• TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)

    Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.

    Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.

    Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.

Kyllä. Hyvin resursoituja ja annettu tuki on vahvaa. Tavoitteena siellä on, että työnantajilla palkkaamisessa riski on pieni, mutta tätä sitten työntekijöiden osalta korjataan sillä, että tulotaso ei laske kovin paljoa työttömyyden aikana (noin 2800 euron palkkaan asti työttömyysturva voi olla jopa 90% palkasta ja tätä voi saada kaksi vuotta) ja tuetaan työllistymistä vahvasti.

Suomessa ajatellaan, että nälkä porsaan töihin ajaa, eli parhaiten työllistymistä edistää se, että työttömän taloudellinen tilanne heikkenee nopeasti.
Tämä on kyllä mielenkiintoinen asia kaikkinensa. Piti vähän etsiä artikkeleita ja jopa Yle oli kirjoittanut varsin kivan kokonaisuuden 2023 toukokuussa:
”Saatat kuulla maanantaina työpaikkasi irtisanovan väkeä, ja keskiviikkona olet vailla työtä” – tällainen on Tanskan työmarkkinamalli

Ei se tilanne ihan niin ruusuinen ole mitä kirjoitit. Tukiverkko on todellakin parempi kuin Suomessa mutta ei missään 90% seutuvilla:
  • Kassan täysjäsenyyttä takana vähintään neljä(4) vuotta putkeen ja tienestit vähintään 3700€/kk --> työttömyystuki noin 3000€ joka on noin 80% palkasta.
  • Kassan täysjäsenyyttä takana vähintään neljä(4) vuotta putkeen ja tienestit vähintään 2500€/kk --> työttömyystuki noin 2000€ joka on noin 80% palkasta.
Lisäksi Tanskassa on käytössä sama tukiporrasmalli mitä nyt Suomessakin.
Julkisuudessa on puhuttu Tanskan-mallista, jossa työtön saa enemmän tukea työttömyysjaksonsa alussa, ja sitten tuki laskee merkittävästi. Kevääseen 2023 asti kuukausikohtaisesta työttömyystuesta putosi vain yhden päivän tuki neljän kuukauden välein, eikä sitäkään, jos työnhakija oli tehnyt joitakin osa-aikatöitä.

Porrastettu malli otettiin käyttöön vasta toukokuussa 2023. Mallin mukaan työelämässä olleet saavat aiempaa isomman työttömyystuen kolmen ensimmäisen työttömyyskuukauden ajan, minkä jälkeen kuukausittainen tuki laskee parisataa euroa. Sen jälkeen tuesta vähennetään korkeintaan yhden päivän tuki neljän kuukauden välein, kuten aiemminkin. Tukea voi saada kaksi vuotta.
Se mikä jäi itselle epäselväksi oli se, että oliko tuo aikaisempi (80% palkasta) summa se alun summa, josta tipahtaa 200€ pois kolmen kuukauden työttömyyden jälkeen? Lisäksi ainoastaan yhden päivän tuki poistuu jatkossa seuraavien neljän kuukauden välein. Tämä tiputtaisi työttömyysturvan tuolla 3700€/kk tienaavalla noin 75% kohdille puolen vuoden työttömyyden jälkeen.
Vastavalmistuneilla on tilanne sitten paljon huonompi.

Tanskassa työnhakijan täytyy muun muassa:​

  • Hakea 1–2 työtä viikossa ja rekisteröidä hakemukset nettijärjestelmään.
  • Olla valmis ottamaan vastaan (enemmän tai vähemmän alaa vastaavan) kokopäivä- tai osa-aikatyön päivän varoitusajalla. Työpaikka voi olla korkeintaan 1,5 tunnin matkan päästä kotikaupungista.
  • Olla suorittanut vähintään tanskan kielen perusteet.
  • Varata tietyin väliajoin tapaaminen työllisyysneuvojan kanssa ja mahdollisesti osallistua kassojen tai työvoimatoimiston kursseille.
  • Pysyä Tanskassa (mahdollisuus pitää myös lomaa Tanskassa).
  • Täyttää joka kuukauden lopussa nettilomake, johon rekisteröidään mahdolliset osa-aikatyötunnit tai muut tulot, joiden perusteella tukisumma lasketaan.
Tanskassa ihan selkeästi liitoilla on suurempi painoarvo saada työtön takaisin töihin. He osallistuvat koulutusten järjestämiseen yhdessä muiden työllisyysneuvojien kanssa. Kokonaisuudessaan Tanskalaisella työttömällä on kyllä enemmän velvollisuuksia kuin Suomessa! Tuo toinen kohta: velvollisuus ottaa kokopäivä tai osa-aikatyö 1,5h matkan päästä päivän varoitusajalla on massiivinen ero! Tätä jos lähdettäis ajamaan Suomessa niin se huutojen määrä olisi jäätävä!
Vasta oli Yle:n uutisissa tarina jostain Heinolalaisesta työttömästä joka selasi toimittajan kanssa avoimia työpaikkoja...Heinolasta. Voivoteltiin vain tilannetta.
 
Vasta oli Yle:n uutisissa tarina jostain Heinolalaisesta työttömästä joka selasi toimittajan kanssa avoimia työpaikkoja...Heinolasta. Voivoteltiin vain tilannetta.
Ja tietenkin molemmissa paikoissa on yhtä hyvät julkiset...not. Todella reilua verrata Tanskaa suoraan Suomeen. Omalla autolla 3t päivässä maksaa, ja aika paljonkin.
 
Tämä on kyllä mielenkiintoinen asia kaikkinensa. Piti vähän etsiä artikkeleita ja jopa Yle oli kirjoittanut varsin kivan kokonaisuuden 2023 toukokuussa:
”Saatat kuulla maanantaina työpaikkasi irtisanovan väkeä, ja keskiviikkona olet vailla työtä” – tällainen on Tanskan työmarkkinamalli

Ei se tilanne ihan niin ruusuinen ole mitä kirjoitit. Tukiverkko on todellakin parempi kuin Suomessa mutta ei missään 90% seutuvilla:
  • Kassan täysjäsenyyttä takana vähintään neljä(4) vuotta putkeen ja tienestit vähintään 3700€/kk --> työttömyystuki noin 3000€ joka on noin 80% palkasta.
  • Kassan täysjäsenyyttä takana vähintään neljä(4) vuotta putkeen ja tienestit vähintään 2500€/kk --> työttömyystuki noin 2000€ joka on noin 80% palkasta.
Lisäksi Tanskassa on käytössä sama tukiporrasmalli mitä nyt Suomessakin.

Se mikä jäi itselle epäselväksi oli se, että oliko tuo aikaisempi (80% palkasta) summa se alun summa, josta tipahtaa 200€ pois kolmen kuukauden työttömyyden jälkeen? Lisäksi ainoastaan yhden päivän tuki poistuu jatkossa seuraavien neljän kuukauden välein. Tämä tiputtaisi työttömyysturvan tuolla 3700€/kk tienaavalla noin 75% kohdille puolen vuoden työttömyyden jälkeen.
Vastavalmistuneilla on tilanne sitten paljon huonompi.


Tanskassa ihan selkeästi liitoilla on suurempi painoarvo saada työtön takaisin töihin. He osallistuvat koulutusten järjestämiseen yhdessä muiden työllisyysneuvojien kanssa. Kokonaisuudessaan Tanskalaisella työttömällä on kyllä enemmän velvollisuuksia kuin Suomessa! Tuo toinen kohta: velvollisuus ottaa kokopäivä tai osa-aikatyö 1,5h matkan päästä päivän varoitusajalla on massiivinen ero! Tätä jos lähdettäis ajamaan Suomessa niin se huutojen määrä olisi jäätävä!
Vasta oli Yle:n uutisissa tarina jostain Heinolalaisesta työttömästä joka selasi toimittajan kanssa avoimia työpaikkoja...Heinolasta. Voivoteltiin vain tilannetta.
N. 80 km on meillä se ns. työssäkäyntialue, jolta työtä on velvoitettu hakemaan ja ottamaan vastaan. Joten kyllä sen heinolalaisen pitää etsiä ja ottaa vastaan myös Lahden, Kouvolan ja Mikkelin seutuvilta - joskin osa Mikkelistä menee jo yli rajan.
 
Tämä on kyllä mielenkiintoinen asia kaikkinensa. Piti vähän etsiä artikkeleita ja jopa Yle oli kirjoittanut varsin kivan kokonaisuuden 2023 toukokuussa:
”Saatat kuulla maanantaina työpaikkasi irtisanovan väkeä, ja keskiviikkona olet vailla työtä” – tällainen on Tanskan työmarkkinamalli

Ei se tilanne ihan niin ruusuinen ole mitä kirjoitit. Tukiverkko on todellakin parempi kuin Suomessa mutta ei missään 90% seutuvilla:
  • Kassan täysjäsenyyttä takana vähintään neljä(4) vuotta putkeen ja tienestit vähintään 3700€/kk --> työttömyystuki noin 3000€ joka on noin 80% palkasta.
  • Kassan täysjäsenyyttä takana vähintään neljä(4) vuotta putkeen ja tienestit vähintään 2500€/kk --> työttömyystuki noin 2000€ joka on noin 80% palkasta.
Lisäksi Tanskassa on käytössä sama tukiporrasmalli mitä nyt Suomessakin.

Se mikä jäi itselle epäselväksi oli se, että oliko tuo aikaisempi (80% palkasta) summa se alun summa, josta tipahtaa 200€ pois kolmen kuukauden työttömyyden jälkeen? Lisäksi ainoastaan yhden päivän tuki poistuu jatkossa seuraavien neljän kuukauden välein. Tämä tiputtaisi työttömyysturvan tuolla 3700€/kk tienaavalla noin 75% kohdille puolen vuoden työttömyyden jälkeen.
Vastavalmistuneilla on tilanne sitten paljon huonompi.


Tanskassa ihan selkeästi liitoilla on suurempi painoarvo saada työtön takaisin töihin. He osallistuvat koulutusten järjestämiseen yhdessä muiden työllisyysneuvojien kanssa. Kokonaisuudessaan Tanskalaisella työttömällä on kyllä enemmän velvollisuuksia kuin Suomessa! Tuo toinen kohta: velvollisuus ottaa kokopäivä tai osa-aikatyö 1,5h matkan päästä päivän varoitusajalla on massiivinen ero! Tätä jos lähdettäis ajamaan Suomessa niin se huutojen määrä olisi jäätävä!
Vasta oli Yle:n uutisissa tarina jostain Heinolalaisesta työttömästä joka selasi toimittajan kanssa avoimia työpaikkoja...Heinolasta. Voivoteltiin vain tilannetta.
Moni muu näistä kohdista tosin on Suomessakin. Esimerkiksi tuo, että haetaan keskimäärin yhtä työtä per viikko ja on tapaamiset ns. tukihenkilön kanssa. Moni varmaan hakee alkuun enemmän duuneja kuin yhtä viikossa, mutta onhan tietyn ajan jälkeen helpoimmat ja vähän hankalimmatkin vaihtoehdot koluttu. Tanskassa näemmä kassan jäsenyyttä pitää olla pidempään takana.

Tuo 75% on kyllä ihan hyvä, aika sama kuin Suomessa. Mahdollistaa sen, että väkisin työttömyydestä koitunut stressi ei heti alkuun lisäänny pelkästään sillä, että tulot on yhtäkkiä lähellä nollaa. Työnhaku vie muutenkin niin paljon voimavaroja nykyään.
 
Tämä on kyllä mielenkiintoinen asia kaikkinensa. Piti vähän etsiä artikkeleita ja jopa Yle oli kirjoittanut varsin kivan kokonaisuuden 2023 toukokuussa:
”Saatat kuulla maanantaina työpaikkasi irtisanovan väkeä, ja keskiviikkona olet vailla työtä” – tällainen on Tanskan työmarkkinamalli

Ei se tilanne ihan niin ruusuinen ole mitä kirjoitit. Tukiverkko on todellakin parempi kuin Suomessa mutta ei missään 90% seutuvilla:
  • Kassan täysjäsenyyttä takana vähintään neljä(4) vuotta putkeen ja tienestit vähintään 3700€/kk --> työttömyystuki noin 3000€ joka on noin 80% palkasta.
  • Kassan täysjäsenyyttä takana vähintään neljä(4) vuotta putkeen ja tienestit vähintään 2500€/kk --> työttömyystuki noin 2000€ joka on noin 80% palkasta.
Lisäksi Tanskassa on käytössä sama tukiporrasmalli mitä nyt Suomessakin.

