Kotimaan politiikka

[zaneislandd]

Nostanut veroja ja kiristänyt menoja ENNEN kun nyt kun ollaan 10mrd kroonisessa alijäämässä vuositasolla.

Kireempi verotus on vastaus kuten myös menoleikkaukset, kaikki muu on tässä tilanteessa ihan ohhoijjaa puhetta. Vain toista puolta sopeuttamalla ei tule onnistumaan mikään. Eläkkeet on yksi paika mistä nyt ensiksi voisi kohtuuttomuudet leikata pois

Toki joitain veroja voi puolestani nostaa. Eläkkeitä pitäisi isoimpana menoeränä ehdottomasti tarkastella eniten esim. Veronkorotuksilla. Myös sokeriverot jne haittaverot ok. Palkansaajaa en verottais enempää.

 

[3dfx]

Toki joitain veroja voi puolestani nostaa. Eläkkeitä pitäisi isoimpana menoeränä ehdottomasti tarkastella eniten esim. Veronkorotuksilla. Myös sokeriverot jne haittaverot ok. Palkansaajaa en verottais enempää.

sokeri ja haittaverot=kulutusverot verottaa palkansaajaa.

 

[hkultala]

Sun rautalankaesimerkki ei toimi valtiotalouden kontekstissa. Kaikki firmat ei mene nurin

No shit, sherlock.

Olenko väittänyt, että kaikki firmat menee nurin? Saisiko jotain järkeä näihin olkiukkoihin.

ja konkurssien määrään vaikuttaa mm. suhdanteet ja nykyisin maailmanpoliittinenkin tilanne (esim. ukrainan sota ja sen pakotteet) enemmän mitä joku verotus.
Sen vuoksi toi esimerkki ei ole validi.

Se, että vaikuttavia tekijöitä on muitakin ei poista sitä faktaa, että valtion talouspolitiikka vaikutaa konkurssien määrään.

Mun nokkaani vaan nyt haisee, että nytkin haetaan sitä taikasauvaratkaisua ongelmiin missä keneltäkään ei lähde mitään mutta rahaa alkaisi tulemaan ovista ja ikkunoista valtiolle.

Sellaista ei vaan ole.

¨
Minä en ole tässä keskustelussa tietääkseni ainakaan pitkiin aikoihin ehdottanut mitään ratkaisuita, toisin kuin sinä (joka olet ehdottanut pitkällä tähtäimellä haitallisia ratkaisuita) joten kannattaa tämänkin kommentin kanssa katsoa peiliin.

Tämä on keskustelun arvoinen asia. Mun nähdäkseni vuotuiset alijäämät on jo niin isoja ettei ole kyse enää mistään pitkän aikavälin ongelmasta tai kestävyysvajeista vaan tämän hetken ongelmasta, mikä uhkaa suomen likviditeettiä. Ne tämän hetken ongemat pitää ratkaista nyt, ja sen jälkeen kun budjetti on tasapainossa alkaa miettimään niitä kestävyysvajeita.

Sekoitat nyt ihan totaalisesti lyhyen tähtäimen, keskipitkän tähtäimen ja pitkän tähtäimen ongelmat.

Se, että velkaannumme jatkuvasti lisää ei ole lyhyen tähtäimen vaan keskipitkän tähtäimen ongelma.

Lyhyen tähtäimen ongelma meillä olisi, jos emme saisi lisää velkaa, koska meillä olisi liikaa olemassaolevaa velkaa ja luottoluokituksemme olisi huono.

Tämä ongelma meillä on edessä vasta joskus kymmenen vuoden päästä.

Saisko sun mielestä valtio velkaantua enemmän (siis lisätä vuotuisia alijäämiään) jos yritetään jotain pitkällä välillä toimeliaisuutta lisäävää politiikkatoimenpidettä, mikä ehkä vähentäisi tulevaisuuden alijäämiä toimeliaisuuden lisääntyessä? Paino samalla ehkä.

