikä on se oma näkemys siitä, miten suomalaiset saataisiin itse hoitamaan matalapalkkahommat (ja siis samalla pois kortistoista) sellaisilla menetelmillä, joka myös pitää työn teettämisen täällä kannattavana eikä aja isoa pääomaa sijoittamaan muihin maihin ja niitä oikeasti mahdollisia tulevaisuuden "nokioita" kehittämään kykeneviä huippuja paremman palkan perässä maailmalle.

Muistutetaan kuitenkin heti alkuun, että kaikki lakikaavailut omaisuuden sosialisoimiseksi, pääoman poistumisen vaikeuttamiseksi tai ihmisten pois muuttamisen estämiseksi ovat omiaan saamaan juuri sen ei-halutun tapahtumaan isolla rytinällä eli jos ei vallankumous ole mielessä niin kannattaa edetä harkitsevaisesti.

En usko, että sellaisia keinoja juuri on. Minusta on lähtökohtaisesti jollain lailla hankalaa ajatella, että meillä olisi työtä, jolla ei voi elää ja ihmiset vieläpä haluaisivat sitä tehdä. Kaikki nämä esitykset matalapalkkatyön ja tukien, tai matalapalkkatyön ja perustulon, tai useampien minijobien tekemisistä on lähtökohtaisesti meidän omaan kulttuuriin sopimattomia siinä mielessä, että protestanttiseen, meillä jopa kalvinistiseen suhtautumiseen työn tärkeydelle kuuluu myös se toinen puoli: työmies tai -nainen on palkkansa ansainnut. Se on syvällä meillä suomalaisissa.

Sen sijaan melko lailla monessa maassa matalapalkkatyöt on maahanmuuttajien käsissä. Se on globaalisti suuri ketju, missä yhteen maahan tullaan toisesta, ja toiseen kolmannesta, kolmanteen neljännestä jne. hankkimaan sitä omaan maahan verrattuna suurempaa elantoa. Siihen päälle sitten vielä ne kausityöläiset, jotka kiertää vuodessa 2-4 maan alansa sesongit.

Muistaakseni tänne tulleiden matalapalkka-alojen työllisyysaste laskee reilusti sen jälkeen kun ovat olleet täällä vähintään 2-3 vuotta.

Tilastot on 5 vuotta ja 10 vuotta maahantulosta ja ainakin tuon 2015 tutkimuksen mukaan Suomessa asuneilla työperäisillä muuttajilla työllisyysaste on molemmissa korkeampi kuin kantaväestöllä.
Muut maahanmuuttajat kokonaisuutena toki (pakolaiset ja turvapaikanhakijat mukaanlukien) sen sijaan on sen verran heikommin työllistyviä, että 10 vuodenkin jälkeen kokonaisuutena ollaan alle kaikkien keskiarvon, mutta kokonaisuus alkaa hitaasti lähestyä suomalaista työllisyysastetta.

 

[Jurppii]

En usko, että sellaisia keinoja juuri on. Minusta on lähtökohtaisesti jollain lailla hankalaa ajatella, että meillä olisi työtä, jolla ei voi elää ja ihmiset haluaisivat sitä tehdä. Kaikki nämä esitykset matalapalkkatyön ja tukien, tai matalapalkkatyön ja perustulon, tai useampien minijobien tekemisistä on lähtökohtaisesti meidän omaan kulttuuriin sopimattomia siinä mielessä, että protestanttiseen, meillä jopa kalvinistiseen suhtautumiseen työn tärkeydelle kuuluu myös se toinen puoli: työmies on palkkansa ansainnut. Se on syvällä meillä suomalaisissa.

Eli sun näkemys on oikeasti se, että mieluummin sitten vaikka "jarruttamatta seinään" koko homma?

 

[Timo 2]

Tilastot on 5 vuotta ja 10 vuotta maahantulosta ja ainakin tuon 2015 tutkimuksen mukaan Suomessa asuneilla työperäisillä muuttajilla työllisyysaste on molemmissa korkeampi kuin kantaväestöllä.

Onko sulla linkkiä näihin tilastoihin?
Nimen omaan matalapalkka-alojen tilastoihin (alle 3000 €/kk) minä en löytänyt oikein mitään järkevää asiasta.