Kyllä ihan tanskalaisten omilta sivuilta löytyy tieto siitä, että työttömyysturva voi olla noin maksimissaan 2800 euroa, joka olisi maksimissaan 90% palkasta jopa kahden vuoden ajan.

"Your unemployment benefit rate is calculated based on your income over the past two years. As a starting point, you can receive 90% of your income, up to a maximum of DKK 21,092 per month."

"As a general rule, you can receive unemployment benefits for 3,848 hours, equivalent to two years, within a reference period of three years."

Ensimmäisen kolmen kuukauden aikana työttömyysturva voi olla maksimissaan vähän yli 3100 euroa, silloinkin enintään 90% tuloista.

"The maximum benefit rate will be raised to DKK 23.449 during the first 3 months of unemployment, provided you have been fully employed for 2 of the last 3 years and have been a member of an unemployment insurance fund (a-kasse) for the last 4 years. The unemployment benefit rate can however only amount to 90 percent of your former income."
 
Tämä on kyllä mielenkiintoinen asia kaikkinensa. Piti vähän etsiä artikkeleita ja jopa Yle oli kirjoittanut varsin kivan kokonaisuuden 2023 toukokuussa:
”Saatat kuulla maanantaina työpaikkasi irtisanovan väkeä, ja keskiviikkona olet vailla työtä” – tällainen on Tanskan työmarkkinamalli

Ei se tilanne ihan niin ruusuinen ole mitä kirjoitit. Tukiverkko on todellakin parempi kuin Suomessa mutta ei missään 90% seutuvilla:
  • Kassan täysjäsenyyttä takana vähintään neljä(4) vuotta putkeen ja tienestit vähintään 3700€/kk --> työttömyystuki noin 3000€ joka on noin 80% palkasta.
  • Kassan täysjäsenyyttä takana vähintään neljä(4) vuotta putkeen ja tienestit vähintään 2500€/kk --> työttömyystuki noin 2000€ joka on noin 80% palkasta.
Lisäksi Tanskassa on käytössä sama tukiporrasmalli mitä nyt Suomessakin.

Se mikä jäi itselle epäselväksi oli se, että oliko tuo aikaisempi (80% palkasta) summa se alun summa, josta tipahtaa 200€ pois kolmen kuukauden työttömyyden jälkeen? Lisäksi ainoastaan yhden päivän tuki poistuu jatkossa seuraavien neljän kuukauden välein. Tämä tiputtaisi työttömyysturvan tuolla 3700€/kk tienaavalla noin 75% kohdille puolen vuoden työttömyyden jälkeen.
Vastavalmistuneilla on tilanne sitten paljon huonompi.


Tanskassa ihan selkeästi liitoilla on suurempi painoarvo saada työtön takaisin töihin. He osallistuvat koulutusten järjestämiseen yhdessä muiden työllisyysneuvojien kanssa. Kokonaisuudessaan Tanskalaisella työttömällä on kyllä enemmän velvollisuuksia kuin Suomessa! Tuo toinen kohta: velvollisuus ottaa kokopäivä tai osa-aikatyö 1,5h matkan päästä päivän varoitusajalla on massiivinen ero! Tätä jos lähdettäis ajamaan Suomessa niin se huutojen määrä olisi jäätävä!
Vasta oli Yle:n uutisissa tarina jostain Heinolalaisesta työttömästä joka selasi toimittajan kanssa avoimia työpaikkoja...Heinolasta. Voivoteltiin vain tilannetta.
Kannattaisi kokeilla ottaa pakettina malli, eikä vain osittain. Mutta ei onnistu, kun sekä hallitus että oppositio olisivat vastaan.
 
OECD suosittelee Suomelle yritystukien leikkauksia. Ai hitto, nähdäänkö todella se päivä kun noista saksitaan oikeasti. ~90 % leikkuriin (kasvuyrityksiä voidaan tukea) niin säästetään kertaheitolla miljardeja.. :think:

"OECD pitää tärkeänä, että Suomi parantaa julkisten menojen tehokkuutta ja vähentää yritystukia."

