• TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)

    Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.

    Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.

    Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.

ps failasi soinin aikana ja tulee failaamaan nyt purran aikana. Pelastaja JHA oli penkillä mamu teemoineen Soinin aikaan, se onkin kimurantti kysymys mistä seuraavat pelastajat kun penkki on aika tyhjä
Ei maar se nyt failannu oo, jos kolmanneks suosituin "uusista" puolueista joku jo kymmenen vuotta putkeen ja Soinin jälkeen oikeestaa vasta raketoi. Saattahan se sattua ihmisiä et joka viides suomalainen on natsi. Tervetuloa heille, koska selkeesti tyhjyyttä on kaivattu paikkaamaan. Harvemmin noi hallitukses olevat jengit kuitenkaa kasvatustaan raketoi, varsinkaa tässä tilanteessa.
 
Ihan ensimmäiseksi voisi laittaa AY-liikkeen verolle, se ei ainakaan ole vähäosainen vaan (edit: jätetään turha kommentti pois) etuoikeutettu.
 
Viimeksi muokattu:
Tuo olisi hyvä kunhan tehtäisiin tasapuolisesti, eli myös työnantajapuolen ja muut yleishyödylliset järjestöt verolle myös.
 
hallitushan ei tarvitse toimiakseen kansan kannatusta, vaan eduskunnan kannatuksen.

Tietysti uusien vaalien lähestyessä jopa hallituspuolueiden kansanedustajia alkaa kiinnostamaan myös kansan kannatus.

Varsinkin niitä, jotka on ekalla kaudella.

Vuoden päästä on jo vähemmän aikaa seuraaviin vaaleihin, kuin edellisiin.
 
Minkä korkeakoulututkinnon esimerkiksi?

Sanotaanko mielummin, että ainakin insinööri AMK pääsee ruotsin säälistä läpi.

Meillä AMK ruotsinope viimeisen 45 min marmatti, kun taso on edelleen sama, kuin ylä-asteen 7. luokalla. Yksinpuhelua, mistä ongelma johtuu.

Kaikki pääsi kurssin läpi arvosanalla 1 jotka oli jaksaneet käydä tunnilla paikalla.
 
Sanotaanko mielummin, että ainakin insinööri AMK pääsee ruotsin säälistä läpi.

Meillä AMK ruotsinope viimeisen 45 min marmatti, kun taso on edelleen sama, kuin ylä-asteen 7. luokalla. Yksinpuhelua, mistä ongelma johtuu.

Kaikki pääsi kurssin läpi arvosanalla 1 jotka oli jaksaneet käydä tunnilla paikalla.

Oman kokemuksen mukaan tämä vaihtelee radikaalisti kun 2 eri AMK:ssa olen virkamiesruotsia opiskellut. Toisessa oli todella hankalaa ja opettaja vittuiluna laittoi kokeeseen myös kysymykset ruotsiksi niin sehän meni sitten hienosti kun niitäkään ei ymmärtänyt. Toisessa AMK:ssa sitten oli naurettavan helppo taso ja sain jonkun 4 kurssista vaikka olen umpipaska ruotsissa.
 
No voin edelleen puhua vain omasta puolestani, mutta ainakaan minulle 500€ lisää kuussa käteen ei todellakaan ollut tarpeeksi iso houkutus, että olisin luopunut vapaaherran elämästäni vapaaehtoisesti.

Eiköhän suurin osa tälläkin foorumilla ajattele samoin. En minäkään duunia paiskisi 40 tuntia viikossa, jos hyöty olisi vaan 500€ kuussa. Se on vaan helppoa uhota nimettömänä netissä, kun tietää että sanomisistaan ei jää vastuuseen.
 
Minkä korkeakoulututkinnon esimerkiksi?
Meille ainakin AMK tasolla sanottiin (minulla kaksi eri tutkintoa ja lähipiirissä muilla samoja kokemuksia), että ruotsi ei periaatteessa ole pakollinen. Jos sitä ei lainkaan osaisi ja pääsisi kursseja läpi, niin sitten siitä olisi laitettu jonkinlainen lisämerkintä todistukseen. Mutta suoraan eivät tuollaiseen ryhtyneet (kysyin kyllä), vaan "pitää ensin yrittää" ja sehän riittää, kun käytännössä kaikille se vähintään 1 annettiin arvosanaksi hyvin heppoisin perustein.
 
