Kotimaan politiikka

[Himmler]

Erittäin mielenkiintoinen ja maanläheinen keskustelu asunto- ja rakennuspolitiikasta, jossa käydään syvissä vesissä. Asiassa sivutaan mm. itäsuomen vaikeuksien tuomia mahdollisuuksia ja datakeskusten positiivisia turvallisuusvaikutuksia. Olen itsekin miettinyt päässäni, että miksei kukaan puhu siitä mihin noita sekä immateriaalisesti että materiaalisesti arvokkaita datakeskuksia pitäisi istuttaa. No itärajan tuntumaan tietenkin.

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Hyväksy kolmannen osapuolen evästeet

Käydään myös paljon läpi mahdollisia talousalueita joilla voitaisiin antaa yrityksille veroalennuksia siirtäessään toimintoja näille vaikeille paikkakunnille. Jos vaikkapa Imatralle saataisiin siirrettyä joku romuelektroniikan kierrätys, sinne voitaisiin sijoittaa työttömiä ja sen jälkeen pakottaa heidät töihin näihin. Tulisi 2 kärpästä samalla iskulla, vaatisi tietenkin rohkeutta maksajan suunnalta antaa vaatimuksia pelkän rahan antamisen lisäksi (muuttopakko).

Minkä takia noille paikkakunnille pitäisi valtion järjestää toimintaa? Tulee halvemmaksi antaa kuihtua pois kuin tekohengittää. Lisäksi ihmisten pakkosiirto Itä-Suomeen työskentelemään romuelektroniikan kierrätyksessä on suoraan Neuvostoliiton oppikirjasta.

Pikemmin pitäisi painostaa ihmisiä muuttamaan pois tuollaisista kuolevista paikkakunnista.

 

[Tuomi0]

Minkä takia noille paikkakunnille pitäisi valtion järjestää toimintaa? Tulee halvemmaksi antaa kuihtua pois kuin tekohengittää. Lisäksi ihmisten pakkosiirto Itä-Suomeen työskentelemään romuelektroniikan kierrätyksessä on suoraan Neuvostoliiton oppikirjasta.

Pikemmin pitäisi painostaa ihmisiä muuttamaan pois tuollaisista kuolevista paikkakunnista.

Kun ei kuuntele ei voi mitään oppia. Ajatuksena on se että jos itärajalla on elinkelpoista toimintaa ja jopa kansainvälistä sellaista on se tiukemmin kiinni rosvojoukkoja vastaan. Neuvostoliitossa määrättiin työskentelypaikka, ei se ole sama kuin määrätä työttömyyspaikka. Jos olet työtön Imatralla ja Imatralla järjestetään työtä kaikille, on hieman hankalaa pysyä työttömänä. Elektroniikkakierrätys nyt oli vain esimerkki toiminnasta, joka on hyvin matalakatteista, työvoimavaltaista ja siten herkkä reagoimaan veroetuihin, mutta sinänsä täysin kriittistä toimintaa (ei mitään tempputyöllistämistä).

Lapin korpimaiden osaltahan on puhuttu jo laajemmin tästä ja siksi sinne nyt vedellään tasokasta infraa. Esim. Ruotsilla ja Norjalla voi olla yhtäläisiä intressejä pitää Murmanskin länsitasavallan syntyminen pois päivänjärjestyksestä, mutta heidän olisi vaikea avustaa operaatiossa juuri nyt (sinne ei pääse kuin bankuilla).

 

[Jan11]

Kun ei kuuntele ei voi mitään oppia. Ajatuksena on se että jos itärajalla on elinkelpoista toimintaa ja jopa kansainvälistä sellaista on se tiukemmin kiinni rosvojoukkoja vastaan. Neuvostoliitossa määrättiin työskentelypaikka, ei se ole sama kuin määrätä työttömyyspaikka. Jos olet työtön Imatralla ja Imatralla järjestetään työtä kaikille, on hieman hankalaa pysyä työttömänä. Elektroniikkakierrätys nyt oli vain esimerkki toiminnasta, joka on hyvin matalakatteista, työvoimavaltaista ja siten herkkä reagoimaan veroetuihin, mutta sinänsä täysin kriittistä toimintaa (ei mitään tempputyöllistämistä).

Lapin korpimaiden osaltahan on puhuttu jo laajemmin tästä ja siksi sinne nyt vedellään tasokasta infraa. Esim. Ruotsilla ja Norjalla voi olla yhtäläisiä intressejä pitää Murmanskin länsitasavallan syntyminen pois päivänjärjestyksestä, mutta heidän olisi vaikea avustaa operaatiossa juuri nyt (sinne ei pääse kuin bankuilla).

Pakkosiirrot on kyllä tasan tarkkaan totalitarismia, ihan sama onko ne kenenkin mielessä sitten Neukkulan, Kiinan vai natsien totalitarismia tai jonkun muun. Ja ei. Tarkoitus ei pyhitä keinoja. On tarkoitus sitten mikä hyvänsä. Vapaan eurooppalaisen valtion, Suomen perustuslain ja EU:n peruskirjan ydinasioita on vapaus valita asuinpaikkansa sekä vapaa liikkuvuus.

Muutoin kyllä toivottaisin kaikenlaisen yritystoiminnan tervetulleeksi Itä-Suomeen.

 

[Tuomi0]

Pakkosiirrot on kyllä tasan tarkkaan totalitarismia

Kertokaas minulle mikä pakkosiirto se on jos kerrotaan, että Imatralla, Kainuussa tai Lieksassa on tarjolla mukava kaksio johon voit muuttaa veronmaksajien rahoilla? Vaihtoehtoisesti menet töihin ja asut missä haluat (tai elät säästöillä, liiton masseilla, vakuutusrahoilla tmv.).

Sitten paikallinen työvoimatoimisto mihin pikku hiivapäissäsi ryömit kertomaan vaatimuksistasi työnantajalle pistää proopuskan kouraan, että täytät yritysryppään vaatimukset 2 käyttä, vähintään 1 jalka ja silmä. Aloitus on heti huomenna, älä myöhästy.

Missä tässä tarinassa on totalitarismi tai perusoikeuksien loukkaus jos oletetaan, että laki sallisi työttömyyden kohdatessa määrätä mihin asuntoon/kotipaikkakuntaan tuki maksetaan? Tuskin EU estäisi.

 

[10YG]

Keskustelin viimeksi alkoholin kulutuksesta viime vuoden lopulla. Nyt on tullut lisää tietoa.

THL on pimittänyt tietoa siitä, että alkoholin kulutus on vähentynyt viime vuodesta, vaikka lainsäädäntö on sallivampi:

Juominen | Alkoholin kulutus väheni reippaasti, vaikka myyntiä vapautettiin – Mihin unohtui THL:n tiedote, kansanedustaja kysyy

Alkoholin kulutus väheni siitä huolimatta, että viime kesäkuusta alkaen ruokakaupoissa on saanut myydä aiempaa vahvempia juomia.

www.hs.fi

Alkoholin kokonaiskulutus väheni viime vuonna 4,4 prosenttia, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL.
Kulutuksen väheneminen jatkui siitä huolimatta, että enintään 8-prosenttisten käymisteitse valmistettujen juomien myynti vapautettiin kesäkuussa 2024. Ruokakauppoihin tuli saataville vahvoja oluita ja mietoja viinejä.
THL julkaisi tilastoraporttinsa sivuillaan viime viikolla. Toisin kuin aiempina vuosina, THL ei lähettänyt asiasta tiedotetta tai julkaissut siitä erillistä verkkouutista.
Kokoomuksen kansanedustaja Sinuhe Wallinheimo hämmästeli THL:n tiedotuspolitiikkaa viestipalvelu X:ssä tiistaina.
”Mihin jäi THL:n tiedote tällä kertaa? Ei kai tämä nyt vahingossa jäänyt uutisoimatta”, alkoholin myynnin vapauttamista kannattava Wallinheimo kyseli.

Hallitus on toiminut aivan oikein. Lisää vapautta. Suomalainen vapautuu valtioriippuvaisuudesta askel kerrallaan.

 

[Lerva]

Tulipas tuossa tavattua muutaman vuoden takaista Tanskalaista työkollegaa oluen merkeissä. Kehui kovasti Suomen pääkaupunkia ja kuinka viihtyisi täällä työhommien parissa. Siitä sitten päädyinkin kertomaan Suomen huonosta työllisyystilastosta ja massiivisesta työttömien määrästä.
Ihmetteli kovasti kuulemaansa, koska heillä on hänen mukaansa Tanskassa täystyöllisyys. En ole tarkistanut virallista dataa mutta miksi olettaa muuta. Kertoi lisäksi piinaavasta työvoimapulasta esimerkiksi Puolustusvoimien parissa. Valtio on tarjoamassa mojovat tuhannen euron(keskimäärin) palkankorotukset, että ainakin talossa olevat saadaan pidettyä listoilla.

En ole Tanskan työmarkkinoihin perehtynyt, että osaisin sanoa tilanteesta tarkemmin. Mitä siellä on tehty toisin 2000 luvulla? Ensimmäisenä tuli kuitenkin mieleen meidän poliittinen vastakkainasettelu ja omat hiekkalaatikkoleikit. Voiko täällä tehdä pitkäjänteistä politiikkaa yli puoluerajojen Suomalaisten eduksi? Eduskunnan kyselytunti on kuin aikuisten hoitolaa seuraisi.
Kuinka aktiivisessa seurannassa/tiedossa muiden pohjoismaiden työmarkkinauudistukset/toimet Suomen poliittisessa kentässä ovat?Ruotsia nyt ainakin on siteerattu esimerkiksi edesmenneen "työmarkkinaheikennysten" keskustelun yhteydessä. Miten muut pohjoismaat?

 

[ExtraEvil6666]

Tulipas tuossa tavattua muutaman vuoden takaista Tanskalaista työkollegaa oluen merkeissä. Kehui kovasti Suomen pääkaupunkia ja kuinka viihtyisi täällä työhommien parissa. Siitä sitten päädyinkin kertomaan Suomen huonosta työllisyystilastosta ja massiivisesta työttömien määrästä.
Ihmetteli kovasti kuulemaansa, koska heillä on hänen mukaansa Tanskassa täystyöllisyys. En ole tarkistanut virallista dataa mutta miksi olettaa muuta. Kertoi lisäksi piinaavasta työvoimapulasta esimerkiksi Puolustusvoimien parissa. Valtio on tarjoamassa mojovat tuhannen euron(keskimäärin) palkankorotukset, että ainakin talossa olevat saadaan pidettyä listoilla.

En ole Tanskan työmarkkinoihin perehtynyt, että osaisin sanoa tilanteesta tarkemmin. Mitä siellä on tehty toisin 2000 luvulla? Ensimmäisenä tuli kuitenkin mieleen meidän poliittinen vastakkainasettelu ja omat hiekkalaatikkoleikit. Voiko täällä tehdä pitkäjänteistä politiikkaa yli puoluerajojen Suomalaisten eduksi? Eduskunnan kyselytunti on kuin aikuisten hoitolaa seuraisi.
Kuinka aktiivisessa seurannassa/tiedossa muiden pohjoismaiden työmarkkinauudistukset/toimet Suomen poliittisessa kentässä ovat?Ruotsia nyt ainakin on siteerattu esimerkiksi edesmenneen "työmarkkinaheikennysten" keskustelun yhteydessä. Miten muut pohjoismaat?

Tanska eroaa Suomesta ainakin siinä, että työttömyysturvan taso on varsin korkea ja työttömäksi jäävien tuki on vahva. Vastapainona töihin palkkaaminen ja erottaminen on huomattavasti helpompaa kuin Suomessa.

Eli voisi sanoa, että hyvin joustava työmarkkina, jossa työttömyysjaksojen aikana työttömän taloudellinen tilanne ei heikkene nopeasti.

 

[Ile_26]

Tanska eroaa Suomesta ainakin siinä, että työttömyysturvan taso on varsin korkea ja työttömäksi jäävien tuki on vahva. Vastapainona töihin palkkaaminen ja erottaminen on huomattavasti helpompaa kuin Suomessa.

Eli voisi sanoa, että hyvin joustava työmarkkina, jossa työttömyysjaksojen aikana työttömän taloudellinen tilanne ei heikkene nopeasti.

Ja onhan se maana paljon tiiviimpi kuin haja-asutettu Suomi. Silloin palveluista ja monista muista saa tehokkaampia kokonaisuuksia.

 

[gintonic45]

En ole Tanskan työmarkkinoihin perehtynyt, että osaisin sanoa tilanteesta tarkemmin. Mitä siellä on tehty toisin 2000 luvulla? Ensimmäisenä tuli kuitenkin mieleen meidän poliittinen vastakkainasettelu ja omat hiekkalaatikkoleikit. Voiko täällä tehdä pitkäjänteistä politiikkaa yli puoluerajojen Suomalaisten eduksi? Eduskunnan kyselytunti on kuin aikuisten hoitolaa seuraisi.
Kuinka aktiivisessa seurannassa/tiedossa muiden pohjoismaiden työmarkkinauudistukset/toimet Suomen poliittisessa kentässä ovat?Ruotsia nyt ainakin on siteerattu esimerkiksi edesmenneen "työmarkkinaheikennysten" keskustelun yhteydessä. Miten muut pohjoismaat?

Suomi on Pohjois-Euroopan sosialistisin valtio jossa lois/parasiitti/”minulla on oikeus”-kulttuuri kukoistaa. Se on syy lyhyesti.
Käytännössä Ruotsi ja Tanska on markkinatalousvaltioita jotka aktiivisesti myy omaa osaamistaan ja tuotteitaan globaalisti. Esim. ruotsalaisia ja tanskalaisia elintarvikkeita löytyy kaikkialta Aasiasta, mutta suomalaiset tuotteet on harvinaisuus koska elintarvikevienti oli aikaisemmin täysin kohdistettu Venäjälle.
Tanskan etuina on myös tiukka maahanmuuttolinja ja juuri aikaisemmin mainittu joustava työmarkkina.

Norjalaiset taas voi tehdä mitä haluaa koska heillä on öljyä.

 

[vienna]

Suomi on Pohjois-Euroopan sosialistisin valtio jossa lois/parasiitti/”minulla on oikeus”-kulttuuri kukoistaa. Se on syy lyhyesti.

Mutta miten on sitten mahdollista, että Kokoomus on ollut neljässä viidestä edellisessä hallituksessa? 2007-2011 (Kesk + Kok), 2011-2015 (Kok + Sdp), 2015-2019 (Kesk + Kok + PS), 2019-2023 Marinin ei kokoomusta sisältävä hallitus ja nyt 2023 (Kok + PS)?

Eli pidätkö kokoomusta sosialistisena puolueena, sillä kokoomus on ollut varsin useassa edellisessä hallituksessa kuten myös keskusta ja ps. Sdp on ollut selvästä vähemmän hallitusvastuussa, vasemmistoliitosta puhumattakaan (vain 2011-2015 ja 2019-2023).

 

[Ninjin]

Tanska eroaa Suomesta ainakin siinä, että työttömyysturvan taso on varsin korkea ja työttömäksi jäävien tuki on vahva. Vastapainona töihin palkkaaminen ja erottaminen on huomattavasti helpompaa kuin Suomessa.

Eli voisi sanoa, että hyvin joustava työmarkkina, jossa työttömyysjaksojen aikana työttömän taloudellinen tilanne ei heikkene nopeasti.

Mitä olen itse kuullut niin ilmeisesti heidän TE-toimistoja vastaavat ovat kai ihan suhteellisen hyödyllisiä ja sieltä voi jopa löytää työn ja neuvontaa on paljon.

Tuollainen systeemi voisi olla ideaali mutta pahoin pelkään että Suomessa siitä jäisi käteen vain helppo erottaminen ja muu pysyisi ennallaan..

 

[zaneislandd]

Mutta miten on sitten mahdollista, että Kokoomus on ollut neljässä viidestä edellisessä hallituksessa? 2007-2011 (Kesk + Kok), 2011-2015 (Kok + Sdp), 2015-2019 (Kesk + Kok + PS), 2019-2023 Marinin ei kokoomusta sisältävä hallitus ja nyt 2023 (Kok + PS)?

Eli pidätkö kokoomusta sosialistisena puolueena, sillä kokoomus on ollut varsin useassa edellisessä hallituksessa kuten myös keskusta ja ps. Sdp on ollut selvästä vähemmän hallitusvastuussa, vasemmistoliitosta puhumattakaan (vain 2011-2015 ja 2019-2023).

Johtuu siitä, että suomessa ei ole edes kunnollista talousoikeistoa globaalilla mittapuulla. Kok on ehkä jossain keskustan tuntumassa ja PS+Kesk on jo vähän vasemmalla. Loput sitten reilusti vasemmalla.

Kuvastaa kansakunnan tahtoa ja sitä, miksi suomi on niin sosialistinen valtio.

 

[ExtraEvil6666]

Mitä olen itse kuullut niin ilmeisesti heidän TE-toimistoja vastaavat ovat kai ihan suhteellisen hyödyllisiä ja sieltä voi jopa löytää työn ja neuvontaa on paljon.

Tuollainen systeemi voisi olla ideaali mutta pahoin pelkään että Suomessa siitä jäisi käteen vain helppo erottaminen ja muu pysyisi ennallaan..

Kyllä. Hyvin resursoituja ja annettu tuki on vahvaa. Tavoitteena siellä on, että työnantajilla palkkaamisessa riski on pieni, mutta tätä sitten työntekijöiden osalta korjataan sillä, että tulotaso ei laske kovin paljoa työttömyyden aikana (noin 2800 euron palkkaan asti työttömyysturva voi olla jopa 90% palkasta ja tätä voi saada kaksi vuotta) ja tuetaan työllistymistä vahvasti.

Suomessa ajatellaan, että nälkä porsaan töihin ajaa, eli parhaiten työllistymistä edistää se, että työttömän taloudellinen tilanne heikkenee nopeasti.

 

[Ile_26]

Pienen pinta-alansa ja sitä kautta suuremman väestöntiheyden lisäksi Tanskalla on suora maayhteys Saksaan ja Ruotsiin. Tähän voi vaan Räsäsen tavoin todeta "Ei toimi Suomessa".

 

[ExtraEvil6666]

Pienen pinta-alansa ja sitä kautta suuremman väestöntiheyden lisäksi Tanskalla on suora maayhteys Saksaan ja Ruotsiin. Tähän voi vaan Räsäsen tavoin todeta "Ei toimi Suomessa".

Ei tosin Suomen nykyinenkään malli näytä toimivan Suomessa.

 

[Malovis]

Kyllä. Hyvin resursoituja ja annettu tuki on vahvaa. Tavoitteena siellä on, että työnantajilla palkkaamisessa riski on pieni, mutta tätä sitten työntekijöiden osalta korjataan sillä, että tulotaso ei laske kovin paljoa työttömyyden aikana (noin 2800 euron palkkaan asti työttömyysturva voi olla jopa 90% palkasta ja tätä voi saada kaksi vuotta) ja tuetaan työllistymistä vahvasti.

Suomessa ajatellaan, että nälkä porsaan töihin ajaa, eli parhaiten työllistymistä edistää se, että työttömän taloudellinen tilanne heikkenee nopeasti.

Ymmärtääkseni se tuki siellä pienenee huomattavasti todella lyhyessä ajassa.

 

[Lerva]

Kyllä. Hyvin resursoituja ja annettu tuki on vahvaa. Tavoitteena siellä on, että työnantajilla palkkaamisessa riski on pieni, mutta tätä sitten työntekijöiden osalta korjataan sillä, että tulotaso ei laske kovin paljoa työttömyyden aikana (noin 2800 euron palkkaan asti työttömyysturva voi olla jopa 90% palkasta ja tätä voi saada kaksi vuotta) ja tuetaan työllistymistä vahvasti.

Suomessa ajatellaan, että nälkä porsaan töihin ajaa, eli parhaiten työllistymistä edistää se, että työttömän taloudellinen tilanne heikkenee nopeasti.

Tämä on kyllä mielenkiintoinen asia kaikkinensa. Piti vähän etsiä artikkeleita ja jopa Yle oli kirjoittanut varsin kivan kokonaisuuden 2023 toukokuussa:
”Saatat kuulla maanantaina työpaikkasi irtisanovan väkeä, ja keskiviikkona olet vailla työtä” – tällainen on Tanskan työmarkkinamalli

Ei se tilanne ihan niin ruusuinen ole mitä kirjoitit. Tukiverkko on todellakin parempi kuin Suomessa mutta ei missään 90% seutuvilla:

• Kassan täysjäsenyyttä takana vähintään neljä(4) vuotta putkeen ja tienestit vähintään 3700€/kk --> työttömyystuki noin 3000€ joka on noin 80% palkasta.
• Kassan täysjäsenyyttä takana vähintään neljä(4) vuotta putkeen ja tienestit vähintään 2500€/kk --> työttömyystuki noin 2000€ joka on noin 80% palkasta.

Lisäksi Tanskassa on käytössä sama tukiporrasmalli mitä nyt Suomessakin.

Julkisuudessa on puhuttu Tanskan-mallista, jossa työtön saa enemmän tukea työttömyysjaksonsa alussa, ja sitten tuki laskee merkittävästi. Kevääseen 2023 asti kuukausikohtaisesta työttömyystuesta putosi vain yhden päivän tuki neljän kuukauden välein, eikä sitäkään, jos työnhakija oli tehnyt joitakin osa-aikatöitä.

Porrastettu malli otettiin käyttöön vasta toukokuussa 2023. Mallin mukaan työelämässä olleet saavat aiempaa isomman työttömyystuen kolmen ensimmäisen työttömyyskuukauden ajan, minkä jälkeen kuukausittainen tuki laskee parisataa euroa. Sen jälkeen tuesta vähennetään korkeintaan yhden päivän tuki neljän kuukauden välein, kuten aiemminkin. Tukea voi saada kaksi vuotta.

Se mikä jäi itselle epäselväksi oli se, että oliko tuo aikaisempi (80% palkasta) summa se alun summa, josta tipahtaa 200€ pois kolmen kuukauden työttömyyden jälkeen? Lisäksi ainoastaan yhden päivän tuki poistuu jatkossa seuraavien neljän kuukauden välein. Tämä tiputtaisi työttömyysturvan tuolla 3700€/kk tienaavalla noin 75% kohdille puolen vuoden työttömyyden jälkeen.
Vastavalmistuneilla on tilanne sitten paljon huonompi.

Tanskassa työnhakijan täytyy muun muassa:​

• Hakea 1–2 työtä viikossa ja rekisteröidä hakemukset nettijärjestelmään.
• Olla valmis ottamaan vastaan (enemmän tai vähemmän alaa vastaavan) kokopäivä- tai osa-aikatyön päivän varoitusajalla. Työpaikka voi olla korkeintaan 1,5 tunnin matkan päästä kotikaupungista.
• Olla suorittanut vähintään tanskan kielen perusteet.
• Varata tietyin väliajoin tapaaminen työllisyysneuvojan kanssa ja mahdollisesti osallistua kassojen tai työvoimatoimiston kursseille.
• Pysyä Tanskassa (mahdollisuus pitää myös lomaa Tanskassa).
• Täyttää joka kuukauden lopussa nettilomake, johon rekisteröidään mahdolliset osa-aikatyötunnit tai muut tulot, joiden perusteella tukisumma lasketaan.