En kyllä ihan ymmärrä miten puolustusmenojen kasvu haastaa julkisen talouden, eikö niitä menoja pitänyt tarkastella budjetin ulkopuolella ts. puolustusmenojen lisäys ei lisäisi alijäämämenettelyyn joutumisen uhkaa.. :confused:
 
Ihan mielenkiinnosta, kuinka pieni se Tanska oikeasti on? Jos joka paikasta pääsee joka paikkaan vaikka alle kahteen tuntiin (ei huomioida Grönltia tai irtosaarien majakkoja) niin työn perässä ei ehkä edes tarvitse muuttaa
 
N. 80 km on meillä se ns. työssäkäyntialue, jolta työtä on velvoitettu hakemaan ja ottamaan vastaan. Joten kyllä sen heinolalaisen pitää etsiä ja ottaa vastaan myös Lahden, Kouvolan ja Mikkelin seutuvilta - joskin osa Mikkelistä menee jo yli rajan.

Taidat puhua tahallaan eri asioista? En puhunut työssäkäyntialueista vaan työttömyysalueista, eli missä saat viettää työttömyytesi jos teet sen veronmaksajien rahoilla. Tähän tietenkin oleellisena yhdistelmänä kuuluu se, että alueille johon työttömät saavat siirtyä keskitetään myös matalan kynnyksen työpaikkoja.

Segrekaatiokehityksestä on pidettävä huolta samalla, mutta senkin voinee hoitaa allokoimalla vaikka työtön noksun dippainssi naapurikseen työtön venäläinen timpuri. Jopa nais-mies yhdistelmiä kannattaisi suosia, tulee äkkiä uusia perheitä.

Ainut huono puoli mitä keksin on se, että lapset joutuvat hakemaan uudet kaverit uudesta koulusta jos lapsia on, mutta se on lapsen elämää ja mahdollisesti jopa henkisesti kehittävää.
 
Viimeksi muokattu:
Taidat puhua tahallaan eri asioista? En puhunut työssäkäyntialueista vaan työttömyysalueista, eli missä saat viettää työttömyytesi jos teet sen veronmaksajien rahoilla. Tähän tietenkin oleellisena yhdistelmänä kuuluu se, että alueille johon työttömät saavat siirtyä siirretään myös matalan kynnyksen työpaikkoja. Segrekaatiokehityksestä on pidettävä huolta samalla, mutta senkin voinee hoitaa allokoimalla vaikka työtön noksun dippainssi naapurikseen työtön venäläinen timpuri. Jopa nais-mies yhdistelmiä kannattaisi suosia, tulee äkkiä uusia perheitä.

Ainut huono puoli mitä keksin on se, että lapset joutuvat hakemaan uudet kaverit uudesta koulusta jos lapsia on, mutta se on lapsen elämää ja mahdollisesti jopa henkisesti kehittävää.
Eikö voitaisi vaan suosiolla perustaa keskitysleirejä työttömille? Siellä sit pakkotyönä tuottavat oman ylläpitonsa.
 
Ihan mielenkiinnosta, kuinka pieni se Tanska oikeasti on? Jos joka paikasta pääsee joka paikkaan vaikka alle kahteen tuntiin (ei huomioida Grönltia tai irtosaarien majakkoja) niin työn perässä ei ehkä edes tarvitse muuttaa
Mantereen puolella Google maps arvioi, että pohjoisen Skagenista Saksan rajalla olevaan Padborgiin kuluu autolla n. 4h ja julkisilla n. 6h. Saarten puolelle mentäessä kestää sitten tunti-pari pidempään.

Mutta vertailuna tosiaan Helsinki-Nuorgam olisi autolla 16h.

Eli ei siellä sentään koko Tanska ole yhtä työssäkäyntialuetta, mutta varmaan aika suuri osa on. Päälle sitten se, että veikkaan yli 80% Tanskasta sijaitsevan sen maksimissaan 1,5h päässä Kööpenhaminasta, joten pääkaupungin työmarkkinat lienevät melkein kaikille tanskalaisille työttömille tarjolla.
 
Viimeksi muokattu:
Taidat puhua tahallaan eri asioista? En puhunut työssäkäyntialueista vaan työttömyysalueista, eli missä saat viettää työttömyytesi jos teet sen veronmaksajien rahoilla. Tähän tietenkin oleellisena yhdistelmänä kuuluu se, että alueille johon työttömät saavat siirtyä keskitetään myös matalan kynnyksen työpaikkoja.

Segrekaatiokehityksestä on pidettävä huolta samalla, mutta senkin voinee hoitaa allokoimalla vaikka työtön noksun dippainssi naapurikseen työtön venäläinen timpuri. Jopa nais-mies yhdistelmiä kannattaisi suosia, tulee äkkiä uusia perheitä.

Ainut huono puoli mitä keksin on se, että lapset joutuvat hakemaan uudet kaverit uudesta koulusta jos lapsia on, mutta se on lapsen elämää ja mahdollisesti jopa henkisesti kehittävää.
Työssäkäyntialue on se ihan virallinen termi.

Mitään työttömyysaluetta ei ole olemassa. Lienee omaa keksintöäsi koko sana.
 
Työssäkäyntialue on se ihan virallinen termi.

Mitään työttömyysaluetta ei ole olemassa. Lienee omaa keksintöäsi koko sana.

Työssäkäyntialue liittyy työvoimatoimistoon, ei asumistukeen. Luonnollisesti sille ei ole termiä ja lakimuutoksia tarvittaisiin. Kyse oli siitä että on hullujen hommaa koko systeemi ja ko. videossa asiaa käsiteltiin vähän laajemminkin. Esim. sitä että Eirassa asuvalle rikkaan lapsen pojalle annetaan asumistukea.

Siellä muuten käsiteltiin lisäksi sitä miten opiskelijat siirrettiin ensin soluista yksiöihin ja nyt pumpataan päinvastaiseen suuntaan jossa isot asuntosijoittajat pääsevät vuolemaan kultaa. Asumismenot ovat 3 miljardia vuodessa eli sieltä saisi varmasti lähes kivuttomasti (maksajille kivuttomasti) 1 miljardin pois.
 
Työssäkäyntialue liittyy työvoimatoimistoon, ei asumistukeen. Luonnollisesti sille ei ole termiä ja lakimuutoksia tarvittaisiin. Kyse oli siitä että on hullujen hommaa koko systeemi ja ko. videossa asiaa käsiteltiin vähän laajemminkin. Esim. sitä että Eirassa asuvalle rikkaan lapsen pojalle annetaan asumistukea.

Siellä muuten käsiteltiin lisäksi sitä miten opiskelijat siirrettiin ensin soluista yksiöihin ja nyt pumpataan päinvastaiseen suuntaan jossa isot asuntosijoittajat pääsevät vuolemaan kultaa. Asumismenot ovat 3 miljardia vuodessa eli sieltä saisi varmasti lähes kivuttomasti (maksajille kivuttomasti) 1 miljardin pois.
Tuo kommentti ei enää liittynyt mitenkään siihen videoon, vaan keskusteluun Suomen ja Tanskan mallin eroista.
Itse pidin koko videon juttua puolihulluna haihatteluna. Mutta kai sellaisen joku voi tosissaankin ottaa.

Opiskelijoita ei muuten kukaan siirtänyt mihinkään. Tukijärjestelmämuutosta tehdessä syntyi epätoivottu käyttäytymisvaikutus, jota ei osattu ennakoida.

Kyllä ymmärrän, että ihmisen mieli on sellainen, että se mielellään näkee suunnitelmallisuutta ja tarkoituksellisuutta kaikkialla, mutta tässä tapauksessa kysymys oli pelkästään lyhytnäköisyydestä ja siitä, että vaikutusarviota tehdessä ei ymmärretty, mitä tapahtuu, jonka vuoksi ei ymmärretty edes laskea, mitä hinnaksi tulee, jos solusuminen hylätään (lähes) kokonaan. Jos se hinta olisi osattu laskea, koko muutosta ei taatusti oltaisi toteutettu.

Poliitikkoihin pääosin pätee edelleen Oxenstiernan kuuluisia sanat. Niin tässäkin.
 
Keskustelin viimeksi alkoholin kulutuksesta viime vuoden lopulla. Nyt on tullut lisää tietoa.

THL on pimittänyt tietoa siitä, että alkoholin kulutus on vähentynyt viime vuodesta, vaikka lainsäädäntö on sallivampi:


Hallitus on toiminut aivan oikein. Lisää vapautta. Suomalainen vapautuu valtioriippuvaisuudesta askel kerrallaan.
Veikkaan, että seuraavan hallituksen aikana otetaan aika monta taka-askelta tuon vapauden suhteen.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
278 015
Viestejä
4 785 606
Jäsenet
77 701
Uusin jäsen
jni6

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom