• TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)

    Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.

    Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.

    Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.

Demokratian rajaaminen olisi pahasta. Jos jotain rajoja laitettaisiin, niin sopivat opinnot.
Pelkkä äo testi (esim +110/120). Opinnot on huono mittari kun asenne jo viime (ja ikävä kyllä tod näk tulevalla) on saada isolle osalle kansasta "korkeakoulu" tutkinto, joka siis tarkoittaa riman laskemista. Jo nyt 2000 valmistuneet ovat saaneet paremman ja haastavamman koulutuksen kuin 2020 valmistuneet, kokeet ovat helpottuneet. Puhun siis oikeista tutkinnoista jotka vaativat edes hiukan aivotoimintaa.

Koko korkeakoulujärjestelmä pitäisi laittaa isoon remonttiin, yhdistää kandi ja amk ja jatkoon päästää vain esim. 10% ja laittaa raha kaikista lahjakkaimpiin. Käytönnössä työelämään riittää ja jos rahalla panostetaan kaikista lahjakkaimpaan osaan saattaisi sieltä talouskasvuakin tulla.

Valitettavasti suunta on päinvastainen ja rahaa laitetaan keskinkertaisuuksiin ja jopa typeryksiin. Mitä ihmettä tekee "korkeakoulututkinnolla" jos sen saa suoritettua iso osa kansasta?

Suomalaisten äo on aika tarkkaan 100 mediaani.
 
Koko korkeakoulujärjestelmä pitäisi laittaa isoon remonttiin, yhdistää kandi ja amk ja jatkoon päästää vain esim. 10% ja laittaa raha kaikista lahjakkaimpiin. Käytönnössä työelämään riittää ja jos rahalla panostetaan kaikista lahjakkaimpaan osaan saattaisi sieltä talouskasvuakin tulla.
En kyllä lähtisi noita yhdistämään kun ne palvelee ihan eri tarkoitusta. AMK:t vaan yrittää kovasti matkia yliopistoja siinä, että heilläkin on nyt mukamas samat oppivaatimukset ja he on mukamas samaa, vaikkei todellisuudessa ole. Samalla AMK:t on keksineet jotain ihan outoja ylempi AMK- tutkintoja jotta heilläkin olisi joku wannabe- maisterin tutkinto olemassa. Henk. koht. olen ollut vähän kaikissa, lukiossa, amiksessa, amkissa ja yliopistossa, ja jokaisessa on eronsa.

Minusta AMK:t pitäs liittää ammattikouluihin alueellisesti, jotta kynnys jatkaa opintoja olisi mahdollisimman pieni kun saa mennä saman katon alle sen amistutkinnonkin jälkeen, ehkä myös tutulla porukalla. Isolle osalle potentiaalisia jatkajia kynnykseksi muodostui lähteminen maalta kauas kaupunkiin opiskelemaan, ja amiksissa on yleensä olemassa jo kaikenlainen käytännön infra ja tilat valmiina alakohtaisiin opintoihin. Ne ylempi-AMK tutkinnon resurssit voisi laittaa amiksen käytännönläheiseen jatkeeseen, missä opetellaan työnjohtoa ja työnjohdolle oleellista teoriaa, ja tutkintonimikkeenä voisi teknikon ottaa uudelleen käyttöön. Johonkin perus työnjohtoon tuntuu insinööriopinnot olevan teorialtaan aika ylimitoitettuja. Se insinöörilinja voisi olla siinä rinnalla teoreettisempana ja niiden opintoja voisi järjestää jossain kaupungeissa missä nytkin ainakin osan. Ylempää korkeakoulutusta antamaan riittää ihan yliopistot. Ei tarvita mitään ylempi amkkeja.

Tuo, että laitetaan raha kaikista lahjakkaimpiin ei sellaisilla aloilla toimi, missä maisteritasollakin opinnot ovat massaluentotyyppisiä. Samalla rahalla luennoi koko salille kuin muutamalle ihmiselle.

Suomessa tykätään korostaa tuota korkeakoulutusta ammatillisen koulutuksen sitten kärsiessä ne säästöt. Opetuksen taso on aika katastrofaalinen nykyisin kun tunteja ei ole tarpeeksi ja yritykset ei halua mitään lattian lakasijaa työssäoppimaan, mikä johtaa siihen ettei valmistuessaankaan kykene mihinkään niihin töihin mihin mukamas olisi kykenevä. Kuitenkin suomessa nyt aika paljon on nk. "oikeitakin töitä" teollisuudessa, telakoilla jne.
 
En kyllä lähtisi noita yhdistämään kun ne palvelee ihan eri tarkoitusta. AMK:t vaan yrittää kovasti matkia yliopistoja siinä, että heilläkin on nyt mukamas samat oppivaatimukset ja he on mukamas samaa, vaikkei todellisuudessa ole. Samalla AMK:t on keksineet jotain ihan outoja ylempi AMK- tutkintoja jotta heilläkin olisi joku wannabe- maisterin tutkinto olemassa. Henk. koht. olen ollut vähän kaikissa, lukiossa, amiksessa, amkissa ja yliopistossa, ja jokaisessa on eronsa.
Oma subjektiivinen näkemys on, ettei ammattikorkealla ja yliopistolla ole ainakaan insinöörikoulutusten osalta mitään kunnollista eroa. DI-tutkinto meni aivan läpsytellen läpi, siinä missä insinöörikin. Aivan saman tasoista koulunkäyntiä molemmat olivat.

Saattaa hyvinkin olla sitten laatu heikentynyt monimuoto-opiskelun myötä, kun dippatutkinnon kurssit tuntuivat jopa helpommilta kuin inssitutkinnon kurssit. Tai onko se sitten työkokemus tai jokin muu, mutta en ikinä menisi yliopistoa nostamaan jotenkin erityisasemaan kun ei mitään todellista sivistysboostia ainakaan minulle tuonut. Lisäkoulutusta vain.
 
