Turun yliopiston poliittisen historian professori
Luis Clerc sanoo, että Suomen lähettämät nootit eivät välttämättä ole julkisia, vaan niiden päivänvaloon saattaminen riippuu paljon esimerkiksi siitä, miten arkaluontoisia aiheita ne koskevat.
”Esimerkiksi jos kyseessä on kriisi, jota ei välttämättä haluta ratkaista julkisuudessa. Julkisuus voi paisuttaa kriisiä niin, että esimerkiksi ministeriö ei välttämättä saa ratkaistua sitä”, Clerc kuvailee yleisellä tasolla.
DIPLOMAATTISISSA suhteissa on hänen mukaansa tiettyjä asioita, jotka tapahtuvat yhä pitkälti kulissien takana.
”On paljon asioita, jotka hoituvat paremmin pienellä metelillä, jotta tilanne ei muuttuisi liian vaikeaksi. Toisaalta nootista voidaan tehdä tarkoituksella hyvinkin julkinen, kun esimerkiksi halutaan lisää panoksia”, Clerc kuvailee.