• TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)

    Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.

    Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.

    Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.

Itseltä meni täysin tämä päätös ohi, mutta asumistuen leikkaukset hyväksyttiin eduskunnassa 12.12. Ehkä mielenkiintoisempana tulee tuo varallisuusharkinta eli jos varallisuutta on yli 10k, se laskee tukea, jos yli 50k, tuki lakkaa. Opiskelijat toisaalta siirtyvät opintotuen asumislisän piiriin ensi vuonna, joten heihin tuo varallisuusleikkuri ei tule lopulta vaikuttamaan kuin hetken.

Musta on perusteltua maksaa vähemmän tukea niille joilla on tuloja tai varallisuutta enemmän. Mutta tuo raja on vedetty niin alas että se helposti kyllä saa ihmiset lopettamaan sen varallisuuden kerryttämisen, mikä on vähän huono piirre. Tuo yläraja saisi siis olla korkeampi. Esim. 50k tuottaa luokkaa 1000e vuodessa riskittömästi nettona. Asumistukea taas voi saada moninkertaisen määrän vuodessa.
Tuo opiskelijoiden siirtäminen opintotuen asumislisään piiriin estää myös kohtalaisen tehokkaasti sen, että vanhemmat ostavat sijoitusasunnon missä lapsi asuu vuokralla opintojen ajan, mikä sitten rahoitettaisiin asumistuella. Tuo varallisuus on toki sellainen, että noin lähtökohtaisesti ihmisillä pitäisi olla itsellään vastuu elämisestään ja varallisuuden kerryttäminen on yksi tapa tehdä sitä. Se, että nyt tukien määrää leikataan niiltä kenellä on varallisuutta on sinänsä ihan oikean suuntainen ratkaisu, julkisen tuen pitäisi lähtökohtaisesti olla se viimesijainen keino selviytyä.
 
Katkerimpia ovat sellaiset henkilöt, jotka eivät kulutustottumustensa takia kykene tarkan markan elämään, eivätkä säästämään yhtään mitään. Näitä on n. puolet kansalaisista. Osalla on toki omistusasunto maksettuna tai sitä maksellaan, mutta muuten ollaan tili tuli tili meni. Inflaatio on kurittanut juuri tätä ryhmää kaikkein eniten. Rikkailla on edelleen varaa ja köyhä keksii tapoja selvitä, mutta nämä täysillä kuluttamaan syntyneet joutuvat luopumaan jostakin tai toinen vaihtoehto on ylivelkaantuminen.
Varmaan juuri näin. Ja konkreettisesti tässä ei niin kovin montaa viestiä ylempänä kadehdittiin työkyvytöntä (kuntoutustuella olevaa) kolmen lapsen joista yksi erityislapsi, yksinhuoltajaa, kun itsellä oli ”vielä viikko tilipäivään”, vai miten se nyt oli.
 
Aivan, munkin esimerkissä oli 3 lasta tällä naisella. Näin myös hänen tulotietojaan vaimon kautta. Siellä oli 1070e toimeentulotukea, 719e asumistukea, noin 620e sairauspäivärahaa tj masennuksesta (väitän ettei hän oikeasti ole sen masentuneempi kuin minä) ja loput lapsilisistä ja elareista. Lapsilla oli myös isä, joka hoitaa melkein puolet ajasta lapsia.

Eli käytännössä eletään viimesijaisella tuella. En kyllä itse noilla rahoilla paljoa matkustelisi ulkomailla.

Tässähän on se jännä puoli, että nykyiset leikkaukset kohdistuvat kaikista vähiten toimeentulotuen saajiin, joilta ei oikeastaan leikattu mitään. Työssäkäyviin pienituloisiin ja osa-aikaisiin ne kohdistuivat eniten.
 
Varmaan juuri näin. Ja konkreettisesti tässä ei niin kovin montaa viestiä ylempänä kadehdittiin työkyvytöntä (kuntoutustuella olevaa) kolmen lapsen joista yksi erityislapsi, yksinhuoltajaa, kun itsellä oli ”vielä viikko tilipäivään”, vai miten se nyt oli.
En kyllä "kadehtinut". Ja täsmennykseksi, nämä oli kaksi eri tapausta. Toisella 3 lasta, toisella 1 jolla diabetes josta äiti saa kodinhoidontukea (vaikka siis lapsi käy kyllä koulussa päivisin). En minä väitä, että elämä on herkkua noilla taloustilanteilla ym. Se mitä väitän, että tässä on aivan totaalinen kannustinloukku kuitenki ottaa vastaan mitään alle 5000 bruttopalkkaista työtä (esim hoitajan hommia) koska pelkillä tuilla nettotulot menee sinne melkein kolmeen tonniin. 4k brutolla jäisi tasan samat 2800e netot käteen mitä nyt.
 
Yksi hankaluus tässä on sekin että osa varsinkin nuoremmasta väestä kokee ettei ole mitään halua tehdä ikinä "töitä" eikä myöskään kouluttautua mitenkään. On semmoinen olo että tuet riittää ja ei tarvitse nähdä mitään vaivaa.

Olisi hyvä jos systeemi olisi semmoinen että jos ei mitään tee niin ei mitään saa. Sairaat erikseen mutta yleisesti ottaen sosiaaliturva voisi olla jotenkin vastikkeellista ja vankila eri asia kuin hotelli. Kannusteloukut siis pois. Kannustaisi nuoresta asti yrittämään kun tietää että tekemällä saa aina enemmän kuin tekemättä.

Siis antaisitko tilanteen valua osalla siihen, että he päätyisivät kadulle siksi, että eivät tee mitään? Miksi Amerikka pitää tuoda tänne, eikö riitä, että jenkkien malli on jo siellä Amerikassa.

Eikö olisi parempi se, jos patisteltaisiin positiivisen kautta, että tällaiset henkilöt kokeilisivat palkkatukityötä ja oppisivat siitä sen, että sosiaaliturvaa isompaakin ostovoimaa on saatavissa työn avulla?

Kuten varmaan suurin osa ymmärsi, niin 5e/h palkka ja täysi sos. turvan lakkauttaminen ovat äärimmäisiä kärjistyksiä. Mutta silti, kyllä minusta tuon kuvauksen henkilö olisi hyvä yrittää vielä johonkin tuottavaan työhön motivoida. Selkeästi ei enää raskaimpaan fyysiseen työhön, mutta ei noilla spekseillä loppuelämän oloneuvokseksi vielä automaattisesti pidä päästä.

Oletko siis eri mieltä terveyskeskuslääkäreiden kanssa, jotka ovat todenneet henkilön näillä ominaisuuksilla työkyvyttömäksi tai osatyökykyiseksi. Kahdella lääkärillä oli siis osittain eri mielipide työkyvyn tilanteesta. Eikö 60 vuotta ole kuitenkin jo sen verran, että hänet voisi päästää työkyvyttömyyseläkkeelle kun työkyvyssä on selkeitä rajoitteita, kuten nosto ja toistotyön kielto? Tai se, että masennus vaikeuttaa B-lausunnon mukaan uusien asioiden oppimista eli on vaikea päivittää tapauksen vanhentunutta koulutusta, eli merkanttia.

Mielestäni hänet voisi päästää oloneuvoseksi, sillä hänen tätinsä pääsi aikoinaan 55-vuotiaana yksilöllisesti varhennetulle eläkkeelle ja tämä täti oli tosiasiassa terveempi kuin tämä nyt 60:ä käyvä tapaus.


Oon nähnyt todella monta tapausta, jossa jopa otetaan määräaikaisia työsoppareita juuri sen pituiseksi ajaksi, että saadaan ansiosidonnaisen vaatimat päivät täyteen kunnes ei uusita soppareita ja jäädää niiden varaan "lomalle" 400-500päiväks. Sekä aivan lukemattoman määrän tuttuja, sanoisin melkein 50% tutuista ja tuttujen tutuista, jotka työttömäksi jäädessään ottavat sen ansiosidonnaisen jonain sapattivapaana ja ekana vuonna ei aikomustakaan töihin, vasta kun rahahanat alkaa huveta niin sitten tarvittaessa yksi puhelu ja ollaan takaisin työelämässä.

Toisaalta määräaikaiseen työhön menijä ottaa riskin siitä, että mitä jos töitä ei löydykään esimerkiksi huonon taloustilanteen vuoksi tai ajan kanssa käykin niin, että eivät otakaan uusiin töihin iän vuoksi (yli 50-vuotias esimerkiksi). Eli työuran kannalta harvempi haluaa määräaikaisten töiden silppua vaan ennemmin toistaiseksi-tyyppistä työtä.

Muistutan sinua myös siitä, että työvoimatoimisto asettaa oletusarvoisesti neljän työpaikan hakuvelvoitteen jokaiselle työttömälle ja voivat passittaa erilaisille kursseille, ehdottaa työkokeilua tai ehdottaa palkkatukityöpaikkaan hakeutumista.

Eli kyllä määräaikaisilla taktikoivat ottavat riskejä siitä, jos aikovat vain lomailla ansiosidonnaisen varassa. Ja toisaalta, onko pieni loma ansiosidonnaisen varassa väärin, jos hallitus on säästöjen repimisen ohessa repinyt kappaleeksi vuorotteluvapaan, jolla on saanut tarvittavaa akkujen lataamista työelämää varten, jotta työelämää jaksaisi paremmin? Palauttaisitko itse aikuiskoulutustuen ja vuorotteluvapaan takaisin?


Sitten aivan oma lukunsa ovat äidit. Tiedän suoralta kädeltä 4 tapausta, joissa ollaan esim. omaishoitaja(diabetes, mutta lapsi normaalisti koulussa)+toimeentulotuki+elarit+lapsilisät+asumislisät sekämasennuksen takia jokin työkykytuki jne, eräs saa nettona 2800e erinäisiä tukia yksinhuoltajana. Matkustavat koko ajan ulkomaille ym. Eihän tuossa ole pienintäkään järkeä ottaa mitään sairaanhoitajan töitä vastaan kun ilmankin saa samat tai enemmän.

Tässä kun 33% veroprosentilla makselee muiden elämistä, passi mennyt vanhaksi kun ei paljon tartte ulkomailla käydä ja odottelen viikon päästä tulevaa palkkaa tyhjälle tilille niin vähänhä se sylettää.

Ja kaiken kukkuraksi tuolle valtion tissille on vielä ulkomailta asti ruodattava lisää porukkaa. Se vasta sekopäistä onkin.

Yksinhuoltajilla on tosiaan aito tuloloukku, joten he ovat poikkeusryhmä sen suhteen, kannattaako työ vai ei. Toisaalta, jos saavat toimeentulotukea, on erikoista, että tulot tuilla yltäisivät 2800€ tasolle, koska perusosat eivät ole kovin isoja (aikuisella 587€/kk, lapsilla pienemmät ja esim. Nelihenkisillä perheillä sallitut asumismenot on pk-seudulla 1122€, muualla sitten vähemmän.

Etkai vain vähättele masennuksen vaikutusta työkykyyn? Monella masentuneella voi olla päiviä, jolloin on vaikea saada aikaan esim. ruokakaupassa käyntiä tai päiviä, jolloin ei ole voimia nousta sängystä ylös.

Eli kyllä masentunutta yh-äitiä voidaan tukea, paljon typerämpääkin tuetaan kuin lapsia kasvattavia äitejä.

Ymmärsin, että on tarkoitus keskustella yleisellä tasolla asioista. Mistä ja miksi sinä otat puheeksi tällaisen yhden tapauksen? Onko tämä yhden ihmisen kohtalo sinulle erityisen tärkeä vai mistä on kyse?

Halusin tuoda esiin sen, että jos kaikki sosiaaliturva ajetaan alas, voi se tuottaa todella kovia ihmiskohtaloita, joita muut keskustelijat eivät tule ajatelleeksi. Eli sosiaaliturvan tavoitteena on kohtuullinen kohtalo meille kaikille, ja siksi olisi julmaa poistaa sosiaaliturva esimerkin tai vastaavien kohdalta. Ja työkyvyn rajoitteita omaavia työttömiä on kymmeniä tuhansia Suomessa, joten sosiaaliturvan alasajolle olisi ainakin tähän ryhmään iso ja murskaava vaikutus.


Mutta edelleen, ei kukaan tässä keskustelussa väitä, että voidaan koskaan saavuttaa 0% työttömyystaso. On neliraajahalvaantuneista todella vaikeasti työllistettäviin ihmisiin ja kaikkea siltä väliltä ja sivuilta. Mutta nykyistä 8.5%:ia aivan varmasti kyetään parantamaan purkamalla tukien synnyttämiä kannustinloukkuja ja ylipäätään motivoimalla ihmisiä menemään töihin eikä jäämää oloneuvokseksi (rahalla motivointi). Jos vapaaehtoisesti työttömät saadaan tukien varasta töihin niin työttömyysprosentti alkaa kohta vitosella.

Mielestäni nykyinen työmarkkinatuki ja tavanomainen aikuisen perusosa toimeentulotuessa ovat varsin kannustavia työhön. Onko 660€ nettona kuussa työmarkkinatukea paljon? Entä 587€ kuussa oleva perusosa toimeentulotuessa?

Kuinka paljon näissä on kannustinloukkua, eli kuinka helvetin vähällä rahalla ihmisen tulisi tulla toimeen mielestäsi, jos jo postilainen tienaa 2100€ kuussa, eli asumistuen huomioidenkin selkeästi enemmän?

Erittäinkin oikeansuuntainen leikkaus omasta mielestäni. Onhan se vähän irvokasta, että yli 4000 henkilöä on saanut asumistukea vaikka on yli 50k varallisuutta. Asumistuki on muutenkin ehkä yksi suurimmista tukihimmeleistä joka vaatisi uudelleentarkastelua.

Mutta mitä ajattelet siitä, että jo yli 10 000 euron varallisuus lähtee alentamaan asumistuen määrää? Eikö tuo ole varsin matala raja tuen alentamiselle?

Varallisuus saa vaikuttaa asumistuen määrää, mutta itse nostaisin rajat aidosti varakkaammalle tasolle eli siten, että tuki lähtee alenemaan 50 000 euron varallisuudella ja vasta 100 000 euron varallisuudella tukea ei enää maksettaisi lainkaan.

Lisäksi rajojen tulisi olla henkilökohtaisia, eikä ruokakuntakohtaisia. Eli useampihenkisellä taloudella raja olisi korkeampi kuin nyt päätetyt 10 000, 20 000 ja 50 000 rajapyykit.
 
Eikö olisi parempi se, jos patisteltaisiin positiivisen kautta, että tällaiset henkilöt kokeilisivat palkkatukityötä ja oppisivat siitä sen, että sosiaaliturvaa isompaakin ostovoimaa on saatavissa työn avulla?
Olisi varmaan jos se toimisi. Tähän asti ehkä Sipilän hallitusta lukuun ottamatta kaikki on yritetty tehdä siten, että patistellaan "positiivisen kautta" ja etuuksien leikkaukseen on suhtauduttu vähän kuin lepraan. Ongelma on siinä, että ns. kivat keinot on jo käytetty eikä niillä ole enää vaikutusta koska ilmainen raha katsotaan mukavammaksi kuin ansaittu raha.
Halusin tuoda esiin sen, että jos kaikki sosiaaliturva ajetaan alas, voi se tuottaa todella kovia ihmiskohtaloita, joita muut keskustelijat eivät tule ajatelleeksi. Eli sosiaaliturvan tavoitteena on kohtuullinen kohtalo meille kaikille, ja siksi olisi julmaa poistaa sosiaaliturva esimerkin tai vastaavien kohdalta. Ja työkyvyn rajoitteita omaavia työttömiä on kymmeniä tuhansia Suomessa, joten sosiaaliturvan alasajolle olisi ainakin tähän ryhmään iso ja murskaava vaikutus.
Totta kai se tuottaa myös niitä. Ja kovia ihmiskohtaloita on vaikka tuet olisivat rajattomia. Kovia ihmiskohtaloita on päällisin puolin hyvin voivissakin. Suomen kannalta se vain on vähän niin, että sosiaaliturvaan on suhtauduttu sen kaltaisena itsestäänselvyytenä minkä oletetaan olevan aina ja minkä varaan heittäytymistä pidetään jonkinlaisena kansalaisoikeutena ymmärtämättä sitä, että se tarkoittaa loppujenlopuksi sitä että elät jonkun muun tienaamilla rahoilla. Sitten kun tarpeeksi moni tekee samoin (plus sitten ne ketkä tuodaan ulkomailta tekemään samaaI), niin sosiaaliturvan varassa olevia on niin paljon suhteessa maksajiin ettei rahat riitä enää. Kun kaikilla on vain oikeuksia, kivaa pitää olla ja kaikki elämän huonojen valintojen seuraukset tasoitetaan kaatamalla päälle julkista rahaa, jolloin ei ole myöskään mitään insentiiviä koskaan tehdä parempia valintoja. Sen osalta olemme todennäköisesti päätymässä tilanteeseen, missä kaikki tietävät ne kovat ihmiskohtalot mutta kansantalous ei tuota niin paljoa rahaa, että sille voitaisiin pelkällä sosiaaliturvalla tehdä enempää. Se luultavasti saa aikaan sellaisen herätyksen, että vastuuta joutuu kantamaan enemmän. Eikä se välttämättä ole ihan huono asia.
 
Tässä kyllä taas sellainen veto mikä entisestään lisää Ruotsin talouden etumatkaa Suomeen.
Ruotsissa 1.1.2025 alkaen alennetaan bensan hintaa 20 sentillä, Suomessa 1.1.2025 alkaen korotetaan 90 sentillä.

 
En kyllä "kadehtinut". Ja täsmennykseksi, nämä oli kaksi eri tapausta. Toisella 3 lasta, toisella 1 jolla diabetes josta äiti saa kodinhoidontukea (vaikka siis lapsi käy kyllä koulussa päivisin). En minä väitä, että elämä on herkkua noilla taloustilanteilla ym. Se mitä väitän, että tässä on aivan totaalinen kannustinloukku kuitenki ottaa vastaan mitään alle 5000 bruttopalkkaista työtä (esim hoitajan hommia) koska pelkillä tuilla nettotulot menee sinne melkein kolmeen tonniin. 4k brutolla jäisi tasan samat 2800e netot käteen mitä nyt.
Kummalla? Hän, joka on kuntoutustuella, ei kuitenkaan ole työkykyinen. Kannustinloukut ei kuulu siihen asiaan.
Kuntoutustuki = tilapäinen työkyvyttömyyseläke tilanteessa, jossa järjestelmän sairauspäivärahaoäivöt on loppuneet, työkykyä ei ole, mutta arvioidaan, että ehkä jonain päivänä tulevaisuudessa voi vielä tai taas olla ja/tai työkyvyttömyyseläkehakemus on sisällä.
 
Tässä kyllä taas sellainen veto mikä entisestään lisää Ruotsin talouden etumatkaa Suomeen.
Ruotsissa 1.1.2025 alkaen alennetaan bensan hintaa 20 sentillä, Suomessa 1.1.2025 alkaen korotetaan 90 sentillä.

Mihinkänän nuo rahat kähmitään.. Tuooto on kuitenkin melkoisen huima.
Lisäksi : Saadaanko lopultakin myös lentokoneiden polttoaineet saman veron alle.. Sillä on kuitenkin paljon enemmän liikkumista, jonka voi karsia pois, varsinkin nykyisin, kun etäkokoustaminen ym on paljon edullisempi ja toimivampi ratkaisu monessa tapauksessa ja lomailla voi myös kotimaassa..
 
Se luultavasti saa aikaan sellaisen herätyksen, että vastuuta joutuu kantamaan enemmän. Eikä se välttämättä ole ihan huono asia.
Nii, kylhä tää suomalainen talouden nobelistikin oli sitä mieltä, et Suomessa ihmisten olis hyvä ottaa enemmän vastuuta itsestään. Mut tietty on tekijöitä, joille ei itse mahda mitään, mut kyl tässä maassa on liian helppo syrjäytyä (tarkoituksellisesti). Liekkö vika sit kasvatuksessa, jos ei edes haluta töitä...
 
Veikkaan että ongelma on päässyt kumuloitumaan n. 90-luvulta lähtien niin että nykyiset lasten vanhemmat saivat osakseen vähän lepsua kohtelua (kun lapsi ei halua niin ei ole pakko, jne.) ja se johti siihen että nykyiset vanhemmat ovat oppineet tälle mallille ja vielä korostavat sitä että lapsilta ei saa vaatia juuri mitään. Nykynuoriso siis oppii siihen että kun aikansa vastustaa niin ei tarvitse tehdä mitään. Turhan paljon ilmaista hyvinvointia passivoi siis jo toista sukupolvea.

Tämä toki on tahallaan kärjistetty yleistys mutta osatotuus ehkä kuitenkin. Empiiristen havaintojen N on pienehkö mutta väittäisin että tällä on joku rooli asiassa. Oikeuksista on osattu pitää kiinni paremmin kuin velvollisuuksista ja epämukavuutta sekä uusavuttomuutta katsellaan läpi sormien ihan liikaa. Toki vanhemmilla on myös vähemmän sosiaalista verkostoa tukena kuin aikaisemmin mutta paljon on myös laiskuutta, väliinpitämättömyyttä, osaamattomutta ja kädettömyyttä. Ja osasyy tässä on siinä että on opittu rahan tulevan tekemättömällekin. Ennen ei saanut mitään jos ei sitä ansainnut niin yhteiskunnan köyhyys osaltaan ehkäisi tätä. Oli selviö kaikille että ponnistella täytyy sen minkä pystyy jos haluaa jotakin.
 
Tässä kyllä taas sellainen veto mikä entisestään lisää Ruotsin talouden etumatkaa Suomeen.
Ruotsissa 1.1.2025 alkaen alennetaan bensan hintaa 20 sentillä, Suomessa 1.1.2025 alkaen korotetaan 90 sentillä.

Mistäs tuo tieto, että reilun parin viikon päästä tulisi 90 sentin korotus bensan litrahintaan?
Ymmärrän että aihe koskettaa monia syvästi, silti olisi hyvä olla edes joku faktapohja jutuissa...
 
Mistäs tuo tieto, että reilun parin viikon päästä tulisi 90 sentin korotus bensan litrahintaan?
Ymmärrän että aihe koskettaa monia syvästi, silti olisi hyvä olla edes joku faktapohja jutuissa...

Faktat voivat nykyään olla myös ns. vaihtoehtoisia faktoja joista sitten voi poimia mieleisensä.
Kun lukee klikkiotsikon eikä itse juttua (koska on kiire öyhöttämään) niin siinähän usein käy juuri näin.
1.1 toki astuu laki voimaan päästökaupasta, mutta sitähän aletaan panemaan käytäntöön vasta 2027 asteittain jonka
vaikutus on laskettu olevan jakeluveloitteiden kanssa sellanen maks 20 centtiä litralta.
 
Faktat voivat nykyään olla myös ns. vaihtoehtoisia faktoja joista sitten voi poimia mieleisensä.
Kun lukee klikkiotsikon eikä itse juttua (koska on kiire öyhöttämään) niin siinähän usein käy juuri näin.
1.1 toki astuu laki voimaan päästökaupasta, mutta sitähän aletaan panemaan käytäntöön vasta 2027 asteittain jonka
vaikutus on laskettu olevan jakeluveloitteiden kanssa sellanen maks 20 centtiä litralta.

Lisäksi se hinnan nousu olisi 90 senttiä per litra jos päästöoikeuksien hinta nousee 300 euroon. Eli noin nelinkertainen korotus nykyisestä.
 
Nii, kylhä tää suomalainen talouden nobelistikin oli sitä mieltä, et Suomessa ihmisten olis hyvä ottaa enemmän vastuuta itsestään. Mut tietty on tekijöitä, joille ei itse mahda mitään, mut kyl tässä maassa on liian helppo syrjäytyä (tarkoituksellisesti). Liekkö vika sit kasvatuksessa, jos ei edes haluta töitä...
Kasvatus, arvomaailma... joskus vasemmistossakin ajatus oli että itsensä pitää elättää työtä tekemällä ja ahkeruutta pidettiin hyveenä. Sittemmin se on muuttunut vähän sellaiseksi, että työn tekemisen pitäisi olla ennemmin vapaaehtoinen valinta jos sattuu huvittamaan. Ja kuten jo totesin, jos huonojen valintojen seuraukset tasoitetaan julkisella rahalla, niin silloin saadan vain lisää huonoja valintoja.
 
Kasvatus, arvomaailma... joskus vasemmistossakin ajatus oli että itsensä pitää elättää työtä tekemällä ja ahkeruutta pidettiin hyveenä. Sittemmin se on muuttunut vähän sellaiseksi, että työn tekemisen pitäisi olla ennemmin vapaaehtoinen valinta jos sattuu huvittamaan. Ja kuten jo totesin, jos huonojen valintojen seuraukset tasoitetaan julkisella rahalla, niin silloin saadan vain lisää huonoja valintoja.

Siis kyllähän Sdp on liputtanut vahvasti työn puolesta. Heillähän esimerkiksi on hyvin vahva linjaus siitä, että ansiosidonnaisen tulee olla korkeampi kuin perusturvan. Eli töissä ollutta palkitaan sosiaaliturvan korkeammalla tasolla kuin niitä, jotka välttelevät töitä tai tyytyvät pelkkään perusturvaan.

Marin vain modernisti työväenpuoluetta siten, että hänen ja Mäkysen ideoimana haaveiltiin nelipäiväisestä työviikosta, eli työelämän laatua haluttiin parantaa jo tehtyjen parannuksien päälle. Eli Sdp:ssä ei olla työhulluja ja haaveilla takaisin kuusipäiväiseen työviikkoon, vaan tuottavuuden kasvua halutaan siirtää paremmaksi työelämän laaduksi, eli nelipäiväiseksi työviikoksi. Sdp:n hyvinvointipohjaisuus näkyi myös siinä, että Tarja Filatovin mukaan työ ei ole aina parasta sosiaaliturvaa vaan toimeentulon laatuun on kiinnitettävä laatua.

”Politiikassa sanotaan usein, että työllisyys on parasta sosiaaliturvaa. Olen itsekin sanonut niin, mutta alan olla sitä mieltä, että väite on vanhanaikainen. Työllisyys ei aina ole parasta sosiaaliturvaa. Esimerkiksi pienituloisuusrajan alla olevista lapsiperheistä puolessa toinen vanhemmista käy töissä ja silti perheissä eletään köyhyydessä. Työelämän kahtiajakautuneisuus näkyy”, Filatov sanoo.

Liputtaisitko siis itse Marinin ja Mäkysen kannattamalle nelipäiväiselle työviikolle täydellä palkalla?

Myös Vihreissä on ollut kantoja työn puolesta, esimerkiksi presidenttiehdokas Pekka Haavisto piti presidentinvaalien arvovastauksissa vääränä sitä, että ihminen jättäytyy sosiaaliturvan varaan. Tai mieti Atte Harjannetta, joka ollut joskus opiskelijapolitiikassa kokoomuslainen ja edustaa Vihreiden oikeaa laitaa, tuskinpa hän ajattelee työn olevan vapaaehtoinen valinta ihmiselle.

Näistä puolueista vasemmistoliitolla on epäselvimmät kannat työn suhteen, koska vaikka vasemmistoliitto kannattaa kovia palkankorotuksia ja hoitajien palkkakuoppalain estämistä, niin puolue on puhunut eniten kansalaispalkasta sekä perusturvan korottamisen puolesta. Vasemmistoliittoon kuuluu olennaisena osana yhteiskunnan vastuun korostaminen pelkän työmoraalin hokemisen sijaan. Mielestäni vasemmistoliitto edustaa hyvää väriläiskää eduskunnassa siten, että he ovat valmiita järisyttämään ajattelua siitä, että kyllähän jokaiselle on olemassa työpaikka ja sitä, että meidän pitäisi jo liukua kansalaispalkan suuntaan Orpon kovien linjojen sijaan.

Eli kyllä harvempi vasemmistopuolue ajattelee niin, että työ olisi vapaaehtoinen valinta, jos se sattuu huvittamaan.
 
Siis kyllähän Sdp on liputtanut vahvasti työn puolesta. Heillähän esimerkiksi on hyvin vahva linjaus siitä, että ansiosidonnaisen tulee olla korkeampi kuin perusturvan. Eli töissä ollutta palkitaan sosiaaliturvan korkeammalla tasolla kuin niitä, jotka välttelevät töitä tai tyytyvät pelkkään perusturvaan.

Marin vain modernisti työväenpuoluetta siten, että hänen ja Mäkysen ideoimana haaveiltiin nelipäiväisestä työviikosta, eli työelämän laatua haluttiin parantaa jo tehtyjen parannuksien päälle. Eli Sdp:ssä ei olla työhulluja ja haaveilla takaisin kuusipäiväiseen työviikkoon, vaan tuottavuuden kasvua halutaan siirtää paremmaksi työelämän laaduksi, eli nelipäiväiseksi työviikoksi. Sdp:n hyvinvointipohjaisuus näkyi myös siinä, että Tarja Filatovin mukaan työ ei ole aina parasta sosiaaliturvaa vaan toimeentulon laatuun on kiinnitettävä laatua.
Demareilla ajatusmaailma on mennyt sellaiseen, että sosiaaliturvan ja valtion osallisuuden kaikkeen halutaan ainoastaan kasvavan, ei koskaan vähenevän. Riippumatta siitä, mikä talouden kantokyky oikeasti on. Tästä saatiin aika paljon esimerkkejä Marinin kaudella, jolloin pysyviä menoja kasvatettiin paljon vaikka hyvin tiedettiin että budjetit olivat olleet jatkuvasit alijäämäisiä vuodesta 2008 lähtien. Se ei vaan kiinnostanut ketään. Siinä yhteydessä haikailu johonkin nelipäiväiseen työviikkoon on lähinnä aivopieru. Meillä työn tuottavuus ei ole kasvanut, vaan päinvastoin olemme jäljessä siinä pahimpia kilpailijoitamme ties miten paljon ja se aiheuttaa meille paljon ongelmia, mitä ei korjata sillä, että poliitikot tarjoavat unelmahöttöä ja kasvattavat julkisia menoja koko ajan.
Liputtaisitko siis itse Marinin ja Mäkysen kannattamalle nelipäiväiselle työviikolle täydellä palkalla?
En helvetissä liputtaisi. Jos työstä aiotaan saada paremmin palkattua, se vaatii oikeasti sitä että työn tuottavuus kasvaa ja jos meinataan täydellä palkalla tehä lyhyempää työviikkoa, niin silloin tuottavuuden pitää nousta aika radikaalisti, jotta se on mitenkään kannattavaa. Valitettava tosiasia on se, että valtaosassa töitä ja tekijöitä sellainen ei ole kovin realistista ainakaan lyhyellä aikavälillä. Edelleen, koska budjetit ovat alijäämäisiä, se tuottavuuslisä tarvittaisiin aika saakelin kipeästi ihan muuhun kuin työajan lyhentämiseen.
Myös Vihreissä on ollut kantoja työn puolesta, esimerkiksi presidenttiehdokas Pekka Haavisto piti presidentinvaalien arvovastauksissa vääränä sitä, että ihminen jättäytyy sosiaaliturvan varaan. Tai mieti Atte Harjannetta, joka ollut joskus opiskelijapolitiikassa kokoomuslainen ja edustaa Vihreiden oikeaa laitaa, tuskinpa hän ajattelee työn olevan vapaaehtoinen valinta ihmiselle.
Se mitä vaalikampanjoissa sanotaan on lähinnä äänestäjien nuoleskelua, millä ei ole mitään sen kummempaa todistusvoimaa tai merkitystä millekään. Vihreät on kyllä kunnostatunut aiemmin siinä, että jos ei satu löytymään sopivan luovaa työpaikkaa omiin tarpeisiin niin on ihan ok olla tukien varassa, eikä sitä pidä hävetä.
Näistä puolueista vasemmistoliitolla on epäselvimmät kannat työn suhteen, koska vaikka vasemmistoliitto kannattaa kovia palkankorotuksia ja hoitajien palkkakuoppalain estämistä, niin puolue on puhunut eniten kansalaispalkasta sekä perusturvan korottamisen puolesta. Vasemmistoliittoon kuuluu olennaisena osana yhteiskunnan vastuun korostaminen pelkän työmoraalin hokemisen sijaan. Mielestäni vasemmistoliitto edustaa hyvää väriläiskää eduskunnassa siten, että he ovat valmiita järisyttämään ajattelua siitä, että kyllähän jokaiselle on olemassa työpaikka ja sitä, että meidän pitäisi jo liukua kansalaispalkan suuntaan Orpon kovien linjojen sijaan.

Eli kyllä harvempi vasemmistopuolue ajattelee niin, että työ olisi vapaaehtoinen valinta, jos se sattuu huvittamaan.
Kansalaispalkan ainoa vaikutus on se, että sen varassa luisiminen on kivampaa kuin muiden tukimuotojen. Työllisyyttä se ei lisää ja pidempiaikaisena sovelluksena se todennäköisesti vähentää työhön hakeutumisen kannustimia entisestään.
 
Kansalaispalkan ainoa vaikutus on se, että sen varassa luisiminen on kivampaa kuin muiden tukimuotojen. Työllisyyttä se ei lisää ja pidempiaikaisena sovelluksena se todennäköisesti vähentää työhön hakeutumisen kannustimia entisestään.
Eikös se konsensus ollut tuon osalta että työllistyminen on helpompaa kun ei tarvitse miettiä tukien katkeamista kuukausiksi. Tai sitä tukien hakemisprosessia ylipäätään.

Itse en ainakaan ole työttömyysaikana uhrannut pienintäkään ajatusta johonkin pienyrittämisjuttuihin tai minkään sortin työkeikkoihin, kun on muutenkin tiukkaa ja sitten kun lähtee muutaman kuukauden byrokratian rattaat pyörimään ettei tule tukia niin siinähän sitä ollaan.

Jos ei tarvitsisi miettiä noita niin mikäs siinä olisi vaikka jotain pienhommia kehitellä tarjottavaksi. Se tarkoittaisi vain lisää rahaa ilman merkittävää taloudellisen rangaistuksen uhkaa. Ja sitä kautta toiminta voisi ehkä laajentua jopa kokopäiväisen työn suuntaan. Joten itse ainakin näen hyvän potentiaalin työllisyyden kasvuun tuossa.
 
Viimeksi muokattu:
Eikös se konsensus ollut tuon osalta että työllistyminen on helpompaa kun ei tarvitse miettiä tukien katkeamista kuukausiksi. Tai sitä tukien hakemisprosessia ylipäätään.

Itse en ainakaan ole työttömyysaikana uhrannut pienintäkään ajatusta johonkin pienyrittämisjuttuihin tai minkään sortin työkeikkoihin, kun on muutenkin tiukkaa ja sitten kun lähtee muutaman kuukauden byrokratian rattaat pyörimään ettei tule tukia niin siinähän sitä ollaan.

Jos ei tarvitsisi miettiä noita niin mikäs siinä olisi vaikka jotain pienhommia kehitellä tarjottavaksi. Se tarkoittaisi vain lisää rahaa ilman merkittävää taloudellisen rangaistuksen uhkaa. Ja sitä kautta toiminta voisi ehkä laajentua jopa kokopäiväisen työn suuntaan. Joten itse ainakin näen hyvän potentiaalin työllisyyden kasvuun tuossa.
Se mitä siitä kokeilusta mielestäni jäi käteen oli se, että työllistymiseen sillä ei ollut juuri vaikutusta mutta tuen saajalla oli kivampaa. Teoria oli ihan kiva sinänsä, mutta käytännössä sillä ei vain ollut ihan sellaisia vaikutuksia kuin toivottiin.
 
Kansalaispalkan ainoa vaikutus on se, että sen varassa luisiminen on kivampaa kuin muiden tukimuotojen. Työllisyyttä se ei lisää ja pidempiaikaisena sovelluksena se todennäköisesti vähentää työhön hakeutumisen kannustimia entisestään.
Kyllä se myös helpottaisi hyvätuloisten firetystä mutta se ei varmaan ole kansalaispalkan tarkoitus. Mutta toisaalta kaikki toimet jotka vähentävät byrokratian ylläpitämää virkamiesten ja pikkupomojen armeijaa on hyväksi valtion taloudelle.
 
Jostain luin, että tuosta varallisuudesta kuitenkin vähennetään mahdolliset velat. Järkevää jos näin on.

Asumistuen täysi poisto omistusasumisesta on myös ehkä vähän ylireagointia. Eihän sitä tukea kuitenkaan ole saanut mihinkään lainan lyhennyksiin vaan esim. hoitavastikkeeseen ja muihin juokseviin kuluihin. Ehkä tuossa on ajatuksena, ettei pidä tukea ihmisten varallisuuden kerryttämistä, mutta toisaalta vuokra-asunnon tapauksessa se tuki kerryttää asuntosijoittajan varallisuutta.

Ongelma on se, että nykyään on sääntö eikä poikkeus että uusissa taloyhtioissä kikkaillaan yhtiölainan kanssa ja asunnon hinnasta suurempi osa maksellaan rahoitusvastikkeilla. Jos kaikkiin vastikkeisiin saa tukea, sitten tällä mekanismilla voi saada tukea myös sen asunnon hinnan makseluun.

Toki oikeat ratkaisut olisi
1) kieltää uusilta taloyhtiöiltä tämä yhtiölainakikkailu
2) antaa tukea vain hoitovastikkeeseen, ei rahoitusvastikkeeseen.
 
Eikö 60 vuotta ole kuitenkin jo sen verran, että hänet voisi päästää työkyvyttömyyseläkkeelle kun työkyvyssä on selkeitä rajoitteita, kuten nosto ja toistotyön kielto?
Okei eiköhän tämä sun esimerkki ansaitse näillä spekseillä työkyvyttömyyseläkkeen.

Etkai vain vähättele masennuksen vaikutusta työkykyyn? Monella masentuneella voi olla päiviä, jolloin on vaikea saada aikaan esim. ruokakaupassa käyntiä tai päiviä, jolloin ei ole voimia nousta sängystä ylös.
On masennusta ja "masennusta". "masennus" ei myöskään saa olla mikään väylä ikuiseen tukien varassa elämiseen. Olen aivan varma, että masennusta käytetään aisana kun ei vaan huvita mennä töihin. Sitten on niitä oikeasti masentuneita jotka eivät pääse edes sängystä ylös. Toki, monesti se ei ainakaan paranna masennusta, jos elämässä ei ole edes mitään päämäärää päästä sieltä sängystä ylös. Eli yhteisöön kuuluminen ja mielekäs tekeminen voisi hoitaa masennusta jne..
Mutta mitä ajattelet siitä, että jo yli 10 000 euron varallisuus lähtee alentamaan asumistuen määrää? Eikö tuo ole varsin matala raja tuen alentamiselle?
Ylipäätään ajattelen, että tukiverkkojen pitää olla viimeinen tuki yli vaikeiden elämäntilanteiden ja asumistuki ei ole tässä suhteessa poikkeus. Edelleen oikeasti ne neliraajahalvaantuneet erikseen, mutta esim. asumistuen saaja voi miettiä, olisiko se koti sittenkin jossain muualla kuin Helsingissä jos ei rahat siihen kämppään riitä. Nythän omaisuus vain alentaa asumistukea - tukea, joka isolta osin valuu asuntosijoittajien taskuun.
Liputtaisitko siis itse Marinin ja Mäkysen kannattamalle nelipäiväiselle työviikolle täydellä palkalla?
Täysin naurettava heitto Marinilta. Tämä tietenkin tehtäisiin vas.puolueiden toimesta siten, että jonnekkin julkisen sektorin rahoituksen varassa toimivaan työpaikkaan ilman tulostavoitteita asetettaisiin 4pv työviikko ja sen onnistumista mitattaisiin kyselytutkimuksella työntekijöiden mielipiteestä. Kappas, 97% vastaajista oli sitä mieltä, että elämänlaatu parani ja työ tehostui.

Jos näin kaistapäinen ajatus 4-päiväsestä viikosta pitäisi jalkauttaa, niin ihan ensimmäisenä pitää tämä nerokas idea testata jollain yksityisrahoitteisella vientiyrityksellä.
Eli kyllä harvempi vasemmistopuolue ajattelee niin, että työ olisi vapaaehtoinen valinta, jos se sattuu huvittamaan.
Sanat ja teot. Kyllähän Filatov esim on ihan vedenkestävä sosialisti ja kyllä tekojen puolesta lasken, että SDP, Vihr, Vas kuuluvat juurikin tähän kategoriaan jotka noin ajattelee. Vaikka eivät kaikki puolueen edustajat jokaisessa tentissä niin sanoisikaan.
 
Täysin naurettava heitto Marinilta. Tämä tietenkin tehtäisiin vas.puolueiden toimesta siten, että jonnekkin julkisen sektorin rahoituksen varassa toimivaan työpaikkaan ilman tulostavoitteita asetettaisiin 4pv työviikko ja sen onnistumista mitattaisiin kyselytutkimuksella työntekijöiden mielipiteestä. Kappas, 97% vastaajista oli sitä mieltä, että elämänlaatu parani ja työ tehostui.
Islannissa nautitaan lyhennetyn työviikon tuomista eduista
Tänään julkaistu artikkeli valitettavasti maksumuurin takana. Yläotsikossa "Nelipäiväisen työviikon myötä islantilaisten työntekijöiden työhyvinvointi lisääntyi merkittävästi, mutta tutkijat havaitsivat myös tuottavuuden pysyvän ennallaan tai jopa parantuvan useissa työpaikoissa."

4-päiväinen työviikko voisi oikeasti olla askel oikeaan suuntaan. Muutenkin töitä tehdään aivan liikaa nykyään kun automaatioastetta olisi mahdollista nostaa reippaasti.
 
Islannissa nautitaan lyhennetyn työviikon tuomista eduista
Tänään julkaistu artikkeli valitettavasti maksumuurin takana. Yläotsikossa "Nelipäiväisen työviikon myötä islantilaisten työntekijöiden työhyvinvointi lisääntyi merkittävästi, mutta tutkijat havaitsivat myös tuottavuuden pysyvän ennallaan tai jopa parantuvan useissa työpaikoissa."

4-päiväinen työviikko voisi oikeasti olla askel oikeaan suuntaan. Muutenkin töitä tehdään aivan liikaa nykyään kun automaatioastetta olisi mahdollista nostaa reippaasti.

Itse raportti löytyy täältä:
 
Tutkimus on tietty rahoitettu "Alex Ferry Foundation":in toimesta, ja muutenkaan tuota tutkimusta ei ole kyllä ihan täysin poliittisesti neutraaleista lähtökohdista tehty.

Kukaan varmastikaan ei väitä, etteikö oman elämän, työn ja perheen yhteensovittamisen, mielenterveyden ja elämänilon kannalta olisi vain ja ainoastaan positiivista, että jokainen perjantai olisi nykyään vapaapäivä. Jos se olisi sormia napsauttamalla mahdollista kaikille niin tottakai olisin riemusta kiljuen mukana. Nykyäänkään kukaan ei tätä estä esim. yksityisessä vientiyrityksessä.

Mitään todellista ratkaisua tuo raportti ei tietenkään ehdota, että miten se tuottavuus oikeasti on pitkällä tähtäimellä parempi. Sanahelinää vain, eikä mitään mitä ei nykyisessäkään ympäristössä pystyttäisi tekemään.
1734343794192.png

Se miksi itse otan tästä hyvinkin defensiivisen asenteen on se, kuten tuossakin raportissa sanotaan. Sattumalta julkinen puoli hehkutti tätä enemmän ja siellä se tuntui toimivan paremmin. Aivan varmasti toimii tulosvastuuttomassa ympäristössä parhaiten. Missään tapauksessa ei saada tehdä julkisesta sektorista enää pykälääkään kalliimpaa järjestelmää kuin se nyt on, tai epäreilumpaa muita kohtaan. Siinä alkaa olla metsäkoneenkuljettaja ja roskakuski ihmeissään 4viikon kesälomillaan kun tuttu julkishallinnon broileri tienasi yhdellä päätöksellä juuri 50 vapaapäivää lisää vuoteen.

Ja kuten aina. Kyllä ne Kiinalaiset sitten ne Suomalaistenkin tekemättömät työt ottaa ilomielin.
 
Aiemminkin tällaisissa kokeiluissa on saatu hyviä positiivisia tuloksia tasan niin kauan kun ihmiset jaksavat tsempata ja olla innoissaan uudesta systeemistä ja porkkanasta, jossa eittämättä on kivoja puolia (sama raha, vähemmän tunteja). Mutta pidemmän päälle ne hyödyt ovat kadonnet ja jossain vaiheessa joku hoksaa että "hei, 3 vapaapäivän sijaan voitaisiin ottaa vain 2 vapaapäivää ja hyödyntää se yksi työntekoon ja saada näin kilpailuetu muihin nähden". Tai "hei, jos tehdään tehdas naapurimaahan, saadaan saman tien samalla rahalla 25% enemmän työtunteja".

Mä laittaisin paukut enemmän työajan joustavuuteen, kuin työajan vähentämiseen. Suomessa tehdään töitä vähemmän kuin EU:ssa keskimäärin ja EU:ssa taas vähemmän kuin vaikka USA:ssa.
 
Aiemminkin tällaisissa kokeiluissa on saatu hyviä positiivisia tuloksia tasan niin kauan kun ihmiset jaksavat tsempata ja olla innoissaan uudesta systeemistä ja porkkanasta, jossa eittämättä on kivoja puolia (sama raha, vähemmän tunteja). Mutta pidemmän päälle ne hyödyt ovat kadonnet ja jossain vaiheessa joku hoksaa että "hei, 3 vapaapäivän sijaan voitaisiin ottaa vain 2 vapaapäivää ja hyödyntää se yksi työntekoon ja saada näin kilpailuetu muihin nähden". Tai "hei, jos tehdään tehdas naapurimaahan, saadaan saman tien samalla rahalla 25% enemmän työtunteja".

Mä laittaisin paukut enemmän työajan joustavuuteen, kuin työajan vähentämiseen. Suomessa tehdään töitä vähemmän kuin EU:ssa keskimäärin ja EU:ssa taas vähemmän kuin vaikka USA:ssa.
Tosin, molemmat nämä, siis sekä työajan vähentäminen että työaikajärjestelyjen joustavoittaminen, voivat maksaa itsensä ratkaisun myös parempana työterveytenä. Nykyäänhän työuupumus, masennus ja muut mielenterveysasiat on mm. toiseksi yleisin työkyvyttömyyseläkkeen syy (tuki- ja liikuntaelinten sairaudet on yleisin).

Olen itsekin sitä mieltä, että ihan tässä oman työurani aikana 80-90-luvun taitteesta tähän päivään suomalainen työympäristö, tahti ja vastuu on monin kohdin muuttunut sellaiseksi, että kaikki eivät sitä kestä. Kestäisikö, jos palautumisaikaa olisi enemmän?

Ja kysymys ei ole vain siitä, että nuorempi väki olisi jotenkin pehmeämpää. Kyllä niitä on tippunut oravanpyörästä pois paljon omastakin ikäluokastani.
 
Aiemminkin tällaisissa kokeiluissa on saatu hyviä positiivisia tuloksia tasan niin kauan kun ihmiset jaksavat tsempata ja olla innoissaan uudesta systeemistä ja porkkanasta, jossa eittämättä on kivoja puolia (sama raha, vähemmän tunteja). Mutta pidemmän päälle ne hyödyt ovat kadonnet ja jossain vaiheessa joku hoksaa että "hei, 3 vapaapäivän sijaan voitaisiin ottaa vain 2 vapaapäivää ja hyödyntää se yksi työntekoon ja saada näin kilpailuetu muihin nähden". Tai "hei, jos tehdään tehdas naapurimaahan, saadaan saman tien samalla rahalla 25% enemmän työtunteja".

Mä laittaisin paukut enemmän työajan joustavuuteen, kuin työajan vähentämiseen. Suomessa tehdään töitä vähemmän kuin EU:ssa keskimäärin ja EU:ssa taas vähemmän kuin vaikka USA:ssa.

Onko se nyt mikään hyvä talouden mittari, että kuinka paljon ajallisesti todellisuudessa töitä tehdään? Jos olisi, niin Meksiko, Costa Rica, Chile ja Kreikka olisivat aika huippumaita. Suomessa tehdään eniten töitä pohjoismaista ja enemmän kuin vaikka Saksassa tai Hollannissa. Saman verran tehdään Ranskassa ja Luxemburgissa.

Siitä samaa mieltä, että työnteon joustavuus on ainakin itselle tärkeämpää kuin se, että mitkä ne tunnit tarkalleen ovat.
 
Suomessa tehdään eniten töitä pohjoismaista

Ruotisssa taidetaan kyllä tehdä pidempää viikkoa:


Ja EU:ssa keskimäärin tehdään pidempää viikkoa kuin missään pohjoismaassa. Mä itse en lähtisi laskemaan viikkotuntimäärää (samalla liksalla) maassa, jossa on EU:n korkeimpiin kuuluva työttömyys ja jossa ollaan jo keskiarvojen alapuolella muutoinkin. En siis usko, että siitä seuraisi hyvää pitkällä aikavälillä.

Mutta tämä on vain keskiarvo. Alakohtaisia ja työpaikkakohtaisia eroja onkin sitten paljon.
 
Yläotsikossa "Nelipäiväisen työviikon myötä islantilaisten työntekijöiden työhyvinvointi lisääntyi merkittävästi, mutta tutkijat havaitsivat myös tuottavuuden pysyvän ennallaan tai jopa parantuvan useissa työpaikoissa."
Itse voin kokemuksesta kertoa että työnantaja on varmasti innoissaan nelipäiväsestä viikosta kun se on käytännössä tietotyössä viiden päivän työt neljän päivän palkalla. Jollain liukuhihnalla toki eri.
 
Ruotisssa taidetaan kyllä tehdä pidempää viikkoa:


Ja EU:ssa keskimäärin tehdään pidempää viikkoa kuin missään pohjoismaassa. Mä itse en lähtisi laskemaan viikkotuntimäärää (samalla liksalla) maassa, jossa on EU:n korkeimpiin kuuluva työttömyys ja jossa ollaan jo keskiarvojen alapuolella muutoinkin. En siis usko, että siitä seuraisi hyvää pitkällä aikavälillä.

Mutta tämä on vain keskiarvo. Alakohtaisia ja työpaikkakohtaisia eroja onkin sitten paljon.

Eurostatin ja OECD:n tilastoissa on vaihtelua, OECD:n todellisten vuosittaisten työtuntien tilastossa Suomessa tehdään enemmän töitä kuin Ruotsissa.

EU:ssa eniten töitä tehdään Kreikassa, Puolassa, Romaniassa ja Bulgariassa. Suomi vertauutu enemmän Tanskan, Saksan ja Itävallan kanssa. Vähiten tuossa töitä tehdään Hollannissa. Mahtaako tässäkin vertailussa menestys tulla pidemmillä työajoilla?

Muokkaus: Sinänsä mielenkiintoista ja ehkä loogistakin on, että maissa, joissa tehdään pitkää päivää, on työllisyysaste sitten myös heikko.
 
Viimeksi muokattu:
Itse voin kokemuksesta kertoa että työnantaja on varmasti innoissaan nelipäiväsestä viikosta kun se on käytännössä tietotyössä viiden päivän työt neljän päivän palkalla.

Tässä Islannin tapauksessa palkkaa ei ilmeisesti laskettu, vain viikkotyötunnit. (Mutta en katsonut tarkemmin, mitä muuta siellä ehkä muuttui. Esim. muuttuiko vuosityöaika öbaut samassa suhteessa, pysyivätkö lomat ennallaan jne.)

Mahtaako tässäkin vertailussa menestys tulla pidemmillä työajoilla?

No ei sitä voi maakohtaisesti mitenkään vertailla. Vaan katsoa työpaikka tai ainakin alakohtaisesti, että miten työn tuottavuus ja kustannukset muuttuvat kun työntekijöiden työajasta otetaan 20% pois eikä palkkaan kosketa. Pitää siis verrata ihan samaa työtä eri työajoilla. Ja tarpeeksi pitkän aikaa. Lyhyessä ajassa tietenkin tulee motivaatiobuusti. Tämä on havaittu vaikka kuinka useassa tutkimuksessa.
 
Puhuin vain työperäisen maahanmuuton tulorajoista ja nettorajasta ja PS:n työperäistä maahanmuuttoa vastustavasta politiikasta. En muusta, Mutta siirtele vain tolppia.

Lopeta se naurettava asioiden vääristely, PS ei ole edelleenkään työperäistä maahanmuuttoa vastaan. Se että kokoomuksen lakeijat eivät kykene ymmärtämään, että myös työperäinen maahanmuutto on kokonaisuus, jossa on huomioitava myös maahanmuuton lieveilmiöt, sillä tulijat harvemmin tulevat yksin etenkin näistä euroopan ulkopuolisista maista.

Minä en voi sille mitään että et halua nähdä tätä problematiikkaa, mutta eipä tässä ole mitään uutta kotimaisessa politiikassa. Johan persut varoittelivat aikoinaan paljon muita puolueita aiemmin mitä haittamaahanmuutto tuo tullessaan, aluksi puheet kuitattiin rasismina mutta kummasti sitä järkeä on tullut jo muihinkin puolueisiin kun varoittavia esimerkkejä epäonnistuneesta maahanmuuttopolitiikasta ei tarvitse hakea lähempää kuin ihan naapurimaasta.

Sama logiikka ilmeisesti, ku 612 kulkueen hailaavien natsilarppaajien kohdalla?

Kerrotko meille muillekin miten tämä whataboutismisi liittyy millään tapaa ketjun aiheeseen?
 
Lopeta se naurettava asioiden vääristely, PS ei ole edelleenkään työperäistä maahanmuuttoa vastaan

PS on hyvin voimakkaasti työperäistä maahanmuuttoa koska tavoitteli jopa 3000e tulorajoja työntekijän oleskelulupa. PS on tuota ajanut ainakin vuodesta 2021 lähtien. Ehkä aiemminkin. Eipä se asia siitä miksikään muutu vaikka kuinka asiaa yrität vääristellä. Onneksi PS sai pataan ja raja jäi hyvin lähelle todellista nettotulonsiirtorajaa. Ja kuten on miljoona kertaa todettu: jos ongelma on perheenyhdistäminen, niin sille on ihan omat tulorajat ja niitä voi ehdottomasti korottaa. Kannatan sitä, että tänne tullaa tekemään töitä, ei elämään sosiaalituella.
 
Viimeksi muokattu:
Noilla tulorajoilla tullaan nimenomaan loisimaan. Mutta eihän se mitään haittaa jos tykkää vielä vähän enempi maksaa veroja ja saada vähemmän vastinetta niille. Turha väittää ettei olisi kyse nettotulonsiirroista. On valetta sellainen.
 
Viimeksi muokattu:
Kerrotko meille muillekin miten tämä whataboutismisi liittyy millään tapaa ketjun aiheeseen?
Yleisesti kommentoin kaksois standardeja, joilla saman tasoiset argumentit menevät läpi kontekstista ja puolen valinnasta riippuen. En oikein keksinyt muutakaan paikkaa sille. Minne olisit sen itse postannut?

Tietty olisin tuota nyt kuvaamaani metatasoa voinut avata kommentissani paremmin.
 
Noilla tulorajoilla tullaan nimenomaan loisimaan. Mutta eihän se mitään haittaa jos tykkää vielä vähän enempi maksaa veroja ja saada vähemmän vastinetta niille. Turha väittää ettei olisi kyse nettotulonsiirroista. On valetta sellainen.

Teoriassahan näin ei ole, jos 100% tulijoista on vähintään samassa tulorajassa, tekevät noin 30 vuoden työuran ja ainoastaan kansaneläketaso riittää. Niin ja burkhaan puettu vaimo töissä eikä tuilla kotona. Niin ja työllistävä yritys ei saa mitään valtiontukia ottaessaan näitä töihin.

Me tiedämme, että puhutaan nyt satuolennoista, mutta Ylen "achually" professori voi suoristella viiksiään telkkarissa.
 
Toki oikeat ratkaisut olisi
1) kieltää uusilta taloyhtiöiltä tämä yhtiölainakikkailu
2) antaa tukea vain hoitovastikkeeseen, ei rahoitusvastikkeeseen.
3) pidetään kelan hyväksytustä kuntakohtaisiata asumismenorajoista kiinni.

Eli jos asut yksin ja saat pääkaupunkiseudulta uuden asunnon jonka hoitovastike + rahoitusvastike on 715 enintään, niin hyvä sulle.
Miten se on parempi, että asut vuokralla ja maksat toiselle sen 715 €, joka lyhentää sillä sitä rahoitusvastiketta?
 
PS on hyvin voimakkaasti työperäistä maahanmuuttoa koska tavoitteli jopa 3000e tulorajoja työntekijän oleskelulupa. PS on tuota ajanut ainakin vuodesta 2021 lähtien. Ehkä aiemminkin. Eipä se asia siitä miksikään muutu vaikka kuinka asiaa yrität vääristellä. Onneksi PS sai pataan ja raja jäi hyvin lähelle todellista nettotulonsiirtorajaa. Ja kuten on miljoona kertaa todettu: jos ongelma on perheenyhdistäminen, niin sille on ihan omat tulorajat ja niitä voi ehdottomasti korottaa. Kannatan sitä, että tänne tullaa tekemään töitä, ei elämään sosiaalituella.

Nettotulonsiirtoraja on hyvin puutteellinen mittari maahanmuuton kannattavuudelle. Siinä käytännössä oletetaan, että maahanmuuttajat eivät käytä, eivätkä tule koskaan käyttämään palveluja, jolloin heidän kontribuutionsa on noin nolla, kunhan pysyvät töissä eivätkä saa koskaan kenkää, vanhene ja jää eläkkeelle tai aiheuta mitään muitakaan kustannuksia. Kokonaisvaikutusten arvioiminen on ihan eri luokan selvitys, eikä sitä ole taidettu yrittää kuin hollantilaisten tutkimuksessa. Siinäkin suurin osa työperäisestä maahanmuutosta jäi kokonaisuudessa tappiolle ja plussalle jäätiin lähinnä länsimaisella ja aasiasta tulleilla. Tulojen pitää todennäköisesti olla kohtuu lähellä mediaania, että tulijasta on Suomelle taloudellista hyötyä kokonaisvaikutuksia tarkastellessa. 1600e/kk on satavarmasti Suomelle tappiollinen, ei olla edes lähellä kannattavuusrajaa.
 
Siinä käytännössä oletetaan, että maahanmuuttajat eivät käytä, eivätkä tule koskaan käyttämään palveluja, jolloin heidän kontribuutionsa on noin nolla, kunhan pysyvät töissä eivätkä saa koskaan kenkää, vanhene ja jää eläkkeelle tai aiheuta mitään muitakaan kustannuksia. Kokonaisvaikutusten arvioiminen on ihan eri luokan selvitys, eikä sitä ole taidettu yrittää kuin hollantilaisten tutkimuksessa.

Ei käsittääkseni oleteta, vaan selvitettiin myös sitä palveluiden käyttöä. Tämänkin taisin lainata jo monta kertaa tänne:

Työperusteisista muuttajista ei koidu lapsuusajan kustannuksia eikä suurimmasta osasta myöskään vanhuuteen liittyviä kustannuksia, sillä suurin osa ei jää maahan pysyvästi, taustapaperissa todetaan.
Taustapaperin mukaan työn perusteella muuttaneet ovat myös lähtökohtaisesti terveitä ja työkykyisiä, mistä johtuu, että heidän sosiaali- ja terveyspalveluidensa käyttö on usein keskivertoa vähäisempää.


(Ja yhä varmistus: puhun vain työperäisestä maahanmuutosta. En muusta.)
 
Ei käsittääkseni oleteta, vaan selvitettiin myös sitä palveluiden käyttöä. Tämänkin taisin lainata jo monta kertaa tänne:




No tietysti se hetken aikaa on vähäisempää mutta ei se mikään kokonaistarkastelu ole. Kun katsotaan tilannetta 30v eteenpäin, niin laskelama on ihan erilainen. Jos tulonsiirrot ovat nyt nolla, niin niillä ei kustanneta yhtään vanhuuteen painottuvia hoitotapahtumia. Työperäinen maahanmuutto ei ole ollut massamaista pitkään, vaan alkanut kasvaa viimeisen 10v aikana. Tulevaisuuden kustannukset ovat vielä tulematta. Vaikka osa lähtisikin maasta, niin ei heidän kontribuutioillaan korvata mitään, ja mitä enemmän tulijoita on, sitä useampi myös jää. On aivan utopistista olettaa, että 1600e/kk riittäisi, kun Suomi on soljumassa kohti maksukyvyttömyyttä yli 3300e/kk mediaalilla (vaikkain lapsuuden/nuoruuden kustannukset jäisivätkin tulematta). Työperäisten maahanmuuttajien työttömyys on lisäksi vähäisempää vain alkuvaiheessa ja lähenee 10v kohdalla valtaväestöä.

Kokonaiskustannusten selvittäminen on hankalaa mutta esim. hollantilaisten kohdalla siihen liittyi mielenkiintoisia yksityiskohtia. Aluksi tutkimusta ei suostuttu julkaisemaan ja tutkijat uhattiin erottaa, koska rasismi. Myöhemmin näin ei kuitenkaan tapahtunut mutta tuskin noita tutkimaan ihan hirveää tunkua on ainakaan nuorten uraa tekevien parissa. Tulos tulisi poliittiseti olemaan hyvin hankala. Nyt on selvästi siirrytty "eri kulttuurit ovat rikkautta" -sloganista "työperäinen maahanmuutto on välttämätöntä" -jauhamiseen, koska negatiivisiet lieveilmiöt ovat niin selviä humanitaarisen maahanmuuton osalta. Työperäinen maahanmuutto voi olla maalle kannattavaa taloudellisesti mutta ei sitäkään silmät kiinni voi tehdä.
 
Ei se työperäinen maahanmuuttokaan mikään hopealuoti ole. Isolta osin esim. Saksan maahanmuutto on ollut paljolti työperäistä ennen Merkelin aivopierua, mutta siitä on huomattu sellainen piirre, että ongelmat kärjistyvät yleensä toisen sukupolven kohdalla. Selitykseksi on tarjottu mm. sitä että tulijat eivät ole halunneet sopeutua maan kulttuuriin, tapoihin ja arvoihin, jolloin toinen sukupolvi on joutunut vähän kuin välikäteen missä he eivät koe olevansa sen enempää valtakulttuurin kuin oman kulttuurinsakaan edustajia (näin erityisesti erään tietyn rauhanuskonnon edustajien kohdalla). Excel-johtaja toki laskee siitä pelkät numerot niin maailma näyttää kivan yksinkertaiselta, mutta niiden laskukaavojen ulkopuolella on toisinaan vähän ikävämpi matopurkki.
 
No tietysti se hetken aikaa on vähäisempää mutta ei se mikään kokonaistarkastelu ole. Kun katsotaan tilannetta 30v eteenpäin, niin laskelama on ihan erilainen. Jos tulonsiirrot ovat nyt nolla, niin niillä ei kustanneta yhtään vanhuuteen painottuvia hoitotapahtumia. Työperäinen maahanmuutto ei ole ollut massamaista pitkään, vaan alkanut kasvaa viimeisen 10v aikana. Tulevaisuuden kustannukset ovat vielä tulematta. Vaikka osa lähtisikin maasta, niin ei heidän kontribuutioillaan korvata mitään, ja mitä enemmän tulijoita on, sitä useampi myös jää. On aivan utopistista olettaa, että 1600e/kk riittäisi, kun Suomi on soljumassa kohti maksukyvyttömyyttä yli 3300e/kk mediaalilla (vaikkain lapsuuden/nuoruuden kustannukset jäisivätkin tulematta).

Mä kritisoin 3000e tulorajaa jota PS on ajanut, se on työperäisen maahanmuuton vastustamista. En kritisoi 1600e tulorajaa. Ja noi sun väitteesi on täysin ristiriidassa TEMin ja Kelan antamiin tietoihin, ja menevät ihan vain "trust me bro"-osastolle. Sä et halua selvästi uskoa dataa, jota viranomainen on virkavastuulla antanut. Sen mukaan työperäisillä maahanmuuttajilla tulonsiirrot ovat pienepiä ja palveluiden käyttö vähäisempää. Ihan yksikäsitteinen toteamus jossa ei ole epäselvää. Siksi se tuloraja on nyt 1600e eikä 3000e. Palataan asiaan kun jollain on uskottavampi selvitys suomen työperäisestä maahanmuutosta. Mutta on toi mustan väittäminen valkoiseksi ja omien teorioiden keksiminen kyllä hämmentävää.
 
Viimeksi muokattu:

Statistiikka

Viestiketjuista
261 799
Viestejä
4 539 526
Jäsenet
74 880
Uusin jäsen
krisek

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom