Kotimaan politiikka

[Moilaps]

Johtuisiko siitä, että velkaantuminen on ollut rajusti Ruotsia kovempaa ja sillä keinotekoisesti nostettu BKT:ta?

En löydä valtion velka/BKT käppyrää verrattuna Ruotsiin viime vuosilta tähän hätään mistään.

 

[brainsurgery]

No tämä kertoo aika paljon.

 

[Jooga]

Ei tarvetta muutoksille. /s

 

[Griffin]

Suomi on mitä suurimmassa osin käyttänyt korttinsa:
Verotus: Lisäverottaminen syö tuloja muualta vastaavan määrän, koska irtorahaa ei suurimmalla osalla ole.
Lainanotto: Lainamääärä on ylitttämässä kriittisen rajan.
Jäljelle jää leikkaukset ja leikkaukset kannattaa aloittaa:
1. Ei suomalaisia hyödyttävistä projekteista.
2. Luksustuotteista, jotka eivät todellakaan ole kellekään välttämättömiä. Jos näille on oikeasti tilausta, niin palvelut asiakkaiden, eikä valtion maksettavaksi!
3. Naurettavista ja ultarkailleista ilmastotavotteista ym. Kannattaa ottaa huomioon pohjoinen sijainti ja mitä korvaavaa tekniikkaa on oikeasti saatavilla ja mitä ei ole.

 

[Jumputin]

Jäljelle jää leikkaukset ja leikkaukset kannattaa aloittaa:
1. Ei suomalaisia hyödyttävistä projekteista.
2. Luksustuotteista, jotka eivät todellakaan ole kellekään välttämättömiä. Jos näille on oikeasti tilausta, niin palvelut asiakkaiden, eikä valtion maksettavaksi!

Mutta jos leikkauksilla halutaan vaikutuksia budjettiin, ei näillä ole mitään merkitystä. Leikkaukset tulisi tehdä isosti sinne, missä sitä rahaa myös palaa. Lisäksi kun kerrotaan leikkauksista, niin hyvä olisi myös perustella niitä vaikutuksilla. Esim. miten kulttuuriin kohdistetut leikkaukset vaikuttaa suoraan ja välillisesti esim. sieltä tuleviin valtion tuloihin?

Talouskasvun vertailu Ruotsiin on mielenkiintoista. Sitä silloin tällöin mielellään tehdään, mutta harva ottaa syyt puheiksi. Johtuuko siitä, että mahdollisesti jouduttaisiin puhumaan maahanmuutosta positiiviseen sävyyn?

 

[Joku_242]

Talouskasvun vertailu Ruotsiin on mielenkiintoista. Sitä silloin tällöin mielellään tehdään, mutta harva ottaa syyt puheiksi. Johtuuko siitä, että mahdollisesti jouduttaisiin puhumaan maahanmuutosta positiiviseen sävyyn?

Oliskohan syyt kuitenkin ensisijaisesti muualla kuin maahanmuutossa? Ruotsi ei esim. ollut eurossa, minkä takia eurokriisi ei iskenyt heihin yhtä pahasti. Lisäksi siellä on ylipäätään osattu hoitaa taloutta paremmin kuin Suomessa.

Varmaan maahanmuutollakin on osansa, mutta siellä on paljon muitakin kuin ghettoutuneita pakolaisia.

 

[Coppis667]

Talous | Käyrä paljastaa kuilun suomalaisen ja ruotsalaisen elintasossa, eikä etumatkaa ehkä saa enää kiinni

Suomalaisten taloudellinen elintaso on monella mittarilla jäänyt kauas Saksan ja Ruotsin jälkeen.

www.hs.fi

Ruoka ei olekaan suhteessa niin kallista verrokkimaihin, asuminen sen sijaan on. Tulevan hallituksen soisi puuttuvan asumisen hintaan. Toki sote ja koulut ovat tärkeämmät.

Nykyinen hallitus teki tähän jo ratkaisun?
Eli hyväksymällä uuden EU direktiivin koskien rakennusten energiatehokkuutta.
Eli jatkossa asumisen kustannukset tulevat kasvamaan exponenttiaalisesti.
Kiitos Marin ja kumppanit.

 

[potero]

No tuo nimenomaan on halpa hinta. Jos ooppera pitäisi rahoittaa pelkästään niiden turvin, jotka sitä haluavat katsoa, niin lipun hinnat huitelisivat nelinumeroisissa summissa, per henkilö.

Onko se vain sitten järkevää, että näin taloudellisesti äärimmäisen kannattamatonta toimintaa tuetaan verovaroin?

 

[Tecto]

Onko se vain sitten järkevää, että näin taloudellisesti äärimmäisen kannattamatonta toimintaa tuetaan verovaroin?

Ei missään nimessä. Ottaen huomioon että ooppera on vain pienen marginaalisen porukan huvi, voidaan sanoa, että se ei ole millään muotoa tarpeellista. Joten jos ooppera ei selviä ilman tukea verovaroista, sen pitäisi vain luonnollisesti lakata olemasta.

 

[Coppis667]

Ei missään nimessä. Ottaen huomioon että ooppera on vain pienen marginaalisen porukan huvi, voidaan sanoa, että se ei ole millään muotoa tarpeellista. Joten jos ooppera ei selviä ilman tukea verovaroista, sen pitäisi vain luonnollisesti lakata olemasta.

Monessa kaupungissa taitaa päättäjät päästä vielä ilmaisiksi erilaisiin kulttuurielämyksiin, eli todellakin pienen eliitin huvia oopperat jne, mitä ei ole mitään järkeä maksaa ja pitää elossa verorahoilla.

 

[mutsison]

Oliskohan syyt kuitenkin ensisijaisesti muualla kuin maahanmuutossa? Ruotsi ei esim. ollut eurossa, minkä takia eurokriisi ei iskenyt heihin yhtä pahasti. Lisäksi siellä on ylipäätään osattu hoitaa taloutta paremmin kuin Suomessa.

Varmaan maahanmuutollakin on osansa, mutta siellä on paljon muitakin kuin ghettoutuneita pakolaisia.

Ruotsissa osataan myös myydä ja siellä ei katsota menestyvää yrittäjää yhtä vinoon kuin Suomessa. Suomessa tuntuu olevan melkein rikollista menestyä hyvin.

 

[brainsurgery]

Mutta jos leikkauksilla halutaan vaikutuksia budjettiin, ei näillä ole mitään merkitystä. Leikkaukset tulisi tehdä isosti sinne, missä sitä rahaa myös palaa. Lisäksi kun kerrotaan leikkauksista, niin hyvä olisi myös perustella niitä vaikutuksilla. Esim. miten kulttuuriin kohdistetut leikkaukset vaikuttaa suoraan ja välillisesti esim. sieltä tuleviin valtion tuloihin?

Kylmästi sanottuna jos tällä hetkellä jaetaan tukea esim. kulttuurin sellaisille osa-alueille, jotka eivät omin avuin tulisi toimeen ja sieltä tekijät siirtyisivät ns. oikeisiin töihin (koska työvoimapula), niin valtiotaloudellisestihan tämä olisi erinomainen asia kun saataisiin lisää työntekijöitä ja päästäisiin "turhasta" tuenmaksusta eroon.

 

[Coppis667]

Ruotsissa osataan myös myydä ja siellä ei katsota menestyvää yrittäjää yhtä vinoon kuin Suomessa. Suomessa tuntuu olevan melkein rikollista menestyä hyvin.

Tämä voi hyvinkin olla se ratkaisevin ero Suomen ja Ruotsin välillä.
Suomessa SDP on yrittäjien pahin vihollinen.
Nyt korona aikana varsinkin yrittäjiä pistettiin niin rajusti kuivana kakkoseen.
Ruokapaikat, yleisötapahtumat jne.

 

[Paapaa]

Vuonna 2019 oopperalla oli vajaat 300k kävijää ja kokonaisuudessaan se tavoitti sinä vuonna noin 1,3 miljoonaa ihmistä kun mukaan otetaan lisäksi striimaukset, suoratoistot, levytykset jne. Se on aika iso luku, eikä kyse siis ole pelkästä marginaalista. Kyllä ooppera tukirahaa imee, mutta toisaalta tarjoaa hyvin laajalle yleisölle aika ainutlaatuista kulttuuria, työllistää yli 500 ihmistä (plus keikkatyöläiset). Se on myös PK-seudun ja Suomen yksi vetovoimatekijä. Jos minä saisin valita, niin ehdottomasti pidän oopperan tukemista tärkeänä, mutta samaan hengenvetoon kannatan yksityisen rahan osuuden lisäämistä jos se mitenkään onnistuu.

 

[brainsurgery]

Tämä voi hyvinkin olla se ratkaisevin ero Suomen ja Ruotsin välillä.
Suomessa SDP on yrittäjien pahin vihollinen.
Nyt korona aikana varsinkin yrittäjiä pistettiin niin rajusti kuivana kakkoseen.
Ruokapaikat, yleisötapahtumat jne.

Toisaalta taas 100k€ tukia yrityksille jaettiin, kun vain osasi pyytää.

Esim. 100k€ valmisruokien reseptien kehittelyyn: Nyt selvisi, minne Huonon Äidin 100 000 euron Business Finland -rahat oikeasti menivät: Tappouhkauksia saanut yrittäjä Sari kehitteli salaa uusia valmisruokia ja työllisti 10 ihmistä

 

[Coppis667]

Toisaalta taas 100k€ tukia yrityksille jaettiin, kun vain osasi pyytää.

Esim. 100k€ valmisruokien reseptien kehittelyyn: Nyt selvisi, minne Huonon Äidin 100 000 euron Business Finland -rahat oikeasti menivät: Tappouhkauksia saanut yrittäjä Sari kehitteli salaa uusia valmisruokia ja työllisti 10 ihmistä

Näitä rahoja vaan jaettiin täysin vääriin paikkoihin, esim Sanna Marin kaveri Olavi Uusivirta tai tukipaketin, että sai rakennettua taloaan.
Tukia luvattiin useille yrittäjille, sääntöjä tukien myöntämiseen vaan muutettiin jatkuvasti lennossa ja hyvin monet oikeasti tukia tarvitsevat jäivät ilman tukia.

 

[mutsison]

Vuonna 2019 oopperalla oli vajaat 300k kävijää ja kokonaisuudessaan se tavoitti sinä vuonna noin 1,3 miljoonaa ihmistä kun mukaan otetaan lisäksi striimaukset, suoratoistot, levytykset jne. Se on aika iso luku, eikä kyse siis ole pelkästä marginaalista. Kyllä ooppera tukirahaa imee, mutta toisaalta tarjoaa hyvin laajalle yleisölle aika ainutlaatuista kulttuuria, työllistää yli 500 ihmistä (plus keikkatyöläiset). Se on myös PK-seudun ja Suomen yksi vetovoimatekijä. Jos minä saisin valita, niin ehdottomasti pidän oopperan tukemista tärkeänä, mutta samaan hengenvetoon kannatan yksityisen rahan osuuden lisäämistä jos se mitenkään onnistuu.

Aika huonosti vaan hoidettu talousasiat jos tämän pyörittämiseen tarvitaan 85,5% tukia. Kehittämistä siis on.

 

[brainsurgery]

Näitä rahoja vaan jaettiin täysin vääriin paikkoihin, esim Sanna Marin kaveri Olavi Uusivirta tai tukipaketin, että sai rakennettua taloaan.
Tukia luvattiin useille yrittäjille, sääntöjä tukien myöntämiseen vaan muutettiin jatkuvasti lennossa ja hyvin monet oikeasti tukia tarvitsevat jäivät ilman tukia.

Juu oli vähän huonosti muotoiltu tuo edellinen viesti.

Aivan järjetöntä jakaa 100k€ tukea jokaiselle pikkulafkalle, joka vain osasi pyytää.

 

[pulatunnus]

Suomi on mitä suurimmassa osin käyttänyt korttinsa:
Verotus: Lisäverottaminen syö tuloja muualta vastaavan määrän, koska irtorahaa ei suurimmalla osalla ole.
Lainanotto: Lainamääärä on ylitttämässä kriittisen rajan.

Lainanottossa ei nyt pohdita sitä otetaanko lisää, vaan sitä kuinka paljon sitä voidaan ottaa. Se miksi tuosta puhutaan johtuu siitä että jos on uskottava talous, niin sitä voidaan ottaa halvalal se mikä tarvitaan.

Verotus, se ei tarjoa helppoja ratkaisuja, siellä enemmänkin ongelmia paikata kuihtuvia aukkoja.
Verokiertymää siksi kaikki haluaa kasvattaa talouden kasvulla.

1. Ei suomalaisia hyödyttävistä projekteista.
2. Luksustuotteista, jotka eivät todellakaan ole kellekään välttämättömiä. Jos näille on oikeasti tilausta, niin palvelut asiakkaiden, eikä valtion maksettavaksi!
3. Naurettavista ja ultarkailleista ilmastotavotteista ym. Kannattaa ottaa huomioon pohjoinen sijainti ja mitä korvaavaa tekniikkaa on oikeasti saatavilla ja mitä ei ole.

Vähän jännät poiminnat, näyttää enemmän siltä että tuossa ei nyt mennä talous edellä, vaan tuossa kyse ihan muusta jossa käytetään taloutta keppihevosena.

 

[brainsurgery]

Aika huonosti vaan hoidettu talousasiat jos tämän pyörittämiseen tarvitaan 85,5% tukia. Kehittämistä siis on.

Olisi mukava nähdä tutkimus kansallisoopperan asiakasprofiilista.

Kuinkahan moni pienituloinen siellä käy, jolla ei olisi varaa ilman valtion tukia käydä.

 

[pulatunnus]

Nykyinen hallitus teki tähän jo ratkaisun?
Eli hyväksymällä uuden EU direktiivin koskien rakennusten energiatehokkuutta.

Mihin direktiiviin viittaat.

Eli jatkossa asumisen kustannukset tulevat kasvamaan exponenttiaalisesti.
Kiitos Marin ja kumppanit.

Nykyiset energiatehokkuus vaatimukset ennemminkin alentaa asumisen kusannuksia. kun tuoreet rakennukset ovat energiatehokkaampia.

Ei se ole sattumaa miksi vanhoja rakennuksia puretaan ja rakkentaa uusi tilalle, uusi on halvempi, toki sitä osittain vauhdittaa tämäpäivän vaatimukset, mutta kyse myös ihan oikeista elinkaarikustannuksista.

 

[Coppis667]

Mihin direktiiviin viittaat.

Nykyiset energiatehokkuus vaatimukset ennemminkin alentaa asumisen kusannuksia. kun tuoreet rakennukset ovat energiatehokkaampia.

Ei se ole sattumaa miksi vanhoja rakennuksia puretaan ja rakkentaa uusi tilalle, uusi on halvempi, toki sitä osittain vauhdittaa tämäpäivän vaatimukset, mutta kyse myös ihan oikeista elinkaarikustannuksista.

linkki omakotiyhdistyksen sivulle juttuun
Kyllä se vaan lisää asumisen kustannuksia jos 2miljoonaa taloa joudutaan pakotettuna remontoimaan.
Remontointikulut heijastuvat asumiseen, vuokriin jne aivan varmasti.

 

[pulatunnus]

linkki omakotiyhdistyksen sivulle juttuun
Kyllä se vaan lisää asumisen kustannuksia jos 2miljoonaa taloa joudutaan pakotettuna remontoimaan.
Remontointikulut heijastuvat asumiseen, vuokriin jne aivan varmasti.

Tuo linkki käsittelee 2023 EU-parlamentin eteenpäin lykkäämää juttua, Meidän nyky hallitus on sitä vastustanut ja minkään maan hallitus ei ole sitä hyväksynyt.

 

[Coppis667]

Tuo linkki käsittelee 2023 EU-parlamentin eteen päin lykkäämää juttua, Meidän nyky hallitus on sitä vastustanut ja minkään maan hallitus ei ole sitä hyväksynyt.

Mistä löytyy tieto, että nykyinen hallitus on tätä vastustanut?

edit. kaikki nykyisen hallituksen määrittelemät ilmastotavoitteet ainakin myöntäävät kaikkien tällaisten järjettömien toimien suuntaan.

 

[pulatunnus]

Mistä löytyy tieto, että nykyinen hallitus on tätä vastustanut?

Siitä on ollut artikkeileita kun tuosta uutisoitiin ja niissä yhteyksissä kun suomalais edustajien äänestyskäytöstä ihmeteltiin. Ehkä tuolla aihetta käsittelevässä ketjussa lisää, en hakenut tähän väliin.

 

[draco76]

Olisi mukava nähdä tutkimus kansallisoopperan asiakasprofiilista.

Kuinkahan moni pienituloinen siellä käy, jolla ei olisi varaa ilman valtion tukia käydä.

Kysymys kuinka moni kävisi ilman tukia kun ulkomaisia vaihtoehtoja on hyvin tarjolla. En oikein näe että ooppera säilyisi ilman tukea Suomessa, oli tuki yhteiskunnalta taikka yksityisiltä.

 

[brainsurgery]

Kysymys kuinka moni kävisi ilman tukia kun ulkomaisia vaihtoehtoja on hyvin tarjolla. En oikein näe että ooppera säilyisi ilman tukea Suomessa, oli tuki yhteiskunnalta taikka yksityisiltä.

Mitäs ulkomaisia tarjoajia täällä Suomessa on?

 

[pulatunnus]

Mitäs ulkomaisia tarjoajia täällä Suomessa on?

Tälläuolella venäjän rajaa vapaa liikkuvuus EU alueella, ja Norjaankin voi mennä. Pieatari ei juuri nyt ole pinnalla vaikka viisumaja saisikin, niin kohonnutta riskiä, vaikka moraalin sivuuttas.
Oopera ei ole sellainen paikallinen juttu, esim esitysten ei tarvi olla Suomeksi/Ruotsikki käänettyjä.

 

[91danger91]

Mutta jos leikkauksilla halutaan vaikutuksia budjettiin, ei näillä ole mitään merkitystä. Leikkaukset tulisi tehdä isosti sinne, missä sitä rahaa myös palaa. Lisäksi kun kerrotaan leikkauksista, niin hyvä olisi myös perustella niitä vaikutuksilla. Esim. miten kulttuuriin kohdistetut leikkaukset vaikuttaa suoraan ja välillisesti esim. sieltä tuleviin valtion tuloihin?

Talouskasvun vertailu Ruotsiin on mielenkiintoista. Sitä silloin tällöin mielellään tehdään, mutta harva ottaa syyt puheiksi. Johtuuko siitä, että mahdollisesti jouduttaisiin puhumaan maahanmuutosta positiiviseen sävyyn?

Toisaalta taas 100k€ tukia yrityksille jaettiin, kun vain osasi pyytää.

Esim. 100k€ valmisruokien reseptien kehittelyyn: Nyt selvisi, minne Huonon Äidin 100 000 euron Business Finland -rahat oikeasti menivät: Tappouhkauksia saanut yrittäjä Sari kehitteli salaa uusia valmisruokia ja työllisti 10 ihmistä

Tämän takia Liberaalipuolue leikkaisikin eniten yritystuista ~3 miljardia. Sillä on jo vaikutusta valtion 80 miljardin budjetissa.

Toivottavasti äänestäjät ymmärtävät, että jos halutaan leikata turhasta läskistä mitä valtioon kertynyt niin ainoat puoluet jotka oikeasti pystyvät toteuttamaan sen ovat Liberaalipuolue js Korjausliike. PS ja Kok tulevat sortumaan näpertelyyn.

 

[Jumputin]

Hyvin onnistui Purra provosoimaan keskustelun epäolennaisuuksiin, todennäköisesti siksi, koska ei haluta keskustella vaikeista asioista.

Valtion budjetti on reippaat 83 miljardia ja tulot sen 73 miljardia. Huoltosuhde heikkenee, joka vaikuttaa niin talouskasvuun kuin valtion menoihin negatiivisesti. Kaikesta huolimatta, toi 10 miljardia pitäisi kuroa kiinni, jotta velkaa päästäisiin maksamaan.

Sitä ei kurota kulttuurista tai valtion ns. keskijohdosta leikkaamalla. Nyt täytyisi olla ihan eri keinot esittelyssä.

 

[draco76]

Mitäs ulkomaisia tarjoajia täällä Suomessa on?

Lähellä Suomea löytyy, esimerkiksi Tallinnaan järjestetään oopperamatkoja. Muutoin tallenteet taikka suorat lähetykset. Raha toki menee muualle kuin suomalaisille syömisiä myöten.

 

[Paapaa]

Ihan mielenkiintoinen tutkimus siitä, millaiset ihmiset mitäkin puoluetta äänestävät. Alla vähän havaintoja:

• Vasemmistoliitto ja Vihreitä naisten suosiossa: äänestäjistä 2/3 naisia
• PS ja Kokoomus miesten suosiossa. PS:n kannattajist 70 % ja Kokoomuksen 60 % miehiä.
• SDP:n kannattajat painottuvat yli 45-vuotiaisiin
• Vasemmisto ja Vihreät selvästi nuorten äänestäjien puolueita, iso enemmistöä alle 45-vuotiaita.
• Vihreiden kannattajissa 1/3 on opiskelijoita ja opiskelijoissa Vihreät on ykköspuolue. Puolet vihreiden kannattajista akateemisesti koulutettuja. Mutta yliopistosta valmistuneiden suosikki on Kokoomus.
• Kokoomus on toimihenkilöiden suosikkipuolue. Yli puolet toimihenkilöitä.
• Kokoomus ja PS yrittäjien suosikkeja.
• PS:llä kannattajina lisäksi työttömiä, työntekijöitä ja alempia toimihenkilöitä.
• SDP eläkeläisten suosikkipuolue, mutta myös palvelualojen työntekijöiden suosiossa.
• Pienituloiset kannattavat Vasemmistoliittoa, SDP:tä ja Vihreitä
• PS:n kannattajat pieni- ja keskituloisia
• Kokoomuksen kannatus painottuu keskituloisiin ja ylempään tulotasoon
• Iso osa puolueista saa kannatusta yli 80000 asukkaan kaupungeista.
• PS:n kannattajat selvästi pienemmiltä paikkakunnilta. Sen kannattajista valtaosa alle 30k paikkakunnilta.
• Eniten kaupunkilaisten puolueita Vasemmisto ja Vihreät.

Naisten ja miesten puoluesuosikit – näin äänestäminen eriytyy

Vihreät on opiskelijoiden ja naisten puolue, kun tarkastellaan puolueen äänestäjiä. Vastaavasti kokoomus on hyvin toimeentulevien toimihenkilöiden puolue. SDP on palvelualoilla työskentelevien puolue…

www.eva.fi

 

[Paapaa]

Tämän takia Liberaalipuolue leikkaisikin eniten yritystuista ~3 miljardia. Sillä on jo vaikutusta valtion 80 miljardin budjetissa.

Yritystuet on hankalampi asia, sillä se on globaalia kilpailua. Eli yritystukien leikkaus pitäisi kompensoida niin, ettei kansainvälisten yritysten kilpailukyky heikkenisi, sillä muut maat tukevat yrityksiään riippumatta Suomen päätöksistä.

 

[Disfear]

Hyvin onnistui Purra provosoimaan keskustelun epäolennaisuuksiin, todennäköisesti siksi, koska ei haluta keskustella vaikeista asioista.

Valtion budjetti on reippaat 83 miljardia ja tulot sen 73 miljardia. Huoltosuhde heikkenee, joka vaikuttaa niin talouskasvuun kuin valtion menoihin negatiivisesti. Kaikesta huolimatta, toi 10 miljardia pitäisi kuroa kiinni, jotta velkaa päästäisiin maksamaan.

Sitä ei kurota kulttuurista tai valtion ns. keskijohdosta leikkaamalla. Nyt täytyisi olla ihan eri keinot esittelyssä.

Purran provosointi vain entuudestaan väläytti sitä perussuomalaisten änkyrämäistä arvopohjaa. Eipä edelleenkään tarvitse harkita ääneni antamista sinne suuntaan.

 

[brainsurgery]

Hyvin onnistui Purra provosoimaan keskustelun epäolennaisuuksiin, todennäköisesti siksi, koska ei haluta keskustella vaikeista asioista.

Valtion budjetti on reippaat 83 miljardia ja tulot sen 73 miljardia. Huoltosuhde heikkenee, joka vaikuttaa niin talouskasvuun kuin valtion menoihin negatiivisesti. Kaikesta huolimatta, toi 10 miljardia pitäisi kuroa kiinni, jotta velkaa päästäisiin maksamaan.

Sitä ei kurota kulttuurista tai valtion ns. keskijohdosta leikkaamalla. Nyt täytyisi olla ihan eri keinot esittelyssä.

Mitäs tämä provosointi oli?

 

[pulatunnus]

Yritystuet on hankalampi asia, sillä se on globaalia kilpailua. Eli yritystukien leikkaus pitäisi kompensoida niin, ettei kansainvälisten yritysten kilpailukyky heikkenisi, sillä muut maat tukevat yrityksiään riippumatta Suomen päätöksistä.

Yritystuki sana on niin epämääräinen, ja riippuu tavoitteitsta.

Kuvailemassasi tukeminen on järjetöntä, antaa muiden tuka ja nautitaan muiden rahoista, ja touhutaan me siellä missä ei tuilla kilpailla.

Mutta ehkä se mitä mietit oli se että joku maa tukee jotain aleutta, esim viihreää siirtymää ja sen maan yritykset saavat kaapattua markkinaosuutta muilta ja myöhemmin tukien loputtua sitten ovat määrävässä asemassa.

SItten ne tukimuodot jolla varmistetaan esim itsenäisyyttä, puolustusta, kriisinkestoa, omavaraisuuttta.

Ja eritäin iso se tukimuoto joka itseasiassa vain komensoida valtion aiheuttamia haittoja/kustannuksia. Verotuet ovat tyypillisesti sellaisia missä toisella kädellä otetaan ja sen negatiivista vaikutusta kompensoidaan veronalennuksilla.

Tuki listalla on sitä ihan turhaa rahanmenoa, joka pahimillaan haitallista, ja sitten on sitä missä valtionkannalta hyödyt isot vs riskit/menot.

 

[Jage]

Mitäs tämä provosointi oli?

Näin nämä asiat koetaan.

 

[Naamapalmu]

Hyvin onnistui Purra provosoimaan keskustelun epäolennaisuuksiin, todennäköisesti siksi, koska ei haluta keskustella vaikeista asioista.

Valtion budjetti on reippaat 83 miljardia ja tulot sen 73 miljardia. Huoltosuhde heikkenee, joka vaikuttaa niin talouskasvuun kuin valtion menoihin negatiivisesti. Kaikesta huolimatta, toi 10 miljardia pitäisi kuroa kiinni, jotta velkaa päästäisiin maksamaan.

Sitä ei kurota kulttuurista tai valtion ns. keskijohdosta leikkaamalla. Nyt täytyisi olla ihan eri keinot esittelyssä.

Sitä juurikin kurotaan myös kaikesta turhasta leikkaamalla, tässä tilanteessa kaikki mahdollinen pitäisi katsoa suurennuslasilla läpi.

On tietysti huvittavaa, kun persuilta aina kysellään heidän leikkauslistoja, niin ihan sama mitä ehdotetaan, niin se on väärin tai sitten se on "liian pieni kohde" ollakseen merkityksellistä, no niistä pienistä puroista syntyy joki.

 

[pulatunnus]

Hyvin onnistui Purra provosoimaan keskustelun epäolennaisuuksiin, todennäköisesti siksi, koska ei haluta keskustella vaikeista asioista.

Valtion budjetti on reippaat 83 miljardia ja tulot sen 73 miljardia. Huoltosuhde heikkenee, joka vaikuttaa niin talouskasvuun kuin valtion menoihin negatiivisesti. Kaikesta huolimatta, toi 10 miljardia pitäisi kuroa kiinni, jotta velkaa päästäisiin maksamaan.

Sitä ei kurota kulttuurista tai valtion ns. keskijohdosta leikkaamalla. Nyt täytyisi olla ihan eri keinot esittelyssä.

En tiedä mihin Purran sanomisiin viittaat

PSllä on ne vakkari leikkauskohteet, ne käytettyy moneenkertaan, eli ne ei ole se juttu, vaan PS on leikkaamassa lähtökohtaisesti jokapaikasta, ja jos menevät hallitukseen, niin sitten sopivat painotuksia, on siellä jotain tärkeämpiäkin, välttämättömiä. Perus valtioa roolituksella.


Oleellinen ero muihin on että eivät ole rahoitusta turavaamassa sinne tänne ja sitten rivien loputtua ihmettelemässä kohteiden loppummista.

PS ongelma on toki ne fosiiliset, yksityisautoilu, veropaine kova, mutta on ehkä vähän liikaa luotu uskoa ettei niihin kosketa. Ja ehkä "saajien" puolella äänestäjiä jotka ehkä olettaa että heidän etuudet turvataan, mutta uskon että suomalainen tietää että nyt leikkaukset koskee itseä, mutta ei nyt vaan halua sitä kuulla.

 

[Moilaps]

Sitä juurikin kurotaan myös kaikesta turhasta leikkaamalla, tässä tilanteessa kaikki mahdollinen pitäisi katsoa suurennuslasilla läpi.

On tietysti huvittavaa, kun persuilta aina kysellään heidän leikkauslistoja, niin ihan sama mitä ehdotetaan, niin se on väärin tai sitten se on "liian pieni kohde" ollakseen merkityksellistä, no niistä pienistä puroista syntyy joki.

Ja se että samaan aikaan sanotaan että julkinen sektori on jo niin tehokas että varaa ei ole leikata, vaikka noita pieniä kohteita on niin paljon.

 

[Jooga]

Poliitikot voisivat välillä viedä keskusteluja pois kohua hakevista uutisotsikoista. Esimerkkinä vaikka "hiilinielujen romahtaminen". Mitä ihmettä Suomessa on muka tapahtunut, että hiilinielut on saatu romahdutettua viime vuosina? Onko täällä tapahtunut räjähdysmäinen kasvuu hakkuissa? Ei. Onko tapahtunut räjähdysmäinen ilmastonmuutos? Ei. Niiden laskentatapa lienee muuttunut, mutta onko laskentatavan muutos sama kuin luonnollinen romahtaminen? Tuskin. Samalla kotitaloudet ovat varmasti heränneet sähkön/öljyn hintojen arvaamattomaan kasvuun, jolloin monet etsivät oikeaa hetkeä tehdä tarvittavat remontit energiatehokkuuteen.

Toinen asia voisi olla jakeluvelvoitteen ajatusmallin siirtäminen autokannan vihertyminen. Esimerkiksi kun matkustat Yhdysvaltoihin katsomaan paikallista V8 pickup -kulttuuria ja mietit eurooppalaista / suomalaista vähäkulutuksista jopa hybridipainotteista autokantaa, niin eikö jakeluvelvoitteita voisi kohtuullistaa merkittävästi sillä verukkeella, että autokannan vihertyminen on jo leikannut kilometrikohtaisia päästöjä merkittävästi. Liikenne on tekemässä markkinaehtoisesti kustannustehokasta vihertymistä ja annetaan sen edetä omaa tahtiaan.

Teollisuus on taas yksi valtava kokonaisuus, joka tuntuu myös siirtyvän vihreisiin teknologioihin uusissa investoinneissaan.

Esimerkiksi Viher Hutisalon kommentit polttoaineiden jatkuvasta hinnankorotuksesta jotta autoilu saadaan tapettua mahdollisimman nopeasti aiheuttaa ainoastaan turhia paineita kalliisiin täyssähköihin siirtymiselle, samalla investoinnit tuntuvat olevan hankalia kun kukaan ei polttoaineen hinnan pelon vuoksi halua kohta ostaa käytettyä bensa-autoa, jotta myyjä voisi siirtyä uuteen sähköautoon (tästä sähköauto menisi taas jossakin kohtaa käytettyjen markkinoille).

 

[Gespard]

Mitä ihmettä Suomessa on muka tapahtunut, että hiilinielut on saatu romahdutettua viime vuosina? Onko täällä tapahtunut räjähdysmäinen kasvuu hakkuissa? Ei. Onko tapahtunut räjähdysmäinen ilmastonmuutos? Ei. Niiden laskentatapa lienee muuttunut, mutta onko laskentatavan muutos sama kuin luonnollinen romahtaminen? Tuskin. Samalla kotitaloudet ovat varmasti heränneet sähkön/öljyn hintojen arvaamattomaan kasvuun, jolloin monet etsivät oikeaa hetkeä tehdä tarvittavat remontit energiatehokkuuteen.

Mitä jos katsoisit itse etkä arvailisi?
https://www.luke.fi/fi/uutiset/hakkuut-vahenivat-75-miljoonaan-kuutiometriin-vuonna-2022 Sieltä katsot alhaalta kaavion: puuston hakkuukertymä, poisto ja kasvu 1940-2022 (ennuste).

Tiivistettynä: Kasvu kääntynyt selvään laskuun, mutta puolestaan poistuma ja hakkuukertymä molemmat kasvaneet --> käyrät lähestyvät toisiaan huomattavasti esim 2005 tasoon verrattuna.

 

[PalleX]

Menisiköhän tämä nyt jo pikkuhiljaa SDP:n kaaliin myös?

VM:ltä kovat terveiset seuraavalle hallitukselle: ”Suomi ei tule kasvamaan ulos veloistaan”

Valtiovarainministeriö on julkaissut taloudellisen katsauksen. Sen mukaan talouskasvu ei riitä karistamaan julkisen talouden alijäämän ongelmia tulevalla hallituskaudella.

www.iltalehti.fi

VM:ltä kovat terveiset seuraavalle hallitukselle: ”Suomi ei tule kasvamaan ulos veloistaan”
Valtiovarainministeriö on julkaissut taloudellisen katsauksen. Sen mukaan talouskasvu ei riitä karistamaan julkisen talouden alijäämän ongelmia tulevalla hallituskaudella.

Valtiovarainministeriö julkaisun tuoreen taloudellisen katsauksensa torstaina. SAANA SÄILYNOJA
Jari Hanska
jari.hanska@iltalehti.fi
Tänään klo 12:05

Valtiovarainministeriön ylijohtaja, osastopäällikkö Mikko Spolander lähetti torstaina ministeriön tiedotustilaisuudessa terveisiä tulevalle hallitukselle. Hän ei suunnannut sanojaan suoraan poliitikoille, mutta muistutti niistä realiteeteista, joiden varassa julkinen talous tuoreimpien lukujen valossa lepää.

Budjetin alijäämäksi ennakoidaan VM:n tuoreimmassa taloudellisessa katsauksessa 10–12 miljardia euroa vuodessa vuosille 2024–2027. Kun pottiin lisätään kunnat ja hyvinvointialueet, nousee yhteenlaskettu alijäämä 14–15 miljardiin euroon vuodessa.
– Alijäämien pienentämiseen ei ole oikotietä. Alijäämien pienentäminen vaatii että menot kasvavat hitaammin ja tulot nopeammin kuin laskelmissa nyt arvioidaan. Mittakaavat ovat oleellisia, Spolander sanoi.
– Mitä yritän sanoa, että menoja, veroja tai talouden rakenteita hienosäätämällä ei voida vahvistaa julkista taloutta miljardeilla.
Ensi vuonna talouden odotetaan kasvavan 1,3 prosenttia ja vuonna 2025 1,6 prosenttia.

Inflaatio nostaa julkisia menoja
Inflaatio oli viime vuonna hidasta, mutta tänä vuonna korkealle noussut inflaatio näkyy myös julkisten menojen kasvussa. Se heijastuu etenkin indeksisidonnaisiin menoihin, kuten eläkkeisiin ja työttömyysturvaan.
Torstaina tiedotustilaisuudessa finanssineuvos Jenni Pääkkönen ilmaisi tilanteen suoraan. Hän katsoi, että korkea velka ja kohonneet korot muodostavat riskin julkiseen talouteen.
– Näillä tiedoilla mitä meillä talouden kuvasta on, niin Suomi ei tule kasvamaan ulos veloistaan, Pääkkönen summasi.
Ministeriön luvuissa edetään niin sanotulla ”muuttumattoman politiikan uralla”. Se tarkoittaa, että mitään poliittisia toimia ei ole ennusteessa huomioitu, sillä päätökset ovat huhtikuun alun eduskuntavaalien jälkeen vasta edessä.
Uusi hallitus tulee saamaan ratkaistavakseen miljardien eurojen kysymyksen.

 

[Jumputin]

Sitä juurikin kurotaan myös kaikesta turhasta leikkaamalla, tässä tilanteessa kaikki mahdollinen pitäisi katsoa suurennuslasilla läpi.

Tehostamisessa ei liene mitään vikaa, mutta ne tarvitsee oikeasti vaikuttavuusarviot. Voi olla että esim. kulttuuriin tehtävät leikkaukset myös pienentävät tulopuolta ja vaikuttavat paikallisesti negatiivisesti monella tasolla.
Todennäköisesti näistä ei synny edes noroa, ellei sitten kosketa oikeasti isoihin menoeriin kuten sosiaali -ja terveyspalvelut ym. kuten esim. kokoomus ehdottaa, oliko nyt vaalikaudessa miljardin edestä kustannusten hillintää.

 

[brainsurgery]

Tehostamisessa ei liene mitään vikaa, mutta ne tarvitsee oikeasti vaikuttavuusarviot. Voi olla että esim. kulttuuriin tehtävät leikkaukset myös pienentävät tulopuolta ja vaikuttavat paikallisesti negatiivisesti monella tasolla.
Todennäköisesti näistä ei synny edes noroa, ellei sitten kosketa oikeasti isoihin menoeriin kuten sosiaali -ja terveyspalvelut ym. kuten esim. kokoomus ehdottaa, oliko nyt vaalikaudessa miljardin edestä kustannusten hillintää.

Se on muuten jännä juttu että jos puhutaan verojen alentamisesta, ne ovat kaikki suoraan 1:1 pois valtion verokertymästä mutta sitten jos leikataan esim. kulttuurista niin alkaa valitus, että ei tämä nyt oikeasti edes säästä mitään syystä x, y ja z.

 

[Jooga]

Mitä jos katsoisit itse etkä arvailisi?
https://www.luke.fi/fi/uutiset/hakkuut-vahenivat-75-miljoonaan-kuutiometriin-vuonna-2022 Sieltä katsot alhaalta kaavion: puuston hakkuukertymä, poisto ja kasvu 1940-2022 (ennuste).

Tiivistettynä: Kasvu kääntynyt selvään laskuun, mutta puolestaan poistuma ja hakkuukertymä molemmat kasvaneet --> käyrät lähestyvät toisiaan huomattavasti esim 2005 tasoon verrattuna.

Access Denied.

Kyseenalaistan Luken oikeellisuutta sen ollessa vihreän ideologian synnyttämä ministeriön ohjaama keskus. Miksi puuston kasvu on laskenut yhtäkkiä? Ilmasto lämpenee ja metsä haluaa kasvaa pakkasella? Hakkuumäärät pienentyneet ja metsät kasvaneet tehokkaan kasvuvaiheensa ja nyt kasvu hidastuu?

Itseasiassa avasin tuon Luken raportin.
" 2.1.2. Metsien ikärakenne Mäntymetsien ikärakenne on Pohjois-Suomessa muuttunut siten, että suurin pinta-ala on nyt ikäluokassa 60–80 vuotta, kun kasvu on nopeimmillaan 21–60 -vuotiaissa metsissä kuva 6). Etelä-Suomessa mäntymetsien suurin ikäluokka (41–60 vuotta) on jo ohittanut nopeimman kasvun vaiheen, koska Etelä-Suomessa 21–40-vuotiaat metsät kasvavat nopeammin kuin 41–60 vuotta. Kasvun aleneminen männyllä on siten ollut luonnollinen seuraus nopeimmin kasvavien metsien määrän pienenemisestä "

Eli metsät ovat keskimäärin ohittaneet parhaan kasvun iän. Eikö silloin metsiä tulisi hakata alas, jotta se voisi uudistua? Miksi vihreät ei kannusta tähän?

Eli hiilinielut pienentyvät, sillä ne muuttuvat hiilipankeiksi. Tällöin pankeista tulisi ottaa sitä hiiltä ulos ja tehdä tilaa nielulle.

EDIT:
"Kuusivaltaisten metsien ikäluokkaosuudet ovat Etelä-Suomessa hyvin erilaiset kuin mäntyvaltaisten metsien (kuva 7). Kuusta on käytetty runsaasti uudistamisessa ja siksi nuorimmat ikäluokat ovat yleisimpiä. Tämän vuoksi kuusen kasvu on korkea ja tulee nykyisestään lisääntymään. "

Kuvaajilla voidaan kertoa juuri se tarina mitä halutaan kertoa. Vihreät käyttävät tätä ajattelemattomien äänestäjien kalastamiseen jossa huudetaan maapallon tuhoutumista kun hiilinielu pienenee, ja tehdään johtopäätös missä metsää ei saa hoitaa ja muu polttaminen tulee kieltää. Kun oikeampi ratkaisu olisi ehkäpä kaataa sitä kasvanutta metsää ja käyttää sitä kautta uusiutuvaa biomassaa tehokkaasti. Nyt ajaudutaan tilanteeseen jossa teollisuuden vaatima puun tarve ostetaan maista, joita ei kiinnosta hevon persettäkään metsän ekologistaloudellinen hoito.

 

[Gespard]

Access Denied.

Mitä ihmettä, äsken toimi.

 

[namlepo]

Nasan tutkimuksessahan oli että suomi on hiilinielujen osalta positiivinen eikä negatiivinen. Mutta oli vissiin väärin tutkittu. https://www.google.com/url?sa=t&sou...Qjjh6BAgNEAE&usg=AOvVaw0CwELCIxWm4Fr59nzzxP-a

 

[Gespard]

Eli metsät ovat keskimäärin ohittaneet parhaan kasvun iän. Eikö silloin metsiä tulisi hakata alas, jotta se voisi uudistua?

Metsänhakkuut ovat aina päästölähde, pitkälläkin aikavälillä. Tästä on tutkimustietoa jo. Plus hyvin vahvasti monimuotoisuuden vähenemisen estämistä ajatellen negatiivista kasvattaa niitä edelleen.

 

[draco76]

Nasan tutkimuksessahan oli että suomi on hiilinielujen osalta positiivinen eikä negatiivinen. Mutta oli vissiin väärin tutkittu. https://www.google.com/url?sa=t&sou...Qjjh6BAgNEAE&usg=AOvVaw0CwELCIxWm4Fr59nzzxP-a

HS Ympäristö | Nasan kuvassa Suomi oli hiilinielu – näin tutkijat selittävät ristiriitaa

Nasan satelliittimittauksen mukaan Suomi imi enemmän hiilidioksidia kuin päästi vuosina 2015–2020. Ilmatieteen laitoksen akatemiaprofessorin Ari Laaksosen mukaan tulos ei kuitenkaan tarkoita Suomen virallisten laskelmien kumoutumista.

www.hs.fi

Satelliitin silmin hakkuu ei ole päästö, vaan siitä tulee päästö vasta kun puutuote jossakin palaa.

Lyhytikäisten puutuotteiden päästön Nasan satelliitti siis näkee Kiinan yllä. Suomen laskelmassa puolestaan noiden tuotteiden tekemiseen hakattu puu vähennetään Suomen hiilinielusta. Näin on kansainvälisesti sovittu tehtävän.

Nasan satelliitti on siis nähnyt Suomen eduksi myös luonnontilaisten soiden hiilensidonnan. Niiden nielua on välillä vaadittu lisättäväksi hiililaskelmaan, jotta Suomen tase näyttäisi paremmalta.

Tämä olisi kuitenkin kansainvälisesti sovittuja sääntöjä vastaan.

Lisäksi Luken tutkimusprofessori Raisa Mäkipää sanoi HS:lle aiemmin, että luonnontilaiset suot olisivat Suomelle uusi päästölähde, jos metaanipäästötkin huomioidaan.