Esim, se, että myydään pois tuottavaa omaisuutta että voidaan tilapäisesti vähentää velkaa, jonka korko on alhaisempi kuin sen myydyn omaisuuden tuotto, on vaan typerää.

Ja esim. koulutus on asia josta voi "säästää" "helpolla" nopeasti lyhyellä ja keskipitkällä tähtäimellä saaden aikaan pitkällä tähtäimellä katastrofaalisia tuloksia.

Se, että Suomi on panostanut paljon koulutukseen on ollut nimenomaan tällainen "toimeliaisuutta lisäävä politiikkatoimenpide".

Tosin suomen koulutuksessa ollaan myös menty pieleen siinä, että ollaan liikaa koulutettu ihmisiä huuhaa-aloille ja haluttu ihmiset "koulutusputkeen" joka on jopa vieroittanut ihmiset työnteosta.

Sen sijaan että ihmiset menee yliopistoon suoraan lukiosta tekemättä tätä ennen koskaan mitään töitä, olisi paljon parempi että välissä tehtäisiin vähintään vuosi jotain duunarihommia. Antaisi paljon paremmin perspektiiviä elämään ja motivaatiota niihin yliopisto-opiskeluihin.

Ja samoin maisterivaiheen jälkeen tekisi hyvää, että maisterit työllistyisivät vähintään muutamaksi vuodeksi yksityiselle puolellle ennen kuin aloittavat tohtoriopintonsa, se antaisi myös perspektiiviä siitä, että millainen tutkimus on relevanttia ja missä oikeasti mennään sen tutkimuksen käytäntöönsoveltamisen kanssa.

 

[3dfx]

No shit, sherlock.

Olenko väittänyt, että kaikki firmat menee nurin? Saisiko jotain järkeä näihin olkiukkoihin.

Ei ollut olkukko vaan ihan peruste sille miksi esimerkkisi ei ole validi.

Se, että vaikuttavia tekijöitä on muitakin ei poista sitä faktaa, että valtion talouspolitiikka vaikutaa konkurssien määrään.

Kyllä, pitkällä tähtäimellä. Enemmänkin pitäisi puhua taloudellisuuden toimeliaisuuden määrästä kuin jostain konkursseista. Lyhyellä tähtäimellä tuohon vaikuttaa moni muu asia enemmän, vaikka ne suhdanteet ja pakotepolitiikka viimeisimpänä. Talouspolitiikalla voi kasvattaa toimeliaisuutta tai laskea sitä, siitä olen samaa mieltä kanssasi.

Minä en ole tässä keskustelussa tietääkseni ainakaan pitkiin aikoihin ehdottanut mitään ratkaisuita, toisin kuin sinä (joka olet ehdottanut pitkällä tähtäimellä haitallisia ratkaisuita) joten kannattaa tämänkin kommentin kanssa katsoa peiliin.

Miltä pohjalta keskustelet jos et tarjoa mitään ratkaisuja?

Sekoitat nyt ihan totaalisesti lyhyen tähtäimen ja pitkän tähtäimen ongelmat.

Se, että velkaannumme jatkuvasti lisää ei ole lyhyen tähtäimen vaan pitkän tähtäimen ongelma.

Lyhyen tähtäimen ongelma meillä olisi, jos emme saisi lisää velkaa, koska meillä olisi liikaa olemassaolevaa velkaa ja luottoluokituksemme olisi huono.

Tämä ongelma meillä on edessä vasta joskus kymmenen vuoden päästä.

Kyllä ne sulla on sekaisin. Suuri vuotuinen suuri alijäämä on nimenomaan lyhyen aikavälin ongelma. Pitkän aikavälin ongelma on mm. suomen nollakasvu.

Sitä, milloin velan saanti loppuu ei tiedä ennen kuin se loppuu ja silloin on liian myöhäistä, itsenäisyys menetetty ja IMF määrää mitä tehdään. Siksi puhunkin likviditeetin loppumisen uhasta. Suomi on euroopan rajamaa minkä riskejä mm. poliittinen jääkausi venäjän kanssa on lisännyt aika paljon.

Esim, se, että myydään pois tuottavaa omaisuutta että voidaan tilapäisesti vähentää velkaa, jonka korko on alhaisempi kuin sen myydyn omaisuuden tuotto on vaan typerää.

Tästä olen samaa mieltä, ei sillä rikastu että nostaa pankista rahaa. Mutta jos nyt puhutaan edes jossain kontekstissa järkevistä keinoista esimerkiksi verojen radikaalista vähentämisestä tai/ja menoelvyytyksestä taloudellisen toimeliaisuuden lisäämiseksi. Nuo lisää lyhyellä välillä alijäämää, mutta pitkällä välillä voi toimeliaisuus lisääntyä. Onko tälläiset keinot mielestäsi OK vai ei?

 

[hkultala]

Ei ollut olkukko vaan ihan peruste sille miksi esimerkkisi ei ole validi.

Ymmärrätkö nyt edes yhtään mitä "nollasummapeli tarkoittaaa?

Jos on mikä tahansa mekanismi, jolla päätösten seurauksena resurssit muuttuvat, niin silloin kyse ei ole enää nollasummapelistä.

Se, että on olemassa mekanismi, jolla resurssit muuttuvat päätlösten seurauksena jo melko lyhyelläkin aikavälillä tarkoittaa, että talous ei ole nollasummapeliä lyhyelläkään aikavälillä.
Ja mm. talouspolitiikan vaikutus konkursseihin on tällainen mekanismi.

Miltä pohjalta keskustelet jos et tarjoa mitään ratkaisuja?

Se, että ollaan heti tyrkyttämässä omaan vajaaseen ymmärtämiseen pohjaavia huonoja ratkaisuita vasta typerää onkin.

Ongelma kannattaisi yrittää ensin ymmärtää, ja siitä keskustella, ja vasta kun ongelma on kunnolla ymmärrettyä, siirtyä miettimään niitä ratkaisuita.

Keskustelu on osa sitä prosessia, jossa ymmärrystä ongelmasta pyritään lisäämään.

Sinä olet tarjonnut huonoja "ratkaisuita" ymmärtämättä ongelmaa.

Minä olen yrittänyt tuoda keskusteluun lisää ymmärrystä oikeista ongelmista, että niihin voitaisiin ehdottaa parempia ratkaisuita

Kyllä ne sulla on sekaisin. Suuri vuotuinen suuri alijäämä on nimenomaan lyhyen aikavälin ongelma. Pitkän aikavälin ongelma on mm. suomen nollakasvu.

Suuri alijäämä jonain vuonna voi olla seurausta suuresta investoinnista, joka tulee tuottamaan itsensä moninkertaisesti takaisin myöhemmin.

Se ei itsessään ole mikään ongelma jos se on vain tilapäinen eikä pysävä tila eikä ongelmia likviditeetin kanssa ole.

Se, että jätettäisiin hyvä ja pitkällä tähtäimellä kannattava investointi tekemättä vain koska kuvitellaan että alijäämä olisi aina joku paha ongelma olisi todella typerää.



Suomella se toki ei ole tilapäinen tila vaan oikea pitkän/keskipitkän aikavälin ongelma, suomella on suuri alijäämä ilman merkittäviä tulevaisuudessa tuottavia investointeja.

 

[3dfx]

Ja esim. koulutus on asia josta voi "säästää" "helpolla" nopeasti lyhyellä ja keskipitkällä tähtäimellä saaden aikaan pitkällä tähtäimellä katastrofaalisia tuloksia.

Se, että Suomi on panostanut paljon koulutukseen on ollut nimenomaan tällainen "toimeliaisuutta lisäävä politiikkatoimenpide".

