Ainakaan ei tarvitse jakaa rahaa tullakseen suosituksi. Se riittää, että lupaa jakaa rahaa. Tästä on mainiona esimerkkinä Antti Rinne.
Rinne lupasi vappusataset ja kertoi, että kaikkea hyvää jaetaan lainarahalla ja VM:n kamreerit saavat olla hiljaa. Kun tivattiin vaalikeskusteluissa hintalappua, hän sanoi kaiken ylimääräisen maksavan 1-3 miljardia euroa. Ajattelin jo silloin, että tuo mies ei ymmärrä raha-asioista yhtään mitään.
Iiro Viinanen oli vihattu ja halveksittu politiikko. Tarvitsi erityistä poliisin suojelua aikanaan. En ole koskaan kuullut, että olisi ollut Kokoomuksen perttisalolaisten, eli niiden joita vasemmisto täälläkin kutsuu sivistysporvareiksi, arvostama edes jälkikäteen oman puolueensa sisällä. Muista puolueista ei kannata edes puhua.
Iiro Viinanen kertoo Vaaran vuodet kirjassa (Paasilinna, 2014, toim. Kalle Heiskanen), että hän oli niin kovilla, että päiväkirjatkin jäi kirjoittamatta pahimpina vuosina. Kirjassaan Viinanen kuvaa valtionvarainministeri Antti Rinnettä lapselliseksi. ”Lapsellista touhua!”, kuului Viinasen tuomio. Rinne ei ymmärtänyt jatkuvan velkaantumisen vaarallisuutta. Rinnehän pisti vielä paremmaksi omassa hallituksessaan ja todella jakoi rahaa. Marin jatkoi Rinteen hallitusohjelmalla.
Viimeksi muokattu:
