Kotimaan politiikka

[inexcess]

Jopa Yle uutisoi äsken TV-uutisissa, että valtion lainojen korot tulevat olemaan iso rasite. Nyt Yle voisi mennä kysymään vasemmiston talousneroilta (Paavo Arhinmäki, Jussi Saramo, Patrizio Lainà ja Matias Mäkynen) miten tämä asia oikeastaan menee. "Nyt tulee rahaa", "Vain vasemmistoliitto ymmärtää, mistä velassa on kysymys", "Velkapelko on Suomessa ylimitoitettua" ja "Suomen talous onkin ylijäämäinen" iskulauseet tulevat aina mieleeni tässä asiayhteydessä.

"Viime vuonna korot olivat vielä lähellä nollaa. Silloin valtio maksoi sille rahaa lainanneille sijoittajille korkoina noin 840 miljoonaa euroa.
Tänä vuonna summa on kolminkertainen, noin 2,6 miljardia euroa, kertoo valtiovarainministeriön budjettipäällikkö Mika Niemelä.
– Valtavalla loikalla tullaan ylöspäin, kun katsoo lähihistoriaa." (YLE).

Olen ihmetellyt, että mihin on hävinnyt Vasemmistoliiton talousneuvonantajana toiminut Helsingin yliopiston kansainvälisen politiikan professori Heikki Patomäki. Hän on näköjään Naton vastustajana eronnut Vasemmistoliitosta. Maailma on merkillinen.

Marin ja Saarikko saa jatkuvasti toisella mediassa, miten Suomen velkantumista ovat aiheuttaneet poikkeukselliset olosuhteet. On ollut koronaa ja sitten on Ukrainan sota...

Jostakin syystä esimerkiksi Tanska ei ole velkaantunut samalla tavalla. Heidän velanotto kiihtyi korona-vuonna 2020, mutta velkaantuminen palasi jo seuraavana vuonna 2021 alle 2016 vuoden tason.

Vastaavasti Marinin hallitus kasvatti yhtäjaksoisesti vuodesta 2008 kasvanutta velkavuorta vuosien 2019 ja 2021 välillä vaatimattomat 23 miljardia (53% -> 64% / BKT). Kukaan ei kyseenalaista nahtatakkikuningattaren ja maatilan emännän aivan täydellistä osaamattomuutta. Väitän että Suomesta löytyy satoja tuhansia ihmisiä, jotka olisivat kyenneet parempaan kuin nämä hoopot.

Denmark Government Debt to GDP

Denmark recorded a Government Debt to GDP of 31.10 percent of the country's Gross Domestic Product in 2024. This page provides - Denmark Government Debt To GDP - actual values, historical data, forecast, chart, statistics, economic calendar and news.

tradingeconomics.com

Facts about Finland's central government debt

By borrowing money, a central government can make long-term investments and has more room for manoeuvre in its fiscal policy in different economic cycles.

www.treasuryfinland.fi

 

[Zezekärppänen]

Marin ja Saarikko saa jatkuvasti toisella mediassa, miten Suomen velkantumista ovat aiheuttaneet poikkeukselliset olosuhteet. On ollut koronaa ja sitten on Ukrainan sota...

Jostakin syystä esimerkiksi Tanska ei ole velkaantunut samalla tavalla. Heidän velanotto kiihtyi korona-vuonna 2020, mutta velkaantuminen palasi jo seuraavana vuonna 2021 alle 2016 vuoden tason.

Vastaavasti Marinin hallitus kasvatti yhtäjaksoisesti vuodesta 2008 kasvanutta velkavuorta vuosien 2019 ja 2021 välillä vaatimattomat 23 miljardia (53% -> 64% / BKT). Kukaan ei kyseenalaista nahtatakkikuningattaren ja maatilan emännän aivan täydellistä osaamattomuutta. Väitän että Suomesta löytyy satoja tuhansia ihmisiä, jotka olisivat kyenneet parempaan kuin nämä hoopot.

Denmark Government Debt to GDP

Denmark recorded a Government Debt to GDP of 31.10 percent of the country's Gross Domestic Product in 2024. This page provides - Denmark Government Debt To GDP - actual values, historical data, forecast, chart, statistics, economic calendar and news.

tradingeconomics.com

Facts about Finland's central government debt

By borrowing money, a central government can make long-term investments and has more room for manoeuvre in its fiscal policy in different economic cycles.

www.treasuryfinland.fi

Sääliksi käy seuraava hallitusta, joka tämän paskan saa korjattavaksi. Seuraavaksi nämä räksyttää oppositiossa, kun velkoja aletaan maksamaan ja kaikille on tarjolla vain niukkuutta.

 

[Tommy Goldfish]

Sääliksi käy seuraava hallitusta, joka tämän paskan saa korjattavaksi. Seuraavaksi nämä räksyttää oppositiossa, kun velkoja aletaan maksamaan ja kaikille on tarjolla vain niukkuutta.

Onko tämä toistaiseksi mielikuvituksessa sijaitseva räksyttäminen parempaa vai huonompaa räksyttämistä kuin tämän hetken oppositiossa maahanmuutosta räksytys?

 

[Zezekärppänen]

Onko tämä toistaiseksi mielikuvituksessa sijaitseva räksyttäminen parempaa vai huonompaa räksyttämistä kuin tämän hetken oppositiossa maahanmuutosta räksytys?

Ensinnäkin se ei ollut mielikuvitusta vaan tosiasioihin pohjautuva todennäköinen olettamus että tällä hallituspohjalla ei tulla jatkamaan seuraavassa hallituksessa. Vihervasemmiston räksytys tulee olemaan huonompaa räksytystä, koska he ovat itse tämän maan talouden tuhonneet ja ovat siitä vastuussa, mutta tulevat kuitenkin räksyttämään kaikista sopeuttamistoimista.

 

[Zezekärppänen]

Heh minusta kyllä Suomi saa katsoa ihan itseään. Osoittaa lähinnä epärehellisyyttä että syyttää ongelmista ensimmäisenä EUta. Naurattaa muutenkin tuo todella positiivisen ennallistamisen moittiminen. Se on ihan Suomea varten, ymmärtäisin jos ärsyttää esim ilmastotoimet kun ne ovat koko pallon parannusta varten. Mutta toki ihmiset tykkää valittaa oudoista jutuista.

Osta oma metsä itsellesi, niin voit ennallistaa sitä mielin määrin. Suomen metsien hiilivarastot tuplaantuivat tehokkaan metsänhoidon myötä.

 

[Bladekill]

Eduskuntavaalit | Tämä ei saa toistua, tajusivat patruunat – Näin Sdp:n vaalivoitto käynnisti miljoonien eurojen nokittelun vaalirahoituksella

Kevään eduskuntavaaleissa on käynnissä vaalirahoituksen kaikkien aikojen varustelukierre. Vaalitukisäkkien pullistuminen on demokratian ongelma, sillä se auttaa vanhaa valtaeliittiä säilyttämään asemansa.

www.hs.fi

Nyt on jopa Hesarilta muutamista toimittajien omista vihjailuista huolimatta hyvä journalistinen selvitys. Tämän takia kannattaa jopa tehdä feikkiaccount Hesariin jolla saa 2 viikkoa ilmaista lukuaikaa tilaajille tarkoitettuun sisältöön.

Lyhykäisesti ilmaistuna jutussa käydään läpi Suomen vaalirahoitusta ja sitä miten Kokoomus-henkinen "Pro markkinatalous" yhdistys on perustettu jakamaan markkinatalous/oikeistomyönteisille poliitikoille rahaa. Pro markkinatalouden takana on EK:n ja työnantajaliittojen vastaisku vuonna 2019 tapahtuneelle katastrofille kun AY-liikkeen ja vasemmistokollektiivin vaalirahoitus kamppanja "Vapaiden valtakunta" puski melkein puolitoista miljoonaa euroa vasemmistopoliitikkojen markkinointiin. Vapaiden valtakunta rahoitti 420 ehdokasta joista 49 pääsi eduskuntaan eli joka neljäs istuva kansanedustaja on saanu vasemmistokollektiivin kamppanjasta rahoitusta.

Tästä on sitten lähtenyt vaalirahoituksen agressiivinen kilpavarustelu jolle AY-likkeet on tällä kertaa perustaneet "Pro Reilumpi Yhteiskunta" nimisen yhdistyksen tukemaan vasemmistopoliitikkoja.

SAK:n Jyrki Konola kommentoi asiaa seuraavasti:

Konola harmittelee vaalirahoituksen varustelukierrettä, jonka taustalla on hänen mukaansa EK:n “tahallinen tai tahaton” väärinymmärrys. Konolan mukaan Vapaiden valtakunta ei tukenut viime vaaleissa suoraan ehdokkaita, vaikka EK niin väittää.

Konola on oikeassa. Vapaiden valtakunta ei tukenut ehdokkaita suoraan vaan se järjesti ehdokkaille tapahtumia, markkinointia, media-ajeluja, videoita yms. "kansantapahtumiksi" naamioituina.

4v takainen vapaiden valtakunnan propagandavideo löytyy edelleen YouTube:sta:

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Hyväksy kolmannen osapuolen evästeet

Vapaiden valtakunnan vanha Twitter viesti kertoo kuinka kyseessä on "kansanliike, joka on lähtenyt liikkeelle nuorten aktiivien halusta saada aikaan muutos" vaikka kyseessä on AY-liikkeen sikariportaan kabineteissa luotu propagandakampanja.

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Hyväksy kolmannen osapuolen evästeet

Vasemmistokollektiivi ja AY-liikkeet siis tukivat melkein puolella toista miljoonalla eurolla kansanedustajaehdokkaita kiertäen vaalirahoituslakia. Vapaiden valtakunnasta ei ole mitään merkintää kansanedustajaehdokkaiden rahoittajissa, koska teknisesti rahaa ei suoraan siirretty ehdokkaille vaan vapauden valtakunta osti ehdokkaille lopputuotteen suoraan.

Jutun lopussa käydään tarkemmin läpi muuta näkymätöntä vaalitukea jossa AY-liike jälleen kerran loistaa:

Näkymättömässä vaalituessa katseet kääntyvät etenkin ay-liikkeeseen.

Ay-liikkeen vaalirahoituksen kohdistumista on ulkopuolisen ylipäätään vaikea seurata, sillä ammattiliitot ohjaavat tukea liittojen puolueryhmille, jotka puolestaan jakavat sitä eteenpäin.

Ay-liikkeen ehdokkaille tarjoamalla talkootyöllä, soppatykeillä ja muilla henkilöresursseilla on arvo, joka ei näy vaalirahailmoituksissa, vaikka ne ovat loppupeleissä mitä keskeisintä vaalitukea.

"Valheiden, petoksen, piilottelun ja kansan kusettamisen valtakunta" olisi ollut osuvampi nimi tälle kommarien lainkiertokamppanjalle.

 

[The Grenadier]

Onko tämä toistaiseksi mielikuvituksessa sijaitseva räksyttäminen parempaa vai huonompaa räksyttämistä kuin tämän hetken oppositiossa maahanmuutosta räksytys?

Huonosta maahanmuutosta räksyttäminen on aina parempaa, mutta on omituista että huonoja asioita jotkut ihmiset jopa tukevat.

 

[vienna]

Olen ihmetellyt, että mihin on hävinnyt Vasemmistoliiton talousneuvonantajana toiminut Helsingin yliopiston kansainvälisen politiikan professori Heikki Patomäki. Hän on näköjään Naton vastustajana eronnut Vasemmistoliitosta. Maailma on merkillinen.

Luultavasti pitää matalaa profiilia, koska käsitykseni mukaan Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on hankaloittanut hänen poliittista asemoitumistaan - on hankala kritisoida Natoa ja Yhdysvaltoja (ja länttä), kun nähdään, että Suomen kannattaa ennemmin nojautua Yhdysvaltojen suuntaan kuin olla luottavainen Venäjää kohtaan. Venäjän ällöttävyydestä kertoo sekin, että se antoi Ukrainalle turvatakuut sen luopuessa ydinaseista.

Patomäen on siis hankala jorista USA-vastaista politiikkaansa, kun hänen ymmärtämänsä Venäjä tuhoaa maata, jossa puhutaan lähes samankaltaista kieltä ja jolle on annettu turvatakuut aikoinaan.

Venäjän ymmärtäjille ei ole nyt oikein missään tilausta, koska Venäjää ei kannata ymmärtää vaan pelata sen suhteen varman päälle, ja päästä Naton suojakilpien taakse, jolloin jo Venäjän omienkin selvityksien mukaan Venäjältä loppuu merkittävät painostuskeinot Suomea kohtaan. Venäjän horinoissa on aina mielenkiintoista huomata se, että horinat (valtaamme Ukrainan aina Puolan rajalle saakka) päättyvät Naton rajalle, mille on todellakin hyvät syynsä (Jos jo Ukraina työllistää asevoimia paljon, niin entäpä lännen sotilaallinen liittouma?)

 

[Bladekill]

Olen ihmetellyt, että mihin on hävinnyt Vasemmistoliiton talousneuvonantajana toiminut Helsingin yliopiston kansainvälisen politiikan professori Heikki Patomäki. Hän on näköjään Naton vastustajana eronnut Vasemmistoliitosta. Maailma on merkillinen.

Varmaan tajusi itsekin millainen paradoksi on olla talousneuvonantaja ja vasemmistopuoluen jäsen samaan aikaan. Vähän kuin puhuisi vedestä joka on niin kuumaa että se jäätyy.
Tai sitten ukko palasi Tehtaankadun tukikohtaan odottamaan seuraavaa komennusta.

 

[Paapaa]

Jep. Eli jotain verotusta pitää nostaa. Tai ottaa lainaa. Ihan kuten viestissäni kirjoitin.

Taas kerran jätit vastauksen lukematta. Toi on jossain määrin rasittavaa kun pitää jatkuvasti toistella aiempia viestejä. Toistetaan jos auttaisi: "Verotulojen lasku voi jäädä toteutumatta...ja se voidaan kattaa myös vähentämällä menoja". Ei siis ole aina pakko nostaa verotusta. Ei ole aina pakko ottaa lainaa. Se oli viestissäsi väärin. Se on sitten hallituksesta kiinni, mitä tekevät.

 

[pomk]

Taas kerran jätit vastauksen lukematta. Toi on jossain määrin rasittavaa kun pitää jatkuvasti toistella aiempia viestejä. Toistetaan jos auttaisi: "Verotulojen lasku voi jäädä toteutumatta...ja se voidaan kattaa myös vähentämällä menoja". Ei siis ole aina pakko nostaa verotusta. Ei ole aina pakko ottaa lainaa. Se oli viestissäsi väärin. Se on sitten hallituksesta kiinni, mitä tekevät.

Voimistuva kilpailu tapahtuu viiveellä, eikö?, ja silloin hetkellisesti(tm) puuttuvia tuloja pitää paikata lainalla tai korkeammalla verotuksella.

Tai sit leikataan koulutuksesta, kuten kokkareilla on aina tapana.

Edit: IMO paras tapa saada lisää kilpailua olisi reilu perustulo. Tällöin yrittämään voisi alkaa ilman isoja riskejä.

 

[Paapaa]

Voimistuva kilpailu tapahtuu viiveellä, eikö?, ja silloin hetkellisesti(tm) puuttuvia tuloja pitää paikata lainalla tai korkeammalla verotuksella.

Ei välttämättä tarvitse, jos leikataan menoja, kuten jo pari kertaa kirjoitin. Myös ne pääomatuloverot kertyvät osin viiveellä, joten niiden pieneneminen voi myös vaikuttaa vasta viiveellä. Veronlaskun tuomat hyödyt voivat tapahtua myös nopeasti. Ehkä yritys laskee hintoja ja lisää merkittävästi markkinaosuuttaan ja myyntiä. Ehkä firma aikaistaa investointipäätöstään verotuksen takia. Kokonaisverotuotot voivat siis kasvaa jopa nopeammin kuin tarvittaisiin mitään kompensoivaa rahoitusta.

Kategorisesti ei siis tarvitse ehdottomasti ottaa lainaa tai nostaa muita veroja kun jotain toista veroa lasketaan. Hallituksesta sitten on kiinni, millä tavalla kompensoivat verotuksen laskun. Siihen vaikuttaa myös talousnäkymät, joiden vallitessa päätös tehdään.

Tai sit leikataan koulutuksesta, kuten kokkareilla on aina tapana.

On paljon muutakin, josta voi leikata. En tiedä lainkaan, mistä kokkarit haluavat nyt leikata.

 

[pomk]

Ei välttämättä tarvitse, jos leikataan menoja, kuten jo pari kertaa kirjoitin.

Koulutus, terveydenhuolto vai vanhuspalvelut? ”Tehostaminen” on aika paska heitto, ilman spesifismiä.

Verojen nosto taas kusee kaikkien muroihin aika kovaa.

Veronlaskun tuomat hyödyt voivat tapahtua myös nopeasti. Ehkä yritys laskee hintoja ja lisää merkittävästi markkinaosuuttaan ja myyntiä. Ehkä firma aikaistaa investointipäätöstään verotuksen takia. Kokonaisverotuotot voivat siis kasvaa jopa nopeammin kuin tarvittaisiin mitään kompensoivaa rahoitusta.

Onko heittää jotain tutkimusta aiheesta? ”Ehkä ehkä ehkä” ei oikein vakuuta.

 

[Paapaa]

Koulutus, terveydenhuolto vai vanhuspalvelut? ”Tehostaminen” on aika paska heitto, ilman spesifismiä.

Leikkausten kohdistaminen on ihan toinen keskustelu ja tässä lähinnä sinun maalitolppien siirtelyä. Väitit, että pitää korottaa veroja tai ottaa lainaa jos lasketaan yritysten ja omistajien verotusta. Totesin, että olit väärässä ja menoleikkaukset on myös yksi tapa rahoittaa veronalennuksen kulut - ja voi olla ettei niitä aina edes tarvita. Nyt sitten vaadit minulta jotain helvetin leikkauslistoja Sovitaan vaikka, että leikataan ihan tasaisesti juustohöylällä joka paikasta niin sinulle ei tule paha mieli.

(Tosin itse leikkaisin AY-liikkeen veroeduista sekä ansiosidonnaisen kustannuksista huomattavasti enemmän.)

Onko heittää jotain tutkimusta aiheesta? ”Ehkä ehkä ehkä” ei oikein vakuuta.

Mistä tarkalleen? Verotuksen vaikutuksista investointeihin? Tähän tutkimukseen esim. Etla on viitannut:

A 1 percentage point reduction in tax rates increases investment by 4.7 percent of installed capital, increases payouts by 0.3 percent of sales, and decreases debt by 5.3 percent of total assets. These estimates suggest that lower corporate tax rates and faster accelerated depreciation each stimulate a similar increase in investment, per dollar in lost revenue.

The Effect of Corporate Taxation on Investment and Financial Policy: Evidence from the DPAD - American Economic Association

The Effect of Corporate Taxation on Investment and Financial Policy: Evidence from the DPAD by Eric Ohrn. Published in volume 10, issue 2, pages 272-301 of American Economic Journal: Economic Policy, May 2018, Abstract: This study estimates the investment, financing, and payout responses to...

www.aeaweb.org

Tai 2017 VM:n raportista:

Yhteisöverolla voi olla vaikutuksia investointeihin myös silloin, kun yritys kärsii ulkoisen rahoituksen puutteesta. Jos yritys rahoittaa investointeja omalla tulorahoituksellaan, on yrityksen voittoon jo kohdistunut yhteisöveroa, mikä pienentää käytettävissä olevan oman tulorahoituksen määrää. Tutkimuksen perusteella yhteisöveron vaikutus investointeihin välittyisi ensisijaisesti pääomakustannuksen kautta (Bond, Xiang 2015). Joissakin tutkimuksissa on kuitenkin löydetty näyttöä myös siitä, että yhteisövero voisi vaikuttaa investointeihin tulorahoitusvirran välityksellä ainakin osassa rahoitusrajoitteisista yrityksistä (Zwick, Mahon 2016).

https://vm.fi/documents/10623/3779937/Yritysverotuksen+asiantuntijaty%C3%B6ryhm%C3%A4n+raportti/7d12dd61-2065-4cdd-bda4-a953fd2f56c0

 

[baggio]

Yhteisöveron laskun itsensä takaisin maksamisesta on aiemmin puhuttu dynaamisina vaikutuksina. Kataisen ja Urpilaisen Six-pack laski yhteisöverokertymää 800 miljoonalla ja arvioi että dynaamiset vaikutukset olisivat tuoneet tästä 450 miljoonaa takasin. Dynaamiset vaikutukset toivat kuitenkin vain 100 miljoonaa takaisin. Viime aikoina ei olla paljon kuultu tuosta termistä

 

[Paapaa]

Yhteisöveron laskun itsensä takaisin maksamisesta on aiemmin puhuttu dynaamisina vaikutuksina. Kataisen ja Urpilaisen Six-pack laski yhteisöverokertymää 800 miljoonalla ja arvioi että dynaamiset vaikutukset olisivat tuoneet tästä 450 miljoonaa takasin. Dynaamiset vaikutukset toivat kuitenkin vain 100 miljoonaa takaisin. Viime aikoina ei olla paljon kuultu tuosta termistä

Totahan on sinänsä äärimmäisen vaikea tutkia, sillä et voi mitenkään eristää sitä tutkittavaa asiaa kaikesta muusta, mikä talouteen vaikuttaa. Tai et voi toistaa tutkimusta. Sitä en epäile lainkaan, etteikö niitä vaikutuksia arvioitaisi hallituksessa yläkanttiin jos tuollainen päätetään tehdä.

 

[baggio]

Totahan on sinänsä äärimmäisen vaikea tutkia, sillä et voi mitenkään eristää sitä tutkittavaa asiaa kaikesta muusta, mikä talouteen vaikuttaa. Tai et voi toistaa tutkimusta. Sitä en epäile lainkaan, etteikö niitä vaikutuksia arvioitaisi hallituksessa yläkanttiin jos tuollainen päätetään tehdä.

Joo ja pakkohan yhteisöveroa on laskea jos kilpailijamaat ovat laskeneet, josta tuossa oli kyse. Euroopan talousalueen maiden ei kuitenkaan kannattaisi verokilpailla keskenään kohti nollaa, vaan harmonisoida sitä tasoa.

 

[pomk]

Mistä tarkalleen? Verotuksen vaikutuksista investointeihin?

Puhe oli pääomatuloverotuksen muutoksista, ja niiden seurauksena kasvavasta verokertymästä. Linkissäsi oli ilmeisesti muutettu firmojen yhteisöveroa verotettavien kotimaisesesta tuotannosta saatujen tulojen perusteella? Moista ei luultavasti voi Suomessa säätää, koska EU.

 

[Jeesbox]

Yhteisöveron laskun itsensä takaisin maksamisesta on aiemmin puhuttu dynaamisina vaikutuksina. Kataisen ja Urpilaisen Six-pack laski yhteisöverokertymää 800 miljoonalla ja arvioi että dynaamiset vaikutukset olisivat tuoneet tästä 450 miljoonaa takasin. Dynaamiset vaikutukset toivat kuitenkin vain 100 miljoonaa takaisin. Viime aikoina ei olla paljon kuultu tuosta termistä

Onks sulla jotain lähdettä tälle? Itse muistan Kokoomuksen kuittailleen SDP:lle asiasta joskus A-studiossa, että olivat oikeassa, et kannatti laskea. SDP:n edustaja oli vaan servattuna hiljaa.

 

[baggio]

Onks sulla jotain lähdettä tälle? Itse muistan Kokoomuksen kuittailleen SDP:lle asiasta joskus A-studiossa, että olivat oikeassa, et kannatti laskea. SDP:n edustaja oli vaan servattuna hiljaa.

Hallitus uskoi yhteisöveron alennuksen dynaamisiin vaikutuksiin – haaveeksi jäi

Veronalennuksen dynaamisten vaikutusten piti piristää taloutta, mutta teho jäi olemattomaksi. Yhteisöverotulot laskivat viime vuonna noin 800 miljoonaa euroa.

yle.fi

Mutta kyllähän tuolla laskulla ollaan vältetty ne negatiiviset vaikutukset investointeihin ja taannoiseen nousukauteen, jotka olisivat seuranneet, jos verotaso olisi jätetty selvästi muita korkeammaksi.

EU-keskiarvo vuonna 2014 oli 22,4 %, vuonna 2020 21 %. Tämän jatkuessa kohta joku esittää taas, että kilpailukykymme on uhattuna ja tarttis laskea.

 

[91danger91]

Hallitus uskoi yhteisöveron alennuksen dynaamisiin vaikutuksiin – haaveeksi jäi

Veronalennuksen dynaamisten vaikutusten piti piristää taloutta, mutta teho jäi olemattomaksi. Yhteisöverotulot laskivat viime vuonna noin 800 miljoonaa euroa.

yle.fi

Mutta kyllähän tuolla laskulla ollaan vältetty ne negatiiviset vaikutukset investointeihin ja taannoiseen nousukauteen, jotka olisivat seuranneet, jos verotaso olisi jätetty selvästi muita korkeammaksi.

EU-keskiarvo vuonna 2014 oli 22,4 %, vuonna 2020 21 %. Tämän jatkuessa kohta joku esittää taas, että kilpailukykymme on uhattuna ja tarttis laskea.

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Hyväksy kolmannen osapuolen evästeet

Korjausliikkeellä oli ihan järkevä ehdotus tuohon yritysverottamiseen. Eli tulosta verotetaan vain silloin kuin se jaetaan osinkoina ulos. Tämä malli on lainattu Virosta, jossa yrityksen tienaama rahaa jää firmaan jota voidaan käyttää yrityksen kasvun tukemiseen. Tämähän silloin poistaisi käytännössä yritysverotuksen, mutta sitä voisi kompensoida nostamalla yritysten osinkoina maksaman pääomatuloveron prosentuaalista osuutta.

Ihan jo hyvinvointiyhteiskunnan jatkamisen kannalta olisi järkevää tehdä sellaisia veroratkaisuja jotka kannustaisivat yrityksiä investoimaan Suomeen ja tuo olisi yksi ratkaisu siihen.

 

[KristianV]

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Hyväksy kolmannen osapuolen evästeet

Korjausliikkeellä oli ihan järkevä ehdotus tuohon yritysverottamiseen. Eli tulosta verotetaan vain silloin kuin se jaetaan osinkoina ulos. Tämä malli on lainattu Virosta, jossa yrityksen tienaama rahaa jää firmaan jota voidaan käyttää yrityksen kasvun tukemiseen. Tämähän silloin poistaisi käytännössä yritysverotuksen, mutta sitä voisi kompensoida nostamalla yritysten osinkoina maksaman pääomatuloveron prosentuaalista osuutta.

Ihan jo hyvinvointiyhteiskunnan jatkamisen kannalta olisi järkevää tehdä sellaisia veroratkaisuja jotka kannustaisivat yrityksiä investoimaan Suomeen ja tuo olisi yksi ratkaisu siihen.

Timo soinin perussuomalaiset ajoi tätä jo 10 vuotta sitten. Ei taida ihan helpolla tulla suomeen kun ei sillonkaan riittänyt ääniä. Virosta olisi hyvä ottaa mallia monessakin asiassa

 

[Moilaps]

Ei kyllä mahdu omaan kaaliin miksi yritysten välinen kilpailu on hyvä, mutta valtioiden pitäisi muodostaa mielellään globaali monopoli verotuksen suhteen.

 

[VuohiKauhu]

Yhteisöverolla voi olla vaikutuksia investointeihin myös silloin, kun yritys kärsii ulkoisen rahoituksen puutteesta. Jos yritys rahoittaa investointeja omalla tulorahoituksellaan, on yrityksen voittoon jo kohdistunut yhteisöveroa, mikä pienentää käytettävissä olevan oman tulorahoituksen määrää. Tutkimuksen perusteella yhteisöveron vaikutus investointeihin välittyisi ensisijaisesti pääomakustannuksen kautta

Eli yhteisöveron laskun vaikutus investointien kannattavuuteen on siis lasketun veroasteen määrä kertaa korko miinus poistot? Melkoisia lillukanvarsia kyllä. Kannattavuus paranee parhaimmillaankin joitakin promilleja.

 

[Varistin]

Ei kyllä mahdu omaan kaaliin miksi yritysten välinen kilpailu on hyvä, mutta valtioiden pitäisi muodostaa mielellään globaali monopoli verotuksen suhteen.

Verotus on tietysti vain yksi osatekijä, mutta itse ainakin näen, että tässä on kyse vastakkainasettelusta yritysten ja ns. kansalaisten oikeuksien välillä ja vapaan kilpailun huonojen puolien rajoittamisesta. Yritysten pitäisi kuitenkin lopulta olla väline tuotteiden, palveluiden ja hyvinvoinnin luomiseen, mutta käytännössä syntyvän hyvinvoinnin jakamista oikeudenmukaisesti ei voi jättää yritysten omalle vastuulla, koska yrityksellä ei pohjimmiltaan ole moraalia.

Yritykset toimivat jo globaalisti ja suurelta osin vapaan kaupan oloissa tai lähellä sitä, mutta "vastapuolen" oikeuksien valvonta kärsii siitä, että sitä tekee jokainen maa erikseen. Yritysten globaalin kilpailun ja vapaakaupan vastapainona pitäisi olla globaali verotuksen minimitaso. Ja vastaavasti esim. globaali työntekijän oikeuksien minimitaso.

 

[91danger91]

Verotus on tietysti vain yksi osatekijä, mutta itse ainakin näen, että tässä on kyse vastakkainasettelusta yritysten ja ns. kansalaisten oikeuksien välillä ja vapaan kilpailun huonojen puolien rajoittamisesta. Yritysten pitäisi kuitenkin lopulta olla väline tuotteiden ja hyvinvoinnin luomiseen, mutta käytännössä syntyvän hyvinvoinnin jakamista oikeudenmukaisesti ei voi jättää yritysten omalle vastuulla, koska yrityksellä ei pohjimmiltaan ole moraalia.

Yritykset toimivat jo globaalisti ja suurelta osin vapaan kaupan oloissa tai lähellä sitä, mutta "vastapuolen" oikeuksien valvonta kärsii siitä, että sitä tekee jokainen maa erikseen. Yritysten globaalin kilpailun ja vapaakaupan vastapainona pitäisi olla globaali verotuksen minimitaso. Ja vastaavasti esim. globaali työntekijän oikeuksien minimitaso.

Ja mistä löytyy poliittinen tahto tälle sellaisilta mailta kuten Yhdysvallat, Kiina, Saudi-Arabia jne? Niin kauan kun keskeisillä mailla ei ole tahtoa asettaa näitä minimitasoja, tullaan verokilpailua näkemään.

Tämähän on oikeastaan se juurisyy miksi Suomesta on hävinnyt työpaikkoja ulkomaille. Kun samanarvoisen työpanoksen voi tuottaa ulkomailla, niin tottakai pääoma ohjaa tuotantoa sinne missä se on kannattavinta teettää. Joillakin äärivasemmistolaisilla ja sinimustalla on kuullut ehdotuksia, että suljetaan rahahanat Suomesta ulkomaille ja toisinpäin, jotta tämä ongelma "ratkeaa". Kaikki maalaisjärkeä käyttävät tietävät kyllä miten siinä sitten käy.

En sano että nykyinen järjestelmä olisi mitenkään hyvä, mutta kannattaa olla realistinen näiden globaalien verotusten ja työntekijöiden oikeusten tasolla. Thomas Piketty on vastaavia ajatuksia esittänyt pääomien globaalista verotuksesta, mutta en pidätä hengitystä että tässä joku globaali konsensus löydettäisiin.

 

[Varistin]

Ja mistä löytyy poliittinen tahto tälle sellaisilta mailta kuten Yhdysvallat, Kiina, Saudi-Arabia jne? Niin kauan kun keskeisillä mailla ei ole tahtoa asettaa näitä minimitasoja, tullaan verokilpailua näkemään.
...
En sano että nykyinen järjestelmä olisi mitenkään hyvä, mutta kannattaa olla realistinen näiden globaalien verotusten ja työntekijöiden oikeusten tasolla. Thomas Piketty on vastaavia ajatuksia esittänyt pääomien globaalista verotuksesta, mutta en pidätä hengitystä että tässä joku globaali konsensus löydettäisiin.

Eihän se realistista olekaan vaan aika utopiaa. Globaali kilpailu ilman globaaleja vastavoimia joka tapauksessa johtaa ikävään osaoptimointiin, jossa on kiva olla voittajan puolella ja vähemmän kiva olla missä vain muualla. Toisaalta jos pahimmat ilmastonmuutoksen uhkakuvat toteutuvat, on niitä voittajia sadan vuoden päästä enää kourallinen. En itsekään usko yhteisen tahtotilan löytämiseen, mutta avoin itsekkyys ja nihilismi ovat nekin huonoja teitä.

 

[Jan11]

Ja mistä löytyy poliittinen tahto tälle sellaisilta mailta kuten Yhdysvallat, Kiina, Saudi-Arabia jne? Niin kauan kun keskeisillä mailla ei ole tahtoa asettaa näitä minimitasoja, tullaan verokilpailua näkemään.

Tämähän on oikeastaan se juurisyy miksi Suomesta on hävinnyt työpaikkoja ulkomaille. Kun samanarvoisen työpanoksen voi tuottaa ulkomailla, niin tottakai pääoma ohjaa tuotantoa sinne missä se on kannattavinta teettää. Joillakin äärivasemmistolaisilla ja sinimustalla on kuullut ehdotuksia, että suljetaan rahahanat Suomesta ulkomaille ja toisinpäin, jotta tämä ongelma "ratkeaa". Kaikki maalaisjärkeä käyttävät tietävät kyllä miten siinä sitten käy.

En sano että nykyinen järjestelmä olisi mitenkään hyvä, mutta kannattaa olla realistinen näiden globaalien verotusten ja työntekijöiden oikeusten tasolla. Thomas Piketty on vastaavia ajatuksia esittänyt pääomien globaalista verotuksesta, mutta en pidätä hengitystä että tässä joku globaali konsensus löydettäisiin.

Vähimmäsitasoon ensin löytyi yhteinen sopu nimenomaan Yhdysvaltojen johdolla G7-maista. Sitten yht. 130 maasta.

 

[91danger91]

Vähimmäsitasoon ensin löytyi yhteinen sopu nimenomaan Yhdysvaltojen johdolla G7-maista. Sitten yht. 130 maasta.

Joo tämä tapahtui sen jälkeen vasta ku Biden ja demokraatit pääsi valtaan. Saas nähdä millon republikaanit nämä torppaavat

Vapaan markkinatalouden kannalta yritysveroa kiinnostavampaa on tarkastella perintöveroa. Perintöveron puuttuessa syntyy ongelma, joka ei kannusta perillisiä tekemään töitä elantonsa eteen, jos perintö on suuri. Jos pitäisi valita kahden asian väliltä, perintöveron tai työn - ja pääomaverotuksen väliltä, verottaisin paljon mielummin ensimmäistä vaihtoehtoa kovemmin ja jälkimmäistä kevyemmin. Tämä siksi että se lisäisi mahdollisuuksien tasa-arvoa ja korostaisi yksilön vastuuta omasta taloudellisesta asemastaan. Korkea työn ja pääoman verotus laskee talouskasvua, kun taas perintöverotuksen sillä ei ole mainittavaa vaikutusta.

Milloin vapaan markkinatalouden suurvalta Yhdysvallat alkaa globaalia perintöveroa edistämään?

 

[91danger91]

Nato | Turkkilaismedia: Turkki perunut toistaiseksi neuvottelut Suomen ja Ruotsin kanssa

Turkin presidentti sanoi maanantaina, että Ruotsin ei tarvitse odottaa saavansa Turkin tukea Natoon liittymiselle.

www.hs.fi

Kiitos demareille ja keskustalle että vastustettiin Natoon liittymistä koko kylmän sodan jälkeisen ajan kevääseen 2022 asti. Harmi kun Erkki Tuomioja ei ole enää ulkoministerinä niin hän ei joudu henkilökohtaisesti vastaaamaan puolueensa johdonmukaisesta linjasta. Toki Haaviston vihreätkin vastustivat Natoa loppuun asti.

2004 olisi helposti päässyt Natoon. Mutta ei, "rauhanpresidentti" Halonen torjoi tämän ja edisti jalkaväkimiinakieltoa.

Suomen kansa on ansainnut Turkin ja Unkarin kuormutuksen koska se kylmän sodan jälkeen äänesti suomettuneita ehdokkaita.

 

[Rullis]

Nato | Turkkilaismedia: Turkki perunut toistaiseksi neuvottelut Suomen ja Ruotsin kanssa

Turkin presidentti sanoi maanantaina, että Ruotsin ei tarvitse odottaa saavansa Turkin tukea Natoon liittymiselle.

www.hs.fi

Kiitos demareille ja keskustalle että vastustettiin Natoon liittymistä koko kylmän sodan jälkeisen ajan kevääseen 2022 asti. Harmi kun Erkki Tuomioja ei ole enää ulkoministerinä niin hän ei joudu henkilökohtaisesti vastaaamaan puolueensa johdonmukaisesta linjasta. Toki Haaviston vihreätkin vastustivat Natoa loppuun asti.

2004 olisi helposti päässyt Natoon. Mutta ei, "rauhanpresidentti" Halonen torjoi tämän ja edisti jalkaväkimiinakieltoa.

Suomen kansa on ansainnut Turkin ja Unkarin kuormutuksen koska se kylmän sodan jälkeen äänesti suomettuneita ehdokkaita.

Selvä enemmistö suomen kansasta vastusti Natoa ennen viimevuoden helmikuuta. Tiedätkö miten demokratia toimii? Jos henkilökohtaisesti taas näet tulevaisuuteen niin laitatko ensi viikon eurojaskanumerot yv:nä kiitos.

 

[91danger91]

Selvä enemmistö suomen kansasta vastusti Natoa ennen viimevuoden helmikuuta. Tiedätkö miten demokratia toimii? Jos henkilökohtaisesti taas näet tulevaisuuteen niin laitatko ensi viikon eurojaskanumerot yv:nä kiitos.

No olihan tämä Venäjä-riski aina tiedossa. Muistatko sellaisia asioita kuin isoviha tai talvisota?

Aika moni suomalainen unohti ja sulki silmänsä aina 24.2.22 asti. Jotenkin kuvittelisi että verenperintönä kulkisi tietynlainen varautuminen. Suomessa se näkyi lähinä siinä että pidettiin oma puolustus kunnossa, mutta eihän se riitä jos vastapuolella on moninkertainen määrä aseita, sotilaita ja asetuotantoa. Ukrainakin olisi jyrätty ilman lännen tukea.

 

[Rullis]

No olihan tämä Venäjä-riski aina tiedossa. Muistatko sellaisia asioita kuin isoviha tai talvisota?

Aika moni suomalainen unohti ja sulki silmänsä aina 24.2.22 asti. Jotenkin kuvittelisi että verenperintönä kulkisi tietynlainen varautuminen. Suomessa se näkyi lähinä siinä että pidettiin oma puolustus kunnossa, mutta eihän se riitä jos vastapuolella on moninkertainen määrä aseita, sotilaita ja asetuotantoa. Ukrainakin olisi jyrätty ilman lännen tukea.

En ollut talvisodan aikaan syntynyt, mutta Suomen historia on kyllä jotenkin tuttu. Aika moni suomalainen yritys kävi myös kauppaa Venäjän kanssa ja kyllä se halpa energia meille tuntui myös kelpaavan.

Minun viestini pääpointti oli, että demokratiassa päätöksiä tehdään enemmistön mukaan. Enemmistö Suomen kansasta ei pitänyt sotaa Euroopassa realistisena, ennenkuin uutisissa näkyi kilometrien pituisia sotilasajoneuvojonoja Kiovan pohjoispuolella. Nato nähtiin Suomessa lähinnä usa:n etujärjestönä, josta Suomen saama hyöty kuluihin nähden olisi ollut vaikea perustella ilman Ukrainan sotaa. Heti, kun enemmistö kansasta oli nato kannalla niin laitettiin hakemus vetämään.

Meillä on tässä onneksi ihan hyvin aikaan odotella turkin vaaleja ja unkarin kaltaisien änkyrämaiden vänkäämistä, meille ei pitäisi ainakaan 2-3 vuoteen olla realistista sotilaallista painetta tiedossa idän puolelta, koska joku oli laittanut neuvostoliiton kaluston modernisointiin tarkoitetut ruplat jonnekin muualle.

 

[Bladekill]

Hallitus | Valtiovarainministeriö esittää Ähtärin pandoille viittä miljoonaa, hallituksessa ihmetellään

Hallituspuolueissa ihmetellään, miksi valtiovarainministeri Annika Saarikon (kesk) johtama ministeriö on valmis ilman neuvotteluja antamaan miljoonia euroja Ähtärin puistoyrittäjälle mutta ei euroakaan hoitojonojen purkuun.

www.hs.fi

Ei vittu mikä keissi tämäkin on. Ensin Kiina dumppaa pandat Suomeen diplomaattisena koukkuna. Sitten huomataankin että noiden ylläpito maksaa ihan vitusti ja Kiinaankin pitäisi kaiken lisäksi maksella jotain kiitollisuusmaksuja. Lopulta ähtäri on konkurssin partaalla ja yritetään varainkeruulla rahoittaa pandat ja nyt sitten valtiolta pitäisi saada 5 milliä.

Mitäpä jos palautetaan pandat takaisin Kiinaan ja säästetään se mitä säästettävissä on?

 

[Lämpöpumppu]

Mitäpä jos palautetaan pandat takaisin Kiinaan ja säästetään se mitä säästettävissä on?

Unpopular opinion: halvemmaksi tulee parin patruunan kustantaminen paikalliselle pyssymiehelle. Vaikka pandat ovatkin söpöjä eläimiä, niin järjetön kustannus.

 

[KeljuK]

Unpopular opinion: halvemmaksi tulee parin patruunan kustantaminen paikalliselle pyssymiehelle. Vaikka pandat ovatkin söpöjä eläimiä, niin järjetön kustannus.

More Unpopular; Maailmassa on kaikenmaailman eksentrisiä miljonäärejä... Jos ne myis lihoiksi ja rahoilla sitten tuetaan Ähtäriä. Pandat, ei miljonäärejä.. tai no

 

[91danger91]

En ollut talvisodan aikaan syntynyt, mutta Suomen historia on kyllä jotenkin tuttu. Aika moni suomalainen yritys kävi myös kauppaa Venäjän kanssa ja kyllä se halpa energia meille tuntui myös kelpaavan.

Minun viestini pääpointti oli, että demokratiassa päätöksiä tehdään enemmistön mukaan. Enemmistö Suomen kansasta ei pitänyt sotaa Euroopassa realistisena, ennenkuin uutisissa näkyi kilometrien pituisia sotilasajoneuvojonoja Kiovan pohjoispuolella. Nato nähtiin Suomessa lähinnä usa:n etujärjestönä, josta Suomen saama hyöty kuluihin nähden olisi ollut vaikea perustella ilman Ukrainan sotaa. Heti, kun enemmistö kansasta oli nato kannalla niin laitettiin hakemus vetämään.

Meillä on tässä onneksi ihan hyvin aikaan odotella turkin vaaleja ja unkarin kaltaisien änkyrämaiden vänkäämistä, meille ei pitäisi ainakaan 2-3 vuoteen olla realistista sotilaallista painetta tiedossa idän puolelta, koska joku oli laittanut neuvostoliiton kaluston modernisointiin tarkoitetut ruplat jonnekin muualle.

Olisiko Suomen NATO-jäsenyys 2004 tarkoittanut Venäjä-kauppojen alasajoa? Vaikea sanoa. Lisäksi oli kummallista ajatella että ei se Venäjä hyökkää. Tiedettiin Venäjän track record 2 Tsetsenian sodasta (1994-2000), Georgian sodasta (2008) ja Krimin valtauksesta (2014).

Unpopular opinion: halvemmaksi tulee parin patruunan kustantaminen paikalliselle pyssymiehelle. Vaikka pandat ovatkin söpöjä eläimiä, niin järjetön kustannus.

More Unpopular; Maailmassa on kaikenmaailman eksentrisiä miljonäärejä... Jos ne myis lihoiksi ja rahoilla sitten tuetaan Ähtäriä. Pandat, ei miljonäärejä.. tai no

Näissä kahdessa skenaariossa voisi käydä niin että Nalle Puh laittaa Suomi-firmat bänniin Merkki siis siitä että Kiina-riippuvuutta tulisi vähentää.

 

[Cluuduli]

Olisiko Suomen NATO-jäsenyys 2004 tarkoittanut Venäjä-kauppojen alasajoa? Vaikea sanoa. Lisäksi oli kummallista ajatella että ei se Venäjä hyökkää. Tiedettiin Venäjän track record 2 Tsetsenian sodasta (1994-2000), Georgian sodasta (2008) ja Krimin valtauksesta (2014).

Tuskin Suomen NATO-jäsenyys olisi haitannut kaupaa, oliha Venäjän markkinoilla paljon merkittäviä yrityksiä NATO-maista, osa kävi kauppaa, osalla oli tuotantoa, esim autoteollisuus.

 

[erihyva]

Unpopular opinion: halvemmaksi tulee parin patruunan kustantaminen paikalliselle pyssymiehelle. Vaikka pandat ovatkin söpöjä eläimiä, niin järjetön kustannus.

Nuo pandat ovat Kiinan omaisuutta.

 

[Kamis]

Siinä vaiheessa kun Saksa rupreaa elvyttämään omaa talouttaan niin Suomi on pelkkä kärpäsen paska! Täällä ulistaan että ei tehdä sitä ja tätä, toisessa vaakakupissa on oikea lama missä on massa työttömyys.

Suomessa maksetaan vieläkin 90-luvun virheistä, onko joku niin idiootti että on valmis toistamaan ne virheet

 

[Jan11]

Sieltä se tuli, selkeästi artikuloituna, suoraan Persujen puheenjohtaja Purran suusta. Persut ajavat edelleen Suomea ulos Euroopan Unionista - vaikka nykyisin jos koskaan pitäisi ihan kaikkien ymmärtää, että sen on asia, mistä ei hyödy kuin tasan yksi maa ja se on tuossa meidän vieressä itäpuolella.

”Purra kuitenkin totesi tämän jälkeen, että EU-ero on edelleen puolueen ”pitkän tähtäimen strateginen tavoite”.”

Perussuomalaiset | Purra: Suomen EU-ero on edelleen pitkän aikavälin tavoitteemme

Perussuomalaiset on linjannut kannastaan vuonna 2019 EU-poliittisessa ohjelmassaan.

www.hs.fi

Purra IL:n uudessa ohjelmassa Suomen EU-erosta: ”Edelleenkin pitkän tähtäimen strateginen tavoitteemme”

IL-TV:n Suoraan asiaan: Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra kertoo puolueen kannattavan edelleen pitkällä tähtäimellä Suomen EU-eroa.

www.iltalehti.fi

 

[oddjobs]

Taitaa olla muutamalla puoluetoimistolla hilpeä tunnelma tänään.

 

[blueowl]

Sieltä se tuli, selkeästi artikuloituna, suoraan Persujen puheenjohtaja Purran suusta. Persut ajavat edelleen Suomea ulos Euroopan Unionista - vaikka nykyisin jos koskaan pitäisi ihan kaikkien ymmärtää, että sen on asia, mistä ei hyödy kuin tasan yksi maa ja se on tuossa meidän vieressä itäpuolella.

”Purra kuitenkin totesi tämän jälkeen, että EU-ero on edelleen puolueen ”pitkän tähtäimen strateginen tavoite”.”

Perussuomalaiset | Purra: Suomen EU-ero on edelleen pitkän aikavälin tavoitteemme

Perussuomalaiset on linjannut kannastaan vuonna 2019 EU-poliittisessa ohjelmassaan.

www.hs.fi

Purra IL:n uudessa ohjelmassa Suomen EU-erosta: ”Edelleenkin pitkän tähtäimen strateginen tavoitteemme”

IL-TV:n Suoraan asiaan: Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra kertoo puolueen kannattavan edelleen pitkällä tähtäimellä Suomen EU-eroa.

www.iltalehti.fi

Siinä mielessä hyvä asia, että britit erosivat, niin näkee mitä se touhu on käytännössä (ja Suomella vielä euro tuo lisävaikeuksia)

 

[Kamis]

Suomi olisi todellisuudessa Ukraina unkarin twistillä jos EU:ta ei olisi ollut. Mistä vitusta nämä EU kriittiset tyypit oikein sikiää, mitä vittua oikeasti

Orpon katse oli että mitä vittua täällä tapahtuu, varsinkin kun tajusi sen että mitä hallituspohjaa voi realistisesti yrittää

Persut ovat muutenkin ottaneet unkarilta tilannetta pitkän aikaa, täysin huumoripuolue kyseessä jos itse ilmaisen mielipiteeni

Perussuomalaisten Halla-aho pitää Unkarin Suomi-kritiikkiä ymmärrettävänä

Jussi Halla-ahon mukaan Unkariin kohdistettu paine liittyy siihen, ettei maa jaa eurooppalaista "valtavirtanäkemystä" maahanmuuttoon liittyvissä kysymyksissä.

www.mtvuutiset.fi

Siinä mielessä suhtaudumme erittäin sympaattisesti Orbanin hallitukseen, että hän on sanonut, että hänen tehtävänsä pääministerinä on puolustaa Unkaria ja unkarilaisia, Halla-aho sanoo STT:lle.

 

[Timo 2]

Suomi olisi todellisuudessa Ukraina unkarin twistillä jos EU:ta ei olisi ollut. Mistä vitusta nämä EU kriittiset tyypit oikein sikiää, mitä vittua oikeasti

Eu ei edelleenkään ole sotilasliitto.

 

[ojisama]

Eu ei edelleenkään ole sotilasliitto.

Mutta voidaan argumentoida, että EU:n myötä ei olla (enää) Venäjän 'etupiirissä', kun ollaan osa EU:ta, eikä irrallinen valtio siinä mukavasti kävelyetäisyydellä.

 

[ElReino]

Sieltä se tuli, selkeästi artikuloituna, suoraan Persujen puheenjohtaja Purran suusta. Persut ajavat edelleen Suomea ulos Euroopan Unionista - vaikka nykyisin jos koskaan pitäisi ihan kaikkien ymmärtää, että sen on asia, mistä ei hyödy kuin tasan yksi maa ja se on tuossa meidän vieressä itäpuolella.

”Purra kuitenkin totesi tämän jälkeen, että EU-ero on edelleen puolueen ”pitkän tähtäimen strateginen tavoite”.”

Perussuomalaiset | Purra: Suomen EU-ero on edelleen pitkän aikavälin tavoitteemme

Perussuomalaiset on linjannut kannastaan vuonna 2019 EU-poliittisessa ohjelmassaan.

www.hs.fi

Purra IL:n uudessa ohjelmassa Suomen EU-erosta: ”Edelleenkin pitkän tähtäimen strateginen tavoitteemme”

IL-TV:n Suoraan asiaan: Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra kertoo puolueen kannattavan edelleen pitkällä tähtäimellä Suomen EU-eroa.

www.iltalehti.fi

No, vasemmiston pitkän tähtäimen suunnitelma on sosialistinen yhteiskunta, mutta ovat siitä huolimatta mahtuneet samaan hallitukseen porvaripuolueiden kanssa.

 

[Jan11]

No, vasemmiston pitkän tähtäimen suunnitelma on sosialistinen yhteiskunta, mutta ovat siitä huolimatta mahtuneet samaan hallitukseen porvaripuolueiden kanssa.

Aika monella mittarilla sosialidemokratialle rakennettu pohjoismainen hyvinvointivaltio on ainoa onnistunut sovelma siitä tai ainakaan missään muualla ei ole onnistuttu paremmin. Ja siinä toimintaympäristössä kepu ja kokoomus on koko historiansa toimineet ja sitä (eritoten kepu) olleet itsekin rakentamassa.

[Nyt meillä Suomessa sekä vasemmalla että oikealla varmaan ollaan kanssani eri mieltä, mutta yritin tuoss katsoa tätä asiaa globaalissa mittakaavassa.]

 

[Timo 2]

Mutta voidaan argumentoida, että EU:n myötä ei olla (enää) Venäjän 'etupiirissä', kun ollaan osa EU:ta, eikä irrallinen valtio siinä mukavasti kävelyetäisyydellä.

No me oltaisiin voitu liittyä natoon hyvän sään aikana, eikä mikään olisi estänyt harjoittamasta länsimaista politiikkaa eu:n ulkopuolelta ja pysyä kaukana putinin etupiiristä.

Mutta ilmeisesti suomalaiset poliitikot tarvii aina jonkin jonne kumartaa ja vannoa uskollisuutta. Kylmän sodan aikana se oli moskova, nykyään se on bryssel.

 

[ojisama]

No me oltaisiin voitu liittyä natoon hyvän sään aikana, eikä mikään olisi estänyt harjoittamasta länsimaista politiikkaa eu:n ulkopuolelta ja pysyä kaukana putinin etupiiristä.

Mutta ilmeisesti suomalaiset poliitikot tarvii aina jonkin jonne kumartaa ja vannoa uskollisuutta. Kylmän sodan aikana se oli moskova, nykyään se on bryssel.

Tuossa yllä joku viittasikin jo siihen, että ei tuo nyt ole pelkistä poliitikoista kiinni.

Suomen Nato-keskustelu – Wikipedia

fi.wikipedia.org

Ja epäilen vähän, että onko sitä kumartelua ja uskollisuuden vannomistakaan niin paljon. Purrakin sentään toteaa "selvistä hyvistä puolistaankin huolimatta". Ehkä käsitys siitä, mitä tuo maksaa vs. tuo, on erilainen suurimmalla osalla.