Tanskassa ihan selkeästi liitoilla on suurempi painoarvo saada työtön takaisin töihin. He osallistuvat koulutusten järjestämiseen yhdessä muiden työllisyysneuvojien kanssa. Kokonaisuudessaan Tanskalaisella työttömällä on kyllä enemmän velvollisuuksia kuin Suomessa! Tuo toinen kohta: velvollisuus ottaa kokopäivä tai osa-aikatyö 1,5h matkan päästä päivän varoitusajalla on massiivinen ero! Tätä jos lähdettäis ajamaan Suomessa niin se huutojen määrä olisi jäätävä!
Vasta oli Yle:n uutisissa tarina jostain Heinolalaisesta työttömästä joka selasi toimittajan kanssa avoimia työpaikkoja...Heinolasta. Voivoteltiin vain tilannetta.

 

[Gespard]

Vasta oli Yle:n uutisissa tarina jostain Heinolalaisesta työttömästä joka selasi toimittajan kanssa avoimia työpaikkoja...Heinolasta. Voivoteltiin vain tilannetta.

Ja tietenkin molemmissa paikoissa on yhtä hyvät julkiset...not. Todella reilua verrata Tanskaa suoraan Suomeen. Omalla autolla 3t päivässä maksaa, ja aika paljonkin.

 

[Jan11]

Tämä on kyllä mielenkiintoinen asia kaikkinensa. Piti vähän etsiä artikkeleita ja jopa Yle oli kirjoittanut varsin kivan kokonaisuuden 2023 toukokuussa:
”Saatat kuulla maanantaina työpaikkasi irtisanovan väkeä, ja keskiviikkona olet vailla työtä” – tällainen on Tanskan työmarkkinamalli

Ei se tilanne ihan niin ruusuinen ole mitä kirjoitit. Tukiverkko on todellakin parempi kuin Suomessa mutta ei missään 90% seutuvilla:

• Kassan täysjäsenyyttä takana vähintään neljä(4) vuotta putkeen ja tienestit vähintään 3700€/kk --> työttömyystuki noin 3000€ joka on noin 80% palkasta.
• Kassan täysjäsenyyttä takana vähintään neljä(4) vuotta putkeen ja tienestit vähintään 2500€/kk --> työttömyystuki noin 2000€ joka on noin 80% palkasta.

Lisäksi Tanskassa on käytössä sama tukiporrasmalli mitä nyt Suomessakin.

Se mikä jäi itselle epäselväksi oli se, että oliko tuo aikaisempi (80% palkasta) summa se alun summa, josta tipahtaa 200€ pois kolmen kuukauden työttömyyden jälkeen? Lisäksi ainoastaan yhden päivän tuki poistuu jatkossa seuraavien neljän kuukauden välein. Tämä tiputtaisi työttömyysturvan tuolla 3700€/kk tienaavalla noin 75% kohdille puolen vuoden työttömyyden jälkeen.
Vastavalmistuneilla on tilanne sitten paljon huonompi.


Tanskassa ihan selkeästi liitoilla on suurempi painoarvo saada työtön takaisin töihin. He osallistuvat koulutusten järjestämiseen yhdessä muiden työllisyysneuvojien kanssa. Kokonaisuudessaan Tanskalaisella työttömällä on kyllä enemmän velvollisuuksia kuin Suomessa! Tuo toinen kohta: velvollisuus ottaa kokopäivä tai osa-aikatyö 1,5h matkan päästä päivän varoitusajalla on massiivinen ero! Tätä jos lähdettäis ajamaan Suomessa niin se huutojen määrä olisi jäätävä!
Vasta oli Yle:n uutisissa tarina jostain Heinolalaisesta työttömästä joka selasi toimittajan kanssa avoimia työpaikkoja...Heinolasta. Voivoteltiin vain tilannetta.

N. 80 km on meillä se ns. työssäkäyntialue, jolta työtä on velvoitettu hakemaan ja ottamaan vastaan. Joten kyllä sen heinolalaisen pitää etsiä ja ottaa vastaan myös Lahden, Kouvolan ja Mikkelin seutuvilta - joskin osa Mikkelistä menee jo yli rajan.

 

[Disfear]

Tämä on kyllä mielenkiintoinen asia kaikkinensa. Piti vähän etsiä artikkeleita ja jopa Yle oli kirjoittanut varsin kivan kokonaisuuden 2023 toukokuussa:
”Saatat kuulla maanantaina työpaikkasi irtisanovan väkeä, ja keskiviikkona olet vailla työtä” – tällainen on Tanskan työmarkkinamalli

Ei se tilanne ihan niin ruusuinen ole mitä kirjoitit. Tukiverkko on todellakin parempi kuin Suomessa mutta ei missään 90% seutuvilla:

• Kassan täysjäsenyyttä takana vähintään neljä(4) vuotta putkeen ja tienestit vähintään 3700€/kk --> työttömyystuki noin 3000€ joka on noin 80% palkasta.
• Kassan täysjäsenyyttä takana vähintään neljä(4) vuotta putkeen ja tienestit vähintään 2500€/kk --> työttömyystuki noin 2000€ joka on noin 80% palkasta.

Lisäksi Tanskassa on käytössä sama tukiporrasmalli mitä nyt Suomessakin.

Se mikä jäi itselle epäselväksi oli se, että oliko tuo aikaisempi (80% palkasta) summa se alun summa, josta tipahtaa 200€ pois kolmen kuukauden työttömyyden jälkeen? Lisäksi ainoastaan yhden päivän tuki poistuu jatkossa seuraavien neljän kuukauden välein. Tämä tiputtaisi työttömyysturvan tuolla 3700€/kk tienaavalla noin 75% kohdille puolen vuoden työttömyyden jälkeen.
Vastavalmistuneilla on tilanne sitten paljon huonompi.


Tanskassa ihan selkeästi liitoilla on suurempi painoarvo saada työtön takaisin töihin. He osallistuvat koulutusten järjestämiseen yhdessä muiden työllisyysneuvojien kanssa. Kokonaisuudessaan Tanskalaisella työttömällä on kyllä enemmän velvollisuuksia kuin Suomessa! Tuo toinen kohta: velvollisuus ottaa kokopäivä tai osa-aikatyö 1,5h matkan päästä päivän varoitusajalla on massiivinen ero! Tätä jos lähdettäis ajamaan Suomessa niin se huutojen määrä olisi jäätävä!
Vasta oli Yle:n uutisissa tarina jostain Heinolalaisesta työttömästä joka selasi toimittajan kanssa avoimia työpaikkoja...Heinolasta. Voivoteltiin vain tilannetta.

Moni muu näistä kohdista tosin on Suomessakin. Esimerkiksi tuo, että haetaan keskimäärin yhtä työtä per viikko ja on tapaamiset ns. tukihenkilön kanssa. Moni varmaan hakee alkuun enemmän duuneja kuin yhtä viikossa, mutta onhan tietyn ajan jälkeen helpoimmat ja vähän hankalimmatkin vaihtoehdot koluttu. Tanskassa näemmä kassan jäsenyyttä pitää olla pidempään takana.

Tuo 75% on kyllä ihan hyvä, aika sama kuin Suomessa. Mahdollistaa sen, että väkisin työttömyydestä koitunut stressi ei heti alkuun lisäänny pelkästään sillä, että tulot on yhtäkkiä lähellä nollaa. Työnhaku vie muutenkin niin paljon voimavaroja nykyään.

 

[ExtraEvil6666]

Tämä on kyllä mielenkiintoinen asia kaikkinensa. Piti vähän etsiä artikkeleita ja jopa Yle oli kirjoittanut varsin kivan kokonaisuuden 2023 toukokuussa:
”Saatat kuulla maanantaina työpaikkasi irtisanovan väkeä, ja keskiviikkona olet vailla työtä” – tällainen on Tanskan työmarkkinamalli

Ei se tilanne ihan niin ruusuinen ole mitä kirjoitit. Tukiverkko on todellakin parempi kuin Suomessa mutta ei missään 90% seutuvilla:

• Kassan täysjäsenyyttä takana vähintään neljä(4) vuotta putkeen ja tienestit vähintään 3700€/kk --> työttömyystuki noin 3000€ joka on noin 80% palkasta.
• Kassan täysjäsenyyttä takana vähintään neljä(4) vuotta putkeen ja tienestit vähintään 2500€/kk --> työttömyystuki noin 2000€ joka on noin 80% palkasta.

Lisäksi Tanskassa on käytössä sama tukiporrasmalli mitä nyt Suomessakin.

Kyllä ihan tanskalaisten omilta sivuilta löytyy tieto siitä, että työttömyysturva voi olla noin maksimissaan 2800 euroa, joka olisi maksimissaan 90% palkasta jopa kahden vuoden ajan.

"Your unemployment benefit rate is calculated based on your income over the past two years. As a starting point, you can receive 90% of your income, up to a maximum of DKK 21,092 per month."

What is my unemployment benefit rate?

Your unemployment benefit rate depends on your previous salary and whether you are insured full-time or part-time. You cannot receive more than a maximum of 90% of your salary.

minakasse.dk

"As a general rule, you can receive unemployment benefits for 3,848 hours, equivalent to two years, within a reference period of three years."

Benefits

How do you get unemployment benefits? If you are unemployed, you have the opportunity to receive unemployment benefits from Min A-kasse. Get an overview of the unemployment benefit rules.

minakasse.dk

Ensimmäisen kolmen kuukauden aikana työttömyysturva voi olla maksimissaan vähän yli 3100 euroa, silloinkin enintään 90% tuloista.

"The maximum benefit rate will be raised to DKK 23.449 during the first 3 months of unemployment, provided you have been fully employed for 2 of the last 3 years and have been a member of an unemployment insurance fund (a-kasse) for the last 4 years. The unemployment benefit rate can however only amount to 90 percent of your former income."

Changes to the unemployment benefit rules

See the 2023 changes to the unemplyment benefit rules.

www.aka.dk

 

[draco76]

Tämä on kyllä mielenkiintoinen asia kaikkinensa. Piti vähän etsiä artikkeleita ja jopa Yle oli kirjoittanut varsin kivan kokonaisuuden 2023 toukokuussa:
”Saatat kuulla maanantaina työpaikkasi irtisanovan väkeä, ja keskiviikkona olet vailla työtä” – tällainen on Tanskan työmarkkinamalli

Ei se tilanne ihan niin ruusuinen ole mitä kirjoitit. Tukiverkko on todellakin parempi kuin Suomessa mutta ei missään 90% seutuvilla:

• Kassan täysjäsenyyttä takana vähintään neljä(4) vuotta putkeen ja tienestit vähintään 3700€/kk --> työttömyystuki noin 3000€ joka on noin 80% palkasta.
• Kassan täysjäsenyyttä takana vähintään neljä(4) vuotta putkeen ja tienestit vähintään 2500€/kk --> työttömyystuki noin 2000€ joka on noin 80% palkasta.

Lisäksi Tanskassa on käytössä sama tukiporrasmalli mitä nyt Suomessakin.

Se mikä jäi itselle epäselväksi oli se, että oliko tuo aikaisempi (80% palkasta) summa se alun summa, josta tipahtaa 200€ pois kolmen kuukauden työttömyyden jälkeen? Lisäksi ainoastaan yhden päivän tuki poistuu jatkossa seuraavien neljän kuukauden välein. Tämä tiputtaisi työttömyysturvan tuolla 3700€/kk tienaavalla noin 75% kohdille puolen vuoden työttömyyden jälkeen.
Vastavalmistuneilla on tilanne sitten paljon huonompi.


Tanskassa ihan selkeästi liitoilla on suurempi painoarvo saada työtön takaisin töihin. He osallistuvat koulutusten järjestämiseen yhdessä muiden työllisyysneuvojien kanssa. Kokonaisuudessaan Tanskalaisella työttömällä on kyllä enemmän velvollisuuksia kuin Suomessa! Tuo toinen kohta: velvollisuus ottaa kokopäivä tai osa-aikatyö 1,5h matkan päästä päivän varoitusajalla on massiivinen ero! Tätä jos lähdettäis ajamaan Suomessa niin se huutojen määrä olisi jäätävä!
Vasta oli Yle:n uutisissa tarina jostain Heinolalaisesta työttömästä joka selasi toimittajan kanssa avoimia työpaikkoja...Heinolasta. Voivoteltiin vain tilannetta.

Kannattaisi kokeilla ottaa pakettina malli, eikä vain osittain. Mutta ei onnistu, kun sekä hallitus että oppositio olisivat vastaan.

 

[samsungaaja]

OECD suosittelee Suomelle yritystukien leikkauksia. Ai hitto, nähdäänkö todella se päivä kun noista saksitaan oikeasti. ~90 % leikkuriin (kasvuyrityksiä voidaan tukea) niin säästetään kertaheitolla miljardeja..

OECD kehottaa Suomea vahvistamaan julkista taloutta ja vauhdittamaan kestävää talouskasvua - Valtioneuvosto

valtioneuvosto.fi

"OECD pitää tärkeänä, että Suomi parantaa julkisten menojen tehokkuutta ja vähentää yritystukia."

En kyllä ihan ymmärrä miten puolustusmenojen kasvu haastaa julkisen talouden, eikö niitä menoja pitänyt tarkastella budjetin ulkopuolella ts. puolustusmenojen lisäys ei lisäisi alijäämämenettelyyn joutumisen uhkaa..

 

[pagi]

Ihan mielenkiinnosta, kuinka pieni se Tanska oikeasti on? Jos joka paikasta pääsee joka paikkaan vaikka alle kahteen tuntiin (ei huomioida Grönltia tai irtosaarien majakkoja) niin työn perässä ei ehkä edes tarvitse muuttaa

 

[Tuomi0]

N. 80 km on meillä se ns. työssäkäyntialue, jolta työtä on velvoitettu hakemaan ja ottamaan vastaan. Joten kyllä sen heinolalaisen pitää etsiä ja ottaa vastaan myös Lahden, Kouvolan ja Mikkelin seutuvilta - joskin osa Mikkelistä menee jo yli rajan.

Taidat puhua tahallaan eri asioista? En puhunut työssäkäyntialueista vaan työttömyysalueista, eli missä saat viettää työttömyytesi jos teet sen veronmaksajien rahoilla. Tähän tietenkin oleellisena yhdistelmänä kuuluu se, että alueille johon työttömät saavat siirtyä keskitetään myös matalan kynnyksen työpaikkoja.

Segrekaatiokehityksestä on pidettävä huolta samalla, mutta senkin voinee hoitaa allokoimalla vaikka työtön noksun dippainssi naapurikseen työtön venäläinen timpuri. Jopa nais-mies yhdistelmiä kannattaisi suosia, tulee äkkiä uusia perheitä.

Ainut huono puoli mitä keksin on se, että lapset joutuvat hakemaan uudet kaverit uudesta koulusta jos lapsia on, mutta se on lapsen elämää ja mahdollisesti jopa henkisesti kehittävää.

 

[pomk]

Taidat puhua tahallaan eri asioista? En puhunut työssäkäyntialueista vaan työttömyysalueista, eli missä saat viettää työttömyytesi jos teet sen veronmaksajien rahoilla. Tähän tietenkin oleellisena yhdistelmänä kuuluu se, että alueille johon työttömät saavat siirtyä siirretään myös matalan kynnyksen työpaikkoja. Segrekaatiokehityksestä on pidettävä huolta samalla, mutta senkin voinee hoitaa allokoimalla vaikka työtön noksun dippainssi naapurikseen työtön venäläinen timpuri. Jopa nais-mies yhdistelmiä kannattaisi suosia, tulee äkkiä uusia perheitä.

Ainut huono puoli mitä keksin on se, että lapset joutuvat hakemaan uudet kaverit uudesta koulusta jos lapsia on, mutta se on lapsen elämää ja mahdollisesti jopa henkisesti kehittävää.

Eikö voitaisi vaan suosiolla perustaa keskitysleirejä työttömille? Siellä sit pakkotyönä tuottavat oman ylläpitonsa.

 

[sahaaja]

Ihan mielenkiinnosta, kuinka pieni se Tanska oikeasti on? Jos joka paikasta pääsee joka paikkaan vaikka alle kahteen tuntiin (ei huomioida Grönltia tai irtosaarien majakkoja) niin työn perässä ei ehkä edes tarvitse muuttaa

Mantereen puolella Google maps arvioi, että pohjoisen Skagenista Saksan rajalla olevaan Padborgiin kuluu autolla n. 4h ja julkisilla n. 6h. Saarten puolelle mentäessä kestää sitten tunti-pari pidempään.

Mutta vertailuna tosiaan Helsinki-Nuorgam olisi autolla 16h.

Eli ei siellä sentään koko Tanska ole yhtä työssäkäyntialuetta, mutta varmaan aika suuri osa on. Päälle sitten se, että veikkaan yli 80% Tanskasta sijaitsevan sen maksimissaan 1,5h päässä Kööpenhaminasta, joten pääkaupungin työmarkkinat lienevät melkein kaikille tanskalaisille työttömille tarjolla.

 

[Jan11]

Taidat puhua tahallaan eri asioista? En puhunut työssäkäyntialueista vaan työttömyysalueista, eli missä saat viettää työttömyytesi jos teet sen veronmaksajien rahoilla. Tähän tietenkin oleellisena yhdistelmänä kuuluu se, että alueille johon työttömät saavat siirtyä keskitetään myös matalan kynnyksen työpaikkoja.

Segrekaatiokehityksestä on pidettävä huolta samalla, mutta senkin voinee hoitaa allokoimalla vaikka työtön noksun dippainssi naapurikseen työtön venäläinen timpuri. Jopa nais-mies yhdistelmiä kannattaisi suosia, tulee äkkiä uusia perheitä.

Ainut huono puoli mitä keksin on se, että lapset joutuvat hakemaan uudet kaverit uudesta koulusta jos lapsia on, mutta se on lapsen elämää ja mahdollisesti jopa henkisesti kehittävää.

Työssäkäyntialue on se ihan virallinen termi.

Mitään työttömyysaluetta ei ole olemassa. Lienee omaa keksintöäsi koko sana.

 

[Tuomi0]

Työssäkäyntialue on se ihan virallinen termi.

Mitään työttömyysaluetta ei ole olemassa. Lienee omaa keksintöäsi koko sana.

Työssäkäyntialue liittyy työvoimatoimistoon, ei asumistukeen. Luonnollisesti sille ei ole termiä ja lakimuutoksia tarvittaisiin. Kyse oli siitä että on hullujen hommaa koko systeemi ja ko. videossa asiaa käsiteltiin vähän laajemminkin. Esim. sitä että Eirassa asuvalle rikkaan lapsen pojalle annetaan asumistukea.

Siellä muuten käsiteltiin lisäksi sitä miten opiskelijat siirrettiin ensin soluista yksiöihin ja nyt pumpataan päinvastaiseen suuntaan jossa isot asuntosijoittajat pääsevät vuolemaan kultaa. Asumismenot ovat 3 miljardia vuodessa eli sieltä saisi varmasti lähes kivuttomasti (maksajille kivuttomasti) 1 miljardin pois.

 

[Jan11]

Työssäkäyntialue liittyy työvoimatoimistoon, ei asumistukeen. Luonnollisesti sille ei ole termiä ja lakimuutoksia tarvittaisiin. Kyse oli siitä että on hullujen hommaa koko systeemi ja ko. videossa asiaa käsiteltiin vähän laajemminkin. Esim. sitä että Eirassa asuvalle rikkaan lapsen pojalle annetaan asumistukea.

Siellä muuten käsiteltiin lisäksi sitä miten opiskelijat siirrettiin ensin soluista yksiöihin ja nyt pumpataan päinvastaiseen suuntaan jossa isot asuntosijoittajat pääsevät vuolemaan kultaa. Asumismenot ovat 3 miljardia vuodessa eli sieltä saisi varmasti lähes kivuttomasti (maksajille kivuttomasti) 1 miljardin pois.

Tuo kommentti ei enää liittynyt mitenkään siihen videoon, vaan keskusteluun Suomen ja Tanskan mallin eroista.
Itse pidin koko videon juttua puolihulluna haihatteluna. Mutta kai sellaisen joku voi tosissaankin ottaa.

Opiskelijoita ei muuten kukaan siirtänyt mihinkään. Tukijärjestelmämuutosta tehdessä syntyi epätoivottu käyttäytymisvaikutus, jota ei osattu ennakoida.

Kyllä ymmärrän, että ihmisen mieli on sellainen, että se mielellään näkee suunnitelmallisuutta ja tarkoituksellisuutta kaikkialla, mutta tässä tapauksessa kysymys oli pelkästään lyhytnäköisyydestä ja siitä, että vaikutusarviota tehdessä ei ymmärretty, mitä tapahtuu, jonka vuoksi ei ymmärretty edes laskea, mitä hinnaksi tulee, jos solusuminen hylätään (lähes) kokonaan. Jos se hinta olisi osattu laskea, koko muutosta ei taatusti oltaisi toteutettu.

Poliitikkoihin pääosin pätee edelleen Oxenstiernan kuuluisia sanat. Niin tässäkin.

 

[Propatria]

Keskustelin viimeksi alkoholin kulutuksesta viime vuoden lopulla. Nyt on tullut lisää tietoa.

THL on pimittänyt tietoa siitä, että alkoholin kulutus on vähentynyt viime vuodesta, vaikka lainsäädäntö on sallivampi:

Juominen | Alkoholin kulutus väheni reippaasti, vaikka myyntiä vapautettiin – Mihin unohtui THL:n tiedote, kansanedustaja kysyy

Alkoholin kulutus väheni siitä huolimatta, että viime kesäkuusta alkaen ruokakaupoissa on saanut myydä aiempaa vahvempia juomia.

www.hs.fi

Hallitus on toiminut aivan oikein. Lisää vapautta. Suomalainen vapautuu valtioriippuvaisuudesta askel kerrallaan.

Veikkaan, että seuraavan hallituksen aikana otetaan aika monta taka-askelta tuon vapauden suhteen.

 

[3dfx]

Miksi näin? Nimenomaan eläkkeiden kohdalla omaisuudensuojahan on todella vahva ja kertynyttä eläkettä ei noin vain leikata. Eli eihän eläkkeiden ongelma ole se, etteikö kertynyttä eläkettä saisi. Hyvin todennäköisesti saat kyllä kertyneet eläkkeen. Vaan ongelma on se, että maksat ihan saatanasti eläkemaksuja ja silti kertyy vain vähän sitä eläkettä kun suuri osa rahasta menee nykyisten ylisuurien eläkkeiden maksuun ja loput sijoitetaan heikolla tuotolla ja maksetaan aika korkeita kuluja vielä päälle.

Voihan sen leikata vaikka nollaan ilmoittamalla että eläkeikä nostetaan 250 vuoteen eli omaisuudensuoja on todellisuudessa nolla, valekertymillä ei eletä jos niitä ei ikinä saa eläkeyhtiöstä ulos...myös odotettua nykyarvoa voi leikata tekemällä eläkeikään pienempiä nostoja. Mulle on aikanaan luvattu 63 vuoden eläkeikä ja nyt otteellani onkin 67 vuotta. Ei tälläisestä nykyarvon muuttelusta ole mitään sovittu vaan asia on päätetty yksipuolisesti. Todennäköisyys nollan saamiselle kasvoi jos kuolenkin 63-67 välillä ja sen jälkeisetkin kauempana olevat tulot on nykyarvoltaan pienempiä mitä nykyiset. Eli missä omaisuudensuoja? Ei missään, kaikki valhetta kuten suomessa yleensäkkin.

 

[VuohiKauhu]

Tuo eläkkeiden "omaisuudensuoja" taitaa perustua lähinnä EU-tuomioistuimen kantaan asiassa, jolla ei ole kyllä yhtään mitään tekemistä tämän maan ja sen nykyisten haasteiden kanssa.

Se, ettei eläkkeitä saa jättää maksamatta jos ei vaan huvita, ei välttämättä tarkoita, ettei niitä voi koskaan missään olosuhteissa leikata.

 

[pomk]

Tuo eläkkeiden "omaisuudensuoja" taitaa perustua lähinnä EU-tuomioistuimen kantaan asiassa, jolla ei ole kyllä yhtään mitään tekemistä tämän maan ja sen nykyisten haasteiden kanssa.

Se, ettei eläkkeitä saa jättää maksamatta jos ei vaan huvita, ei välttämättä tarkoita, ettei niitä voi koskaan missään olosuhteissa leikata.

Vähintään eläkkeitä voi verottaa omalla indeksillään ja siten tehokkaasti vaikuttaa kulurakenteeseen.

 

[TheExorcist]

Suomi on Ruotsiin verrattuna kehitysmaa.
Ruotsissa tiet on viimeisen päälle ja leveä piennar. Suomessa tiet on kyntöpeltoa ja piennar on tyyliin 5cm.
Kaupungit on rumia betonilaatikoita ja muut talot homeloukkoja.

Tosin suomalainen on tyytyväinen kunhan tv:stä tulee lätkää ja kaupasta saa makkaraa. Erätauoilla Woltin pakistanilaiset polkevat suomalaiselle kebabbia ja kaljaa. Saadaan pidettyä liikunta minimissään ( 100m ).

 

[King Im Jo]

Suomi on Ruotsiin verrattuna kehitysmaa.
Ruotsissa tiet on viimeisen päälle ja leveä piennar. Suomessa tiet on kyntöpeltoa ja piennar on tyyliin 5cm.
Kaupungit on rumia betonilaatikoita ja muut talot homeloukkoja.

Tosin suomalainen on tyytyväinen kunhan tv:stä tulee lätkää ja kaupasta saa makkaraa. Erätauoilla Woltin pakistanilaiset polkevat suomalaiselle kebabbia ja kaljaa. Saadaan pidettyä liikunta minimissään ( 100m ).

Wolt ei kuljeta kaljaa.

 

[TheExorcist]

Wolt ei kuljeta kaljaa.

Sinä ilmeisesti tiedät kokemuksesta?

Onhan se naurettavaa että Woltti tuo lätkän erätauoilla mätöt suomalaisille mieslapsille.

 

[Timo 2]

Sinä ilmeisesti tiedät kokemuksesta?

On tietääkseni laitonta. Uutisissa ollut juttua

 

[King Im Jo]

Sinä ilmeisesti tiedät kokemuksesta?

Onhan se naurettavaa että Woltti tuo lätkän erätauoilla mätöt suomalaisille mieslapsille.

En ole kuullut että Woltti ois laittomuuksiin ryhtynyt.
Keravalla kun asuin, niin sain pitsakuskin isolla rahalla hakemaan pari bisseä ja röökiä samalla kun kuskas pitsan.
Tämä mieslapsi oli tyytyväinen sen illan.

Miks toi ois jotenkin naurettavaa että saa safkat ja juomat kotiin?
Eikö se ole parempi vaan ettei ole joku kauhea alkoholia käyttävä ihminen samaan aikaan kaupassa kun bättre folk?

 

[Paapaa]

Onhan se naurettavaa että Woltti tuo lätkän erätauoilla mätöt suomalaisille mieslapsille.

Miksi se on "naurettavaa" että saa tilattua ruokaa ravintolasta kotiin? Tai yleensäkin tilattua tavaraa kotiovelle? Tai laajemmin yleensäkin se että saa ostettua palveluita kotiin toimitettuna, ei kai siinä ole mitään "naurettavaa"?

 

[TheExorcist]

En ole kuullut että Woltti ois laittomuuksiin ryhtynyt.
Keravalla kun asuin, niin sain pitsakuskin isolla rahalla hakemaan pari bisseä ja röökiä samalla kun kuskas pitsan.
Tämä mieslapsi oli tyytyväinen sen illan.

Miks toi ois jotenkin naurettavaa että saa safkat ja juomat kotiin?
Eikö se ole parempi vaan ettei ole joku kauhea alkoholia käyttävä ihminen samaan aikaan kaupassa kun bättre folk?

Pitäähän untermenscheitä olla. Jotta Jumalan luomille übermenscheille kuten minulle, olisi alempia otuksia.

 

[King Im Jo]

Pitäähän untermenscheitä olla. Jotta Jumalan luomille übermenscheille kuten minulle, olisi alempia otuksia.

Et sitten osannut vastata tohon kotiinkuljetuksiin tms?
Alotit valheilla että bisseä saa kotiinkuljetettuna, ja snadia provoa siihen päälle.
Tuliko hyvä mieli?

 

[Tommy Goldfish]

Suomi on Ruotsiin verrattuna kehitysmaa.
Ruotsissa tiet on viimeisen päälle ja leveä piennar. Suomessa tiet on kyntöpeltoa ja piennar on tyyliin 5cm.
Kaupungit on rumia betonilaatikoita ja muut talot homeloukkoja.

Tosin suomalainen on tyytyväinen kunhan tv:stä tulee lätkää ja kaupasta saa makkaraa. Erätauoilla Woltin pakistanilaiset polkevat suomalaiselle kebabbia ja kaljaa. Saadaan pidettyä liikunta minimissään ( 100m ).

On tullut ajeltua ruotsissa aikalailla viime aikoina ja nimenomaan ne liian kapeat tiet ja pientareiden puute siellä on ihmetyttänyt. Mutta usko mihin haluat.

 

[3dfx]

Pitäähän untermenscheitä olla. Jotta Jumalan luomille übermenscheille kuten minulle, olisi alempia otuksia.

Yleistyykö tää myös esim. julkiseen liikenteeseen, takseihin, postimyyntiin jne.? Joku "neekeri" noikin toimittaa yli-ihmisille

 

[asddsa]

Ja ehkä olisi ihmiskuntana aika lopettaa sellainen kuluttamisen ylistys ja ihannointi, joka tuntuu olevan nykyään muotia. Samaan aikaan halutaan lisää ostovoimaa useammille etelänmatkoille, kiinakrääsälle ja toiselta puolelta palloa raahatuille avokadoille, ja kuluttaa muuhun ei-välttämättömään aina vaan enemmän yli luonnonvarojen. Melkoinen matemaattinen mahdottomuus, ellei maapallon resurssit yhtäkkiä tuplaannu ja väestömäärä puolitu.

Sehän tässä enemmänkin alkaa olla ongelmana, että jo perustoimeentulolla suomalainen kuluttaa enemmän kuin mitä ympäristö tällä väestömäärällä kestää. Etenkin kun se kuluttaminen ei nykymaailmassa tapahdu vain omien maarajojen sisällä. Siinä voi olla ympäristötietoista ituhippiä vähän vaikea motivoida lähteä tienaamaan tupla ostovoimaa/kulutuskyvykkyyttä, kun se nyt jo hajoilee kotonaan sitä miten se lajeineen tuhoaa kaiken ympäriltään. Oikeastaan ainoa vaihtoehto on se downshiftaus, joka ikävä kyllä tulee ensimmäisenä pakotetusti eteen jo muutenkin downshiftanneelle köyhimmälle väestönosalle niiden ostovoiman jatkuvasti heikentyessä ja peruselintarvikkeiden tuotantokustannusten kasvaessa.

Palatakseni tähän, niin periaatteessa loputon talouskasvu on kylläkin mahdollista mikäli ihmisen kekseliäisyys vain riittää. Aina voidaan tehostaa ja parantaa olemassa olevaa.

Ikuinen talouskasvu, ihan looginen juttu « Akateeminen talousblogi

Suomenkielinen blogi taloudesta ja taloustieteestä Finnish blog about economics and the economy

blog.hse-econ.fi

 

[jarskii-]

Suomi on Ruotsiin verrattuna kehitysmaa.
Ruotsissa tiet on viimeisen päälle ja leveä piennar. Suomessa tiet on kyntöpeltoa ja piennar on tyyliin 5cm.
Kaupungit on rumia betonilaatikoita ja muut talot homeloukkoja.

Tosin suomalainen on tyytyväinen kunhan tv:stä tulee lätkää ja kaupasta saa makkaraa. Erätauoilla Woltin pakistanilaiset polkevat suomalaiselle kebabbia ja kaljaa. Saadaan pidettyä liikunta minimissään ( 100m ).

2019 kun tuli vedettyä Tukholma-Göteborg väli joka on käsittääkseni aika iso tie niin en kyllä sanois kovin viimeisen päälle olevaksi väyläksi

 

[jarskii-]

"OECD pitää tärkeänä, että Suomi parantaa julkisten menojen tehokkuutta ja vähentää yritystukia."

En kyllä ihan ymmärrä miten puolustusmenojen kasvu haastaa julkisen talouden, eikö niitä menoja pitänyt tarkastella budjetin ulkopuolella ts. puolustusmenojen lisäys ei lisäisi alijäämämenettelyyn joutumisen uhkaa..

OECD ei taida olla yhtä kuin EU joten he eivät taida myöskään ottaa kantaa tuohon EU:n alijäämämenettelyyn johon toki kyllä ollaan menossa rehellisesti sanoen vaikka kovin hallitus valehtelee muuta

 

[Manala]

Palatakseni tähän, niin periaatteessa loputon talouskasvu on kylläkin mahdollista mikäli ihmisen kekseliäisyys vain riittää. Aina voidaan tehostaa ja parantaa olemassa olevaa.

Ikuinen talouskasvu, ihan looginen juttu « Akateeminen talousblogi

Suomenkielinen blogi taloudesta ja taloustieteestä Finnish blog about economics and the economy

blog.hse-econ.fi

No ei ole edes periaatteessa. En ihan vähään aikaan ole lukenut yhtä pöljää blogikirjoitusta. Heti toisen kappaleen premissit lähtevät sellaiselle linjalle, joilla ei ole enää mitään tekemistä tosielämän realiteettien kanssa jostain häviättömästä kierrätyksestä puhumattakaan. Mut saa kai sitä fantasialeikitellä miten kivaa ois elää Liisan kanssa ihmemaassa järjestelemässä samoja atomeja loputtomasti uudelleen.

 

[JCSH]

Siirto:

Perusteltua toimintaa vaikka vähän maksaisi, että ihmisten omalla maalla maatuu jätteet oikean mittaisessa grillimittarilla varustetussa (suom. oikean hintaisessa) kompostissa? Eli lainsäädännöllä perusteltua, julkisella rahalla valvottua rahastusta. Turhaa byrokratiaa. Rotat ei ole tälle byrokratiahimmelille todellinen syy.

Omalla maalla ei saa toimia siten, että siitä on haittaa naapureille. Joku rottia vilisevä "säästin, tein itse" kompostori on esimerkki juurikin sellaisesta asiasta, jota ei pidä sallia vain, että se tapahtuu "omalla maalla". Tuollaisesta on hemmetisti haittaa naapureillekin, ainakin taajamissa, joten valtiolla on kyllä perusteet puuttua tuohon lainsäädännöllisesti.
Lisäksi jos sulla on noita vapaamatkustajia, jotka ilmoittavat, että heillä on komposti välttääkseen lisämaksut, mutta todellisuudessa vaan dumppaavat sen biojätteen sinne sekajätteeseen, niin tuokin haittaa kaikkia muita. Biojäte sekajätteen seassa nostaa sen jätehuollon kustannuksia merkittävästi. Tuo lisäkustannus sitten jakautuu kaikille alueen asukkaille, riippumatta siitä, että lajitteleeko kyseinen henkilö jätteet oikein vai ei. Eli nuo perseilijät lisäävät kaikkien kustannuksia.

Eli kyse ei todellakaan ole mistään turhasta byrokratiasta, vaan ihan niistä konkreettisista toimista, joilla pyritään parantamaan kaikkien olosuhteita.

On tietysti ihanteellista, jos sekajätteeseen päätyy mahdollisimman vähän hernekeiton jämiä ja kotipihojen kompostit ovat tiiviitä.

Kuitenkin paljon tärkeämpää on välttää häiritsemästä yksityisen tilan rauhaa ja pidättäytyä luomasta taas uusia suojatyöpaikkoja ja kissankakkatasoista ylisääntelyä.

Ensinmainitut seikat toteutuvat jatkuvasti aiempaa paremmin ihan ihmisten oman toiminnan kautta. Jälkimmäinen orwellilaisuus ei ole mikään edellytys jätehuollon parantamiselle. Tämä on hieman samanlainen yhtälö kuin tupakoinnin väheneminen. Ihmiset polttavat hurjasti vähemmän röökiä kuin vaikkapa 30 vuotta sitten ja näin olisi, vaikka askissa ei olisi rumia kuvia ja kaksinumeroista hintalappua. Ensisijaisesti yleinen normi vaikuttaa lainsäädäntöön eikä toisinpäin.

Jos ei halua, että tarkastaja tulee omille maille, niin sitten voi maksaa sen biojätteen käsittelymaksun ja laittaa ne biojätteen sinne niiden keräysastiaan.

 

[Tuomi0]

Lisäksi jos sulla on noita vapaamatkustajia, jotka ilmoittavat, että heillä on komposti välttääkseen lisämaksut, mutta todellisuudessa vaan dumppaavat sen biojätteen sinne sekajätteeseen, niin tuokin haittaa kaikkia muita. Biojäte sekajätteen seassa nostaa sen jätehuollon kustannuksia merkittävästi. Tuo lisäkustannus sitten jakautuu kaikille alueen asukkaille, riippumatta siitä, että lajitteleeko kyseinen henkilö jätteet oikein vai ei. Eli nuo perseilijät lisäävät kaikkien kustannuksia.

Esittäisitkö nämä laskelmat meille?

Ymmärräthän varmasti sen, että jäteyhtiölle on sitä kannattavampaa, mitä enemmän niille järjestetään vaatimuksia? Yhtälössä vaikuttaa olevan erityinen kannattavuuslisä jos saadaan lisättyä kuljetusten ja astioiden määrää kotitalouksissa. Tämä on kuin kotikutoinen panttijärjestelmämme, onneksi se puretaan hiljalleen EU määräysten tiukentuessa.