TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)
Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.
Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.
Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.
Tässä se suurin syy hyvinvointivaltioon/markkinoiden rajoittamiseen imo ellei haluta pelata upporikasta ja rutiköyhää..
Tämän takia sitä verkostoitumista kaiketi niin esim. opiskeluaikana korostetaan.
Sanoisin että tämä on hyvä ominaisuus. Tarkoittaa että rikkaat eivät käuta varallisuuttaan henkilökohtaiseen kulutukseen vaan sijoittavat sen tuottamaan lisää.
Lisäähän se sitäkin, Suomesta on tulossa hyvää vauhtia rikkaiden lomaparatiisi. Tänne tullaan karkuun lämpötilojen nousua, ihmispaljoutta ja rikollisuutta. Jostain sattuneesta syystä melkein kaikki tosin haluavat Lappiin. Oiskohan siksi että sieltä löytyy suojelualueita kaikista eniten ja on vähiten ihmisiä. Mutta kun ei ole kyse hetitännenyt rahasta niin ei toki kiinnosta.
Tässä on aika iso ajatusvirhe nyt taas. Jos markkinalla on monopolitoimija ja markkinoille tulemiskustannukset on korkeita, ensimmäisen kannattaa se maksaa koska sieltä saa niitä monopolivoittoja. Markkinoille olisi tulossa toinen toimija, jonka pitää maksaa samat markkinoilletulemiskustannukset minkä jälkeen alkaa verissäpäin taistelemaan markkinaosuuksista. Markkinoille tulemisessa ei siis ole järkeä koska sieltä saa huonot tuotot isolla alkukustanuksella.
Talous voi mennä ns. ylisäästämisen tilaan, eli tuostakaan "ominaisuudesta" ei voi ihan yksiselitteisesti sanoa mitään.
suomessa painotetaan monessa asiassa skaalaetua yli oligopolien tuottamien hyvinvointitappioiden. No, samaa on kyllä amerikassa erityisesti suurvaltapoliittisesti kriittisillä aloilla esim. tech sektorilla. Lisäksi sellaista markkinaa missä on vähän toimijoita on helpompi hallita ja valvoa kuin sellaista missä kaikenlaista sankaria säätäisi jotain omiaan.
Ja onko sinulla esimerkkiä yrityksestä joka on tässä onnistunut? Olemaan yksin markkinalla ja tekemään hullua tuottoa.
Mutta onko tämä ääritilanne missään toteutunut? Jopa silloin kun on histroallisesti pilkottu yhtiöitä niin tuotteiden hinnat silti menivät vuosi vuodelta alas päin. Toki sikäli huono esimerkki että tekniikka kehittyi kovaa vauhtia.
Mikä on tämä ylisäästämisen tila? Sijoittaminen on aina taloudelle parempaa kuin kuluttaminen.
Ei mitenkään. Kun vertailalan kulutusta niin verrataan kulutusta. Kulutuksen suhteen ihmiset ovat historiallisen tasavertaisia nykypäivinä, jos verrataan länsimaiden sisällä. Lonkalta sanoisin että 90% kansasta kuluttaa 80% siitä mitä tuotetaan.
Sähköverkot, rautatiet, muu infra.
tuo alkuperäinen väite on juuri sitä mikä ei pidä reaalimaailmassa paikkaansa. Kilpailu ei ole missään mitenkään täydellistä mihin nämä sun juttusi perustat.
haloo nyt. Minkäs takia täällä ylipäätään säästetään ja investoidaan...tai tehään yhtään mitään.
mitä järkeä jättää tollanen fakta pois vertailusta että varallisuus toimii vakuutuksena, mutta jos sitä ei ole joutuu sen ostamaan kaupalliselta. muitakin ongelnia on.
Missään näissä ei vedetä älyttömiä tuottoja ja kilpailua on.
Niin mikä se ongelma oli ylisijoittamisessa?
Jos sen joutuu ostamaan kaupalliselta niin se laskee kulutusta. Eli tämä asia näkyy kun vertaillaan kulutusta.
Nämä on monopolisoitu lakiteitse. Tosin kaippa en sulkenut tätä pois kun pyysin esimerkkiä.
Tuolloinkin tosiaan vuosi vuodelta öljy halpeni ja rautatiet parani. Eli ei tapahtanut se katastrofi, jota pelätään, että monopoli alkaa tekemään paskaa ja nostaa hinnat taivaisiin.
Esim sähköverkkoilla voitontekoa rajoitetaan, koska et pysty lähetee kilpailemaan luonnollista monopolia vastaan. Ei kannata rakentaa viereen toista sähköverkkoa tai motaria.
Itseasiassa hän teki kartelleja joilla rautatiekuljetukset oli muille kalliita, eikä uusia yrittäjiä päässyt markkinoille.
Kilpailevia sähköverkkoja oli nuihin aikoihin. Sanoisin että enemmän voisi miettiä, että onko nämä kilpailevat moottoritiet ja sähköverkot niin tehotonta toimintaa, että päästään halvemmalla kun ne monopolisoidaan valtioille.
Carnegie steel oli jotain 30% markkinasta, US steel j.p. morganin puuhailun jälkeen 70%, amazon 40% amerikan onlinemyynnistä, googlen hakukonekäytön markkinaosuus 90%, androidin 70% maailman älyluurimarkkinasta, standard oil 64% ennen kun pilkottiin, windows 72% markkinaosuus pcstä, toimisto-ohjelmissa google ja microsoft jakaa markkinan 50/50.
Jos nyt lähetään ihan alkuperäisestä väitteestä: " Sijoittaminen on aina taloudelle parempaa kuin kuluttaminen. "
miten edes määrittelet nyt kulutuksen jos vakuutuksen ostaminen ts. ykeityinen kulutus laskee kulutusta...
On väärin ajatella markkinoita jonain luonnontilana mistä eriyttäminen pitää jotenkin erityisen painavasti perustella. Allokointi voitaisiin tehdä vaikka pitkää tikkua vetämällä ja ajatella sitä jonain luonnon tilana mistä poikkeaminen vaatii erityisen rajut perustelut. Tälläiset asettelut on mielivaltaisia.
Puhe ei ollut markkinaosuuksista, vaan siitä voiko nämä yritykset myydä paskaa ylihintaan monopolin turvin. Eivät voi, aloilla on kilpailua. Ja johan se näkee jo ostettaessa hinnat on ihan ok amazonissa, androideissa ja toimisto-ohjelmissa. Tuotteet kehittyvät ja halpenevat kokoajan. Tästä saa kuvan että kun amazonin markkinaosuus nousi niin siirryttiin johonkin dystopiaan ja kellään ei ole enää varaa tilata netistä mitään, todellisuus on täysin päinvastoin!
Valtioilla on valtavasti enemmän valtaa kuin yrityksillä. Apple ei voi esimekiksi päättää että kukaan maassa ei enää saa tehdä ylitöitä. Valtio voi.
Sijoittamisella tarkoitetaan toimintaa jossa uhrataan tämä hetki ja saadan tulevaisuudessa jotain hyötyä. Syömättä jättäminen on huono sijoitus koska tulevaisuudessa kuolee.
Ei tarvitse oppikirjoja tajutakseen että ajattelusi dogmaattisista, eikä perustu todellisuuteen. Mitä negatiivista todella luulet tapahtuvan jos ihmiset alkavat enemmän miettimään miten saada tuottoa tulevaisuudessa kuin miten tuhlata tänä päivänä?
Kulutuksella tarkoitin hyödykkeitä joita ostat yksityiseen käyttöön. Esimerkiksi ruoka, asunto ja asumiseen liittyvät kulut yms.
Puhe on ihan just markkinaosuuksista koska niin määritetään monopoli/oligopolimarkkinoita. Siinä mitä myydään on määrällinen ja laadullinen aspekti. Voi myydä vähemmän tai huonompaa. Jos nyt katsotaan vaikka androidia tai windowssia tai muita, kyllä se aika surkeeta laatua on mitä ulos pusketaan ja on puskettu jo kauan. Amazon on hämärämpi tapaus enkä tiedä kuinka kallis se on myyjälle. Paikallisilla monopoleilla homma on vielä karmeempaa.
Sulla on aika heterodoksisia määritelmiä. Syöminen ei ole sijoitus tai säästämistä vaan kulutusta, ruoka on kulutushyödyke. Ruuantuotantovälineet on sijoitusta tai säästämistä ja niillä tuotetaan kulutushyödykkeitä tai joissian tapauksissa investointihyödykkeitä.
yleensä kovimmat "tietäjät" ei niitä oppikirjoja tarvitsekkaan, ainakaan omasta mielestään. Silti suosittelen tutustumaan aiheeseen ennen kuin kovin ehdottomia mielipiteitä esittää. Negatiivinen asia on lyhyesti se että kansakunta voi kuluttaa vähemmän, mikä vähentää hyvinvointia. Säästäminen ei itsessään luo kansantalouteen mitään muuta kuin tulevaisuuden kulutusta lisää. Balanssi sen suhteen paljonko uhrataan nykyistä kulutusta jotta saadaan tulevaisuudessa lisää on jotain ääripäiden väliltä. Ei kumpikaan ääripää ainakaan pidemmällä välillä. Se, että säästetään hirveesti ja kaikilla säästöillä tehdään vaan investointihyödykkeitä tuottavia investointeja oli se neuvostoliiton malli. Siellä yritettiin minimoida kulutushyödykkeiden ja palveluiden tuotantoa koska ne nähtiin turhana. Lopulta koko systeemi kaatui kun ihmiset halusi kulutushyödykkeitä niinkun lännessä jonkun teräspalkin ja sorvien sijaan. Tämä sama ajattelu on nyt sinulla että tän päivän kuluttaminen on jotain "tuhlausta" ja tulevaisuuden lisätuotot on se mitä pitäisi kovasti painottaa. Eli tuossa nyt yksi asia mitä negatiivista on todella tapahtunut kun ruvetaan vaan maksimoimaan jotain. Ihmiset lähtökohtasesti haluaa kuluttaa eikä säästää ja kulutus on se juttu kaikessa talouden toiminnassa.
tääkin on niin äärimmäinen väite, että se on jo sen vuoksi oletettavasti 99% todennäköisyydellä paikkaansa pitämätön. Esim. mitään yhteisvaikutusta ja takaisinkytkentöjäkö ei voi olla...
Väität että eletään jossain dystopiassa jossa suuryritykset voivat tehdä mitä tahansa. Sokeakin näkee että nyt saa paremman puhelimen samalla rahalla kuin 10v sitten. Miksi näin jos sinun mukaasi android voisi myydä vaikka tiiliskiviä ja ihmisten olisi pakko ostaa? Myöskään tuotot eivät pyöri missään dystopialukemissa.
Suosittelen sinullekkin että tutustuisit aiheeseen etes pintapuoleisesti. Mitä tällaiset kehotukset palvelee? Eikö parempi ole keskittyä ihan niihin omiin argumentteihin?
Missä näin väitän? Käsittääkseni olen vain sanonut, että vapaata kilpailua ei ole juuri missään, yleisempää nykypäivänä on oligopolistinen kilpailu ja paikalliset tai jonkun toimialan monopolit tms. portinvartijat. Se täydellisen kilpailun markkinalogiikka ei toimi reaalimaailmassa transaktiokustannusten vuoksi.
Palvelee ihan sitä, että sulta tulee kovin ehdottomia mielipiteitä mitkä nyt voi aika suoraan sanoa olevan vääriä. Määritelmätkin on kovin outoja, millä sitten se ehdoton mielipide yritetään saada jotenkin pitämään.
Homma palautuu nyt taas tähän: " Sijoittaminen on aina taloudelle parempaa kuin kuluttaminen. "
ei pidä paikkaansa tämä. Neuvostoliitto oli aivan ääritulevaisuusorientoitunut yhteiskunta missä nykyhetken kulutus oli pakollinen pahe mitä minimoitiin ja kaikki muu säästettiin investoitavaksi tulevaisuuteen ja tulevaisuudessa taas säästettiin jotta voitiin investoida tulevaisuuteen ja esittää kuinka jonkun raskasteollisen tavaran tuotanto kasvaa 5 vuotis suunnitelmassa kerta toisensa jälkeen. Säästämismekanismeja oli mm. palkkakontrolli, jolla yritystuloja ei tarvinnut maksaa työntekijöille (ja voitiin investoida niillä) ja ruohonjuuritasolla pakkosäästäminen kun kaupoissa ei ollut mitään järkevää ostettavaa, jolloin säästäminen kanavoitui pankkijärjestelmän kautta. Muutenkin tulevaisuudessa tapahtu kaikki hieno ja tässä hetkessä nyt piti vaan kaivaa hiiltä 12 tuntia päivässä jotta päästään paratiisiin.
On kanssa sellanen muna vai kana kysymys etten kovin ehdottomia mielipiteitä lähtisi asiasta esittämään. Kun kaikki vaikuttaa kaikkeen, sanoisin ettei ehkä mitään yksittäistä "veturia" ole, ja koko homma on aika paikka ja suhdannesyklisidonnaista. Esimerkiksi kotimaisen kysynnän ylläpitäminen voi johtaa investointeihin johonkin tietylle sektorille, mikä taas johtaa tuottavuuden paranemiseen vs. jos kotimainen kysyntä olisi vaikka lamassa päästetty romahtamaan ja kaikki menetti rahansa eikä kukaan uskalla tehdä mitään.
Keskustelu näistä lähti liikkeelle siitä, että väitit että pienentyneet palkat eivät siirry hintoihin. Tämä vaatisi melkoista dystopiaa ja tällaisessa ei olla. Jos mitkä tahansa kulut pienenee, energiasta palkkoihin niin tuotteiden hinnat yleisesti laskee lähes joka sektorilla.
Sinun mielipiteet ovat aivan yhtä ehdottomia ja täysin vääriä.
Ehkä valtio ajatteli noin, mutta kansalaiset eivät sijoittaneet tai ajatelleet tulevaisuutta.
www.talouselama.fi
Avaa näitä vähän lisää kuten säännöt vaativat.Tämä vertailu paljastaa synkän totuuden: Näin pahasti Suomen talous kyntää
”Koko Eurooppa on jäänyt elintasossa Yhdysvalloista jälkeen”, sanoo Suomen Pankin vanhempi ekonomisti Sanna Kurronen.
Minä en tuota pidä kuin äärimuodossaan dystopiana. Neuvotteluvoima määrää paljonko jakautuu ylijäämästä pääomalle ja paljonko työlle eli palkkoihin. Ei näiden oleminen yks yhteen ole mikään automaatio ja siihen vaikuttaa politiikkaregiimi älyttömästi. Juuri niillä vapailla markkinoilla ilman järjestäytymistä näkisin että pääoman neuvotteluvoima korostuu ja korkeasti järjestäytyneillä markkinoilla työvoiman. Samaten en hirveämmin usko, että montaa sellaista markkinaa on missä olisi jonkinlainen täydellinen nollaylivoittoinen kilpailu.
Tuo on jo toinen keskustelu mitkä motiivit milloinkin valtaapitävillä missäkin on, mutta järjestelmänä neukkula oli hyvin (liiaksi) tulevaisuusorientoitunut ja lopulta kaatui osittain siihen. Melkolailla saman tapaista on koko itäblokki ollut, ääriesimerkkinä joku romania. Länsimainen järjestelmä painottaa myös tätä päivää enemmän. En oikein ymmärrä mistä tämä "kansa ei (neuvostoliitossa) ajattele tulevaisuutta"- väite tulee, varmaan ihan yhtä paljon miettivät mitä täälläkin eri järjestelmässä kun se tulevaisuuden mietintä yksilötasolla lähtee yleisesti aika arkielämälle keskeisistä lähtökohdista. Ihmiset menettivät säästönsä kun järjestelmä kaatui.
Nousutaktiikkana enemmänkin pitää ihmisten työpaikat ja siten ostovoima. Ei tietysti toimi kuin lyhyen välin suhdannetasauksessa. Työttömyys se suurin tragedia on yleensä yhteiskunnalle, ja siinä kohtaa moni tippuu siihen että halu loppuu aivan kaikkeen ja sen jälkeen ne onkin vain taakkana.
yle.fi
Vermon ravirataan ja Turun junaan onneksi rahaa on.
Apteekkariliitto: Yli 40 prosenttia apteekeista vaarassa ajautua konkurssiin
Apteekkariliitto: Yli 40 prosenttia apteekeista vaarassa ajautua konkurssiin
Näistä tuista ja niiden todellisista vaikutuksista onkin nyt jatkossa todella helppo sanoa, kun huhtikuun alussa hallitus myös lakkautti yritystykien tutkimusjaoksen. Pois silmistä, pois mielestä.
Ihan hyvä että lakkauttivat yhden suojatyöpaikan lisää, yritystukia selvittää jo valtion taloudellinen tutkimuskeskus ja elinkeinoelämän tutkimuslaitos. Ei varmaan tarvita kolmatta instanssia laskemaan 1+1=ne ovat tehottomia.
Joo, kuolevat varmaan nälkään, kun 95% apteekkareista ansaitsee enemmän kuin suomalaiset keskimäärin, kokonaistienestit satoja tuhansia.
Apteekki on lakisääteisesti aina toiminimi, eli kaikka apteekin tulot näkyvät apteekkarin henkilökohtaisena tulona.
Vatt on todennut ettei noiden tukien tarpeellisuutta ole luotettavaa tietoa ja on ehdottanut satunnaisia testejä niiden suhteen. Ei ole pahemmin kuulunut.
Kun puhutaan pienentyneiden tuotantokustannusten siirtymisestä hintoihin, niin yritykset eivät suinkaan kilpaile tai neuvottele työntekijöiden kanssa, vaan kilpailevat toisten yritysten kanssa, millään työntekijöiden neuvotteluvoimilla ei ole tämän asian kanssa mitään tekemistä. Kun joku yritys laskee hintojaan ja kerää kaikki asiakkaat niin muut seuraavat perässä, tai sitten alalla tulee lisää uusia yrityksiä koska siellä on hurjat tuotot.
Yritys tekee tietyn toimintaylijäämän mistä sitten jaetaan pääoman ja työvoiman kesken se ylijäämä ja tämän jaon määrittää eri osapuolten neuvotteluvoima. Työkustannukset on likimain vakiot per työntekijä toimialoittain eli kyseessä ei ole yrityskohtainen muuttuja. Jos työntekijät saa neuvoteltua itselleen tuottavuuskasvua suuremman palkankorotuksen, se on pääoman osuudesta pois. Eli joko vähennetään investointeja tai pienennetään ulos jaettavia pääomatuloja.
Tämä taas vaatii transaktiokustannusten olemattomuuden, mikä ei ole realistista.
Miksi puhut tällaisista kun väite oli että laskeneet palkkakustannukset eivät laske hintoja (lmesesti koska Suomessa joka yritys on monopoli?) Ei nämä työntekijöiden ja työnantajien neuvottelut liity asiaan millään lailla, nämä neuvottelut on jo käyty siinä vaiheessa kun palkat on laskeneet.
Ei niiden tarvi olla olemattomia, kunhan ne ei ole äärettömän suuria, tai sitten kilpailijan joka laskee hintoja. Ja jos alalle tulo vaatii äärettömät kustannukset, niin ei siinä loppupeleissä ole mitään epäreilua että tuottoa sitten tulee paljon, pitäähän ne kustannukset kattaa.
No tuo väite on väärä koska noin suoraviivaista yhteyttä ei ole hintoihin paitsi jossain teoreettisessa ääritapauksessa. Edelleen se todellisuus on jotain siltä väliltä paljonko hinnat laskee ja paljonko vaan menee katteisiin. Suomen kaltanen monella merkittävällä toimialalla hyvinkin keskittynyt markkina on mun mielestäni lähempänä tuota oligopolitapausta kuin täydellisen kilpailun tapausta.
Pitää, mutta jonkunlaisen säätelyviranomaisen tuollaiset alat vaativat jotta ei synny mitään valtavia tehokkuustappioita. Lisäksi päätöksenteon pitäisi lähtökohtaisesti olla markkinalle tulemista kannustavaa eikä vastustavaa, kuten vaikka suomessa paikallistasolla Lidlin kanssa on ollut monasti. Rakennuslupia ei myönnetä kun paikalliset S ja K kauppiaat on kahvitellu kunnan päättäjien kanssa. ei mitään järkeä.
Kannattaa ottaa asioista selvää, ennen kuin öyhöttää. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus yhteistyössä tilastokeskuksen ja taloustieteen keskuksen kanssa selvittää tällä hetkellä muun muassa yritystukien vaikutuksia viennin kilpailukykyyn.
Helppo aina huudella öyhötystä ja heti perään höpötellä kymmenestä päällekkäisestä instanssista ja pitsinnypläyksestä.
No eihän tuo sun paasaaminen ole muuta kuin tiedottumuutta. Valitetaan asioista ottamatta niistä selvää, kun ei ole kissankokoisilla kirjaimilla iltapäivälehtien etusivulla.Helppo aina huudella öyhötystä ja heti perään höpötellä kymmenestä päällekkäisestä instanssista ja pitsinnypläyksestä.
Olisiko sulla joka lähde laittaa näiden sun omien väitteiden tueksi?
Tutkimus: Yritysverotukien kokonaisuutta ei tunneta kunnolla | Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT
Suomessa maksetaan vuosittain useiden miljardien edestä yritysverotukia. Tukimuotoja on kymmeniä, eikä millään viranomaisella ole kokonaiskuvaa niistä. Tutkijat esittävät, että olisi luotava luokittelukriteeristö, joilla tukisäännösten tavoitteita ja vaikutuksia voitaisiin arvioida paremmin.www.sttinfo.fi
”Tämän verotuen poistamisen ei havaittu vähentävän investointeja tukeen oikeutettujen yritysten keskuudessa”, kertoo vaikuttavuusanalyysin toteuttanutta tutkijaryhmää vetänyt VATT:in johtava tutkija Elias Einiö.
”Verotukien kokonaisuus pitäisi selvittää. Olisi luotava luokittelu ja kriteeristö, jolla niiden vaikutusta voitaisiin arvioida. Kaikilta osin ei esimerkiksi tiedetä, mikä kunkin tuen ensisijainen tavoite on. Yritysverotukia maksetaan vuosittain useita miljardeja euroja eli kysymys on erittäin merkittävä myös julkisen talouden kannalta”, tiivistää Seppo Kari.
Minun korvaan tuo ei nyt kyllä kuullosta siltä, että yritystukien tutkimusjaoston lakkautus olisi kaikista paras leikkauskohde ollut tällä hetkellä.
mikä vika niissä edellisissä analyyseissä sitten oli tai yleisemmin kv kirjallisuudessa?
Olenko minä sanonut, että niissä olisi jotain vikaa? Pointti oli, että meillä on alle vuosi sitten tehty analyysi ja yleensä näitä asioita arvioidessa käytetään kaikkia saatavilla olevaa tietoa hyväksi. Ei tämä ole niin vaikeaa ymmärtää.
Se on kyllä hauskaa miten aina kommunisteilla joka asiaan tarvitaan oma komissio ja lauma tirehtöörejä. Saisiko vielä koppalakit, patsaat ja kunniamerkit? Ei mikään ihme että kaikki rahat tässä maassa menee veroihin ja vastineeksi saa entistä paskemman koulun ja terveydenhuollon.
Sä voit kysyä edelliseltä hallitukselta, miksi tuollainen tutkimusjaosto perustettiin, kerta tämä datahuone oli jo silloin olemassa, nyt nykyinen hallitus päätti lakkauttaa näistä toisen ja lähteä sai tutkimusjaosto ja vatt+datahuone jatkaa siitä. Koska mielestäsi kyseessä on ideologinen päätös, niin miksi ne ei samalla lopettaneet tuota datahuonetta? Tämä pilotti/prosessi käynnistyi 2020 jälkeen (koronapandemian vuoksi) ja sai silloinkin valtiolta tukea toimintaansa, voit almanakasta tai wikipediasta katsoa, mikä koalitio silloin johti maata. Öyh öyh jatka vain samaan malliin.
Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan strategia ja toimenpideohjelma on käynnistynyt, hallitus ohjasi siihen viime syksynä budjettiriihessä 2m€, koska edellisen hallituksen väliaikainen rahoitus 1,9m€ päättyi. Joten en tiedä tarkalleen mistä puhut.