Tosin suomen koulutuksessa ollaan myös menty pieleen siinä, että ollaan liikaa koulutettu ihmisiä huuhaa-aloille ja haluttu ihmiset "koulutusputkeen" joka on jopa vieroittanut ihmiset työnteosta.

Sen sijaan että ihmiset menee yliopistoon suoraan lukiosta tekemättä tätä ennen koskaan mitään töitä, olisi paljon parempi että välissä tehtäisiin vähintään vuosi jotain duunarihommia. Antaisi paljon paremmin perspektiiviä elämään ja motivaatiota niihin yliopisto-opiskeluihin.

Ja samoin maisterivaiheen jälkeen tekisi hyvää, että maisterit työllistyisivät vähintään muutamaksi vuodeksi yksityiselle puolellle ennen kuin aloittavat tohtoriopintonsa, se antaisi myös perspektiiviä siitä, että millainen tutkimus on relevanttia ja missä oikeasti mennään sen tutkmuksen käytäntöönsoveltamisen kanssa.

Tästä olen aikalailla täysin samaa mieltä. Mun mielestäni jonkunlainen alamäki tuossa alkoi Sipilän säästöjen jälkeen, ja sen jälkeen on ollut jos jonkunmoita epätoivoista säästöä mitkä ei ole olleet kovinkaan hyviä. Toinen kynnys oli korona ja osaltaan etäopetuksen jääminen "päälle".

Nuo ns. "huuhaa alat" on ikuinen kysymys yliopistokoulutuksen kanssa ja taitaa olla niitä syvällisempiä kysymyksiä, että voiko olla yliopistoa jos ei siellä opeteta filosofiaa ja niinpoispäin. Turhia kysymyksiä tai ei, kuitenkin ne on olemassa. Toinen omituinen koulutukseen suhtautuminen on ajatus siitä, että kaikkea ajatellaan määrällisillä mittareilla sen kummemmin katsomatta työllistyykö se korkeakoulutettu väestö mihinkään koulutusta vaativaan hommaan, ylikouluttaminen on puhdasta haaskausta.

Periaatteessahan rahoitus mm. suomen akatemia ohjaa aika hyvin tutkimuksen painopistettä, ehkä sitä kautta voisi ohjata rahoitusta siihen käytäntöönsoveltavaan suuntaan. Toki teoreettinenkin tutkimus on tärkeää, mutta kyllä siellä niitä omituisia aiheita on mistä en ainakaan itse keksi mitä hyötyä sellaisten asioiden tutkimuksesta on.

 

[3dfx]

Ymmärrätkö nyt edes yhtään mitä "nollasummapeli tarkoittaaa?

Jos on mikä tahansa keino, jolla resurssit muuttuvat, niin silloin kyse ei ole enää nollasummapelistä.

Se, että on olemassa keino, jolla resurssit muuttuvat jo melko lyhyelläkin aikavälillä tarkoittaa, että talous ei ole nollasummapeliä lyhyelläkään aikavälillä.

Ymmärrän. Ja nimenomaan yritin tuoda sitä esiin, että jotkin finanssipoliittiset ratkaisut mitkä nyt jollain lailla ovat ns. normaaleja eikä mitään "kansallistamme kaiken, tämä on vallankumous"- juttua, ei lyhyellä aikavälillä juurikaan mielestäni toimeliaisuuteen vaikuta. Lyhyellä aikavälillä resurssit on tietyt annetut ja niitä jaetaan.

Se, että ollaan heti tyrkyttämässä omaan vajaaseen ymmärtämiseen pohjaavia huonoja ratkaisuita vasta typerää onkin.

Ongelma kannattaisi yrittää ensin ymmärtää, ja siitä keskustella, ja vasta kun onogelma on kunnolla ymmärrettyä, siirtyä miettimää niitä ratkaisuita.

Keskustelu on osa sitä prosessia, jossa ymmärrystä ongelmasta pyritään lisäämään.

Sinä olet tarjonnut huonoja "ratkaisuita" ymmärtämättä ongelmaa.

Luulen kyllä ymmärtäväni mm. talousteoriasta jotain ja siltä kantilta mun mielestäni suomelta alkaa olemaan finanssipoliittinen tie pystyssä. Nyt pitäisi vaan sopeuttaa ja sen jälkeen lähteä rakentamaan pitkää aikaväliä sen jälkeen kun lyhyen aikavälin likviditeetin loppumisen uhka on hoidettu.

Minusta sinä et ymmärrä ongelmaa, ne eivät ole samoja mitä vaikka 15 vuotta sitten milloin minusta kuvauksesi ongelmasta olisi ollut ajankohtainen. Nykyisin se ei ole. Silloin ne olisi kenties voitu hoitaa järkevällä sopeuttamisella ja toimeliaisuuden kasvattamispyrkimyksillä.

Suuri alijäämä jonain vuonna voi olla seurausta suuresta investoinnista, joka tulee tuottamaan itsensä moninkertaisesti takaisin myöhemmin

Se ei itsessään ole mikään ongelma jos se on vain tilapäinen eikä pysävä tila eikä ongelmia likviditeetin kanssa ole.

Ei alijäämää ole järkeä ajatella noin. Investointi kuolletetaan useana (kymmenenä) vuonna. Liian suuret juoksevat kulut suhteessa verotuloihin on suomen ongelma, sanalla sanoen syömävelkaantuminen. Tässä on se ongelman ydin ja juurisyy miksi nuo alijäämien kuromiset tuntuu hyvin hankalalta ratkaista. Se kun tarkoittaa että ihmisiltä lähtee pois joko etuisuuksien pienentyessä tai verojen noustessa. Kun talouskasvua ei ole, niin tässä nyt päästään taas siihen nollasummapeliin. Jos veroja nostetaan ei etuisuuksia tarvitse leikata yhtä paljoa ja päinvastoin. Eli keneltä lähtee ja kuinka paljon.

Suomella se toki ei ole tilapäinen tila vaan oikea pitkän/keskipitkän aikavälin ongelma, suomella on suuri alijäämä ilman merkittäviä tulevaisuudessa tuottavia investointeja.

Minusta jo lyhyen aikavälin, investoitien puute on juuri noin kuin sanot, mutta ensin pitäisi saada syömävelka edes jossain määrin hallintaan. Nythän väestön vanhenemisen myötä "automaattisesti" syömämenot kasvaa ja tämä on mielestäni akuutti ongelma.

E: minusta meillä ei ole erimielisyyttä muusta kuin ongelman luonteesta.

 

[aop]

Kyllä se raha ja talous on nollasummaeliä siinä kohtaa kun ei ole niitä "ilmasia" talouskasvun hedelmiä mitä jakaa. Tässä tasapainottamisessakin on kyse siitä keneltä otetaan pois ja kuinka paljon. Joku "viennin edellytysten parantaminen" on käsienheiluttelua mitä on tehty tai oltu tekevinään ties kuinka kauan, budjettialijäämät pitäisi hoitaa nyt pois ja se ei muulla tavoin hoidu kuin menoleikkauksilla ja veron korotuksilla.

60k€ pervuosi on jo sen verran korkee palkka ettei kannattas hirveemmin marmattaa veroista. Kyl se kovin veronuija on kulutusverot mitkä nuijii ihan kaikkia vähemmänkin kuin 60k€ tienaavia, ja on omiaan passivoimaan kun mitään lisää ei palkankorotuksilla saa kun kaikki maksaa aivan helvetisti.

Jos Suomessa olisi talouskasvu ollut lähelläkään jenkkien tahtia viimeiset 20 vuotta, niin tuo 60k€ vuodessa olisi suunnilleen suomalaisten mediaanipalkka. Jostain syystä suomalaiset eivät vain suostu tajuamaan, kuinka kalliiksi tuo talouskasvun puute on käynyt ihan kaikille. Samaan aikaan "hyvinvointiyhteiskuntaa" on paisutettu sellaista tahtia, jonka rahoittaminen olisi vaatinut huomattavasti suurempaa talouskasvua.
Sen sijaan, että virheitä alettaisiin korjata, poteroidutaan entistä syvemmin asemiin ja jatketaan Suomen talouden näivettävää politiikkaa. Kaiken ytimessä tuntuu olevan suomalaisten loputon kateus, joka johtaa siihen että menestyminen nähdään jopa negatiivisena asiana ja menestymään pyrkiviä pyritään kampittamaan parhaansa mukaan.

 

[3dfx]

Jos Suomessa olisi talouskasvu ollut lähelläkään jenkkien tahtia viimeiset 20 vuotta, niin tuo 60k€ vuodessa olisi suunnilleen suomalaisten mediaanipalkka. Jostain syystä suomalaiset eivät vain suostu tajuamaan, kuinka kalliiksi tuo talouskasvun puute on käynyt ihan kaikille. Samaan aikaan "hyvinvointiyhteiskuntaa" on paisutettu sellaista tahtia, jonka rahoittaminen olisi vaatinut huomattavasti suurempaa talouskasvua.
Sen sijaan, että virheitä alettaisiin korjata, poteroidutaan entistä syvemmin asemiin ja jatketaan Suomen talouden näivettävää politiikkaa. Kaiken ytimessä tuntuu olevan suomalaisten loputon kateus, joka johtaa siihen että menestyminen nähdään jopa negatiivisena asiana ja menestymään pyrkiviä pyritään kampittamaan parhaansa mukaan.

Jos ja jos, jeesusta ei ole tullut ja mitkä ne jenkkikasvun ajurit on olleet? Mun ymmärtääkseni aika pienelle segmentille kasvu on keskittynyt. Oli miten oli, akuutit ongelmat pitäisi silti siitä huolimatta hoitaa, tavalla tai toisella ja miettiä sen jälkeen sitä talouskasvua.

Tässä vaan on suomalaisille kaksi ikävää puolta, ensimmäiseksi se akuuttien alijäämäongelmien hoitaminen vaatii että kaikilta vaan lähtee jotain ja pitäisi päättää keneltä lähtee ja kuinka paljon. Tämä ei näytä suomalaisille käyvän ja yleensä ohitetaan lupauksilla/toiveilla talouskasvusta ja suuresta työllisyyden lisääntymisestä, mitkä nyt jo alun alkaen tiedetään valheeksi mutta sillä sivuutetaan vaikeat asiat. Toinen on se talouskasvun luominen mikä ehkä vaatisi uutta tarkastelua esimerkiksi tulontasaamisen mekanismeihin ja yritysten verottamiseen. Muutenkin asenteet saisi aika paljon muuttua, yhteisestä kielestä huolimatta monessa kohtaa asiointi mm. suomalaisten kanssa on ihan helvetin vaikeeta verrattuna ulkomaalaisten kanssa asiointiin oli kyseessä mikä tahansa asia, eikä suomessa enää juurikaan mitään tehdä kun "ei voi" "ei pysty" jne. mun mielestäni tekeminen loppu finanssi- ja eurokriisiin.

Väittäsin ettei näistä kumpikaan ole mitenkään ideologiasidonnaista, mutta tällä hetkellä suomella ei ole mitään suuntaa miten näitä asioita hoidetaan. En minä tältä tai edelliseltäkään hallitukselta ole nähnyt juurikaan mitään uusia ideoita asioiden hoitoon.

 

[Jeesbox]

Ihan metana vaan, Kultalan ja 3dfx:n keskusteluun, et taloustieteessä yleensä erotetaan lyhyt - ja pitkä aikaväli, sekä mikro- ja makrotasot. Täs ne ehkä menee sekaisin, vaik en nyt satavarma ole.

Lähtökohtaisesti mielestäni, jos kannattaa investointeja (jotka tuottavat jollain suht. pitkällä aikavälillä), niin pitäisi pystyä esittämän ne tuottavat investoinnit ja perustelemaan ne numeroilla. Muuten tuo on vain sanahelinää ja toiveajattelua, jollaista poliitikoilta (vaikka SDP:n Mäkynen) usein kuulee (mutta itsehän olen Kultalan ignoressa, niin turha tästä kai tän enempää jauhaa).

 

[Jeesbox]

Jos ja jos, jeesusta ei ole tullut ja mitkä ne jenkkikasvun ajurit on olleet? Mun ymmärtääkseni aika pienelle segmentille kasvu on keskittynyt.

Yksi asia, mikä siellä on paremmin on se, että siellä on pääomaa. Sitä sitten sijoitetaan esimerkiksi rahastojen kautta ja ostetaan firmoja vaikkapa Suomesta. Tämän jälkeen firmojen tuotot menevät USA:han ja syntyy ikäänkuin itseään ruokkiva kehä, että raha menee rahan luo (ja pakenee Suomesta). Sit joku Rytsölä ostaa Lambon ja se on siinä. Sinne meni sekin tuottava firma.

 

[3dfx]

Lähtökohtaisesti mielestäni, jos kannattaa investointeja (jotka tuottavat jollain suht. pitkällä aikavälillä), niin pitäisi pystyä esittämän ne tuottavat investoinnit ja perustelemaan ne numeroilla. Muuten tuo on vain sanahelinää ja toiveajattelua, jollaista poliitikoilta (vaikka SDP:n Mäkynen) usein kuulee (mutta itsehän olen Kultalan ignoressa, niin turha tästä kai tän enempää jauhaa).

Investoinnista saa nettonykyarvoltaan minkälaisen tahansa kunhan olettaa vaan asiat mieleisekseen. Jollei siltikään auta niin silloin voidaan ottaa kerroinvaikutukset käyttöön.

Yksi asia, mikä siellä on paremmin on se, että siellä on pääomaa. Sitä sitten sijoitetaan esimerkiksi rahastojen kautta ja ostetaan firmoja vaikkapa Suomesta. Tämän jälkeen firmojen tuotot menevät USA:han ja syntyy ikäänkuin itseään ruokkiva kehä, että raha menee rahan luo (ja pakenee Suomesta). Sit joku Rytsölä ostaa Lambon ja se on siinä. Sinne meni sekin tuottava firma.

Tuon vuoksi suomessa pitäisi tarkastella tuota tulonjakoakin jotenkin uudelleen. Tai valtion roolia investoijana. Jossain sitä pääomaa pitäisi olla, onko se sitten yksityisellä tai julkisella on toinen kysymys mutta jossain. Suomessa jotenkin haluttaisiin yksityisiä markkinamalleja, mutta pääomat verotetaan heti pois ja kuitenkin valtio on ainut taho millä sitä pääomaa on.

Suomessa on vaikka niitä eläkepääomia, voisiko niistä edes osan investoida johonkin suomalaisiin teollisuus tms. hankkeisiin vai täytyykö nekin investoida johonkin ties mihin?

 

[finWeazel]

Mun ymmärtääkseni aika pienelle segmentille kasvu on keskittynyt.

Todella huono argumentti kun vaikka päällepäin näyttäisi että vain pieni määrä ihmisiä saa parempaa palkkaa niin yritys ja tuloverojen kautta hyvinvointia jakaantuu laajemmin, hyvin tienaavat kuluttavat ja tietenkin kaikenlaiset tukijutut siivoamisista kahviloihin ja lounasravintoloihin hyötyvät työpaikkojen muodossa. Toimistot, konesalit yms. pitää myös rakentaa, valvoa. Tarvitaan valtava määrä työtä esim. sähköverkkoihin, voimalaitoksiin, ilmastointiin, rakennuksiin yms.

Tai ihan todella yksinkertaisesti ajatellen sekin on imho. parempi että edes joku osa taloudesta kasvaa kuin että mikään osa taloudesta ei kasvaisi. Kaikki kasvu on ns. kotiinpäin.

Konkreettinen vastaus lienee, että piilaakso voitti alustatalous ja sosiaalisen median pelin. Google, apple, amazon, microsoft, nvidia, meta, uber jne. vievät rahat koko globaalista maailmasta. Woltin kotitoimituksetkin satavat omistajan ts. doordashin laariin. Se jää nähtäväksi hyötyykö suomi jotenkin AI+robotiikasta vai sataako AI:nkin hedelmät piilaakson laariin.

 

[3dfx]

Todella huono argumentti kun vaikka päällepäin näyttäisi että vain pieni määrä ihmisiä saa parempaa palkkaa niin yritys ja tuloverojen kautta hyvinvointia jakaantuu laajemmin, hyvin tienaavat kuluttavat ja tietenkin kaikenlaiset tukijutut siivoamisista kahviloihin ja lounasravintoloihin hyötyvät työpaikkojen muodossa. Jonku toimistot ja konesalit pitää myös rakentaa, valvoa ja jostain tarvitaan valtava määrä työtä esim. sähköverkkoihin.

Tai ihan todella yksinkertaisesti sanoen sekin on imho. parempi että edes joku osa taloudesta kasvaa kuin että mikään osa ei kasvaisi.

Konkreettinen vastaus lienee, että piilaakso voitto alustatalous ja sosiaalisen median pelin. Google, amazon, microsoft, nvidia, meta jne. vievät rahat koko globaalista maailmasta. Woltin kotitoimituksetkin satavat omistajan ts. doordashin laariin.

En tarkoittanut tuota argumenttia talouskasvua vastaan, vaan enemmänkin vaan sivuhuomautukseksi, ettei ne talouskasvun hedelmät välttämättä aina tuollaisessa tilanteessa jakaudu tasaisesti että mediaanilla olisi palkka X jos sitä ja tätä nyt olisi tapahtunut, vaikka suomessa tunnutaan ajateltavan kaikkea jonkun suuren tulonsiirtojärjestelmän kautta. Voihan jollain osalla olla 1000 kertainen palkka siinä missä muu porukka grindaa jollain 20-30k tuloilla niinkun nytkin, etenkin jos tulonsiirtoja vastustetaan hirmuisesti. Tuollainen trickle down- ajattelu ei mun ymmärtääkseni kovinkaan hyvin ole kestänyt empiiristä tarkastelua vaan on tietyn ajan uskomus, mikä ei ole ihan lunastanut lupauksiaan. Kuitenkin jos niitä pääomia halutaan yksityiselle sektorille kerryttää, niin silloin on pakko tarkastella tulonjakopolitiikkaakin kriittisesti. Vaikea homma suomalaisille, kun joku gini kertoimen sadasosien muutos on jymyuutinen "köyhät köyhtyy" jne.

Yksi asia mikä myös on hyvä jenkkilän tilanteesta tuoda esiin on, että jokin siellä on jo pitkään ollut pielessä kasvuluvuista huolimatta, jos demokraattisessa järjestelmässä valta määräytyy lähinnä anything but trump/biden/valtaapitävä- protesti ajattelulla. Kaikki ei sielläkään siis ole mennyt nappiin, ei muina kasvun kausina ole tarvinnut protestiäänestää. Bush sai kaksi kautta, Clinton kaksi, Obamakin sai kaksi vaikka kaikenlaista radikalisoitumisen alkuja oli jo tuolloin olemassa.