Eiköhän suurin osa tälläkin foorumilla ajattele samoin. En minäkään duunia paiskisi 40 tuntia viikossa, jos hyöty olisi vaan 500€ kuussa. Se on vaan helppoa uhota nimettömänä netissä, kun tietää että sanomisistaan ei jää vastuuseen.
Jostain syystä vielä nykyäänkin yli neljäsosa (tai lähemmäs kolmasosa) suomalaisista työntekijöistä on kuitenkin valinnut toisin ja päätynyt tekemään ko. olosuhteissa työtä. Tuohan kuitenkin on ns. matalapalkka-aloilla ihan arkitodellisuutta.
 
Oman kokemuksen mukaan tämä vaihtelee radikaalisti kun 2 eri AMK:ssa olen virkamiesruotsia opiskellut. Toisessa oli todella hankalaa ja opettaja vittuiluna laittoi kokeeseen myös kysymykset ruotsiksi niin sehän meni sitten hienosti kun niitäkään ei ymmärtänyt. Toisessa AMK:ssa sitten oli naurettavan helppo taso ja sain jonkun 4 kurssista vaikka olen umpipaska ruotsissa.
ruotsin kokeessa kysymykset ruotsiksi ja se on vittuilua?
 
Tässä tilanteessa voisi poistaa kaikki yhteisöjen ja yritysten verohelpotukset.
Tämän seurauksena suuremmat yritykset siirtäisivät tuotantoaan muualle ja PK-yritykset vähentäisivät työntekijöitä. Ja yrittäjyyteen olisi entistä vaikeampi houkutella ihmisiä. Olisi ehkä suurin virhe, mitä tässä taantumassa voisi tehdä.
 
Asiaton käytös
Oman kokemuksen mukaan tämä vaihtelee radikaalisti kun 2 eri AMK:ssa olen virkamiesruotsia opiskellut. Toisessa oli todella hankalaa ja opettaja vittuiluna laittoi kokeeseen myös kysymykset ruotsiksi niin sehän meni sitten hienosti kun niitäkään ei ymmärtänyt. Toisessa AMK:ssa sitten oli naurettavan helppo taso ja sain jonkun 4 kurssista vaikka olen umpipaska ruotsissa.
Ei saatana. Ladies and gentlemen, ohessa huikea esimerkki persun järjenjuoksusta.
 
ruotsin kokeessa kysymykset ruotsiksi ja se on vittuilua?

Minusta se oli turha vaikeutus kokeeseen näille joilla oli muutenkin hankaluuksia koetta läpäistä ja vielä aineeseen jonka kaikki tietää olevan turha ja typerä siellä koulussa. Oman kokemuksen mukaan kysymykset on muilla kielikursseilla annettu suomeksi ja annettiin myös ruotsissa toisessa oppilaitoksessa. En itse opettajana moista tekisi, kun oppilailla ja myös opettajilla usein sattuu virheitä ja epäselvyyksiä ihan suomalaisellakin tehtävänannolla.

Ei saatana. Ladies and gentlemen, ohessa huikea esimerkki persun järjenjuoksusta.

Avaa toki lisää? ja varmaan voit jättää jatkossa turhan käyttäjään kohdistuvan haukkumisen pois kun se on kielletty säännöissä.
 
Viimeksi muokattu:
Eipä niille nykyisen systeemin puitteissa voi oikein tehdä mitään, ilman että sitten paskotaan asiat niiltäkin jotka ovat tilanteessa vastoin tahtoaan ja yrittävät aidosti työllistyä.
Ei voikaan, mutta pitäiskö asioita lähteä miettimään.

Voisikohan yksi syy olla lapsiluvun laskuun se, että osa nuorista aikuisistamme on tajunnut sen, millaista se työ- ja perhe-elämän ristituli oikein on ja toisaalta lapsiperheettömänä ostovoimaa olisi enemmän matkoihin ja shoppailuun?
On aivan varmasti. Nyt lapsentekoiässä olevat ovat kasvaneet lama-ajan kourissa ja nähneet sen stressin ja hampaidenkiristelyn. Velan ja lapsiperheen yhdistämisestä ei tule kuin kylmänväreitä. Omat vanhemmat olleet aina vaan töissä ja töissä ja sisarusten/kavereiden elosta näkee, että se on samanlaista, ellei jopa kamalampaa. En usko, että ainakaan naiset ajattelevat juurikaan rahaa, mutta ehkä se miehille sitten on isompi juttu.
 
En usko, että ainakaan naiset ajattelevat juurikaan rahaa, mutta ehkä se miehille sitten on isompi juttu.
Ohh, mistä moinen? Kun tuntuu että suurimmalle osalle naisista raha on sama kun meille miehille naisten ulkonäkö. Tai noh ehkä juuri siksi se rahan ansainta on just pop juttu meille miehille.
 
Ohh, mistä moinen? Kun tuntuu että suurimmalle osalle naisista raha on sama kun meille miehille naisten ulkonäkö. Tai noh ehkä juuri siksi se rahan ansainta on just pop juttu meille miehille.
No just tossa yllä oli, että nuoret miehet ei mee töihin ja palkkojen pitäis olla 3k heti alkuun.
Mut tää pohdinta liittyi nimenomaan lasten hankkimiseen. Toki ihmiset pohtii, onko lapsiin varaa, mutta harvemmin lapsettomuuden valinnassa korostuisi se, että jää enemmän rahaa "matkailuun ja shoppaamiseen", en ainakaan ole ikinä kuullut sitä perusteena tai edes pohdintana.
 
No just tossa yllä oli, että nuoret miehet ei mee töihin ja palkkojen pitäis olla 3k heti alkuun.
Mut tää pohdinta liittyi nimenomaan lasten hankkimiseen. Toki ihmiset pohtii, onko lapsiin varaa, mutta harvemmin lapsettomuuden valinnassa korostuisi se, että jää enemmän rahaa "matkailuun ja shoppaamiseen", en ainakaan ole ikinä kuullut sitä perusteena tai edes pohdintana.
Niin onhan siitä tosiaan selvitetty että miehet haluavat isommille tuloille jo heti alkuun.
 
lähes minkä vaan.
Kirjoitteletko tätä paskaa tänne vain siksi, että saisit pidettyä jotain turhanpäiväistä väittelyä yllä. Ihan samaa paskaa kuin toisaalla väitit että asepalvelukseen ei tarvitse mennä jos ei halua. Ja kun sinulta yrittää kysyä tarkentavia ja selventäviä kysymyksiä, niin et vastaa niihin koska haluat pitää tilanteen epäselvänä, jotta väitteleminen voisi jatkua.

Jos olisit rehellisellä asialla, niin silloin olisit tähänkin voinut listata edes yhden korkeakoulun, missä ei tarvitse virkamiesruotsia suorittaa.
 
Ohh, mistä moinen? Kun tuntuu että suurimmalle osalle naisista raha on sama kun meille miehille naisten ulkonäkö. Tai noh ehkä juuri siksi se rahan ansainta on just pop juttu meille miehille.

Voisiko taustalla olla se, että sellaiset naiset eivät ajattele rahaa, joilla mies tuo kotiin sen elämiseen tarvittavan rahan.
 
Kirjoitteletko tätä paskaa tänne vain siksi, että saisit pidettyä jotain turhanpäiväistä väittelyä yllä. Ihan samaa paskaa kuin toisaalla väitit että asepalvelukseen ei tarvitse mennä jos ei halua. Ja kun sinulta yrittää kysyä tarkentavia ja selventäviä kysymyksiä, niin et vastaa niihin koska haluat pitää tilanteen epäselvänä, jotta väitteleminen voisi jatkua.

Jos olisit rehellisellä asialla, niin silloin olisit tähänkin voinut listata edes yhden korkeakoulun, missä ei tarvitse virkamiesruotsia suorittaa.
"lähes minkä vaan" vastaus on paljon tarkempi kuin joku yksittäinen esimerkkitutkinto mitä pyysit. Suomessa muutamia poikkeuksia lukuunottamatta esim. ruotsin kieleen spesifisti liittyviä tutkiktoja, voi saada ilman virkamiesruotsin suorittamista.

sellasta kuka ei ole eläessään ruotsia opiskellut tai muutoin katsotaan kykenemättömäksi suorittamaan virkamiesruotsi, ei laiteta opiskelemaan virkamiesruotsia. eli aika no brainer.
 
sellasta kuka ei ole eläessään ruotsia opiskellut tai muutoin katsotaan kykenemättömäksi suorittamaan virkamiesruotsi, ei laiteta opiskelemaan virkamiesruotsia. eli aika no brainer.