Pelkkä äo testi (esim +110/120). Opinnot on huono mittari kun asenne jo viime (ja ikävä kyllä tod näk tulevalla) on saada isolle osalle kansasta "korkeakoulu" tutkinto, joka siis tarkoittaa riman laskemista. Jo nyt 2000 valmistuneet ovat saaneet paremman ja haastavamman koulutuksen kuin 2020 valmistuneet, kokeet ovat helpottuneet. Puhun siis oikeista tutkinnoista jotka vaativat edes hiukan aivotoimintaa.

Koko korkeakoulujärjestelmä pitäisi laittaa isoon remonttiin, yhdistää kandi ja amk ja jatkoon päästää vain esim. 10% ja laittaa raha kaikista lahjakkaimpiin. Käytönnössä työelämään riittää ja jos rahalla panostetaan kaikista lahjakkaimpaan osaan saattaisi sieltä talouskasvuakin tulla.

Valitettavasti suunta on päinvastainen ja rahaa laitetaan keskinkertaisuuksiin ja jopa typeryksiin. Mitä ihmettä tekee "korkeakoulututkinnolla" jos sen saa suoritettua iso osa kansasta?

Suomalaisten äo on aika tarkkaan 100 mediaani.
Eihän pelkkä äly riitä, vaan asianmukainen koulutus. Enkä tarkoittanut koulutustasoa, vasn koulutusta yhteiskunnasta ja sen taloudesta. Ei tarvitsisi olla edes valtiotieteen kandi, räätälöity koulutus riittäisi. Ehkä 10. vuosi peruskouluun ja pelkällä läsnäololla ei läpi.
 
Väitän kärjistetysti että jos ei olis niin paljoa korkeakoulutusta niin suomi ei ois näin kusessa. Yliopistoista tuntuu tulevan pihalle lähinnä apinoita.

Tosin täällä todellisuudessa koulutus nimenomaan nostaa tulotasoa, erityisen suuri hyppäys tulee alemman ja ylemmän korleakoulutason välillä.

Tämä ei toki poista sitä faktaa, että joillakin aloilla myös ammattikoulutuksella voi tienata hyvin.
 
Väitän kärjistetysti että jos ei olis niin paljoa korkeakoulutusta niin suomi ei ois näin kusessa. Yliopistoista tuntuu tulevan pihalle lähinnä apinoita.
Oon kuullut metalli amis opettajalta, että hän palkaisi nykyään vain 10% oppilaistaan omaan metalli firmaansa jos tekisi enään niitä hommia. Loput 90% on ihan zombeja.
 
Oon kuullut metalli amis opettajalta, että hän palkaisi nykyään vain 10% oppilaistaan omaan metalli firmaansa jos tekisi enään niitä hommia. Loput 90% on ihan zombeja.
Tossa luulis olevan vähän 50/50 kyse teknisistä taidoista ja sukupolvien välistä kuilua myös. Joskus 2005 paikkeilla puheltiin yläasteen teknisen työn opettajien kanssa mopoista, autoista, uutisista ja pussikaljoittelusta. En tiedä pärjäisikö vielä samoilla puheenaiheilla vai pitäisikö opettajan hallita shiish faam six-seven brah yms maahanmuuttajaslangi (lähinnä näitä on omat havainnot nuorista nykyään).

Olihan ennenkin nuorilla omat jutut, mutta niin oli myös iso osa peukalo keskellä kämmentä silloinkin. Luulen että sosiaaliset tilanteet aikuisten ja etenkin auktoriteettien kanssa meni vähän enemmän aikuisten ehdoilla ja niihin osattiin ennen mukautua paremmin. Joo, tää menee vähän kärjistäen ehkä liikaa taas osastolle ennen oli kaikki paremmin.

Varmaan tuolla amiksessa pitäisi enemmän korostaa työharjoittelun merkitystä ja kun yläasteella oli mun aikana yksi työelämään tutustumisen jakso per vuosi niin niitähän saisi olla vaikka kolminkertainen määrä että pääsisivät kiinni vähän niihin työpaikkojen tapoihin ja työelämän rutiineihin kiinni. Aika paljon on siitä asennoitumisesta kiinni, vaikka sitä jankutusta vituttikin nuorena kuunnella että asenne ratkaisee.
 
Nykyään on liikaa amiksessa työharjoittelua ja liian vähän lähiopetusta.
Okei, tämä on uusi tieto minulle. Hankaluus varmaankin tulee osin siitä että on vaikea löytää hyviä harjoittelupaikkoja vai kuinka? Tietysti sekään ei hyvä yhdistelmä ole jos lähiopetuksessa ei ole opetettu ja opittu perusasioita teoriassa niin niiden opettelu harjoittelussa ei ole optimaalinen tilanne.
 
Olin yksissä Kalevan kisoissa vapaaehtoishommissa. Vastasin myös ravintolapuolen infran lopputoteutuksesta, jossa käytännön toteuttajina olivat amis-opiskelijat. Ensivaikutelmana tuntui katastrofi olevan tulossa, sillä niin vetämätöntä porukka oli, eikä heitä valvova opettajakaan saanut heidän toimintaansa mitään ryhtiä. Jotenkin porukalla tuntui olevan sellainen välinpitämätön asenne, että oli coolia näytellä olevansa tympääntyneen ja laiskan oloinen.

Pidin heille aika rankan puhuttelun ja kerroin, että yrittäjänä en heistä tulisi kuin pari tomeraa tyttöä palkkaamaan. Että sellainen tulevaisuus heillä tulisi tuolla työskentelyasenteella olemaan! Tietenkin minun tavallaan ulkopuolisena oli opettajaan verrattuna paljon helpompi tiukemmin ilmaista, mitä mieltä heidän työasenteestaan olin mieltä.

Kai se puhuttelu jotenkin auttoi, vaikka alussa kisojen aikainen toiminta telttaravintoloissa kangerteli. Kuitenkin vähitellen tekemisiin alkoi tulla ryhtiä, kun oppilaat huomasivat, että hommia pitää paiskoa, tai ärtyneiltä asiakkailta tulee kovasanaista palautetta! Ihmeekseni kokkailut ja palvelemiset alkoivat vähitellen sujua todella mallikkaasti, vaikka hirveä kiire ja paine ravintolapuolella vallitsi koko kisojen ajan. Oli ihan mukava seurata, miten porukan toiminta ja keskinäinen yhteistyö alkoi toimia. Sekin oli aika hauska huomata, että opiskelijoista valokoitui muutama tavallaan esimiestyylisesti toimiva organisaattori:) Kisojen jälkeen annoin heille suuret kiitokset, ja näyttivät he itsekin huomaavan, että kunnolla hoidetusta työstä saa itselleen jonkinlaisen ansaitun hyvän olon ja onnistumisen tunteen.

Kyllä aika lailla huolettaa, että tuollaisella asenteella amiksessa opiskellaan ja valmistaudutaan työelämään. Varmaan leikkaukset määrärahoista ja siitä seurauksena tullut lähiopetuksen puute vaikuttavat. Asennepuolellekin pitäisi jotain tehdä ja alkaa opiskelijoilta vaatia tuloksia, eikä päästää kaikkia opinnoista läpi paikalla lorvailun perusteella. Kuitenkin ammattiopetuksen laadulle ja arvostukselle pitää parannusta tehdä, mutta se on sitten päättäjien vastuulla totetettava asia.
 
Kyllä aika lailla huolettaa, että tuollaisella asenteella amiksessa opiskellaan ja valmistaudutaan työelämään. Varmaan leikkaukset määrärahoista ja siitä seurauksena tullut lähiopetuksen puute vaikuttavat. Asennepuolellekin pitäisi jotain tehdä ja alkaa opiskelijoilta vaatia tuloksia, eikä päästää kaikkia opinnoista läpi paikalla lorvailun perusteella. Kuitenkin ammattiopetuksen laadulle ja arvostukselle pitää parannusta tehdä, mutta se on sitten päättäjien vastuulla totetettava asia.
Totta, Yle julkaisi juuri jutun siitä, kuinka 8-luokkalaiset eivät yritä kuntotesteissä lainkaan kun tietävät ettei se vaikuta arviointiin. Motivointi on aika keskeistä nuorille.

Juuri tuli jossain Whatsapp-ringissä vastaan kuvakaappaus 24-vuotiaasta jonka äiti oli lakannut maksamasta hänen puhelinliittymänsä ja hän joutui hommaamaan uuden koska oma maksoi 34,99€/kk. Kyseli sitten Facebook-ryhmästä apuja koska ei uskaltanut mennä standimyyjältä liittymää kyselemään eikä osannut sitä muualta hommata itse. Olennaista on laittaa tekemään ja tuupata vauhtia niin oppii.
 
Juuri tuli jossain Whatsapp-ringissä vastaan kuvakaappaus 24-vuotiaasta jonka äiti oli lakannut maksamasta hänen puhelinliittymänsä ja hän joutui hommaamaan uuden koska oma maksoi 34,99€/kk. Kyseli sitten Facebook-ryhmästä apuja koska ei uskaltanut mennä standimyyjältä liittymää kyselemään eikä osannut sitä muualta hommata itse. Olennaista on laittaa tekemään ja tuupata vauhtia niin oppii.

Aikamoista, mutta tuuppaamalla tämäkin tapaus oppi sitten hoitamaan liittymäasiansa itse. Mitenköhän tuollaisilla taidoilla pärjää työelämässä, kun liittymän ostaminen on aika helppo tapaus ja onnistuu tarvittaessa myös netissä?

Ensivaikutelmana tuntui katastrofi olevan tulossa, sillä niin vetämätöntä porukka oli, eikä heitä valvova opettajakaan saanut heidän toimintaansa mitään ryhtiä. Jotenkin porukalla tuntui olevan sellainen välinpitämätön asenne, että oli coolia näytellä olevansa tympääntyneen ja laiskan oloinen.

Pidin heille aika rankan puhuttelun ja kerroin, että yrittäjänä en heistä tulisi kuin pari tomeraa tyttöä palkkaamaan. Että sellainen tulevaisuus heillä tulisi tuolla työskentelyasenteella olemaan! Tietenkin minun tavallaan ulkopuolisena oli opettajaan verrattuna paljon helpompi tiukemmin ilmaista, mitä mieltä heidän työasenteestaan olin mieltä.

Suorasanaisuus toimii hyvin tällaisissa asioissa, hyvä että et kaunistellut tai ylipehmennellyt asiaa, koska se kostautuisi kovissa työmarkkinoissa jatkossa.

Väitän kärjistetysti että jos ei olis niin paljoa korkeakoulutusta niin suomi ei ois näin kusessa. Yliopistoista tuntuu tulevan pihalle lähinnä apinoita.

Jaa, itse koen taas, että yliopistoista tulee paljon fiksua porukkaa kuten Joakim Vigelius tai medisiinareita. Sanoisitko siis lääkisläisiä apinoiksi, vaikka osattava tietomäärä on valtava ja kirurgit ovat jatkuvasti ammattien arvostuksien kärjessä?
 

Oli jäänyt huomaamatta että persut lämmittelevät euroeroa. Olli Rehn lyttäsi ajatuksen alkuunsa.
Euroeron hyödyistä ja haitoista voi keskustella, samoin kuin natostakin ois pitänyt keskustella jo vuosia sitten.

Natoon ois pitänyt liittyä jo 20 vuotta sitten. Euroero saattaa olla tai olla olematta fiksu ratkaisu. Euro ei ole täydellinen valuutta suomelle eikä euro ole välttämättömyys kuulua EU:n arvoyhteisöön.


Eu ei ole se joka tuo suomelle turvaa, NATO tuo turvaa sekä JEF kumppanuudet.
 

Oli jäänyt huomaamatta että persut lämmittelevät euroeroa. Olli Rehn lyttäsi ajatuksen alkuunsa.
Brittein euroero on ollut katastrofi ja UK:n BKT on ollut asiantuntijaarvioiden mukaan 5-9% pienempi kuin se olisi ollut EU:n osana. Siis maa syöksyi vuosia kestävään lamaan eikä vieläkään ole siitä toipunut. Vertailuksi, Suomi kipuilee tällä hetkellä 3% lukeman takia.

Suomen tilanne vastaavasti EU- erossa olisi vielä pahempi. Ei tarvitse kuin katsoa karttaa niin ymmärtää miksi. Toisaalta, en löisi vetoa että he jotka EU- eroa vaativat, ymmärtäisivät.
 
Brittein euroero on ollut katastrofi ja UK:n BKT on ollut asiantuntijaarvioiden mukaan 5-9% pienempi kuin se olisi ollut EU:n osana. Siis maa syöksyi vuosia kestävään lamaan eikä vieläkään ole siitä toipunut.

Suomen tilanne vastaavasti EU- erossa olisi vielä pahempi. Ei tarvitse kuin katsoa karttaa niin ymmärtää miksi. Toisaalta, en löisi vetoa että he jotka EU- eroa vaativat, ymmärtäisivät.
Miksi levität disinformaatiota? Britit erosi EU:sta, ei eurosta.

Tossa uutisessakin oli kyse euro erosta, ei eu-erosta.
 
En nyt nopeesti muutakaa ketjuu keksiny, mutta siis siellä ne nyt vihdoin rupeevat keksiin uskonnolle (uskonnoille) jotain korviketta. Kouluissa siis. Ei kouluissa kyl todellakaa tarvisi mitää uskontoa opettaa muuten kuin yleissivistävästi. Kotouta siinä mamu-lapsia, ku opiskelevat omissa piireissään omia uskontojaan. En kyllä itsekkään kokenut muuna kuin ajanhukkana uskonnon tunnit.
Opetusministeri Anders Adlercreutz (r.) kertoo MTV:lle käynnistävänsä selvityksen uudesta uskontorajat ylittävästä oppiaineesta. Myös ylioppilaskirjoituksiin pohditaan merkittävää uudistusta.

Opetus- ja kulttuuriministeriö alkaa selvittää eri uskontojen oppiaineiden korvaamista yhteisellä katsomusaineella.
Nykyinen tilanne, jossa eri uskontokunnat ja lisäksi elämänkatsomustietoa opiskelevat lapset käyvät omilla tunneillaan, on Adlercreutzin mukaan johtanut muuttuvassa maailmassa käytännön ongelmiin.

 
En nyt nopeesti muutakaa ketjuu keksiny, mutta siis siellä ne nyt vihdoin rupeevat keksiin uskonnolle (uskonnoille) jotain korviketta. Kouluissa siis. Ei kouluissa kyl todellakaa tarvisi mitää uskontoa opettaa muuten kuin yleissivistävästi. Kotouta siinä mamu-lapsia, ku opiskelevat omissa piireissään omia uskontojaan. En kyllä itsekkään kokenut muuna kuin ajanhukkana uskonnon tunnit.



Itse aloitin peruskoulun 80-luvun loppupuolella. Osa luokasta kävi elämänkatsomustunneilla ja osa uskontoa. Ei siinä mitään käytännön ongelmia tullut. Hyvin tultiin toimeen keskenään. Samoin koin ajanhukkana uskonnon tunnit. Ei suomeen oikein sovi tosi jyrkät uskonnot. Niitä voi harjoittaa toisissa maissa. :)
 
Viimeksi muokattu:
Itse aloitin peruskoulun 80-luvun loppupuolella. Osa luokasta kävi elämänkatsomustunneilla ja osa uskontoa. Ei siinä mitään käytännön ongelmia tullut. Hyvin tultiin toimeen keskenään.
En minä nyt siitä puhunut. Elämänkatsomustunneille meilläki pääsi silloin ysärillä ( jos ei kuulunut kirkkoon), mut uskonnon tuputtaminen KOULUSSA on turhaa. Varsinkin nykyää jo ongelmallista, ku vissii jokaiselle uskonnolle on omat tunnit. Muinaishistorian jäännöksiä noi uskonnon tunnit. Jos jotain, niin suomalaista kulttuuria ja historiaa siellä voisi opiskella. Ihan kaikki. Tekis hyvää nyky veeteillekki mamulapsien lisäksi, kun yhteinen muisto sota-ajoistaki kokoajan hälvenee. Voisi siirtää kouluihin sen, ku veteraanit ja pikku hiljaa heidänki jälkeläiset alkaa olla poissa.

e: Joo, toki historian tunneilla käydään Suomenki historiaa läpi, mut ei oo sama asia. Vertaa nyt ainetta läpi yläasteen vs yhtä kurssia yläasteella. Aine voisi olla "suomalaisuus", se kattaa moraalisäännöt mitä meillä on, historiaa, kulttuuri jne..

Mut tota "ymmärrystä muista uskontokunnista" ripulia ei todellakaa tarvita, mitä toi kaveri nyt maikkarilla höpöttää. Yhtenäisyyttä saisi nimenomaan tolla "suomalaisuudella". Ei kouluissa uskontoa pidä tuputtaa. Aikuisena voivat päättää elämänkatsomuksensa tai ylipäätään itsenäisesti ilman ulkoisia vaikutteita. Toki uskonnot voi käydä läpi jollain kurssilla, mut mistää niistä ei pitäisi mitää koko yläasteen kestävää ainetta tehdä.

e: kyl tämäkin on poliittisesti tärkeitä asioita päätettäväksi tulevaisuutta ajatellen.
 
Viimeksi muokattu:
Euroon liittyminen oli Suomelle katastrofi, mutta eurosta eroaminen tässä kohtaa olisi vielä suurempi katastrofi. Itse olemme kuoppamme kaivaneet ja siellä me myöskin tulemme asumaan. Eurossa itsessään ei sinällään ole vikaa, mutta ulkoisessa valuutassa hinnoittelu vaatii enemmän talouskuria kuin mihin me olemme koskaan pystyneet ja nyt keräämme tämän valinnan hedelmiä.

Kiinteä valuuttakurssi, korkea työllisyys, vahvat ammattiliitot, valitse kaksi. Ja Suomi yritti valita kaikki kolme karuin seurauksin.
 
Kiinteä valuuttakurssi, korkea työllisyys, vahvat ammattiliitot, valitse kaksi. Ja Suomi yritti valita kaikki kolme karuin seurauksin.
Siis joo. Tietty voi yrittää paikata sisäisellä devalvaatiolla, jota sipilä yritti (ja jossain määrin onnistui). Ammattiliitothan palkkoihin vaikuttaa. Ennen Euroa noi by passattiin devalvaatiolla. Toki toi vaikutti vain vientiteollisuuteen, mutta erittäin positiivisesti. Lisäksi Suomi on hyvin vientivetoinen maa. Joten tuplavoitto.

Kuitenkin lopulta tää on rakenteellista, koska sama heikko talouskasvu jatkuu jo toista kymmenettä vuotta. Ratkaisu löytyy luomalla Euroopasta todellinen sisämarkkina USA:n tapaan, joten fuck you EU:n integraatiota vastustavat! Voin antaa lisäselityksiä kysyttäessä.
 
Ja maahanmuuttoa tarvitaan lisää ja heillekin suomalainen ylläpito ilman velvotteita ja kliffaa hei. Ai nii mistäs rahat? No ainahan voi nostaa veroa. Ja älä viitsi riikka tuas purrata vastaan. Eu on niin huono vitsi että, sen jo uskoo, paitsi kaikista hitaimmat vielä hurraa sen puolesta.
 
Valitettavasti EU:n lisäintegraatio ei meitä auta, ellemme sisäistä mitä eurossa eläminen vaatii. Eikä ole mitään indikaatiota siitä, että olisimme sitä tajuamassa, joten lisäintegraatio vain huonontaisi Suomen asemaa kalliiden elinkustannusten syrjäisenä reuna-alueena.
 
Valitettavasti EU:n lisäintegraatio ei meitä auta, ellemme sisäistä mitä eurossa eläminen vaatii. Eikä ole mitään indikaatiota siitä, että olisimme sitä tajuamassa, joten lisäintegraatio vain huonontaisi Suomen asemaa kalliiden elinkustannusten syrjäisenä reuna-alueena.
Muuten hyvä, mutta jätit arvoitukseksi sen, mitä Eurossa eläminen vaatii, ja onko se syy, vai seuraus.
 
Erotaan EU:sta ja tullaan jenkkien kusettamaksi natossa ja lopulta pakkoliitytään ydinpommin voimalla venäjän mahtavaan tulevaisuuden federaatioon niin kaikilla on hauskaa.
 
Euroon liittyminen oli Suomelle katastrofi, mutta eurosta eroaminen tässä kohtaa olisi vielä suurempi katastrofi. Itse olemme kuoppamme kaivaneet ja siellä me myöskin tulemme asumaan. Eurossa itsessään ei sinällään ole vikaa, mutta ulkoisessa valuutassa hinnoittelu vaatii enemmän talouskuria kuin mihin me olemme koskaan pystyneet ja nyt keräämme tämän valinnan hedelmiä.

Kiinteä valuuttakurssi, korkea työllisyys, vahvat ammattiliitot, valitse kaksi. Ja Suomi yritti valita kaikki kolme karuin seurauksin.
Euro on ajatuksen tasolla hieno valuutta, mutta pieleen menee siinä kohtaa kun erilaisissa taloustilanteissa ja erilaista työmarkkina- sekä veropolitiikkaa harjoittavat maat ottavat kiinteän kurssin yhteisvaluutan käyttöönsä. Hyötyjinä ovat ne maat, jossa työmarkkinat ovat vapaammat ja verotus kevyempää, jolloin pääoma ja investoinnit löytävät maahan ja ihmisten ostovoima on korkea.

Sitten on Suomi, jossa työmarkkinat eivät jousta ja verotus on maailman korkein. Investoinnit eivät kannata, oma kansa ostaa mielummin keski-Euroopan verkkokaupoista kuin Suomesta, palvelut ovat kalliita kovan verotuksen ja työvoimakustannuksen takia yms. Ajatusleikkiä voisi jatkaa loputtomiin dynaamisiin vaikutuksiin.

Nämä ovat molemmat esimerkit itse itseään ruokkivia kierrepalloja. Ainoa keino on leikata julkisia menoja ja keventää verotusta radikaalisti. Sen voisi vielä tehdä itse. Myöhemmin saatamme nähdä sen vaihtoehdon, jossa verotusta ei kevennetä, mutta julkiset menot karsitaan minimiin eikä se ole meidän omasta tahdosta.
 
Okei, tämä on uusi tieto minulle. Hankaluus varmaankin tulee osin siitä että on vaikea löytää hyviä harjoittelupaikkoja vai kuinka? Tietysti sekään ei hyvä yhdistelmä ole jos lähiopetuksessa ei ole opetettu ja opittu perusasioita teoriassa niin niiden opettelu harjoittelussa ei ole optimaalinen tilanne.
jos työharjoitteluun menevä ei osaa mitään, se on vain taakkana firmalle. Suomessa kuvitellaan että joka firmassa on joku henkilökohtainen opettaja joka on 100% kiinni siinä oppilaan tekemisessä ohjaamassa ja siten opetus voidaan ulkoistaa yrityksille, se ei vaan oikein ole tätä päivää. Moni paikallinen firma mikä vielä n. 10 vuotta sitten otti työssäoppijoita, ei ota niitä enää koska ei ole aikaa lähteä perusteista liikkeelle ja pahimmassa tapauksessa laitteet hajoaa kun niitä ei osata käyttää.
 
Euro on ajatuksen tasolla hieno valuutta, mutta pieleen menee siinä kohtaa kun erilaisissa taloustilanteissa ja erilaista työmarkkina- sekä veropolitiikkaa harjoittavat maat ottavat kiinteän kurssin yhteisvaluutan käyttöönsä. Hyötyjinä ovat ne maat, jossa työmarkkinat ovat vapaammat ja verotus kevyempää, jolloin pääoma ja investoinnit löytävät maahan ja ihmisten ostovoima on korkea.

Sitten on Suomi, jossa työmarkkinat eivät jousta ja verotus on maailman korkein. Investoinnit eivät kannata, oma kansa ostaa mielummin keski-Euroopan verkkokaupoista kuin Suomesta, palvelut ovat kalliita kovan verotuksen ja työvoimakustannuksen takia yms. Ajatusleikkiä voisi jatkaa loputtomiin dynaamisiin vaikutuksiin.

Nämä ovat molemmat esimerkit itse itseään ruokkivia kierrepalloja. Ainoa keino on leikata julkisia menoja ja keventää verotusta radikaalisti. Sen voisi vielä tehdä itse. Myöhemmin saatamme nähdä sen vaihtoehdon, jossa verotusta ei kevennetä, mutta julkiset menot karsitaan minimiin eikä se ole meidän omasta tahdosta.
Ei Siomen verotus ole maailman kovinta. OECD maista Tanskassa on korkein
 
Muuten hyvä, mutta jätit arvoitukseksi sen, mitä Eurossa eläminen vaatii, ja onko se syy, vai seuraus.
Valuuttamme arvo ja yleinen korkotaso määräytyvät käytännössä Keski-Eurooppalaisten (erityisesti Saksan) kilpailukyvyn mukaan, ei omamme. Se tarkoittaa että meidän tulee olla vähintään yhtä kilpailukykyisiä kuin Saksa että emme jää koko ajan jälkeen. Tämä on meille varsin hankalaa, koska logistisesti Suomi on saari kaukana markkinoista ja lisäksi talvi ja suuret etäisyydet nostavat elinkustannuksia.

Euroon liittyminen olisi vaatinut samalla massiivisen työreformin, koska palkankorotuskierrosten seurauksia ei pysty enää neutraloimaan valuuttakurssin kautta. Mitään työreformia ei tehty vaan yritettiin pitää työllisyys korkealla lainarahalla, mutta kohta sekin tie on loppuunkuljettu.

Kiinteä valuuttakurssi, korkea työllisyys, vahvat ammattiliitot, valitse kaksi. Ja Suomi yritti valita kaikki kolme karuin seurauksin.
 
Julkinen sektori bkt:hen on minusta parempi mittari kuin vaikeasti mitattava kokonaisveroaste. Suomi on siinä ykkönen.
Korjasin tuossa väärän väitteen. Lisäksi Tanskassa on korkeamman veroasteen lisäksi korkeampi ostovoima, mikö on päinvastainen sisäisen devalvaation kanssa. Bruttokanssntuote siellä on korkeampi ja mainitsemasi suhde täten alle EU:n keskiverron. Luonnonvaratkaan ei selitä eroa, sijainti toki parempi.

Suomen taloudella menee huonosti, sitä ei selitä kokonaisveroaste.
 
Myöhemmin saatamme nähdä sen vaihtoehdon, jossa verotusta ei kevennetä, mutta julkiset menot karsitaan minimiin eikä se ole meidän omasta tahdosta.
Olisiko tämä loppujen lopuksi niin paha asia? En usko, että yksikään hallituskokoonpano Suomessa pystyy tekemään tarvittavia uudistuksia talouden tasapainottamiseksi. Kreikka pakotettiin tekemään massiiviset leikkaukset, ja siellä on nyt ylijäämäinen budjetti sekä työttömyys laskussa.
 
Olisiko tämä loppujen lopuksi niin paha asia? En usko, että yksikään hallituskokoonpano Suomessa pystyy tekemään tarvittavia uudistuksia talouden tasapainottamiseksi. Kreikka pakotettiin tekemään massiiviset leikkaukset, ja siellä on nyt ylijäämäinen budjetti sekä työttömyys laskussa.
Maastamuutto voi olla uhka tuossa vaiheessa. Ruotsiin on helppo muuttaa.
 
Suomen taloudella menee huonosti, sitä ei selitä kokonaisveroaste.

Ei kokonaan, mutta kyllä se osatekijä on vaikuttaen sisäiseen kulutukseen.

Korkealla veroasteella pidetään vaurastuminen alhaisena jakaen mahdollisimman monelle samaa kurjuutta. Kulutukselle tuo tekee hallaa.
 
Maastamuutto voi olla uhka tuossa vaiheessa. Ruotsiin on helppo muuttaa.
Väittäisin että kaikkien näiden maahanmuuttaneiden tuettavien maastamuutto on mahdollisuus eikä niinkään uhka. Emme tarvitse yhtään tuettavaa enempää nyt eikä jatkossakaan. Itse olisin tyytyväinen myös niiden maastamuuttoon jotka on tästä erimieltä.
 
jos työharjoitteluun menevä ei osaa mitään, se on vain taakkana firmalle. Suomessa kuvitellaan että joka firmassa on joku henkilökohtainen opettaja joka on 100% kiinni siinä oppilaan tekemisessä ohjaamassa ja siten opetus voidaan ulkoistaa yrityksille, se ei vaan oikein ole tätä päivää. Moni paikallinen firma mikä vielä n. 10 vuotta sitten otti työssäoppijoita, ei ota niitä enää koska ei ole aikaa lähteä perusteista liikkeelle ja pahimmassa tapauksessa laitteet hajoaa kun niitä ei osata käyttää.
On se taakka ja alan perusteista lähteminen ei ole tavoite. Silti työnkuvaan liittyvistä perusteista pitää lähteä huolellisella perehdytyksellä liikkeelle.

Kouluissa pitäisi opettaa teoriaa, harjoittelussa käytäntöä ja työsuhteen alkaessa työnkuvaa riittävästi.

Nyt tuntuu että Suomen mallissa saattaa uupua nämä kaikki ihan paikasta/opettajasta/esihenkilöstä riippuen. Siitä ei ole enää kenellekään hyötyä vaan haaskataan kaikkien aikaa ja rahaa.

Työharjoittelussa sentään vielä pitäisi alkuun antaa vain katsella ja kokeilla pieniä yksittäisiä työvaiheita kerrallaan pikkusen kerrallaan lisäten. Työsuhteen perehdytysvaiheessa pitäisi riittää että neuvotaan, katotaan perään ja annetaan tehdä itse.
 
Maastamuutto voi olla uhka tuossa vaiheessa. Ruotsiin on helppo muuttaa.
Tämä on toki uhka, mutta pysyvä muuttaminen esim. Ruotsiin edellyttää, että sieltä löytyy työpaikka. En usko että sellaisen löytäminen suomalaiselle on ihan helppoa.
 
Tämä on toki uhka, mutta pysyvä muuttaminen esim. Ruotsiin edellyttää, että sieltä löytyy työpaikka. En usko että sellaisen löytäminen suomalaiselle on ihan helppoa.
Ei tarvitse Pohjoismaiden kesken. Riittää, että rekisteröityy väestötietojärjestelmään. Muihin EU-maihin muuttaessa sanomasi koskee, Pohjoismaista voit muuttaa vaikka Norjaan sikäläiselle toimeentulotuelle taikka varattomana eläkeläisenä.
 
En tiedä olisiko euroero järkevää vai ei, mutta itsekin varmaan ymmärrät euron ongelmat?

Purra huutelee koska yrittää saada persuäänestäjät aktivoitumaan. Kovasti oli vielä vähän aikaa sitten kaikenlaista yhteisvelkaa vastaan.


Miten sitten kävikään?
 
Tämä on toki uhka, mutta pysyvä muuttaminen esim. Ruotsiin edellyttää, että sieltä löytyy työpaikka. En usko että sellaisen löytäminen suomalaiselle on ihan helppoa.
Lähinnä ne oikeasti osaavat ja todennäköisesti hyvätuloiset on potentiaalisia maasta poismuuttajia. Oli se sitten oma firma viroon tai piilaakso tekkinörtille tai,... Se ei naurata jos nettoveronmaksajat katoavat suomesta.
 
Ei tarvitse Pohjoismaiden kesken. Riittää, että rekisteröityy väestötietojärjestelmään. Muihin EU-maihin muuttaessa sanomasi koskee, Pohjoismaista voit muuttaa vaikka Norjaan sikäläiselle toimeentulotuelle taikka varattomana eläkeläisenä.
Mutta haluaako kovin moni työntekijä muuttaa toiseen Pohjoismaahan toimeentulotuelle, vaikka tulisikin rajut leikkaukset? Jos työttömät muuttaisivat, niin sehän olisi ainoastaan positiivinen asia Suomen taloudelle.

Lähinnä ne oikeasti osaavat ja todennäköisesti hyvätuloiset on potentiaalisia maasta poismuuttajia. Oli se sitten oma firma viroon tai piilaakso tekkinörtille tai,... Se ei naurata jos nettoveronmaksajat katoavat suomesta.
Miksi hyvätuloiset muuttaisivat siinä tilanteessa pois Suomesta? Eikö asia ole juuri päinvastoin, että he olisivat tyytyväisiä, jos talous saataisiin tasapainoon?
 
Miksi hyvätuloiset muuttaisivat siinä tilanteessa pois Suomesta? Eikö asia ole juuri päinvastoin, että he olisivat tyytyväisiä, jos talous saataisiin tasapainoon?
Tuskin mikään muuttuu suomessa, hyvätuloisia ja rikkaita paheksutaan ja veroja nostetaan. Vasemmisto seuraavissa vaaleissa valtaan. Pääomavero ja maastamuuttovero asialistalle, kiristetään myös tuloveron progressiota.
 
Viimeksi muokattu:
Mutta haluaako kovin moni työntekijä muuttaa toiseen Pohjoismaahan toimeentulotuelle, vaikka tulisikin rajut leikkaukset? Jos työttömät muuttaisivat, niin sehän olisi ainoastaan positiivinen asia Suomen taloudelle.


Miksi hyvätuloiset muuttaisivat siinä tilanteessa pois Suomesta? Eikö asia ole juuri päinvastoin, että he olisivat tyytyväisiä, jos talous saataisiin tasapainoon?
Puhe oli siitä, että veroaste ennallsan, palvelut pois. Sama veroaste, mutta joudut maksamaan terveyspalveluista, niin miksi et työskentelisi toisessa maassa? Hyvätuloisilla on ammattitaitoa, joka kelpas muuallakin.
 
On se taakka ja alan perusteista lähteminen ei ole tavoite. Silti työnkuvaan liittyvistä perusteista pitää lähteä huolellisella perehdytyksellä liikkeelle.

Kouluissa pitäisi opettaa teoriaa, harjoittelussa käytäntöä ja työsuhteen alkaessa työnkuvaa riittävästi.

Nyt tuntuu että Suomen mallissa saattaa uupua nämä kaikki ihan paikasta/opettajasta/esihenkilöstä riippuen. Siitä ei ole enää kenellekään hyötyä vaan haaskataan kaikkien aikaa ja rahaa.

Työharjoittelussa sentään vielä pitäisi alkuun antaa vain katsella ja kokeilla pieniä yksittäisiä työvaiheita kerrallaan pikkusen kerrallaan lisäten. Työsuhteen perehdytysvaiheessa pitäisi riittää että neuvotaan, katotaan perään ja annetaan tehdä itse.
Kyllä ammatilliseen koulutukseen on kuulut myös käytännön harjoitteet osaksi opetusta. Ei ykskään firma halua sellasta riesakseen kuka tietää hitsaamisen teorian ja lisäaineet, kaasut jne. muttei osaa hitsata. Tai jotain autoasentajaa kuka osaa nimetä ja tietää miten osat autossa toimii muttei osaa huoltaa tai vaihtaa niitä.

Työssäoppimisjakson aloittavan pitäisi osata tehdä jotain jotta yhteistyöstä oppilaitoksen kanssa tulisi jotenkin hedelmällinen eikä vain sellainen että firma tekee tappiota jokasesta työssäoppijasta ja oppilaitos ajattelee että siellä kouluttavat kaiken. Tommonen yhteistyö loppuu aika äkkiä ja lopulta koulut on täynnä ihmisiä joilta puuttuu työssäoppimisjaksot kun ne ei kelpaa mihinkään.
 
Jos Keskusta tulee, niin emme saa päivitettyä sotealueita. Tämä hallitus taitaa siirtää sote-alueiden lukumäärän pienentämisen seuraavalle hallitukselle. Asioita, jotka oikeasti auttaisivat, ei tehdä.
Piti oikein googletella. 2015
Kiistan taustalla valta: 18 sote-aluetta olisi keskustalle jättipotti
Kiistan taustalla valta: 18 sote-aluetta olisi keskustalle jättipotti
Keskustan esittämässä mallissa puolue saisi Ylen analyysin perusteella valta-aseman puolessa Suomessa.
Sairaanhoitopiirejä oli 18.
kuva_2025-12-20_162448266.png
Nyt meillä on hyvinvointialueita 22 + Ahvenanmaa
kuva_2025-12-20_162747111.png




Asiantuntojoide määrä yle.fi 2015
kuva_2025-12-20_162608437.png

HUSin alueella, öö uudellamaalla viisi hyvinvointialuetta , sis Helsinki.
Pohjanmaalla paljon, mutta ne kielaluee, ja onhan se niin laaja-alue että jos pohjoispohjanmaat niputetaan keski pohjanmaan kanssa, niin vaikea nähdeä ideaa.
Kantahämä ja Päijäthäme, miellän että ne nyt muutenkin nipussa, niin kai tässäkin. mutta onko eduksia ?

Mutta siis jos vertaa sairaanhoitopiirejä hyvinvionti alueisiin, niin keskustalaisiksi alueiksi mieltämäni niin niissä niitä niputettu.
Lappi ja Länsipohja, Etelä ja Itä -Savo. Mutta jos ne valtaa hakisi niin Vaasa Etelä-Pohjanmaa ja Keski-Keski Pohjanmaan (-2) niputtaminen olisi lähinnä niputtanut yhteen ja RKP jäänyt marginaaliksi. No en tiedä onko tuolla niin paljon eroa.
Kymenlaakso, Etelä-Karjala, (-1) no se kai alueita mikä kartalla näyttäisi sopivan yhteen, ja varmaan se missä eri puole väreissä eroa ja niputtaminen ei varmaan Etelä-Karjalaisia kepulaisia houkuta.

Tuskin minkään liitos hyvinvointi alueen paikallis politiikkoja isosti houkuttaa liittyminen isompaan.

Mitä liitos haluilla halutaa, olisko pitkälti kyse siitä että laajennetaan ns rahoituspohjaa, ja tuskin vauraampi puolisko haluaa rahoittaa heikomman hyvinvointia, tinkimällä omasta, vaan kyse pienemmän alueen supistuksista. Meillä ei ole maakuntaveroa, mutta laskennallista rahanjakoa kuitenkin.

Vedetäänkö samalla tyylillä kuin kuntaliitokset, vähän sillee pakko vapaaehtoisesti


Uudenmaan kohdalla muistettava että uudistus tuskin olisi mennyt läpi jos aluetta ei olis pilkottu, iso lukumäätä synty siitä, mutta onko sekään nyt se syvin ongelma.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
301 678
Viestejä
5 140 993
Jäsenet
82 010
Uusin jäsen
Iivo

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom