Siitä ehkä kannattaa kiittää monikultturismin fanaattisempia kannattajia, joiden puheessa on vähän turhan usein näkynyt sellaista pohjavirettä että katsokaas nyt ja oppikaa juntit paremmiltanne miten kuuluu olla ja ajatella (eräskin tuttu kuka maahanmuuttajien kanssa työskentelee yleensä ottaa lähestymistkulmaksi aina sen, että nimenomaan suomalaisten pitäisi sitä ja tätä - omassa maassamme). Sillä voi olla vaikea saada myönteistä vastaanottoa, koska siinä tavallaan annetaan ymmärtää että kaikki mitä pidät tärkeänä on vain paskaa, minkä pitää muuttua jotta joku muu voi kokea olevansa tervetullut täällä. Ja samaan aikaan sinulta toki kielletään mielellään myös sen sanominen, ketä kotimaahasi edes haluaisit päästää ja millä perusteilla. Turvallisuushakuisiahan suomalaiset todella ovat, tai ehkä ovat sotien jälkeen tulleet sellaisiksi - osittain siitä syystä, että meidät on toisaalta passivoitu hyvinvointivaltiolla ja toisaalta siksi, että omasta turvallisuudesta huolehtimisesta on päätetty jostain perverssistä syystä alkaa rankaisemaan. Joten siinä tilanteessa on kaikkein helpointa vain pyrkiä siihen, ettei sellaista turvallisuusongelmaa edes päästetä syntymään.
Joten jos jotain positiivisempaa menoa halutaan saada, niin jollain pitäisi olla joku sellainen visio minkä voisi myydä valtaosalle kansasta. Monikultturismi ei sellainen visio selkeästi ole, koska niiden lieveilmiöiden osalta luottamus on jo menetetty (ts. ei uskota siihen että päättäjät edes haluaisivat ratkaista niitä, saati sallia kansalaisten itse ratkaisevan niitä). Siinä tarvittaisiin sen kaltaista kulttuurista muutosta, missä ajettaisiin anteeksi pyytelemättä suomalaisten asiaa ja menestystä, mikä voisi sitten muuttua innostumiseksi jos se pystytään tekemään uskottavasti. Nythän meille on tarjoiltu lähinnä maksajan osaa kaiken maailman pilipalille mistä emme itse hyödy mitenkään, joten sen osalta on ihan ymmärrettävää että ihmiset alkavat olla väsyneitä ja kyllästyneitä.