Aika no brainer että tämä on täysin turha pointti kun kaikille se pakkoruotsi täällä tulee peruskoulussa ja lukiossa.
 
"lähes minkä vaan" vastaus on paljon tarkempi kuin joku yksittäinen esimerkkitutkinto mitä pyysit. Suomessa muutamia poikkeuksia lukuunottamatta esim. ruotsin kieleen spesifisti liittyviä tutkiktoja, voi saada ilman virkamiesruotsin suorittamista.

sellasta kuka ei ole eläessään ruotsia opiskellut tai muutoin katsotaan kykenemättömäksi suorittamaan virkamiesruotsi, ei laiteta opiskelemaan virkamiesruotsia. eli aika no brainer.

No laita joku esimerkki korkeakoulututkinnosta, missä ei ole pakollista ruotsinkieltä.
 
Aika no brainer että tämä on täysin turha pointti kun kaikille se pakkoruotsi täällä tulee peruskoulussa ja lukiossa.
ei oikeastaan ole. Korkeakoulututkintoon valmistuminen ei automaattisesti takaa sitä, että olisi virkamiesruotsi suoritettuna kuten aikaisemmin tuotiin ilmi.

"Kaikille" ei mitään ruotsia tule missään peruskouluissa tai lukioissa kun kaikki korkeakouluissa olevat eivät sellaisia ole käyneet suomessa. esim. peruskoulu suomessa, lukio ulkomailla => ei vaadittua lähtötasoa virkamiesruotsin opiskeluun. Tai ihan amiksen kautta korkeakouluun menneet. Tällaiset tapaukset ovat nykyisin täysin arkipäivää.
 
lähes minkä vaan.

Tämä ei näytä pitävän paikkaansa.

Ruotsin kielen osaamisvaatimuksista vapauttaminen korkeakouluissa — Suomi (kieliverkosto.fi)

" Korkeakoulujen edustajilta tiedusteltiin, millä perusteilla opiskelija voidaan vapauttaa ruotsin taidon osoittamisvaatimuksista. He saattoivat nimetä useita perusteita. Kuten kuviosta 2 ilmenee, tavallisin vapauttamisperuste oli se, että opiskelijalla ei ole aikaisempia ruotsin kielen opintoja: 92 % ammattikorkeakouluista ja 80 % yliopistoista nimesi tämän perusteen. Useimmissa korkeakouluissa (70–77 %) opiskelija vapautetaan myös, jos hänen koulusivistyskielensä on muu kuin suomi tai ruotsi tai jos hän on saanut koulusivistyksensä ulkomailla. Vaikka opiskelija olisi vapautettu ruotsin opinnoista alemmilla kouluasteilla, hän ei saa vapautusta kaikissa korkeakouluissa: vain 60 % yliopistoista ja 54 % ammattikorkeakouluista myöntää vapautuksen. "
 
lähteesi kuvastaa juuri sitä, että suomalainen korkeakoulututkinto ei ole tae sille että virkamiesruotsi olisi suoritettuna, joten on vähän hankalaa päästä käsiksi siihen mitä oikein yrität argumentoida.
 

lähteesi kuvastaa juuri sitä, että suomalainen korkeakoulututkinto ei ole tae sille että virkamiesruotsi olisi suoritettuna, joten on vähän hankalaa päästä käsiksi siihen mitä oikein yrität argumentoida.
Sinun väitteestäsi sai sen käsityksen että kuka hyvänsä voisi suorittaa korkeakoulututkinnon ilman että tarvitsee suorittaa ruotsia.
 
Sinun väitteestäsi sai sen käsityksen että kuka hyvänsä voisi suorittaa korkeakoulututkinnon ilman että tarvitsee suorittaa ruotsia.
vaikeaa ymmärtää jos vastasin väitteeseen missä sanottiin että käytännössä kaikilla kk tutkinnon suorittaneilla on virkamiesruotsipätevyys. Vastaukseni oli että kk tutkinnon voi saada suomessa ilman virkamiesruotsin suorittamista ts. kaikilla kk tutkinnon suomessa suorittaneilla ei pätevyyttä automaattisedti ole. En kirjoittanut alkuperäisessä väitteessäni mitään siihen liittyen kuka ja missä voi näin tehdä, pelkästään totesin asiaintilan.
 
a
Jostain syystä vielä nykyäänkin yli neljäsosa (tai lähemmäs kolmasosa) suomalaisista työntekijöistä on kuitenkin valinnut toisin ja päätynyt tekemään ko. olosuhteissa työtä. Tuohan kuitenkin on ns. matalapalkka-aloilla ihan arkitodellisuutta.

Tuohon vaikuttaa paljon työn mielekkyys itsessään. Joku eräoppaan työ saattaa itsessään tarjota sisältöä elämään, jolloin pelkkä raha ei ole motivaatio. "Saa ajaa firman piikkiin moottorikelkalla".

Ruokakaupassa sai myös takavuosina työntekijänä vetää päiväysvanhoja suklaavanukkaita naamariin kahvihuoneessa niin paljon, kuin jaksoi. Nykyään taitaa tuollaiset ilot olla karsittu minimiin.

Vaan kyllä näitä vastaavia etuja voi olla joissain firmoissa. Näillä voi olla merkitystä työvoiman viihtyvyydestä, jos matala palkka.
 
homma on ymmärrettävää jos sen suhteuttaa esim. korkeista marginaaliveroista valittaviin.

Ajattelin asiaa tulojen näkökulmasta. 500e lisänettotulojen merkitys on hyvin erilainen sellaiselle, jonka aiemmat nettotulot ovat 1000e kuin sellaiselle jolla ne ovat 10000e. Jälkimmäinen saattaa ostaa sillä 500e:lla vähän enemmän osakkeita kuukaudessa. Ensimmäinen taas käyttää luultavasti kaiken ihan peruskulutukseen, asumiseen, syömiseen, liikkumiseen ja vapaa-aikaan, ja vaikutus elämänlaatuun voi olla hyvin merkittävä. Toki joku voi myös sijoittaa lisärahat, mutta tämä on alimmissa tuloluokissa enemmän poikkeus. Ensimmäisellä nettotulot lisääntyvät 50%, jälkimmäisellä 5%.

Valtava määrä työntekijöitä ei voisi ottaa 500e nettotulojen menetystä - toisin kuin se 10k ansaitseva luultavasti voi - vaikka se tarkoittaisi valtavaa vapaa-ajan lisäystä. Ja kuten totesin, korvaus lojumisesta heikentyi ja on heikentymässä lisää. Ja hyvä niin. Hyvä, ettei tässäkään asiassa SAK ole päättämässä asioita.
 
Valtava määrä työntekijöitä ei voisi ottaa 500e nettotulojen menetystä - toisin kuin se 10k ansaitseva luultavasti voi - vaikka se tarkoittaisi valtavaa vapaa-ajan lisäystä.
Muuten hyvä, mutta todennäköisesti juuri ne matalapalkatut työttömät mieluummin loisivat kotona, kun tekevät töitä tuohon "ylimääräiseen" viissataseen.
Ne 10ke tienaavat pihalle potkitut menee johonkin kaverin firmaan töihin vaatimattomalla 5ke palkalla, kun ansiosidonnainen loppuu, kunnes löytäävät taas oikeita töitä.
 
Muuten hyvä, mutta todennäköisesti juuri ne matalapalkatut työttömät mieluummin loisivat kotona, kun tekevät töitä tuohon "ylimääräiseen" viissataseen.
Ne 10ke tienaavat pihalle potkitut menee johonkin kaverin firmaan töihin vaatimattomalla 5ke palkalla, kun ansiosidonnainen loppuu, kunnes löytäävät taas oikeita töitä.
10ke tuloilla ansiosidonnainen on jotain 3ke, eli ei kukaan ton verran tienaava tuolla halua elää.
 
10ke tuloilla ansiosidonnainen on jotain 3ke, eli ei kukaan ton verran tienaava tuolla halua elää.
Täytyy sanoa että ansiosidonnaisella eläisin ihan hyvin seuraavan vuoden. Se etten niin tee, ei johdu ollenkaan siitä että sillä rahalla ei pärjäisi. Jos olisi ei-mielekästä työtä niin voisi hyvin lomailla vuoden välissä. Ehkä näiden veronalennusten myötä voisi kuitenkin downshiftata vaikka yhden päivän pois viikosta.
 
Täytyy sanoa että ansiosidonnaisella eläisin ihan hyvin seuraavan vuoden. Se etten niin tee, ei johdu ollenkaan siitä että sillä rahalla ei pärjäisi. Jos olisi ei-mielekästä työtä niin voisi hyvin lomailla vuoden välissä. Ehkä näiden veronalennusten myötä voisi kuitenkin downshiftata vaikka yhden päivän pois viikosta.
Sama. Mulla ansiosidonnainen ois 30% palkasta, mutta pärjäisin sillä hienosti vaikka useamman vuoden. Ei suuret tulot tarkoita aina suuria menoja. Ja meillä kuitenkin yhteiset rahat vaimon kanssa, niin toisen tippuminen ansiosidonnaiselle ei juuri vaikuttaisi muuhun kuin säästöasteeseen.
 
  • Tykkää
Reactions: B12
Täytyy sanoa että ansiosidonnaisella eläisin ihan hyvin seuraavan vuoden. Se etten niin tee, ei johdu ollenkaan siitä että sillä rahalla ei pärjäisi. Jos olisi ei-mielekästä työtä niin voisi hyvin lomailla vuoden välissä. Ehkä näiden veronalennusten myötä voisi kuitenkin downshiftata vaikka yhden päivän pois viikosta.
Pärjäisin mäkin vaikka 10 vuotta tuolla, mutta en vain halua.
 
Muuten hyvä, mutta todennäköisesti juuri ne matalapalkatut työttömät mieluummin loisivat kotona, kun tekevät töitä tuohon "ylimääräiseen" viissataseen.
Ne 10ke tienaavat pihalle potkitut menee johonkin kaverin firmaan töihin vaatimattomalla 5ke palkalla, kun ansiosidonnainen loppuu, kunnes löytäävät taas oikeita töitä.

Pidän silti tätä ajattelumallia erikoisena, koska luulisi työttömälle maistuvan +6000 euroa vuodessa lisää ostovoimaa sekä lisää vapautta lappujen täyttämisestä ja niiden esittämisestä. Eroa syntyy myös toimeentulotukea saavan osalta siten, että perinnön saaminen ei vaikuta palkan saamiseen lainkaan mutta toimeentulotuen virtaaminen pysähtyy kuin seinään, kun saa esim. sukulaiseltaan perinnön.

Eli haluaisin mieluusti kuulla, että jos se 500 euroa ei riitä, niin kai sentään +800 euron hyppäys ostovoimassa saa työttömät aktivoitumaan vai onko oma täysi vapaa-aika niin arvokasta, että sekään ei vielä riitä?
 
Pidän silti tätä ajattelumallia erikoisena, koska luulisi työttömälle maistuvan +6000 euroa vuodessa lisää ostovoimaa sekä lisää vapautta lappujen täyttämisestä ja niiden esittämisestä. Eroa syntyy myös toimeentulotukea saavan osalta siten, että perinnön saaminen ei vaikuta palkan saamiseen lainkaan mutta toimeentulotuen virtaaminen pysähtyy kuin seinään, kun saa esim. sukulaiseltaan perinnön.

Eli haluaisin mieluusti kuulla, että jos se 500 euroa ei riitä, niin kai sentään +800 euron hyppäys ostovoimassa saa työttömät aktivoitumaan vai onko oma täysi vapaa-aika niin arvokasta, että sekään ei vielä riitä?
Joillekkin on vapaa aika arvokkaampaa, mutta ei sitä yhteiskunnan tarvitse tietysti kustantaa. Ehkä työaika muotoja pitäisi saada joustavammaksi. Itsekin voisin tehdä 3pvä viikkoa ja palkka sen mukaan, pärjäisin aivan hyvin. Duunari aloilla nämä harvemmin on mahdollisia tai etätyöt.

Harva meistä kuolinvuotellaan kuitenkin haikailee että olisipa tultua tehtyä enemmän töitä.
 
Joillekkin on vapaa aika arvokkaampaa, mutta ei sitä yhteiskunnan tarvitse tietysti kustantaa. Ehkä työaika muotoja pitäisi saada joustavammaksi. Itsekin voisin tehdä 3pvä viikkoa ja palkka sen mukaan, pärjäisin aivan hyvin. Duunari aloilla nämä harvemmin on mahdollisia tai etätyöt.

Harva meistä kuolinvuotellaan kuitenkin haikailee että olisipa tultua tehtyä enemmän töitä.
Nelipäiväinne työviikko olisi asia, jonka voisi meilläkin ottaa kunnolla kokeiluun. Tämä hallitus ei sitä kuitenkaan tule tekemään. Britanniassa kokeilu toi hyötyjä työntekijöille sekä työnantajille. Suomessa SAK on ajanut tuota, EK taas vastustanut. Yrittäjät eivät luota tutkimuksiin.

"Suomen Yrittäjien kyselyssä kokeilusta kiinnostuneiden määrä kasvoi, jos palkkoja samalla alennetaan. Tällöin 37 prosenttia vastaajista olisi ollut valmis kokeiluun. 59 prosenttia yrityksistä ei kuitenkaan halunnut kokeilla lyhyempää työviikkoa edes palkan alennuksilla. "
 
Nelipäiväinne työviikko olisi asia, jonka voisi meilläkin ottaa kunnolla kokeiluun. Tämä hallitus ei sitä kuitenkaan tule tekemään. Britanniassa kokeilu toi hyötyjä työntekijöille sekä työnantajille. Suomessa SAK on ajanut tuota, EK taas vastustanut. Yrittäjät eivät luota tutkimuksiin.

"Suomen Yrittäjien kyselyssä kokeilusta kiinnostuneiden määrä kasvoi, jos palkkoja samalla alennetaan. Tällöin 37 prosenttia vastaajista olisi ollut valmis kokeiluun. 59 prosenttia yrityksistä ei kuitenkaan halunnut kokeilla lyhyempää työviikkoa edes palkan alennuksilla. "

Hallitus ei tietääkseni estä työntekijää neuvottelemasta työnantajansa kanssa sitä, että tekee töitä alennetulla 80% työajalla.

Että ei siihen nelipäiväiseen työviikkoon monien osalta tarvita mitään hallituksen päätöstä.

Ongelma vaan on se, että täällä pohjoismaissa vasemmistöhörhöt käytännössä vaativat, että sitä työaikaa pitäisi vähentää vähentämättä palkkaa samassa suhteessa, mikä taas on todella typerää tai epärehellistä. Tässä on oikeasti käytännössä kyse siitä, että vaaditaan efektiivistä tuntipalkan merkittävää korotusta, mutta valehdellaan siitä, mistä tässä on kyse.
 
Hallitus ei tietääkseni estä työntekijää neuvottelemasta työnantajansa kanssa sitä, että tekee töitä alennetulla 80% työajalla.

Että ei siihen nelipäiväiseen työviikkoon monien osalta tarvita mitään hallituksen päätöstä.

Ongelma vaan on se, että täällä pohjoismaissa vasemmistöhörhöt käytännössä vaativat, että sitä työaikaa pitäisi vähentää vähentämättä palkkaa samassa suhteessa, mikä taas on todella typerää tai epärehellistä. Tässä on oikeasti käytännössä kyse siitä, että vaaditaan efektiivistä tuntipalkan merkittävää korotusta, mutta valehdellaan siitä, mistä tässä on kyse.
Miksi muualla saadaan hyötyjä ilman kuukausipalkan alennusta? Suomalaiset johtajat ovat niin huonoja?

Suomessa edes palkanalennuksella ei sovi työnantajille. Vasemmistohörhöt aikoinaan saivat viisipäiväisen työviikon, jota oikeisto vastusti. He kun näkevät kaiken hyvän, joka tulee muille kuin itselle, hörhöilynä.
 
Mä en sinänsä epäile tutkimustuloksia, mutta olen lukenut useista vastaavista joissa hyödyt näkyvät hyvin selvinä aluksi kun ihmiset tiedostaen ja tiedostamatta tsemppaavat kokeilun aikana. Mutta pitdemmän ajan jälkeen muutoksen hyödyt alkavat kadota kun alun innostus ja viehätys katoaa. Näin ei välttämättä käy joka tilanteessa, mutta olisi kiinnostava nähdä pidemmän ajan vaikutuksia jotta saadaan eliminoitua tuo alun innostus.

Eli: jos kaikkien työaikaa vähennetään 20% ja pidetään palkka samana, veikkaan että alussa tehokkuus/aikayksikkö kasvaa, mutta pitkällä aikavälillä se laskee ja lopulta työn tuottavuus suhteessa kustannuksiin on heikompi kuin jos olisi pidetty alkup. työaika.
 
Miksi muualla saadaan hyötyjä ilman kuukausipalkan alennusta? Suomalaiset johtajat ovat niin huonoja?

Tuohon kokeiluun siis otti osaa n. 0.001% britannian yrityksistä. Ne hyvin harvat yritykset, jotka arvelivat, että se voisi toimia juuri heillä.

Suomessa edes palkanalennuksella ei sovi työnantajille.

Hyvin monille sopii.

Itsekin olen joskus ollut jonkin aikaa töissä 80% työajalla.


Suurin osa työntekijöistä ei täällä vaan tajua sitä, että tällaista voisi edes kysyä.
 
Viimeksi muokattu:
Tuohon kokeiluun siis otti osaa n. 0.001% britannian yrityksistä. Ne hyvin harvat yritykset, jotka arvelivat, että se voisi toimia juuri heillä.



Hyvin monille sopii.

Itsekin olen joskus ollut jonkin aikaa töissä 80% työajalla.


Suurin osa työntekijöistä ei täällä vaan tajua sitä, että tällaista voisi edes kysyä.
Meillä ainakin onnistuu ihan ilmoittamalla nelipäiväinen viikko…
 
Linkedinissä tuli itsellä vastaan juttu ihan täällä suomessa olevasta firmasta missä siirryttiin 4 päiväiseen viikkoon täydellä palkalla. En nyt löytänyt sitä enää mistään, mutta siellä oli käsittääkseni yli vuoden kokeiltu ja huomattu pelkkiä positiivisia vaikutuksia.
Tietenkään ei toimi jokaisella alalla, mutta tämä oli muistaakseni teollisuuden alan yritys ja siksi se juttu pisti silmään.

EDIT. Löytyi juttukin. YLE
 
Nelipäiväinne työviikko olisi asia, jonka voisi meilläkin ottaa kunnolla kokeiluun. Tämä hallitus ei sitä kuitenkaan tule tekemään. Britanniassa kokeilu toi hyötyjä työntekijöille sekä työnantajille. Suomessa SAK on ajanut tuota, EK taas vastustanut. Yrittäjät eivät luota tutkimuksiin.

"Suomen Yrittäjien kyselyssä kokeilusta kiinnostuneiden määrä kasvoi, jos palkkoja samalla alennetaan. Tällöin 37 prosenttia vastaajista olisi ollut valmis kokeiluun. 59 prosenttia yrityksistä ei kuitenkaan halunnut kokeilla lyhyempää työviikkoa edes palkan alennuksilla. "
Tuon kokeilun tuloksia ei tiedetä pitkällä aikavälillä (HS):
Talouslehti Financial Times huomauttaa, että pilottihankkeisiin lähtijät ovat jo valmiiksi sitoutuneet niihin. Tämä taas parantaa tuloksia.
Huolena on myös se, että tuottavuus taantuu takaisin entiselle tasolle, kun lyhyestä työviikosta on tullut pysyvä järjestely.

Onkohan SDP, Vasemmistoliitto tai SAK kokeillut tätä omassa toiminnassaan?
 
Linkedinissä tuli itsellä vastaan juttu ihan täällä suomessa olevasta firmasta missä siirryttiin 4 päiväiseen viikkoon täydellä palkalla. En nyt löytänyt sitä enää mistään, mutta siellä oli käsittääkseni yli vuoden kokeiltu ja huomattu pelkkiä positiivisia vaikutuksia.
Tietenkään ei toimi jokaisella alalla, mutta tämä oli muistaakseni teollisuuden alan yritys ja siksi se juttu pisti silmään.

... ja hallitus ei estänyt tätä.

Eli siis, miksi vasemmistolaiset vaativat, että hallituksen pitäisi määrätä pakolliseksi tai tehdä virallisia valtiollisia kampanjoita asioista, jotka voidaan toteuttaa ihan vapaaehtoisesti yksityisten ihmisten ja yritysten tasolla?

Miksi vapaus on vasemmistolle niin vaikea asia sallia? Miksi kaikki halutaan määrätä keskusjohtoisesti?
 

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
302 171
Viestejä
5 146 826
Jäsenet
82 103
Uusin jäsen
Pekkara

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom