Kotimaan politiikka

[pulatunnus]

No kumpi järkevämpi, nostetaan perustuloa jokaisen kansalaisen kohdalta tuon 1% edestä vai ei peritä sitä 1% maksua ollenkaan ja perustulo voi olla hieman pienempi? Tämä on oikeasti tosi helppo laskutoimitus jos miettii kannattavuutta.

Perustulo pienempi, ja sitten seuraava saman tyyllinne kohta, eli perustulo pienempi jne.

Mites luuletko, että löydät jonkun 2000-luvun jälkeen tehdyn tutkimuksen missä todetaan ettei ikävuosien 1-6 välissä kehityksellä ole lapsen tulevaisuuden kannalta mitään merkitystä? Tai onko puheenkehityksen tai muihin häiriöihin helpompi puuttua päiväkodissa vai ala-asteella? Nyt niitä kuuluisia valoja päälle. Vai heitätkö vaa näitä juttuja stetsonista 'just trust me bro' lähteenä?

Noin yleistäen aiheeseen liittyen taitaa löytyä (en etsi lähteitä), mutta jos tarkoitat että auttaako esim puheterapia, niin joo taitaa löytyä sitä tukevia.

Musta varhaiskasvatuksesta ja ennen kaikkea koulutusvaatimuksista säästäminen olisi kyllä täydellistä omaan jalkaan ampumista.

Jos ja kun varahaiskasvatuksella tarkoitetaan boomerien kutsumaa päivähoitoa, niin koulutusvaatimukset eivät ole ihan maaliin menneet. Perus idea on se että lapsille on turvallinen paikka kun huoltaja(t) ovat töissä. Toki siihen kuuluu että siellä ei ole ihan mitä sattuu henkilökuntaa.
Jos yhteiskunta haluaa vaikuttaa poliittisen ohjauksen mukaan lapsiin jo tuolloin, niin siellä tarvitaan henkilökuntaa joka osaa sen viestin viedä lapsille. Tässä poliittinen ohjaus ei tarkoita poliittisesti värittynyttä.
Jos tarkoitus löytää ja tarjota lisätukea yksilöille jotka sitä tarvitsevat, mainittu mm puheterapia, niin ei ole tehokasta käyttää resurssi kaikille, vaan käyttää se resurssi kohdennetetusti.

Nyt meillä kipuillaan sen takia että päivähoidessa(varahasikasvatus) ei ole päteviä tekijöitä aina riittävästi, ja ilman muuta kuullostaa korvaan pahalta. vaikka kyse osittain siitä että pätevyysvaatimuksia nostettu.

Musta varhaiskasvatuksesta ja ennen kaikkea koulutusvaatimuksista säästäminen olisi kyllä täydellistä omaan jalkaan ampumista.

Minimimi mitoitukset nostaa myös kustannuksia, eli jos idea kuitenkin on se hoito, turvallinen paikka siksi aikaan kun vanhemmat ovat töissä, jos pitää kustantaa hoito joka ok, laadukasta, korkeati koulutettujen huomassa, virikkeitä ym sisältävässä ympäristössä, niin vanhempi alkaa ynnään että onko siihen varaa. ja miettii edullisempai vaihtoehtoja.

Koska pidetään tärkeänä että vanhemmat ei jäisi kotiin hoitamaan lapsia, vaan palaisivat ripeästi töihin, niin pitäisi ne kustannuksetkin pitää kurissa.

Pakollinen esikoulu, senkin hyöty haitta vähän niin ja näin. Suurin etu on siinä että se on konstia saada nekin lapset julkisenpuolen silmän alle, jotka eivät julkisia päivähoitopalveluita käytä. Tässä kiistatta etunsa, mutta onko hintansa arvoinen, voisiko olla jotain muitakonsteja. Ehkä siellä tulee perustuslaki vastaa tai jotain muuta.


Mutta vaatimusten ja mitoitusten osalta pitää muistaa että jos niitä ei ole, niin markkinoille tulisi myös palveluita joissa ei olisi henkilökuntaan takaan edes kohtuu turvallista ymäpäristöä. Ja jokin mittari pitää olla millainen naama voidana päästää lasten kanssa, yksin, tai millaisia jonkun pätevämmän seurassa. Koska homma menee valinnoissa mekaanisemmaksi, niin joku lappu pitää olla osoittaan riittävä taso.

 

[ExtraEvil6666]

Noin yleistäen aiheeseen liittyen taitaa löytyä (en etsi lähteitä), mutta jos tarkoitat että auttaako esim puheterapia, niin joo taitaa löytyä sitä tukevia.

Tämä alkaa olla jo aika off-topic. Jos ajatellaan lasta, jolla on puheen haasteita, niin auttaako siihen parhaiten se, että hän käy pari kertaa kuussa puheterapeutilla (jos sinne edes pääsee, monessa paikkaa joutuu jonottamaan kuukausia), vai että päiväkodin henkilöstö on koulutettu tukemaan tällaista lasta jokapäiväisessä arjessa.

 

[Jan11]

Sulle ei nyt ole valjennut se, että tässä ei ole kyse omien lasten kasvattamisesta, vaan muiden lasten kasvattamisesta, nämä ovat kaksi eri asiaa. On eri asia kasvattaa muiden lapsia kuin omia lapsia. Aivan yhtä perustellusti voisi sanoa, että mitä niitä opettajia kouluttaa, kyllähän hoitotäti voi opettaa ihan yhtä hyvin. Laajemmin on myös kyse siitä, miten reagoidaan esimerkiksi erilaisiin haasteisiin, joita perheillä ja lapsilla on. Päiväkotien työntekijät ovat ihan tutkimustenkin mukaan niitä, jotka näkevät lapsen tilanteen objektiivisimmin, vanhemmat ovat liian lähellä ja esimerkiksi neuvola liian kaukana.

Ja ilmeisesti sinulla on myös se käsitys, että päiväkodin työntekijät ovat kaikki korkeakoulutettuja, näin ei ole, lastenhoitajaksi pääsee ihan perustutkinnolla. Päiväkodissa pitää kuitenkin olla myös korkeakoulutettuja, jotka vastaavat pitkälle koko päiväkodin toiminnan organisoimisesta ja etenkin heidän palkkauksensa on varsin matala.

Kukaan ei tässä sitä ole kieltänyt, että eikö myös kotona olleet lapset pääosin pärjää aivan yhtä hyvin, kuin päiväkodissakin olleet. Päiväkodista hyötyvät eniten ne lapset, joiden kotona kaikki ei ole ok ja joille ne turvalliset aikuiset saattavat olla siellä päiväkodissa.

Päiväkodeissa on muuten valtava pula työntekijöistä, eikö silloin palkkoja tulisi nostaa, että työntekijöitä saadaan?

Lisäksi jos mennään isoon tilastomassaan, niin varhaiskasvatukseen osallistumisella on tutkitusti yhteys parempiin pisa-tuloksiin (15-vuotiaana) kun vanhempien koulutustaso vakioidaan jo ihan kotimaisenkin aineiston perusteella, ruotsalainen tutkimus sieltä on löytänyt myös yhteyden korkeampaan koulutustasoon ja elinkaariansioihin. Mutta nämä toki siinä mielessä varauksella, että Ruotsissa varhaiskasvatukseen osallistumattomuus on todella vähäistä.

Sitä en oikeastaan ymmärrä, miksi kukaan vastustaa korkeakoulutettuja varhaiskasvattajia. Hehän siis ei lue maistereiksi, vaan kasvatustieteen kandeiksi, eli se yliopistokoulutus on heillä kolmevuotinen. Okei, osalla menee neljä kun ahnehtivat sivuaineita, mutta kolme vuotta on se opinto-oppaan juoksutus.
Sama kolme-neljä vuotta menee sillä varhaiskasvatuksen sosionomilla (amk:ssa) tai kolme vuotta lastenhoitajaksi erikoistuvalla lähihoitajalla siellä ammatillisessa oppilaitoksessa (jos lukio tai muu tutkinto on ennestään käytynä, tämä toki lyhenee kahteen-kahteen ja puoleen vuoteen).

 

[hkultala]

Sitä en oikeastaan ymmärrä, miksi kukaan vastustaa korkeakoulutettuja varhaiskasvattajia. Hehän siis ei lue maistereiksi, vaan kasvatustieteen kandeiksi, eli se yliopistokoulutus on heillä kolmevuotinen. Okei, osalla menee neljä kun ahnehtivat sivuaineita, mutta kolme vuotta on se opinto-oppaan juoksutus.
Sama kolme-neljä vuotta menee sillä varhaiskasvatuksen sosionomilla (amk:ssa) tai kolme vuotta lastenhoitajaksi erikoistuvalla lähihoitajalla siellä ammatillisessa oppilaitoksessa (jos lukio tai muu tutkinto on ennestään käytynä, tämä toki lyhenee kahteen-kahteen ja puoleen vuoteen).

Jälleen kerran tämä ero vasemmistolaisessa ja oikeistolaisessa ajatustavassa.

Se, että ei pakoteta jotain ei ole sen vastustamista. Vaan että mahdollistetaan tilanteen mukaan toinen, halvempi vaihtoehto.

 

[No Future]

Jälleen kerran tämä ero vasemmistolaisessa ja oikeistolaisessa ajatustavassa.

Se, että ei pakoteta jotain ei ole sen vastustamista. Vaan että mahdollistetaan tilanteen mukaan toinen, halvempi vaihtoehto.

Nythän ei ole tarjolla sitä halpaa eikä kallista vaihtoehtoa, kun porukka on kyrpiintynyt työoloihinsa ja liksoihinsa eikä tekijöitä ole.

 

[ExtraEvil6666]

Jälleen kerran tämä ero vasemmistolaisessa ja oikeistolaisessa ajatustavassa.

Se, että ei pakoteta jotain ei ole sen vastustamista. Vaan että mahdollistetaan tilanteen mukaan toinen, halvempi vaihtoehto.

Jokainenhan on ihan vapaa järjestämään oman lapsensa hoidon, miten haluaa. Yhteiskunnan järjestämässä tai maksamassa palvelussa on hyvä olla olemassa laatustandardit jo ihan vastuukysymysten vuoksi.

 

[draco76]

Jälleen kerran tämä ero vasemmistolaisessa ja oikeistolaisessa ajatustavassa.

Se, että ei pakoteta jotain ei ole sen vastustamista. Vaan että mahdollistetaan tilanteen mukaan toinen, halvempi vaihtoehto.

Perhepäivähoitajat eivät ole korkeakoulutettuja. Au-Pair saattaa olla halvin, joten vaihtoehtoja on.

 

[Jan11]

Jälleen kerran tämä ero vasemmistolaisessa ja oikeistolaisessa ajatustavassa.

Se, että ei pakoteta jotain ei ole sen vastustamista. Vaan että mahdollistetaan tilanteen mukaan toinen, halvempi vaihtoehto.

En ymmärrä miksi asiaa pitää naittaa vasemmistolaisuuteen ja oikeistolaisuuteen.
En ainakaan itse ollenkaan ottanut kantaa lainsäädäntöön, vaan osan keskustelijoista asenteeseen missä korkeakoulutettuja varhaiskasvattajia verrataan naapurin täteihin.

Muutoinkin huomauttaisin, että jos vasemmalla mielellään käytetään sitovia määräyksiä, tehdään oikealla usein sama talousohjauksella. Ts. oikealla saatettaisiin päätyä saman suuntaiseen ratkaisuun siten, että henkilökunnan laatu eli koulutustaso on laskutusperuste. Itseasiassa nykyisessä julkisen ja kunnallisen varhaiskasvatuksen yhdistelmässä se saattaisi olla puhdasta lainsäädäntövelvoitetta tehokkaampi tapa, sillä lain rikkominen näyttää olevan varsin yleistä.

 

[timppeli]

Ja ilmeisesti sinulla on myös se käsitys, että päiväkodin työntekijät ovat kaikki korkeakoulutettuja, näin ei ole, lastenhoitajaksi pääsee ihan perustutkinnolla. Päiväkodissa pitää kuitenkin olla myös korkeakoulutettuja, jotka vastaavat pitkälle koko päiväkodin toiminnan organisoimisesta ja etenkin heidän palkkauksensa on varsin matala.

En milloinkaan väittänyt että päiväkodeissa muka kaikkien pitää (lain mukaan) olla korkeakoulutettuja, vaan että tietty määrä on lailla määrätty, ja eikös sitäkin kiintiötä nostettu?

Siinä vaiheessa on turha ulista miksei löydy tarpeeksi yliopiston käyneitä opettajia päiväkoteihin kun määrätään joku pakollinen määrä niitä jokaiseen päiväkotiin, vaikka kaikkiin heille, ainakaan niin suurelle määrälle, ei välttämättä edes olisi tarvetta. Lisäksi pyrkimys siihen että kaikkien lasten pitäisi mennä päiväkotiin vain pahentaa tilannetta.

Se että yliopistopäiväkotitädeistä on pula jonkun keinotekoisen lakivaatimuksen takia (ja siksi virkoja on täyttämättä), on eri asia kuin se että tuollaisia ei saada tarpeeksi todelliseen tarpeeseen verrattuna.

Päiväkodeissa on muuten valtava pula työntekijöistä, eikö silloin palkkoja tulisi nostaa, että työntekijöitä saadaan?

Tuo on vain ja ainoastaan palkanmaksajan eli työnantajan päänsärky. Jos heidän mielestään työntekijöitä oikeasti tarvitaan lisää, sitten heidän pitää keksiä miten heitä sinne saadaan, vaikka sitten palkkoja nostamalla, kunhan ensin keksivät mistä saavat rahat siihen, joko kuntaveroa nostamalla tai korottamalla päivähoitomaksuja, jotka sitten saattaisivat aiheuttaa myös älähdystä kuntalaisissa.

 

[timppeli]

Tärkeästä työstä on maksettava riittävä korvaus.

Joka on euroiksi muunnettuna mikä? Päteekö sama summa myös kaikkiin muihin ammattiryhmiin, siivoojista ahtajiin, vai onko töiden tärkeydessä eroja? Kuka arvioi eri ammattien tärkeyden toisiinsa verrattuna?

SDP:n Timo Harakka ei ainakaan tunnu arvostavan mäkkärityöntekijöiden työtä korkealle, shampanjasosialisti kun on:

Riikka Purra nosti kansanedustajan ”ivallisen” välihuudon tikunnokkaan – Sdp vaatii nyt anteeksipyyntöä

Valtiovarainministeri Riikka Purraa syytetään faktojen vääristelystä.

www.is.fi

En vähättelisi varhaiskasvatuksen ammattilaisten työtä.

Minä en sen enempää vähättelisi kuin liioittelisi sitä.

Varhaiskasvatuksen positiivisista vaikutuksista on olemassa tutkimustuloksia. Vaikka on väsyttävää, että tästäkin aiheesta tulee maahanmuuttokeskustelua jonkun mieltä kiihottavan fantasiatarinan kera, todettakoon että tutkimuksissa on ilmennyt että maahanmuuttajataustaiset lapset hyötyvät merkittävästi varhaiskasvatuksesta. Mielestäni on päivänselvää että kotouttamiselle ja suomalaiseen yhteiskuntaan sopeutumiselle on hyödyksi jos on pienestä pitäen ollut suomalaisten lasten kanssa, oppimassa mitä suomalaisessa varhaiskasvatuksessa opetetaan.

Jos tuo on se tärkein syy yliopistokoulutettujen tarhatätien suurelle tarpeelle ja maahanmuuttajataaperoiden jengiytymiselle, asiaan löytyy muitakin ratkaisuja jotka eivät ainakaan enää pahenna tilannetta ja lisää yliopistotarhatätien tarvetta entisestään.

 

[draco76]

Tuo on vain ja ainoastaan palkanmaksajan eli työnantajan päänsärky. Jos heidän mielestään työntekijöitä oikeasti tarvitaan lisää, sitten heidän pitää keksiä miten heitä sinne saadaan, vaikka sitten palkkoja nostamalla, kunhan ensin keksivät mistä saavat rahat siihen, joko kuntaveroa nostamalla tai korottamalla päivähoitomaksuja, jotka sitten saattaisivat aiheuttaa myös älähdystä kuntalaisissa.

Päivähoitomaksujen hintakatto taitaa ola hallituksen heiniä? Kunta voi määrätä kuntaveron kylläkin. Toisaalta taas monen kunnan mielestä on parempi toimia vajaamiehityksellä, kun pakkoa ei ole.

 

[ExtraEvil6666]

En milloinkaan väittänyt että päiväkodeissa muka kaikkien pitää (lain mukaan) olla korkeakoulutettuja, vaan että tietty määrä on lailla määrätty, ja eikös sitäkin kiintiötä nostettu?

Siinä vaiheessa on turha ulista miksei löydy tarpeeksi yliopiston käyneitä opettajia päiväkoteihin kun määrätään joku pakollinen määrä niitä jokaiseen päiväkotiin, vaikka kaikkiin heille, ainakaan niin suurelle määrälle, ei välttämättä edes olisi tarvetta. Lisäksi pyrkimys siihen että kaikkien lasten pitäisi mennä päiväkotiin vain pahentaa tilannetta.

Se että yliopistopäiväkotitädeistä on pula jonkun keinotekoisen lakivaatimuksen takia (ja siksi virkoja on täyttämättä), on eri asia kuin se että tuollaisia ei saada tarpeeksi todelliseen tarpeeseen verrattuna.

Kuinka monta varhaiskasvatuksen opettajaa mielestäsi pitäisi päiväkodeissa olla (suhteessa nykyiseen lainsäädäntöön) ja mihin perustat tämän näkemyksen? Tutkimuksesta tiedämme, että hyvin koulutettu henkilöstö parantaa varhaiskasvatuksen laatua ja lasten hyvinvointia. Toki tämä ei tarkoita, että kaikkien työntekijöiden pitäisi olla korkeakoulutettuja.

Nykyisen lainsäädännön koulutusvaatimuksethan on muuten säätänyt Sipilän hallitus.

Tuo on vain ja ainoastaan palkanmaksajan eli työnantajan päänsärky. Jos heidän mielestään työntekijöitä oikeasti tarvitaan lisää, sitten heidän pitää keksiä miten heitä sinne saadaan, vaikka sitten palkkoja nostamalla, kunhan ensin keksivät mistä saavat rahat siihen, joko kuntaveroa nostamalla tai korottamalla päivähoitomaksuja, jotka sitten saattaisivat aiheuttaa myös älähdystä kuntalaisissa.

Yleensä, jos työvoimaa ei saada, niin palkkoja tai etuja nostetaan. Sosiaali-, terveys- ja kasvatusaloilla tämä ei näytä toimivan.

 

[timppeli]

Kuinka monta varhaiskasvatuksen opettajaa mielestäsi pitäisi päiväkodeissa olla (suhteessa nykyiseen lainsäädäntöön) ja mihin perustat tämän näkemyksen?

Ehkä kysymyksen asettelu on jo väärin, esim. olettaen että kaikissa päiväkodeissa pitäisi olla samat kiintiöt ja kriteerit.

Jos ylikoulutettujen tarhatätien tarve kulminoituu lähinnä ns. haasteellisiin lapsiin, ehkä tätä toimintaa voisi keskittää haasteellisten lasten päiväkoteihin, joihin sitten niitä ylikoulutettuja saattaisi riittää paremmin ja haasteelliset lapset saisivat enemmän tukea ja turvaa pahalta maailmalta, kuin jokaiseen päiväkotiin ripoteltuilta ylikouluttautuneilta?

Tämä käsittääkseni toimii jo kouluissa, ei läheskään kaikissa kouluissa taida olla erillisiä luokkia esim. erityistä tukea tarvitseville oppilaille vaan kyseisiä toimintoja keskitetään joihinkin isompiin kouluihin.

Yleensä, jos työvoimaa ei saada, niin palkkoja tai etuja nostetaan. Sosiaali-, terveys- ja kasvatusaloilla tämä ei näytä toimivan.

Johtunee lähinnä siitä että kyseessä on julkinen ala. Sama syy miksi armeijan lentäjät eivät saa samaa palkkaa kuin Finnairin lentäjät.

 

[timppeli]

Päivähoitomaksujen hintakatto taitaa ola hallituksen heiniä?

Voi olla, en tiedä. Siinä ainakin olisi hyvä selitys miksi päiväkotihoitajien ja -opettajien palkat eivät voi nousta,, jos valtio estää kuntia korottamasta tulopuolta.

Toisaalta taas monen kunnan mielestä on parempi toimia vajaamiehityksellä, kun pakkoa ei ole.

Ainakaan mitään valtion määräämää pakkoa ei saa olla, jos toisella kädellä estetään kuntia hankkimasta lisärahoistusta päivähoidolle esim. päivähoitomaksuja korottamalla..

 

[ExtraEvil6666]

Ehkä kysymyksen asettelu on jo väärin, esim. olettaen että kaikissa päiväkodeissa pitäisi olla samat kiintiöt ja kriteerit.

Jos ylikoulutettujen tarhatätien tarve kulminoituu lähinnä ns. haasteellisiin lapsiin, ehkä tätä toimintaa voisi keskittää haasteellisten lasten päiväkoteihin, joihin sitten niitä ylikoulutettuja saattaisi riittää paremmin ja haasteelliset lapset saisivat enemmän tukea ja turvaa pahalta maailmalta, kuin jokaiseen päiväkotiin ripoteltuilta ylikouluttautuneilta?

Tämä käsittääkseni toimii jo kouluissa, ei läheskään kaikissa kouluissa taida olla erillisiä luokkia esim. erityistä tukea tarvitseville oppilaille vaan kyseisiä toimintoja keskitetään joihinkin isompiin kouluihin.

Kyllä julkisella tuella toimivilla päiväkodeilla pitää ilman muuta olla laatukriteerit, jotka ne täyttävät sekä henkilöstön määrän että koulutuksen osalla. Se on jo osa lasten oikeusturvaa.

Ajattelit siis, että olisi hyvä ajatus palata entisaikojen segregaatioon, jossa ne lapset, joiden kasvussa on haasteita vietäisiin omasta lähipäiväkodista jonnekin muualle pois silmistä. Vaikka inkluusiossakin on omat ongelmansa, niin kukaan ei kaipaa tuota takaisin.

Kouluissa on kyllä viime vuodet toimittu inkluusion periaatteella, jossa lapset saavat tuen omassa lähikoulussaan. Erityiskouluja on, mutta silloin puhutaan jo esimerkiksi vähintään keskivaikeasta vammaisuudesta tai sitten ollaan esimerkiksi viimesijaisen lastensuojelun piirissä.

Johtunee lähinnä siitä että kyseessä on julkinen ala. Sama syy miksi armeijan lentäjät eivät saa samaa palkkaa kuin Finnairin lentäjät.

Mutta on turha sitten itkeä työvoiman perään, jos se työvoima lähtee paremmin palkattuihin hommiin.

 

[draco76]

Voi olla, en tiedä. Siinä ainakin olisi hyvä selitys miksi päiväkotihoitajien ja -opettajien palkat eivät voi nousta,, jos valtio estää kuntia korottamasta tulopuolta.


Ainakaan mitään valtion määräämää pakkoa ei saa olla, jos toisella kädellä estetään kuntia hankkimasta lisärahoistusta päivähoidolle esim. päivähoitomaksuja korottamalla..

Kuntaveron nosto on kunnan ratkaisu asiaan, jos ei kykene hoitamaan tehtäviään. Kunnan tehtävät ovat muutenkin laissa, ei lisävaatimukset olisi sen kummempia. Valtionosuudet ovat keino miten valtio tasaa kuntien menoja. Sitten epäkelpoja kuntia voi yhdistää, jotta saadaan vahvempi kunta aikaan.

 

[timppeli]

Kouluissa on kyllä viime vuodet toimittu inkluusion periaatteella, jossa lapset saavat tuen omassa lähikoulussaan.

Tämän inkluusion täydellisestä epäonnistumisesta mm. opettajat ovat valittaneet:

Nyt puhuvat opettajat: Monessa luokassa vallitsee kaaos – ”Lääkkeeksi tarjotaan konsultin piirileikkikoulutusta”

”Inkluusio” on ajatuksena kaunis. Sillä ajetaan oppilaiden yhdenvertaisuutta koulussa. Käytännössä tilanne on kuitenkin monessa luokkahuoneessa kovin toisenlainen. Opettajien mukaan monet luokat ovat nyt sillisalaatteja, joissa kukaan ei opi kunnolla.

www.is.fi

Vassarikuntapoliitikkojen mielestä se puolestaan on tosi jees juttu eikä siinä ole mitään ongelmia.

Erityiskouluja on, mutta silloin puhutaan jo esimerkiksi vähintään keskivaikeasta vammaisuudesta tai sitten ollaan esimerkiksi viimesijaisen lastensuojelun piirissä.

Ei puhuta. Lähipiiristä on tuostakin kokemusta.

Mutta on turha sitten itkeä työvoiman perään, jos se työvoima lähtee paremmin palkattuihin hommiin.

Eli minne? Yksityisiin päiväkoteihin opettajiksi?

Jos kuntien päiväkotien palkkoja halutaan ylös, ensinkin pitäisi luopua tai ainakin korottaa aiemmin mainittuja päivähoitomaksujen hintakattoja, ja keillä on vapautus kyseisistä maksuista.

 

[ExtraEvil6666]

Tämän inkluusion täydellisestä epäonnistumisesta mm. opettajat ovat valittaneet:

Nyt puhuvat opettajat: Monessa luokassa vallitsee kaaos – ”Lääkkeeksi tarjotaan konsultin piirileikkikoulutusta”

”Inkluusio” on ajatuksena kaunis. Sillä ajetaan oppilaiden yhdenvertaisuutta koulussa. Käytännössä tilanne on kuitenkin monessa luokkahuoneessa kovin toisenlainen. Opettajien mukaan monet luokat ovat nyt sillisalaatteja, joissa kukaan ei opi kunnolla.

www.is.fi

Vassarikuntapoliitikkojen mielestä se puolestaan on tosi jees juttu eikä siinä ole mitään ongelmia.

Kuten jutussakin todetaan. Inkluusio ei toimi, jos sen toteuttamiseen ei ole resursseja. Tämä sama tulee eteen jatkuvasti. Kukaan tuskin kaipaa sitä, että haastavat lapset ja nuoret eristetään vain omiin luokkiinsa. Mutta jos ei anneta resursseja siihen, että he voivat toimia omassa luokassaan, ei sekään toimi.

Joidenkin maiden kokeilemaan täydelliseen inkluusioon (esimerkiksi Italia) en itse usko, aina on niitä, jotka tarvitsevat niin vahvan tuen, ettei sitä tavallisessa luokkaympäristössä voi toteuttaa.

Suomen mielenterveyshoito on hyvä esimerkki samanlaisesta kehityksestä. 1980 -luvun lopussa päätettiin, että laitosjärjestelmää aletaan purkamaan. Ei ollut mitään järkeä pitää ihmisiä vuosikymmeniä laitoksissa, kun he tuella pärjäisivät myös laitoksen ulkopuolella. Laitokset purettiin, mutta avohoidon kehitys tyssäsi 90-luvun lamaan. Nyt sitten ollaan suurissa ongelmissa.

Ei puhuta. Lähipiiristä on tuostakin kokemusta.

Tarkoitatko nyt erityiskoulua vai erityisen tuen päätöstä? Erityiskouluissa opiskelee 0,6 prosenttia peruskouluikäisistä. Olen aika varma, että paljon useammalla on jokin koulunkäyntiä haittaava haaste.

Eli minne? Yksityisiin päiväkoteihin opettajiksi?

Jos kuntien päiväkotien palkkoja halutaan ylös, ensinkin pitäisi luopua tai ainakin korottaa aiemmin mainittuja päivähoitomaksujen hintakattoja, ja keillä on vapautus kyseisistä maksuista.

Yksityisellä voi joissakin tapauksissa tienata paremmin, mutta osa lähtee ihan toisille aloille tai lukee korkeamman tutkinnon.

 

[Disfear]

Inkluusiosta puhuttaessa on käsittääkseni tärkeää ymmärtää, ettei ole olemassa vain yhdenlaista inkluusiota. Keskustelussa välillä tuntuu, että sitä käytetään kuvaamaan yhdenlaista vahvasti epäonnistunutta toteutustapaa, jossa ihan kaikki lisätukea eri tasoilla tarvitsevat lapset on dumpattu aina samaan luokkaan koulussa, jossa resurssit jäävät auttamatta puolitiehen. Välillä sillä jopa käytetään silloin, kun halutaan valittaa maahanmuuttajien kielitaidosta. Ainakin useamman opettajan kanssa pääkaupunkiseudulla jutellessa on tullut se kuva, että joissain kouluissa inkluusio on mokattu mutta joissain kouluissa se taas toimii ihan hyvin.

En sitten tiedä onko se parasta keskustelulle puhua siitä niin, että kaikki inkluusio kaikkialla on pahasta ja sen takia vasemmistopoliitikotkin ovat tyhmiä, koska kannattavat inkluusiota jollain tavalla. Sitä en kyllä kiistä, etteikö opettajien työtaakka olisi kasvanut aivan tarpeettomasti monestakin syystä.

 

[timppeli]

Tarkoitatko nyt erityiskoulua vai erityisen tuen päätöstä? Erityiskouluissa opiskelee 0,6 prosenttia peruskouluikäisistä. Olen aika varma, että paljon useammalla on jokin koulunkäyntiä haittaava haaste.

Ei vaan viittaan siihen ettei läheskään kaikissa kouluissa ole esim. erillisiä luokkia eirtyistä tukea tarvitseville lapsille, mistä syystä enemmän tukea tarvitseva oppilas saatetaan ohjata lähikoulun sijasta kauempana sijaitsevaan isompaan kouluun, missä on tarjota enemmän tukea jopa erillisen luokan muodossa.

Se ei ole sama kuin väittämäsi "vähintään keskivaikea vammaisuus". Sellaiselle luokalle voidaan ohjata esim. jos diagnoosina on puheenkehityksen häiriö, ilman diagnoosia "vähintään keskivaikeasta vammaisuudesta".

 

[draco76]

Vassarikuntapoliitikkojen mielestä se puolestaan on tosi jees juttu eikä siinä ole mitään ongelmia.

Sama koskee oikeistopolitiikkoja.

 

[timppeli]

Sama koskee oikeistopolitiikkoja.

Jos viittaat viherkokoomuslaisiin kuten Valtonen, eivät ne mitään oikeistopoliitikkoja ole.

 

[Disfear]

Onneksi ainakin täällä ketjussa kuin ketjussa vältetään vastakkainasettelua.

 

[No Future]

Jos viittaat viherkokoomuslaisiin kuten Valtonen, eivät ne mitään oikeistopoliitikkoja ole.

Miksi true-oikeistopoliitikko vastustaisi minkäänlaista inkluusiota kouluissa? Sehän on todennäköisesti ylivoimaisesti halvin tapa toteuttaa yksittäinen palvelu.

 

[timppeli]

Onneksi ainakin täällä ketjussa kuin ketjussa vältetään vastakkainasettelua.

Näinhän se on, kaikkien pitääkin olla kaikesta asioista yksimielisiä, Ja jos nyt jotain pientä mielipide-eroa joskus löytyisikin, toivottavasti molemmat kiirehtivät sanomaan että tuo onkin tosi hyvä näkökanta jota en ole tullut koskaan ajatelleeksikaan, ja totta kai omista ideologioistaan yms. on valmis samantien luopumaan ja korvaamaan ne toisilla.

Minulle on ainakin kerran elämässäni tapahtunut noin. Olin aikoinaan kova maahanmuuttokriitikoiden vastustaja ja tällaisilla palstoilla kovasti tappelemassa ns. maahanmuuttokriitikoiden ja Halla-aho-fanittajien kanssa, mutta vähä vähältä nuivistuin, varsinkin kun opin että jotkut luuloni esim. Suomen turvapaikkapolitiikasta ja turvapaikanhakijoista osoittautuivat täysin vääriksi. Hassua sinänsä että Halla-aho on itsekin kertonut aikoinaan samanlaisen tarinan, esim. että hän oli jopa ennen äänestänyt vihreitä ja myös sanallisesti hyökännyt maahanmuuttoa vastustavia "äärikoikeistolaisia" vastaan netin foorumeilla, mutta sitten suomut tippuivat silmiltä...

Rasisti en ole edelleenkään vaikka rasismin määritelmää on yritetty kovasti laventaa viime aikoina, tarkoittamaan kaikkea muutakin kuin rasismia.

 

[ExtraEvil6666]

Ei vaan viittaan siihen ettei läheskään kaikissa kouluissa ole esim. erillisiä luokkia eirtyistä tukea tarvitseville lapsille, mistä syystä enemmän tukea tarvitseva oppilas saatetaan ohjata lähikoulun sijasta kauempana sijaitsevaan isompaan kouluun, missä on tarjota enemmän tukea jopa erillisen luokan muodossa.

Se ei ole sama kuin väittämäsi "vähintään keskivaikea vammaisuus". Sellaiselle luokalle voidaan ohjata esim. jos diagnoosina on puheenkehityksen häiriö, ilman diagnoosia "vähintään keskivaikeasta vammaisuudesta".

Ei kouluissa olekaan pääasiassa enää erityisluokkia, ne on suurimmassa osassa lakkautettu. Niissäkin, joissa on, niin vähintään osa opetuksesta järjestetään tavallisissa luokissa ja tavoite on palata tavalliseen luokkaan.

Erityisluokkien ongelma on se, että ihan tutkitusti oppilaat oppivat vähemmän erityisluokassa kuin tavallisessa luokassa. Oppiladen siirtäminen omasta ympäristöstään muualle saattaa jo itsessään aiheuttaa ongelma, erityisesti sellaisten oppilaiden kohdalla, joilla jo muutenkin on haasteita.

Minä puhuin erityiskouluista, en erityisluokista.

 

[timppeli]

Miksi true-oikeistopoliitikko vastustaisi minkäänlaista inkluusiota kouluissa? Sehän on todennäköisesti ylivoimaisesti halvin tapa toteuttaa yksittäinen palvelu.

Jaa? Joku toinen juuri väitti että inkluusio epäonnistui juuri lisäresurssien eli lisärahan puutteen takia, sinä sanot että se on halvin tapa?

Toki inkluusiokysymystä pahentaa kovasti holtiton maahanmuutto vääränlaisista ja ongelmallisista kulttuureista, inkluusio tai esittämäsi vaihtoehto sille ovat kuitenkin vain oireiden hoitamista, eivät syyn.

 

[timppeli]

Ei kouluissa olekaan pääasiassa enää erityisluokkia

Enkä minä mistään erityisluokista tai tarkkisoppilaista puhunutkaan. En puhu luokista minne kerätään huonosti käyttäytyvät lapset, vaan erinäisistä syistä oppimishäiriöisistä lapsista. Kyllä, tällaisia isompia kouluja on joissa tällaista tehokkaampaa ja kohdistutempaa tukea voidaan tarjota, vaikka koulussa muuten on myös tavallisia luokkia ja oppilaita.

Minä puhuin erityiskouluista, en erityisluokista.

Minä en puhu kummastakaan. Puhun esim. pienluokista joissa opetuksesta huolehtii erityisluokanopettaja, mahdollisesti koulunkäyntiavustajien tukemana. Jos esim. tällaiselle katsotaan tarvetta oppilaan kohdalla, sitä ei läheskään aina tarjota lähikoulussa, vaan kauempana olevassa isommassa koulussa. Eikä sinne pääsemiseen tarvita diagnoosia "vähintään keskivaikeasta vammaisuudesta".

 

[OscarK]

Inkluusio ei toimi koskaan, missään tilanteessa. Inkluusio pitää jo konseptina sisällään sen, että siitä on haittaa kaikille muille paitsi niille paskasakkiin kuuluville, joita inkluusiolla tuodaan muiden ihmisten keskuuteen.

Otetaan esimerkki tuosta uutisesta: "Parhaimmillaan inkluusio kehittää erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden oppimista, parantaa heidän asemaansa kouluyhteisössä ja auttaa muita oppilaita hyväksymään erilaisuutta. Kaikki oppivat toisiltaan."

Tämä boldattu nimenomaan ei toteudu. Pääsääntöisesti nämä muut oppilaat alkavat entistä enemmän vihaamaan erilaisuutta, koska tämä "erilaisuus" aiheuttaa heille päivittäin haittaa.

 

[draco76]

Jaa? Joku toinen juuri väitti että inkluusio epäonnistui juuri lisäresurssien eli lisärahan puutteen takia, sinä sanot että se on halvin tapa?

Toki inkluusiokysymystä pahentaa kovasti holtiton maahanmuutto vääränlaisista ja ongelmallisista kulttuureista, inkluusio tai esittämäsi vaihtoehto sille ovat kuitenkin vain oireiden hoitamista, eivät syyn.

Se on halvin tapa, jos ei välitä onnistumisesta oikeistopolitiikon tapaan, vaan vain rahasta. Jos inkluusiosta haluaa toimivan, se maksaa ylimääräistä verrattuna erillisluokkiin.

 

[OscarK]

Se on halvin tapa, jos ei välitä onnistumisesta oikeistopolitiikon tapaan, vaan vain rahasta. Jos inkluusiosta haluaa toimivan, se maksaa ylimääräistä verrattuna erillisluokkiin.

Mutta miksi käyttää yhtään ylimääräistä resurssia siihen, että voidaan paskasakkia pitää väkisin muiden keskuudessa, kun ei se siitä paskasakista tee yhtään vähempää paskasakkia? Aiheuttaa vain haittaa ja kuluja muille.

 

[Disfear]

Inkluusio ei toimi koskaan, missään tilanteessa. Inkluusio pitää jo konseptina sisällään sen, että siitä on haittaa kaikille muille paitsi niille paskasakkiin kuuluville, joita inkluusiolla tuodaan muiden ihmisten keskuuteen.

Otetaan esimerkki tuosta uutisesta: "Parhaimmillaan inkluusio kehittää erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden oppimista, parantaa heidän asemaansa kouluyhteisössä ja auttaa muita oppilaita hyväksymään erilaisuutta. Kaikki oppivat toisiltaan."

Tämä boldattu nimenomaan ei toteudu. Pääsääntöisesti nämä muut oppilaat alkavat entistä enemmän vihaamaan erilaisuutta, koska tämä "erilaisuus" aiheuttaa heille päivittäin haittaa.

Ei inkluusiolla mukaan otettavat oppilaat ole paskasakkia ja inkluusio voi toimia hyvin. Tämä on fakta.

 

[OscarK]

Ei inkluusiolla mukaan otettavat oppilaat ole paskasakkia ja inkluusio voi toimia hyvin. Tämä on fakta.

Sinulla on varmasti esittää jotain näyttöä siitä, että inkluusio olisi joskus toiminut? Kokemukset vain osoittavat, että siitä on aina ollut vain haittaa.

 

[ExtraEvil6666]

Enkä minä mistään erityisluokista tai tarkkisoppilaista puhunutkaan. En puhu luokista minne kerätään huonosti käyttäytyvät lapset, vaan erinäisistä syistä oppimishäiriöisistä lapsista. Kyllä, tällaisia isompia kouluja on joissa tällaista tehokkaampaa ja kohdistutempaa tukea voidaan tarjota, vaikka koulussa muuten on myös tavallisia luokkia ja oppilaita.


Minä en puhu kummastakaan. Puhun esim. pienluokista joissa opetuksesta huolehtii erityisluokanopettaja, mahdollisesti koulunkäyntiavustajien tukemana. Jos esim. tällaiselle katsotaan tarvetta oppilaan kohdalla, sitä ei läheskään aina tarjota lähikoulussa, vaan kauempana olevassa isommassa koulussa. Eikä sinne pääsemiseen tarvita diagnoosia "vähintään keskivaikeasta vammaisuudesta".

Pienluokka, jossa toimii erityiopettaja ja johon on sijoitettu lapsia/nuoria, joilla on oppimisen haasteita on de facto erityisluokka. Näistä on pääasiassa luovuttu, eikä lapsia kovin herkästi siirretä omasta lähikoulustaan näihin, koska se siirto saattaa aiheuttaa enemmän ongelmia. Lisäksi erityisluokkien tulokset eivät ole olleet kovin hyviä.

Erityiskoulut ovat sitten vielä erikseen.

 

[Tommy Goldfish]

Mutta miksi käyttää yhtään ylimääräistä resurssia siihen, että voidaan paskasakkia pitää väkisin muiden keskuudessa, kun ei se siitä paskasakista tee yhtään vähempää paskasakkia? Aiheuttaa vain haittaa ja kuluja muille.

Jos paskasäkin määritelmä haetaan vaikka yleisestä mielipiteestä, niin ratkaisu olisi kai sitten potkia persut ulos eduskunnasta. Vai keksitkö yhtään syytä olla erimieltä?

 

[OscarK]

Jos paskasäkin määritelmä haetaan vaikka yleisestä mielipiteestä, niin ratkaisu olisi kai sitten potkia persut ulos eduskunnasta. Vai keksitkö yhtään syytä olla erimieltä?

No jos vaikka lähdetään siitä, että persut eivät ole paskasakkia, niin koko argumenttisi näyttäytyy aika erikoisessa valossa. Paskasakkia on sellainen sakki, joka aiheuttaa muille haittaa.

 

[ExtraEvil6666]

Mutta miksi käyttää yhtään ylimääräistä resurssia siihen, että voidaan paskasakkia pitää väkisin muiden keskuudessa, kun ei se siitä paskasakista tee yhtään vähempää paskasakkia? Aiheuttaa vain haittaa ja kuluja muille.

Esimerkiksi lievästi kehitysvammaiset lapset, jotka tarvitsevat tavallista enemmän tukea oppimiseensa, ovat siis paskasakkia?

 

[OscarK]

Esimerkiksi lievästi kehitysvammaiset lapset, jotka tarvitsevat tavallista enemmän tukea oppimiseensa, ovat siis paskasakkia?

Ei, vaan paskasakkia ovat ne käytöshäiriöiset häiriköt, jotka häiritsevät muita ja aiheuttavat kaaosta luokissa.

 

[Disfear]

Sinulla on varmasti esittää jotain näyttöä siitä, että inkluusio olisi joskus toiminut? Kokemukset vain osoittavat, että siitä on aina ollut vain haittaa.

Samoin kuin sulla siitä että inkluusio ei toimi koskaan missään tilanteissa eikä esimerkiksi tuo erilaisuuden hyväksyminen toteudu? Nyt on pakko sanoa, että oma käsitys asiasta perustuu keskusteluihin opettajien kanssa, mikä toki ei kelpaa lähteeksi täällä foorumilla muuten kuin anekdoottina. Tällaisia "tämä on fakta" heittoja täällä vaan näkee kohtuullisen usein. Se kohta oli ihan hivenen pilke silmäkulmassa sanottu.

Jos luit aiemman viestini ketjussa inkluusiota koskien, niin kyllä ymmärrän että siinä ollaan monessa paikassa menty perse edellä puuhun, mutta sen käsitteen leimaaminen täysin tuomituksi saattaa olla haitallista keskustelulle. Varsinkaan jos ei tarkenneta, mitä sillä tarkemmin tarkoitetaan (yleisesti ottaen keskustelussa).

Inkluusion tunkeminen ideologisesti inkluusion itseisarvon takia ei varmaan palvele ketään etenkään jos resurssit eivät ole kunnossa, mutta maltillisempi toteutus voi hyvin toimia, jotta kaikkia oppilaita ei tarvitse laittaa eri tiloihin milloin minkäkin kriteerin pohjalta.

 

[Jan11]

Inkluusiosta puhuttaessa on käsittääkseni tärkeää ymmärtää, ettei ole olemassa vain yhdenlaista inkluusiota. Keskustelussa välillä tuntuu, että sitä käytetään kuvaamaan yhdenlaista vahvasti epäonnistunutta toteutustapaa, jossa ihan kaikki lisätukea eri tasoilla tarvitsevat lapset on dumpattu aina samaan luokkaan koulussa, jossa resurssit jäävät auttamatta puolitiehen. Välillä sillä jopa käytetään silloin, kun halutaan valittaa maahanmuuttajien kielitaidosta. Ainakin useamman opettajan kanssa pääkaupunkiseudulla jutellessa on tullut se kuva, että joissain kouluissa inkluusio on mokattu mutta joissain kouluissa se taas toimii ihan hyvin.

En sitten tiedä onko se parasta keskustelulle puhua siitä niin, että kaikki inkluusio kaikkialla on pahasta ja sen takia vasemmistopoliitikotkin ovat tyhmiä, koska kannattavat inkluusiota jollain tavalla. Sitä en kyllä kiistä, etteikö opettajien työtaakka olisi kasvanut aivan tarpeettomasti monestakin syystä.

Lisäksi on hyvä huomata, että inkluusio on yhteiskunnallisesti valitti tie ja inkluusioperiaatteesta olisi mahdottoman vaikea enää irtautua. Salamancan sopimuksen jälkeen kun siihen on sitouduttu muissakin YK:n sopimuksissa sekä EU-tasolla ja erityisesti omassa lainsäädäntökehikossamme.

Voisi oikeastaan sanoa, että globaali pohjoinen / läntiset OECD-maat on valinneet inkluusion pysyväksi periaatteellisesti yhteiskunnalliseksi tieksi: inklusiivinen yhteiskunta, inklusiivinen koulu ja kasvatus.

Sellainen vanhanajan nostalgiapuhe muusta perustuu ylipäätään jonkinlaiseen romantisoituun populistis-konservatiiviseen muistojen maailmankuvaan.
Siis siihen kun oltiin kansakuntana erillään Neuvostoliiton ja lännen välissä, erillään ulkomaalaisista, erillään pahatapaisista tarkkislaisista lättähatuista, erillään apukoulujen ”heikkolahjaisista apareista”, erillään kehitysvammaisista ja mielenterveyspotilaista, jotka oli tungettu syrjässä sijaitseviin laitoksiin.

Moni sodanjälkeisen sukupolven ihminen saikin tietää koko elämänsä laitoksessa viettäneestä sisaruksestaan vasta vanhempansa perunkirjoituksen yhteydessä.

Ei sellaista maailmaa enää vaan ole. Onneksi.

 

[tietokonerikki]

Inkluusiosta puhuttaessa on käsittääkseni tärkeää ymmärtää, ettei ole olemassa vain yhdenlaista inkluusiota. Keskustelussa välillä tuntuu, että sitä käytetään kuvaamaan yhdenlaista vahvasti epäonnistunutta toteutustapaa, jossa ihan kaikki lisätukea eri tasoilla tarvitsevat lapset on dumpattu aina samaan luokkaan koulussa, jossa resurssit jäävät auttamatta puolitiehen. Välillä sillä jopa käytetään silloin, kun halutaan valittaa maahanmuuttajien kielitaidosta. Ainakin useamman opettajan kanssa pääkaupunkiseudulla jutellessa on tullut se kuva, että joissain kouluissa inkluusio on mokattu mutta joissain kouluissa se taas toimii ihan hyvin.

En sitten tiedä onko se parasta keskustelulle puhua siitä niin, että kaikki inkluusio kaikkialla on pahasta ja sen takia vasemmistopoliitikotkin ovat tyhmiä, koska kannattavat inkluusiota jollain tavalla. Sitä en kyllä kiistä, etteikö opettajien työtaakka olisi kasvanut aivan tarpeettomasti monestakin syystä.

Kyllähän toi selkeästi näkyy meidän keskimääräisessä koulumestyksen heikentymisenä. Jos opetus ei "kiinnosta" se heijastuu muiden häiriköintinä tunneilla. Näin se on ollut ennenkin ja pahon pelkään, että näin myös tulevaisuudessa. 70-luvun peruskoulu-uudistus auttoi koulusta vähemmän kiinnostuneita lapsia. Lukioissa näkyy jo selkeämmin erottelua ns.
parempiin lukioihin on keskiarvovaatimus. Sitä voi sitten miettiä onko kansantaloudellisesti järkevää ylikouluttaa kaikki. Opiskelijat ottavat velkaa ja kaikille aloille ei niitä
työpaikkoja kuintenkaan heille ole. Toisaalta lääkäreitä koulutetaan tarpeeseen nähden aivan liian vähämn

 

[gintonic45]

Taitaa olla historian tehottomin lakko/ulosmarssi tekeillään.



Nyt ne kaksi kommun...anteeksi "sivistysporvaria" ja ne muutamat paikanpäälle pakotetut alakoululuokat joutuvat odottamaan jopa päivän tai pari että pääseevät katsomaan tekotaiteellisen pelleperformanssinsa.

 

[KeljuK]

Sinulla on varmasti esittää jotain näyttöä siitä, että inkluusio olisi joskus toiminut? Kokemukset vain osoittavat, että siitä on aina ollut vain haittaa.

Lähdettä toki tuolle kaipaisi?

 

[draco76]

Taitaa olla historian tehottomin lakko/ulosmarssi tekeillään.



Nyt ne kaksi kommun...anteeksi "sivistysporvaria" ja ne muutamat paikanpäälle pakotetut alakoululuokat joutuvat odottamaan jopa päivän tai pari että pääseevät katsomaan tekotaiteellisen pelleperformanssinsa.

Ei hallitus välitä suomalaisesta kulttuurista

 

[JLM]

Lisäksi on hyvä huomata, että inkluusio on yhteiskunnallisesti valitti tie ja inkluusioperiaatteesta olisi mahdottoman vaikea enää irtautua. Salamancan sopimuksen jälkeen kun siihen on sitouduttu muissakin YK:n sopimuksissa sekä EU-tasolla ja erityisesti omassa lainsäädäntökehikossamme.

Voisi oikeastaan sanoa, että globaali pohjoinen / läntiset OECD-maat on valinneet inkluusion pysyväksi periaatteellisesti yhteiskunnalliseksi tieksi: inklusiivinen yhteiskunta, inklusiivinen koulu ja kasvatus.

Tässä oikeastaan tiivistyy koko nykymenon mielettömyys. Keksitään joku kauniilta kuulostava idea, mikä sitten vyörytetään läpi ja kirjoitetaan jonkinlaiseksi sitovaksi sopimukseksi tietämättä ja ymmärtämättä lainkaan mitä siitä voi seurata. Sitten kun toteutus menee päin persettä, tulokset ränniin ja pitäisi ratkaista tilannetta jotenkin niin todetaan että sori nyt, kun meillä on tää sopimus niin ei voida ratkaista. Koittakaa pärjäillä, tsau.

Tuon pitäisi olla itseasiassa oppitunti siitä, ettei suomalaisten pitäisi koskaan ikinä milloinkaan sitoa käsiään tällaisissa asioissa millään sopimuksilla. Aina täytyy olla mahdollisuus pakittaa ja vaihtaa suuntaa, kun huomataan että kauniit puheet olivat juuri niitä - vain kauniita puheita.

En nostalgiapuheista niin tiedä enkä välitä, mutta lopputulokset kyllä puhuvat puolestaan. Ellei sitten ole tarkoituskin saada aikaan vain se pienin yhteinen nimittäjä ja vetää kaikki sille samalle tasolle. Vaikka sitten inkluusion ja tasa-arvon nimissä.

 

[KeljuK]

...vetää kaikki sille samalle tasolle. Vaikka sitten inkluusion ja tasa-arvon nimissä.

No mikä vika siinä inkluusiossa on?

Jos sun normifiksulla muksulla on todella paha lukihäiriö, niin pitääkö se laittaa a) jonnekin muutenkin kehitysvammaisten luokalle vai b) normiluokalle jossa avustaja tavaa/lukee ääneen oppitunnin asiat.

b) on inkluusio a)= Ei inkluusiota

Sun muksu on normiälyinen, mutta syntynyt ilman sormia. Pitääkö sen olla a) avustajan kanssa yleisopetuksessa, vai b) oikeasti kehitysvammaisten luokalla?

a) on inkluusio, b)= ei inkluusiota

Sun muksu ei jaksa lukuaineita, mutta loistaa matikassa/fy/ke. Lukuaineissa tulee kiukku. Onko parempi että on oikeasti a) kehitysvammaisten kanssa erityiskoulussa, vai b) inkluusion nimissä pienluokalla lukuaineissa, ma-fy-ke normiluokalla avustajan kanssa.
a) ei inkluusiota b) inkluusio

.. ja niinedelleen

 

[ExtraEvil6666]

Ei, vaan paskasakkia ovat ne käytöshäiriöiset häiriköt, jotka häiritsevät muita ja aiheuttavat kaaosta luokissa.

Niin? Tukea luokassa saavat monet sellaisetkin lapset, jotka eivät häiriköi luokissa. Kun alkaa nimitellä jotakin ryhmää paskasakiksi, niin kannattaa miettiä, mitä se ryhmä oikeasti sisältää.

 

[ExtraEvil6666]

Tässä oikeastaan tiivistyy koko nykymenon mielettömyys. Keksitään joku kauniilta kuulostava idea, mikä sitten vyörytetään läpi ja kirjoitetaan jonkinlaiseksi sitovaksi sopimukseksi tietämättä ja ymmärtämättä lainkaan mitä siitä voi seurata. Sitten kun toteutus menee päin persettä, tulokset ränniin ja pitäisi ratkaista tilannetta jotenkin niin todetaan että sori nyt, kun meillä on tää sopimus niin ei voida ratkaista. Koittakaa pärjäillä, tsau.

Tuon pitäisi olla itseasiassa oppitunti siitä, ettei suomalaisten pitäisi koskaan ikinä milloinkaan sitoa käsiään tällaisissa asioissa millään sopimuksilla. Aina täytyy olla mahdollisuus pakittaa ja vaihtaa suuntaa, kun huomataan että kauniit puheet olivat juuri niitä - vain kauniita puheita.

En nostalgiapuheista niin tiedä enkä välitä, mutta lopputulokset kyllä puhuvat puolestaan. Ellei sitten ole tarkoituskin saada aikaan vain se pienin yhteinen nimittäjä ja vetää kaikki sille samalle tasolle. Vaikka sitten inkluusion ja tasa-arvon nimissä.

On siis mieletöntä, ettei vaikkapa kehitysvammaisia enää eristetä laitoksiin jonnekin syrjäseudulle pois silmistä, vaan he käyvät koulua lähikoulussa niinkuin muutkin. On myöskin mieletöntä, ettei henkilöitä, joilla on mielenterveyden haasteita, ei enää pidetä myöskään laitoksissa vuosikymmeniä.

Tämä kaikki on sitä mieletöntä inkluusiokehitystä. On vaikea ymmärtää, että joku haluaisi perua tämän.

Suomessa ei edes ole menty siihen, mihin joissakin Euroopan maissa, eli on ajateltu, ettei kukaan tarvitse vaikkapa laitoshoitoa. Aina on henkilöitä, jotka ovat esimerkiksi niin syvästi kehitysvammaisia, ettei tavallinen koulu voi vastata niihin haasteisiin. Aina on myös niitä, jotka ovat vaaraksi itselleen tai muille ja tarvitsevat laitoshoitoa.

 

[hkultala]

Lähdettä toki tuolle kaipaisi?

Vaikka viime aikojen muutokset PISA-tuloksissa?

Suomi pärjää edelleen, mutta kirkkain kärki on karkaamassa – miksi suomalainen koulutusjärjestelmä ei enää menesty kuten ennen?

Suomen menestys Pisa-tutkimuksissa on laskenut tasaisesti jo yli vuosikymmenen.

www.is.fi

Heikommin pärjäävät putoavat kyydistä, koska ovat "inkluusion" takia normaaliluokilla eivätkä erikoisluokilla.

 

[Timo 2]

Kuinka monta varhaiskasvatuksen opettajaa mielestäsi pitäisi päiväkodeissa olla (suhteessa nykyiseen lainsäädäntöön) ja mihin perustat tämän näkemyksen? Tutkimuksesta tiedämme, että hyvin koulutettu henkilöstö parantaa varhaiskasvatuksen laatua ja lasten hyvinvointia. Toki tämä ei tarkoita, että kaikkien työntekijöiden pitäisi olla korkeakoulutettuja.

1 per ryhmä riittää vallanmainiosti. Lastentarhan opettaja määrittää (viimekädessä) miten ryhmässä toimitaan.

Hessa ollaan siirtymässä pelkkiin lastentarhan opettajiin ja tällä hetkellä usein on 2 per ryhmä. Ennemmin lisäkäsiä, jotta ehditään pitää tauot ja jotta pystytään huomiomaan lapset yksilöllisesti.