Kotimaan politiikka

[mitsumies]

Kun seuraavan kerran joku esittää että kansanedustajat on osaamattomia:

Älykkyys | Tutkimus: Suomalaiset miespoliitikot ovat älykkäämpiä ja rehellisempiä kuin kansa keskimäärin

Keskimäärin kuntapoliitikko vastaa älyllisiltä kyvyiltään ammattikorkeakoulun käynyttä, kansanedustaja yliopistosta valmistunutta. Tietoja kerättiin vain miehistä, joten tuloksia ei voi tutkijan mukaan yleistää naispoliitikkoihin.

www.hs.fi

Tuossa ilmeisesti selvitettiin kaikkien puolueiden keskiarvot. Olisi ollut jännä nähdä mihin suuntaan tulokset muuttuisi, jos pystyisi tiputtamaan puolueen kerrallaan pois listalta.

Mutta toki mutu > tutkimustulos.

Mitä pidemmälle henkilö etenee politiikan portaita, sitä älykkäämpi hän on.

Tämä nyt on varmasti selvää jokaiselle. Toki pelkällä älykkyydellä ei pitkälle pääse vaan pitää olla myös sosiaaliset taidot kohdillaan. Sosiaalista peliähän tuo kuitenkin pitkälti on.

TUTKIMUS perustui Puolustusvoimissa varusmiehille tehtyihin testeihin.

Tämä toisaalta pisti silmään ja vahvasti, voiko tuo olla oikeasti mitenkään vakavasti otettava mittari? Mietin vain kun omalla kohdalla ja monella sen aikaisella nuo testit tehtiin tahallisesti päin helvettiä että ei tarvitse olla 6kk kauempaa. Varmaan tuon takia ei ole tarvinnut kertauskutsujakaan kummemmin miettiä kun PV kirjoissa ollaan kuolaavana varttivammaisena. Tiedä sitten miten yleistä tuo on oikeasti mutta vähän jäi mielikuva että ei mitenkään erityisen poikkeuksellista. Tällä lähinnä tarkoitan että ns. "tavallisen" kansan älykkyys saattaa olla puolustusvoimien papereissa matalampi kuin oikeassa elämässä.

Huolestuttavaa sinänsä jos tuota materiaalia pidetään jotenkin legitiiminä sen kummemmin. Tai sitten kaltaisiani on niin marginaalisen vähän että se on täysin yhdentekevää kokonaisuuden kannalta.

Edit: tuo rehellisyys pisti myös miettimään että mitä sillä nyt tarkoitetaan? Uskon itse että poliitikot ovat todellakin rehellisiä ja luotettavia. Luotan siihen että joka ikinen poliitikko huolehtii ensisijaisesti omasta edustaan, toisekseen viiteryhmänsä edusta ja kolmanneksi yrittää kiusata, holhota ja rajoittaa niitä muita jotka eivät kuulu omaan porukkaan. Tässä asiassa varmasti ovat täysin rehellisiä ja luotettavia. Tämä koskee tietysti aivan jokaista, eli kokoomuslaisia, demareita ja myös persuja. Tätä vasten tietysti tulee peilata mitä itse äänestää, eli että poliitikko ja puolue edustaa sitä omaa viiteryhmää eli voi saada eniten henkilökohtaista hyötyä. Ns. koko kansan hyötyä ei tietysti ole olemassakaan.

 

[Jan11]

Tämä nyt on varmasti selvää jokaiselle. Toki pelkällä älykkyydellä ei pitkälle pääse vaan pitää olla myös sosiaaliset taidot kohdillaan. Sosiaalista peliähän tuo kuitenkin pitkälti on.


Tämä toisaalta pisti silmään ja vahvasti, voiko tuo olla oikeasti mitenkään vakavasti otettava mittari? Mietin vain kun omalla kohdalla ja monella sen aikaisella nuo testit tehtiin tahallisesti päin helvettiä että ei tarvitse olla 6kk kauempaa. Varmaan tuon takia ei ole tarvinnut kertauskutsujakaan kummemmin miettiä kun PV kirjoissa ollaan kuolaavana varttivammaisena. Tiedä sitten miten yleistä tuo on oikeasti mutta vähän jäi mielikuva että ei mitenkään erityisen poikkeuksellista. Tällä lähinnä tarkoitan että ns. "tavallisen" kansan älykkyys saattaa olla puolustusvoimien papereissa matalampi kuin oikeassa elämässä.

Huolestuttavaa sinänsä jos tuota materiaalia pidetään jotenkin legitiiminä sen kummemmin. Tai sitten kaltaisiani on niin marginaalisen vähän että se on täysin yhdentekevää kokonaisuuden kannalta.

P-kokeita on tehty kymmeniä vuosia (1955 lähtien). Ns. pelleilijät tai taktikoijat kyetään erottamaan tilastomassasta kyllä, se ei edes ole erityisen vaativaa, kun kysymyspatteristo on rakennettukin poimimaan heidät.

 

[Bladekill]

Kun seuraavan kerran joku esittää että kansanedustajat on osaamattomia:

Jos oletetaan että tulokset olisivat täysin 1:1 todellisuuden kanssa niin silti mitä tekemistä tällä on osaamattomuuden tai osaamisen kanssa? Eihän älykkyys takaa sitä että joku osaisi hoitaa työnsä vaikka se varmasti antaa siihen paremmat lähtökohdat kuin sen puute. Jos taas oletetaan että elämme utopiassa missä kansanedustajien osaaminen olisi 1:1 älykkyyteen rinnastettavissa niin tottakai edelleen varsinkin jos on itse keskivertoa kansanedustajaa älykkäämpi voi esittää että he ovat osaamattomia.

Mutta toki mutu > tutkimustulos.

Se että "tutkimus" on tehty on täysin merkityksetöntä. Maailman historia on täynnä yritysten, poliittisten eturyhmien ja yhdistysten rahoittamia valetutkimuksia sekä yksinkertaisesti huolimattomasti tehtyjä virheellisiä tutkimuksia, jotka täyttävät kuitenkin kaikki tieteelliset kriteerit ainakin paperilla. Tutkimuksen sisältö ja konkretia ratkaisee. Se että tässä käytetään aineistona P-kauden testejä tekee tästä lähes puhdasta roskakoritavaraa vaikka sinänsä uskon itsekin lopputuloksen että keskimääräinen poliitikko on keskimääräistä kansalaista älykkäämpi.

Tämä toisaalta pisti silmään ja vahvasti, voiko tuo olla oikeasti mitenkään vakavasti otettava mittari? Mietin vain kun omalla kohdalla ja monella sen aikaisella nuo testit tehtiin tahallisesti päin helvettiä että ei tarvitse olla 6kk kauempaa. Varmaan tuon takia ei ole tarvinnut kertauskutsujakaan kummemmin miettiä kun PV kirjoissa ollaan kuolaavana varttivammaisena. Tiedä sitten miten yleistä tuo on oikeasti mutta vähän jäi mielikuva että ei mitenkään erityisen poikkeuksellista. Tällä lähinnä tarkoitan että ns. "tavallisen" kansan älykkyys saattaa olla puolustusvoimien papereissa matalampi kuin oikeassa elämässä.

Huolestuttavaa sinänsä jos tuota materiaalia pidetään jotenkin legitiiminä sen kummemmin. Tai sitten kaltaisiani on niin marginaalisen vähän että se on täysin yhdentekevää kokonaisuuden kannalta.

Ei pelkästään tahallisesti tekemällä päin helvettiä vaan nuo tulokset voi muutenkin mennä vituilleen. Ainakin kun itse kävin intin niin eniten aikaa paloi pällitestissä turhaan kontekstin vaihtoon ja etsimiseen koska testi tehtiin käyttäen kahta lehtiötä joista toisessa oli itse pulmat eli nämä:

...ja toisessa lehtiössä oli jokin mikroskooppisen pieni 500x9 tjsp gridi mistä piti etsiä joka kerta tehtävänumero ja sen jälkeen valita jokin vaihtoehdoista a,b,c,d,e,f,g,h,i ja tämän jälkeen vielä tuplavarmistaa että kirjoitit vastauksen varmasti uudelle riville etkä edelliselle ja ettet vahingossa skipannut yhtä riviä.

P-kokeita on tehty kymmeniä vuosia (1955 lähtien). Ns. pelleilijät tai taktikoijat kyetään erottamaan tilastomassasta kyllä, se ei edes ole erityisen vaativaa, kun kysymyspatteristo on rakennettukin poimimaan heidät.

Tuo ilmiö on sen verran suuri ja epästandardi (ei kaikki reputtavat vedä mitään 0 pistettä) että tuskin on mitään keinoa saada tuosta datasta luotettavaa enää. Puhumattakaan P-kokeiden muutoksesta ja muista muuttujista vuosikymmenien varrella. PV:tä tuskin asia kiinnostaa koska niitä joilla on paska motivaatio tuskin edes halutaan johtajakoulutukseen tai vaativiin tehtäviin.

 

[Jan11]

Tuo ilmiö on sen verran suuri ja epästandardi (ei kaikki reputtavat vedä mitään 0 pistettä) että tuskin on mitään keinoa saada tuosta datasta luotettavaa enää. Puhumattakaan P-kokeiden muutoksesta ja muista muuttujista vuosikymmenien varrella. PV:tä tuskin asia kiinnostaa koska niitä joilla on paska motivaatio tuskin edes halutaan johtajakoulutukseen tai vaativiin tehtäviin.

P1 ja P2 aineistoa pidetään poikkeuksellisen edustavansa ja luotettavana. Ja erityisesti sen v. 1981 jälkeistä identifioitavaa dataa (eli sellaista, jonka voi yhdistää muihin rekistereihin) on käytetty paljon eri tieteenalojen tutkimuksessa. Lisäksi mainitsemasi virhelähteet pitäisi jo metodikurssit käyneen kolmannen vuoden opiskelijankin hanskata, saati sitten ammattitutkijoiden.

 

[Jan11]

Professori Juho ”Saaren mukaan suomalaisessa yhteiskunnassa hyvinvointivaltiolle ei ole poliittista vaihtoehtoa. Ajatuskin sen romuttamisesta olisi poliittinen itsemurha.
”Hyvinvointivaltio on suositumpi kuin koskaan. Kaikissa keskeisissä puolueissa merkittävä enemmistö on sen kannalla. Viimeinen naula vaihtoehtojen arkkuun on se, että vuoden 1954 jälkeen Suomessa on saatu vaalivoitto ja päästy valtaan vain hyvinvointivaltiolle myönteisellä poliittisella asialistalla. Puolueilla ei ole tässä vaihtoehtoa.”

Miten hyvinvointivaltio pelastetaan? Seuraava hallitus joutuu raapimaan kasaan miljardiluokan säästöt, kun korona-ajan velat erääntyvät maksettavaksi: ”Se pitää määritellä uudelleen”

Kysyimme viisailta, miten hyvinvointivaltio pelastetaan, kun velkaantuminen pitää taittaa. Professori Juho Saaren mukaan hyvinvointivaltiolle ei ole poliittista vaihtoehtoa. Se on suositumpi kuin koskaan. Vuoden 1954 jälkeen Suomessa on saatu vaalivoitto ja noustu valtaan vain...

www.aamulehti.fi

 

[Kustu]

Viimeisillä maksajilla on kova homma edessä, tsemppiä Väänäselle.

 

[pomk]

Viimeisillä maksajilla on kova homma edessä, tsemppiä Väänäselle.

Eiköhän mekin saada joku tukipaketti sit EU:lta kun valtiolainat kaatuu päälle.
Kovaa ajoa vaan siihen asti.

 

[pomk]

Ainakin kun itse kävin intin niin eniten aikaa paloi pällitestissä turhaan kontekstin vaihtoon ja etsimiseen koska testi tehtiin käyttäen kahta lehtiötä joista toisessa oli itse pulmat eli nämä:
...ja toisessa lehtiössä oli jokin mikroskooppisen pieni 500x9 tjsp gridi mistä piti etsiä joka kerta tehtävänumero ja sen jälkeen valita jokin vaihtoehdoista a,b,c,d,e,f,g,h,i ja tämän jälkeen vielä tuplavarmistaa että kirjoitit vastauksen varmasti uudelle riville etkä edelliselle ja ettet vahingossa skipannut yhtä riviä.

Kai sekin kertoo älykkyydestä, että osaako vastata oikealla tavalla.

itse rustasin vastaukset siihen tehtäväpaperiin ensin ja täytin lopuksi kaikki kerralla järjestyksessä. Tavallaan oma pällitestinsä tuonkin hoksaaminen.

 

[Heimolainen]

Kun seuraavan kerran joku esittää että kansanedustajat on osaamattomia.

Osaaminen ja äly toki korreloi, mutta en mä silti niitä rinnastaisi. Syvä osaaminen menee yleensä aika suppea-alaiseksi, joten poliittista uraa koko elämän luonut henkilö on osaaja yleensä politiikassa, ei todennäköisesti esim. rahoituksessa. Toki poliitikolla ei tarvitse olla syvää osaamista, mutta aika pahasti on virkamieskunnan ja valittujen avustajien tiedon varassa, jos ei omaa mitään substanssia ministerisalkun tehtäviin. Toisin sanoen myös vietävissä. Sitten tuleekin kysymykseen luottamus.

Nyt kun katsoo noita avustajien viestintää, niin aika agendapohjaista on. Ollut todennäköisesti aina, nyt vaan enemmän julkista. Virkamiehissäkin sitä esiintyi/esiintyy pahasti. Esimerkkinä eräs edellinen SHP toimari, joka yhden kauden käytti vain taistellakseen yksityisiä vastaan ja hävittääkseen sisäisen tarkastuksen raportteja.

 

[Kan Dee Dokata]

Professori Juho ”Saaren mukaan suomalaisessa yhteiskunnassa hyvinvointivaltiolle ei ole poliittista vaihtoehtoa. Ajatuskin sen romuttamisesta olisi poliittinen itsemurha.
”Hyvinvointivaltio on suositumpi kuin koskaan. Kaikissa keskeisissä puolueissa merkittävä enemmistö on sen kannalla. Viimeinen naula vaihtoehtojen arkkuun on se, että vuoden 1954 jälkeen Suomessa on saatu vaalivoitto ja päästy valtaan vain hyvinvointivaltiolle myönteisellä poliittisella asialistalla. Puolueilla ei ole tässä vaihtoehtoa.”

Miten hyvinvointivaltio pelastetaan? Seuraava hallitus joutuu raapimaan kasaan miljardiluokan säästöt, kun korona-ajan velat erääntyvät maksettavaksi: ”Se pitää määritellä uudelleen”

Kysyimme viisailta, miten hyvinvointivaltio pelastetaan, kun velkaantuminen pitää taittaa. Professori Juho Saaren mukaan hyvinvointivaltiolle ei ole poliittista vaihtoehtoa. Se on suositumpi kuin koskaan. Vuoden 1954 jälkeen Suomessa on saatu vaalivoitto ja noustu valtaan vain...

www.aamulehti.fi

Kuten olen aiemminkin sanonut, tuon takia Suomella ei ole muuta realistista mahdollisuutta kuin ajaa täysiä seinään, kuten tällä hetkellä tehdäänkin. Rakennemuutoksia ei voida tehdä, eikä yhteiskunnan toimintalogiikkaa voi muuttaa millään tasolla, koska äänestäjien enemmistö on tehty täysin riippuvaiseksi nykymenosta.

Tässä yksi syy, miksi yritän itse löytää järkevää paikkaa, minne muuttaa vielä, kun täältä pois pääsee minkäänlaisen omaisuuden kanssa.

 

[Jan11]

Kuten olen aiemminkin sanonut, tuon takia Suomella ei ole muuta realistista mahdollisuutta kuin ajaa täysiä seinään, kuten tällä hetkellä tehdäänkin. Rakennemuutoksia ei voida tehdä, eikä yhteiskunnan toimintalogiikkaa voi muuttaa millään tasolla, koska äänestäjien enemmistö on tehty täysin riippuvaiseksi nykymenosta.

Tässä yksi syy, miksi yritän itse löytää järkevää paikkaa, minne muuttaa vielä, kun täältä pois pääsee minkäänlaisen omaisuuden kanssa.

Tai sitten on se todennäköisempi asia, puolueet on tuon ~ 70 vuoden ajan saaneet kannatusta äänestäjiltään, jotta he rakentaisivat nimenomaan tietynlaista yhteiskuntaa (ruotsalainen kansankotihan se malli meillekin on ollut) ja puolueet on pyrkineet sellaista rakentamaan. Ei kai se nyt ihan sattumaakaan ole, että Pohjoismaissa on päädytty suurin piirtein samanlaisiin malleihin (vaikka erojakin on), kyllä siinä jonkinlainen yhteinen pohjavire tai sävel on taustalla kuultavissa.

 

[Kan Dee Dokata]

Tai sitten on se todennäköisempi asia, puolueet on tuon ~ 70 vuoden ajan saaneet kannatusta äänestäjiltään, jotta he rakentaisivat nimenomaan tietynlaista yhteiskuntaa (ruotsalainen kansankotihan se malli meillekin on ollut) ja puolueet on pyrkineet sellaista rakentamaan. Ei kai se nyt ihan sattumaakaan ole, että Pohjoismaissa on päädytty suurin piirtein samanlaisiin malleihin (vaikka erojakin on), kyllä siinä jonkinlainen yhteinen pohjavire tai sävel on taustalla kuultavissa.

Niin on. Ongelma on se, että kyseinen malli pysyy pystyssä vain kasvavan (tuotteliaan) väestön ja kukoistavan kansantalouden alaisuudessa. Tämäkin vain silloin, kun tulonsiirrot pidetään maltillisina. Suomessa ei ole eikä tule olemaan kumpaakaan enää, ja tulonsiirrot ovat karanneet täysin käsistä.

Käytännössä tämä tiedetään, mutta vallitsevaa todellisuutta ei voida ääneen myöntää. Nykymalli ei ole millaan lailla kestävä, koska se vaatii loputonta velanottoa ja verojen korotuksia. Tästä syystä sitä seinää päin ollaan kiitämässä.

 

[Jan11]

Niin on. Ongelma on se, että kyseinen malli pysyy pystyssä vain kasvavan (tuotteliaan) väestön ja kukoistavan kansantalouden alaisuudessa. Tämäkin vain silloin, kun tulonsiirrot pidetään maltillisina. Suomessa ei ole eikä tule olemaan kumpaakaan enää, ja tulonsiirrot ovat karanneet täysin käsistä.

Käytännössä tämä tiedetään, mutta vallitsevaa todellisuutta ei voida ääneen myöntää. Nykymalli ei ole millaan lailla kestävä, koska se vaatii loputonta velanottoa ja verojen korotuksia. Tästä syystä sitä seinää päin ollaan kiitämässä.

Kannattaa kiittää loputtoman kasvun paradigmasta Adam Smithiä ja Kansojen varallisuutta. Siihen uskoon ylläpidon osalta niin meillä kuin muuallakin nojataan, vaikka väestöpyramidi näyttää haastavalta.

 

[Moilaps]

Kannattaa kiittää loputtoman kasvun paradigmasta Adam Smithiä ja Kansojen varallisuutta. Siihen uskoon ylläpidon osalta niin meillä kuin muuallakin nojataan, vaikka väestöpyramidi näyttää haastavalta.

Ainoastaan julkisen sektorin velkataakka ja alati kasvavat menot tarvitsevat jatkuvaa talous kasvua. Toisekseen globaalisti talouskasvua eli yleensä tehokkuuden ja tuottavuuden kasvamista tarvitaan alati kasvavan väestön kasvun takia.

 

[Kan Dee Dokata]

Kannattaa kiittää loputtoman kasvun paradigmasta Adam Smithiä ja Kansojen varallisuutta. Siihen uskoon ylläpidon osalta niin meillä kuin muuallakin nojataan, vaikka väestöpyramidi näyttää haastavalta.

Ei. Loputtoman kasvun paradigma tulee käytännössä nykyisestä raha- ja talousjärjestelmästä, jossa raha = velka (ja kyllä, juuri näin se on. Tämän voi lukea vaikkapa keskuspankkien omilta sivuilta). Tämän asetelman vuoksi kaikki lähtee tuhoutumaan täysin, jos velanotto loppuu. Tämä järjestelmä, joka vaatii loputonta kasvua, on alle satavuotias.

 

[Jan11]

Ei. Loputtoman kasvun paradigma tulee käytännössä nykyisestä raha- ja talousjärjestelmästä, jossa raha = velka (ja kyllä, juuri näin se on. Tämän voi lukea vaikkapa keskuspankkien omilta sivuilta). Tämän asetelman vuoksi kaikki lähtee tuhoutumaan täysin, jos velanotto loppuu. Tämä järjestelmä, joka vaatii loputonta kasvua, on alle satavuotias.

Se taas perustuu Smithin perusoivallukselle, on sovelma tai kehitysaskel paremmin mahdollistamaan Smithin kasvuideaa. Mutta tämä tästä. Suosittelen kuitenkin lukemaan.

 

[Kamis]

Suomessa olataisiin voitu mennä uudestaan 90 luvun lamaan koronassa, käsittääkseni nyt oli tehtävä kaikki että se vältettiin.
Siinä samassa tuli velkaa, mutta se velka on ei huutelun, nyt pelastettiin monia ihmisiä

Ne jotka huutelee nyt, eivät ole nähneet lama aikoja, saattoi olla aika tylyäkin aikaa.

 

[Timo 2]

Suomessa olataisiin voitu mennä uudestaan 90 luvun lamaan koronassa, käsittääkseni nyt oli tehtävä kaikki että se vältettiin.
Siinä samassa tuli velkaa, mutta se velka on ei huutelun, nyt pelastettiin monia ihmisiä

Ne jotka huutelee nyt, eivät ole nähneet lama aikoja, saattoi olla aika tylyäkin aikaa.

Lamaa on sirretty ja siirretty keskuspankkisosialismin avulla eikä ole tänä aikana kun oli edes vähän kasvua tasapainotettu budettia. No kun se lama tulee ja korttitalo romahtaa tulee se olemaan iso, ellei korttitaloa osata hallitusti romauttaa. Ja jos me ajetaan täysiä seinään, niin se tulee törmäys tulee sattumaan enemmän, kuin jos hyvissä ajoin jo valmistaudutaan lamaan ja laitetaan budjetti tasapainoon.

 

[No Future]

Lamaa on sirretty ja siirretty keskuspankkisosialismin avulla eikä ole tänä aikana kun oli edes vähän kasvua tasapainotettu budettia. No kun se lama tulee ja korttitalo romahtaa tulee se olemaan iso, ellei korttitaloa osata hallitusti romauttaa. Ja jos me ajetaan täysiä seinään, niin se tulee törmäys tulee sattumaan enemmän, kuin jos hyvissä ajoin jo valmistaudutaan lamaan ja laitetaan budjetti tasapainoon.

Budjettihan oli vuosi vuodelta paremmin tasapainossa ennen koronaa, mikä ”yllättäen” keikautti kaiken taas päälaelleen ihan maailmanlaajuisesti.

 

[pomk]

Niin kauan kun muut maat lykkäävät lamaa, niin trendistä poikkeaminen johtaisi kilpailukyvyn laskemiseen ja etenkin lyhyellä aikavälillä todella paskaan tilanteeseen. Säästötoimet pitäis tehdä yhtenäisesti koko eu-alueella jotta maiden välille ei syntyisi isoja eroja.

 

[Jan11]

Sieltähän se taantuma on tulossa. Jos oikein lamaksi menee, niin kriiseissä niitä rakenteellisia muutoksia sitten on mahdollista tehdä - eipä juuri muuten.

Suomalaisten luottamus talouteen historiallisen synkkä

Tilastokeskus: Heinäkuussa suomalaisilla oli niukasti aikeita käyttää rahaa kestotavaroiden hankintaan. Teollisuusyritysten luottamusindikaattori edelleen pitkän aikavälin keskiarvoa korkeammalla.

www.iltalehti.fi

 

[Kamis]

Suomessa kannattaa mielestäni olla varuillaan siitä että populistit eivät pääse valtaan

 

[Kustu]

Suomessa kannattaa harjoittaa sellaista politiikkaa että populisteille ei ole tarvetta.
Jos sensijaan harjoitetaan nykyisenkaltaista oma kansa viimeisenä-politiikkaa niin miten populistien valtaannousu pitäisi estää?

Pitäisikö populistien äänestäjiltä ottaa äänioikeus pois?
Pitäisikö heidät viedä jonnekin leirille?
Kuka päättää siitä ketkä kaikki muut ovat populisteja?

 

[baggio]

Eihän populistien vallasta Suomessa ole ollut yhtään mitään haittaa, kun ovat niin tuuhioita hallitsemaan. Ennen vaaleja puhe on halpaa ja asetelmat nousee kohisten "push it to the limit" montaasin lailla. Mutta jos valtaa tulee, niin jo pian vaalien jälkeen äänestäjien tuki haihtuu, kun kuuta ei tuotukaan taivaalta suomalaiselle palkansaajalle. Sitten alkaa populistien keskinäinen riitely, ja uutisissa puhutaankin enää peräkonteista ja teknisistä kuperkeikoista eikä populistien politiikasta, joka jo lähentelee nollaa. Sitten taas Kokoomus tai SDP jatkaa.

 

[Jesus]

Suomessa kannattaa mielestäni olla varuillaan siitä että populistit eivät pääse valtaan

Onko demarien lupaama vappusatanen populismia?

 

[Kamis]

Edetään, ketä kiinnostaa enään

 

[Jesus]

Edetään, ketä kiinnostaa enään

Ketä tarkoitat populisteilla? Jos pelkäät perussuomalaisten tekevän Suomesta neljännen valtakunnan, niin kerro se suoraan. Mikään muu kuin perussuomalaiset ei tunnu populisteista keskustelevien olevan populismia.

 

[hkultala]

Suomessa kannattaa mielestäni olla varuillaan siitä että populistit eivät pääse valtaan

Tällä hetkellä suomessa on vallassa pahimmat populistit varmaan koskaan.

"luonnonsuojelu on hyvä juttu" => vastustetaan kaikkea järkevää ja ympäristöystävällistä energiaa joka oikeasti toimii, kun luotetaan satuihin tuulivoimasta. Vastustetaan uusituvan luonnonvaran (puu) järkevää käyttöä.
"wappusatanen kaikille" => otetaan älyttömästi lisää velkaa.
"hoitajamitoitus" => hoitajia ei riitä ja mitoitus ei toteudu vaikka laki sen sanoo. Tilanne on vain pahempi koska jossain on kuitenkin hoitajia mitoituksen verran vain mitoituksen takia jolloin niitä ei riitä sinne missä niitä enemmän tarvisi

jne.

 

[JCSH]

Tällä hetkellä suomessa on vallassa pahimmat populistit varmaan koskaan.

"luonnonsuojelu on hyvä juttu" => vastustetaan kaikkea järkevää ja ympäristöystävällistä energiaa joka oikeasti toimii, kun luotetaan satuihin tuulivoimasta. Vastustetaan uusituvan luonnonvaran (puu) järkevää käyttöä.
"wappusatanen kaikille" => otetaan älyttömästi lisää velkaa.
"hoitajamitoitus" => hoitajia ei riitä ja mitoitus ei toteudu vaikka laki sen sanoo. Tilanne on vain pahempi koska jossain on kuitenkin hoitajia mitoituksen verran jolloin niitä ei riitä sinne missä niitä enemmänt tarvisi

jne.

Löytyyhän näitä nyt vähän joka puolelta:
"Bensavero alas" => asia jota käytännössä jokainen ekonomisti pitää housuihin kusemisena pakkasella.
"Sähkölle hintakatto" => asia joka on todettu tyhmäksi useaan otteeseen kun hintakatto vain entisestään supistaa tuotantoa ja sekin tuotanto mitä on pyritään myymään paikkaan jossa ei ole hintakattoa.

Tosin puun käytön osalta pitää todeta että siinä pitäisi noudattaa samaa periaatetta kuin muissakin energianlähteissä (tai vaikkapa rakennusmateriaaleissa). Eli pyrkiä selvittämään sen kokonaishiilijalanjälki ja sitten verrata sitä vaihtoehtoihin. Se että puut uusiutuu ei tarkoita että se olisi automaattisesti jotenkin hiilineutraalia toimintaa.

 

[Jesus]

Sieltähän se taantuma on tulossa. Jos oikein lamaksi menee, niin kriiseissä niitä rakenteellisia muutoksia sitten on mahdollista tehdä - eipä juuri muuten.

Suomalaisten luottamus talouteen historiallisen synkkä

Tilastokeskus: Heinäkuussa suomalaisilla oli niukasti aikeita käyttää rahaa kestotavaroiden hankintaan. Teollisuusyritysten luottamusindikaattori edelleen pitkän aikavälin keskiarvoa korkeammalla.

www.iltalehti.fi

Suurinflaatio olisi ollut hyvä tilaisuus kehoittaa työkykyisiä työttömiä menemään töihin jättämällä indeksikorotukset tukiin tekemättä. Taantuma tai lama ei tule muuttamaan mitään, kun yhteisen valuutan ansiosta Suomi voi ottaa lähes loputtomasti lainaa, kun se vaikuttaa vain tulevaisuuden lainanhoitokulujen kasvuun.

 

[Optimist]

Suurinflaatio olisi ollut hyvä tilaisuus kehoittaa työkykyisiä työttömiä menemään töihin jättämällä indeksikorotukset tukiin tekemättä. Taantuma tai lama ei tule muuttamaan mitään, kun yhteisen valuutan ansiosta Suomi voi ottaa lähes loputtomasti lainaa, kun se vaikuttaa vain tulevaisuuden lainanhoitokulujen kasvuun.

Päinvastoin. Tukien nostaminen tässä inflaatiossa oli hyvä asia. Eivät kaikki työttömät noin *naps* pääse vaan töihin. Minusta on hienoa että työttömiä kohdellaan täällä hyvin.

 

[Sceppe]

Päinvastoin. Tukien nostaminen tässä inflaatiossa oli hyvä asia. Eivät kaikki työttömät noin *naps* pääse vaan töihin. Minusta on hienoa että työttömiä kohdellaan täällä hyvin.

Kun kohdellaan liian hyvin niin työllistyminen ei kiinnosta. Näitä on Suomessa ihan liikaa ja olet hyvä esimerkki tällaisesta tapauksesta. Kuinka monta kertaa olet luetellut että kun tukia tulee näin ja näin paljon, niin ei kiinnosta mennä töihin.

 

[pulatunnus]

Päinvastoin. Tukien nostaminen tässä inflaatiossa oli hyvä asia. Eivät kaikki työttömät noin *naps* pääse vaan töihin. Minusta on hienoa että työttömiä kohdellaan täällä hyvin.

Kun kohdellaan liian hyvin niin työllistyminen ei kiinnosta. Näitä on Suomessa ihan liikaa ja olet hyvä esimerkki tällaisesta tapauksesta. Kuinka monta kertaa olet luetellut että kun tukia tulee näin ja näin paljon, niin ei kiinnosta mennä töihin.

Vähän kaksipiippuinen tilanne.

Ihan perus tuet on mitoitettu tietylle hyvinvointi tasolle, joten indexikorotus pitää siinä mielessä tuet ennallaa ennallaan, vaikka euromääräisesti nousee.

Haittana siinä toki se että se voi laskea työllistymis kynnystä, vielä eletään tilanteessa missä työvoimasta on kysyntää leveästi, jolloin se kannustinluokku pahenee tällä etuuspolitiikalla. Mutta onko se sitten indexikorotuksen ongelma, vai etuuspolitiikan ongelma.

 

[pomk]

Tärkeintä olisi tehdä töiden tekemisestä aina kannattavaa, esim. perustulo + kiinteä korkeahko veroprosentti yhdistelmällä. Muitakin vaihtoehtoja tietysti on.

 

[pulatunnus]

Tärkeintä olisi tehdä töiden tekemisestä aina kannattavaa, esim. perustulo + kiinteä korkeahko veroprosentti yhdistelmällä. Muitakin vaihtoehtoja tietysti on.

Valitettavasti.

Tulee mieleen kaksi muuta konstia, joko perustoimeentuloa laskea, tai tukea työssäkäyntiä, ei verottaa, vaan jopa maksaa tukea jos käyt töissä. Siis sen vaihtoehdon lisäksi että joku toimeentulotaso jonka vaatimuksena on aktiivinen halu ja yritys työllistyä ja tehdä töitä jos vain on.

Kaikissa on ongelmansa.


Toki ne työlistymisen esteita pitää madaltaa ja purkaa.

 

[pomk]

joko perustoimeentuloa laskea

Vaatisi aika isoja muutoksia lakiin. Tarveperusteisista tuista pitäisi käytännössä luopua ja pistää ihmiset ulos kodeistaan. Ei hyvä.

tai tukea työssäkäyntiä, ei verottaa, vaan jopa maksaa tukea jos käyt töissä.

Eli tukea tulis jos oot töissä, tai jos et oo töissä. Miten tämä eroaisi perustulosta?

 

[Jan11]

Tärkeintä olisi tehdä töiden tekemisestä aina kannattavaa, esim. perustulo + kiinteä korkeahko veroprosentti yhdistelmällä. Muitakin vaihtoehtoja tietysti on.

Ainahan se on kannattavaa nytkin (samoin työn vastaanottaminen), jos asiaa katsotaan kymmenien vuosien perspektiivillä.
Ongelma on se, että ihmisellä on usein taipumusta katsoa asioita hyvin lyhyellä perspektiivillä ja nykyhetken tilanteestaan sen sijaan, että hahmottaisi elämänkulkua kokonaisuutena.

 

[pomk]

Ongelma on se, että ihmisellä on usein taipumusta katsoa asioita hyvin lyhyellä perspektiivillä ja nykyhetken tilanteestaan sen sijaan, että hahmottaisi elämänkulkua kokonaisuutena.

Ja miten tän ongelman ratkaisisi, muuten kuin tekemällä työn vastaanottamisesta aina kannattavaa, ilman että lasketaan mitään vuosien projektioita tulevaisuuteen?

Lisäksi jotain kuuskymppistä työtöntä ei varmaan ihan kauheesti kiinnosta että töiden vastaanottaminen kannattaa vuosi eläkkeelle jäämisen jälkeen.

 

[pulatunnus]

Eli tukea tulis jos oot töissä, tai jos et oo töissä. Miten tämä eroaisi perustulosta?

Perustulo on laajakäsite, joten riippuu miten kumpaakin toteutetaan.

Jos oli vähän rajumpi ajatus tukea työssäkäyntiä, eli tuetaan enemmän mitä perinteisellä perustuloajatuksella, perustulo ajatuksissa työssäkynti ei lisää tukea, vaan laskee.

 

[pomk]

Perustulo on laajakäsite, joten riippuu miten kumpaakin toteutetaan.

Jos oli vähän rajumpi ajatus tukea työssäkäyntiä, eli tuetaan enemmän mitä perinteisellä perustuloajatuksella, perustulo ajatuksissa työssäkynti ei lisää tukea, vaan laskee.

Perustulo, siten että jokainen kansalainen saa tililleen summan x joka kuukausi. Veroprogressio mäkeen ja vaikka 45% kiinteä veroprosentti.

Näin työssäkäyminen aina tuo lisää käytettäviä varoja, eikä tuen taso riipu mistään.

 

[Jan11]

Ja miten tän ongelman ratkaisisi, muuten kuin tekemällä työn vastaanottamisesta aina kannattavaa, ilman että lasketaan mitään vuosien projektioita tulevaisuuteen?

Lisäksi jotain kuuskymppistä työtöntä ei varmaan ihan kauheesti kiinnosta että töiden vastaanottaminen kannattaa vuosi eläkkeelle jäämisen jälkeen.

Sellaista järjestelmää hyvinvointivaltiossa on käytännössä mahdoton luoda, missä työn vastaanottaminen olisi aina, ja välittömästi kannattavaa kaikissa tilanteissa. Kynnyksiä on aina jossain. Muu on löysää puhetta.

Sitten ne kuusikymppiset. Heillä on enää hyvin vähän merkitystä kansantalouden kannalta, kun halutessaan voivat jäädä 63 eläkkeelle. Tällä ei ole tarkoitus olla ikärasisti, jokainen työllistyvä kuusikymppinen on tietysti yksilönä ja paikallisesti arvokas, ja mitä pidemmän työuran tekee, onko se nykyisin 67-68 asti, sen arvokkaampi.
Vaan pointata, että työvoimapoliittisesti ja systeemisesti heidän vuokseen ei isommin kannata muutoksia tehdä, koska siinä on kysymyksessä pisaroista meressä.

Kolmas pointti. Hallitus saavutti juuri työvoimatavoittensa. Suomessa ei vielä milloinkaan ole ollut yhtä korkea työllisyysaste, kuin mitä nyt on. Työvoimapula on myös suurimmillaan.
Se ei tarkoita, että pyrkimys nostaa työllisyyttä vielä lisää tulisi hylätä. Sen sijaan se tarkoittaa, että työllisyyden nostamisen kustannukset tulevat jatkossa kasvamaan. Hyvä esimerkki juuri ne kuusikymppiset. Paljonko yhteiskunnan kannattaa laittaa panoksia heidän työllistymiseensä? Toki mitä terveempi/työkykyisempi otos, ja mitä kauemmin työvoimapula jatkuu ja mitä korkeammalle työllisyys halutaan, niin sitä enemmän.

Käytännön esimerkki. Omalla alallani osaan sanoa, että alan erityisosaajia ei enää Suomesta löydy. Jokainen rekry olisi pois joltain muulta, eli nollasummapeliä. Siksi emme oikeastaan enää edes etsi kotimaastamme paitsi yliopistojen jatko-opiskelijoita - joita myös on hyvin rajallisesti ja joista on valtava kilpailu.
Ala on kuitenkin hieman poikkeuksellinen, eikä sinällään liity työvoimapolitiikkaan. Esimerkin tarkoitus vain on kertoa toimintaympäristöstä, mihin on päädytty.

 

[mitsumies]

Perustulo, siten että jokainen kansalainen saa tililleen summan x joka kuukausi. Veroprogressio mäkeen ja vaikka 45% kiinteä veroprosentti.

Näin työssäkäyminen aina tuo lisää käytettäviä varoja, eikä tuen taso riipu mistään.

Näissä perustuloviritelmissä on aina se harkinnan varaisten tukien rinnalla pysyminen vesittämässä koko idean. Se käänteinen tulovero perustulomalli kuulostaa hyvältä mutta jos siinä pysyy kaikki asumistuet yms niin aika turhaa.

 

[hkultala]

Sellaista järjestelmää hyvinvointivaltiossa on käytännössä mahdoton luoda, missä työn vastaanottaminen olisi aina, ja välittömästi kannattavaa kaikissa tilanteissa. Kynnyksiä on aina jossain. Muu on löysää puhetta.

Ratkaiseva ja hyvin suuri ero on siinä, tuleeko ne tuloloukut vero/sosiaalitukipolitiikasta siten että ne pätee aina ja kaikille,
vai siitä, että joillain ihmisillä (paljon pienemmällä ihmismäärällä) on (paljon vähemmän) luonnollisia tuloloukkuja jotka tulee esim. siitä että tarvisi autoa (jota ei ennestään omista) päästäkseen töihin.

Muutenkin ajatusmalli, että "Jos ei voida täysin ja kaikissa olosuhteissa ratkaista ongelmaa, niin ei kannata edes yrittää ratkaista tai lieventää sitä kenenkään kohdalla" on todella typerä.

Kolmas pointti. Hallitus saavutti juuri työvoimatavoittensa. Suomessa ei vielä milloinkaan ole ollut yhtä korkea työllisyysaste, kuin mitä nyt on. Työvoimapula on myös suurimmillaan.
Se ei tarkoita, että pyrkimys nostaa työllisyyttä vielä lisää tulisi hylätä. Sen sijaan se tarkoittaa, että työllisyyden nostamisen kustannukset tulevat jatkossa kasvamaan.

Tavoite on helpohko kun työttömyysprosentti suhteutetaan "työikäiseen väestöön" joka pienenee selvästi suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeellä.

Sen sijaan taloudellinen huoltosuhde (työllisten ja ei-työssäkäyvien kokonaismäärän suhde) on se, millä on oikeasti väliä sen kannalta, kuinka kestävällä pohjalla talous on.

Mutta hallitus on kyllä luova siinä että keksii typeriä mittareita joilla mitata omaa eriomaisuutaan ja perustella sitä typerille kannattajilleen, järkevien mitarien näyttäessä hyvin hälyttäviä lukemia.

Sen sijaan että otetaan työllisyystavoitteita, pitäisi ottaa esim. huoltosuhdetavoitteita (taloudellisella huoltosuhteella). Sekä tulostavoitteita (tulos kirjaimellisesti kirjanpidollisella määritelmällä). Melkein sama kuin velkaantumistavoite, sillä erolla, että tuottavan omaisuuden myynnillä ei voisi näitä tilapäisesti kaunistella.

 

[pomk]

Sellaista järjestelmää hyvinvointivaltiossa on käytännössä mahdoton luoda, missä työn vastaanottaminen olisi aina, ja välittömästi kannattavaa kaikissa tilanteissa. Kynnyksiä on aina jossain. Muu on löysää puhetta.

Kuukauden aikajaksolla tuo on järjestettävissä jos ei vaikeasti vammaisia ym. oteta huomioon.

 

[pomk]

Näissä perustuloviritelmissä on aina se harkinnan varaisten tukien rinnalla pysyminen vesittämässä koko idean. Se käänteinen tulovero perustulomalli kuulostaa hyvältä mutta jos siinä pysyy kaikki asumistuet yms niin aika turhaa.

Ei niitä IMO tarvi säilyttää. Hyvinvointialue/kaupunkikohtainen perustulolisä vaan kaikille jolla saa jonkun yksiön jostain. Samalla insentivoidaan ihmisiä asumaan edullisesti, kun taskuun jää automaattisesti enemmän.

 

[pulatunnus]

Perustulo, siten että jokainen kansalainen saa tililleen summan x joka kuukausi. Veroprogressio mäkeen ja vaikka 45% kiinteä veroprosentti.

Näin työssäkäyminen aina tuo lisää käytettäviä varoja, eikä tuen taso riipu mistään.

Perustulossa tuppaa tulla se ongelma että mikä se taso on. Eli pitäisi saada läpi että sitä perustoimeentuloa pitäisi laskea, joka, se taasen ei mene läpi.
Joten se ei poista tukihimmeleitä, vaan luo yhden uuden. Perustulon voimaikkan etu on siinä että se poistaa byrakratialoukkuja heiltä joilla on halua työllistyä. Samaan pääsee jos työttömyysetuuden , sovitellun työttömyyestuuden myntämistä vähän muutettaisiin, eli työssäkäyvä ja aktiiviinen työnhakia saisi aina saman ja jo se sovittaminen tulisi verotuksen kautta. Mutta siinä jäisi ulkopuolelle ne ei aktiiviset.

Mutta siinä jäisi niitä esteitä, joten pitäisi poistaa työllistymisen esteitä , yleisitovudeet jne.

Jos halutaan voimakkaasti sitä että työssäkäynti kannattaa , niin tekijällä kuin tyllistäjälle niin yksi lähetyminen olisi että sitä työssäkäyntiä pitäisi tukea, että se kannattaisi niin yksilön kuin työllistäjän kannalta. Se voisi toimia heillä joilla on haluja ja riittäviä kykyjä käydä töissä. Eli kehittää/korvata palkkatukia toisenlaisiksi.

Kaikki yksilöt ei ole syystä tai toisesta mitenkään työkykyisiä, tai elämäntilanne sellainen ettei ole "motivaatiota", ei me voida jälkimmäisiäkään jättää heitteille, jotenkin turvattava minimi pärjääminen ja tuettava sitä että saa elämästä jälleen kiinni ja päästää työelämään. Heihin , kannattaa uhrata resursseja. Ottaa kädestä kiinni ja auttaa eteenpäin.

 

[Tommy Goldfish]

Perustulossa tuppaa tulla se ongelma että mikä se taso on. Eli pitäisi saada läpi että sitä perustoimeentuloa pitäisi laskea, joka, se taasen ei mene läpi.
Joten se ei poista tukihimmeleitä, vaan luo yhden uuden. Perustulon voimaikkan etu on siinä että se poistaa byrakratialoukkuja heiltä joilla on halua työllistyä. Samaan pääsee jos työttömyysetuuden , sovitellun työttömyyestuuden myntämistä vähän muutettaisiin, eli työssäkäyvä ja aktiiviinen työnhakia saisi aina saman ja jo se sovittaminen tulisi verotuksen kautta. Mutta siinä jäisi ulkopuolelle ne ei aktiiviset.

Mutta siinä jäisi niitä esteitä, joten pitäisi poistaa työllistymisen esteitä , yleisitovudeet jne.

Jos halutaan voimakkaasti sitä että työssäkäynti kannattaa , niin tekijällä kuin tyllistäjälle niin yksi lähetyminen olisi että sitä työssäkäyntiä pitäisi tukea, että se kannattaisi niin yksilön kuin työllistäjän kannalta. Se voisi toimia heillä joilla on haluja ja riittäviä kykyjä käydä töissä. Eli kehittää/korvata palkkatukia toisenlaisiksi.

Kaikki yksilöt ei ole syystä tai toisesta mitenkään työkykyisiä, tai elämäntilanne sellainen ettei ole "motivaatiota", ei me voida heitä jättää heitteille, jotekin turvattava minimi pärjääminen ja tuettava sitä että saa elämästä jälleen kiinni ja päästää työelämään. Heihin , kannattaa uhrata resursseja. Ottaa kädestä kiinni ja auttaa eteenpäin.

Pitäisi olla kunnollinen simulaattori jossa kokeilla näitä.

Itse laittaisin asetukset: 1000€/kk Suomen kansalaisille, ilmainen terveydenhuolto ja lääkkeet ja 50% tasavero tuloista. Alkuun kokeeksi.

 

[pulatunnus]

Itse laittaisin asetukset: 1000€/kk Suomen kansalaisille, ilmainen terveydenhuolto ja lääkkeet ja 50% tasavero tuloista. Alkuun kokeeksi.

1000€*5 500 000 * 12 = 66 000 000 000

ja se käteenjäävä olisi 1000€*,5 = 500€ ?, jos ei vähennyksiä
Valtion verotus kaikille.
Ilmeisesti myös ALVin säilyttäisi. kympin tuntilikasta jäisi ...

 

[pomk]

Eli pitäisi saada läpi että sitä perustoimeentuloa pitäisi laskea

Miksi sitä pitäisi laskea? Ihan hyvin voidaan pitää nykytasolla.

 

[Jan11]

Sen sijaan että otetaan työllisyystavoitteita, pitäisi ottaa esim. huoltosuhdetavoitteita (taloudellisella huoltosuhteella). Sekä tulostavoitteita (tulos kirjaimellisesti kirjanpidollisella määritelmällä). Melkein sama kuin velkaantumistavoite, sillä erolla, että tuottavan omaisuuden myynnillä ei voisi näitä tilapäisesti kaunistella.

Ikäluokkapyramidista johtuen nykyisin näkyvissä olevat tehokkaat tavat saada huoltosuhde nousuun olisi massiivinen (työperäinen) maahanmuutto sekä voimakas eläkeiän nostaminen. Ensimmäinen on hyvin vaikeaa ja toista ei voida taas tehdä vuosiin, kun edellisestä uudistuksesta ei lopulta niin paljon aikaa ole vielä mennyt.
Ollaankin aikoihin tultu, kun jopa Kepu (Vanhanen) tuosta ensimmäisestä, eli (työperäisestä) maahanmuutosta huomauttelee.
”Yksi asia Vanhasta erityisesti ”epäilyttää Suomen menossa”. Väestön ikääntymisen kansantaloudelle aiheuttamaa uhkaa ei vieläkään oteta aivan todesta, vaikka neuvolatilastot tässä yhdessä asiassa mahdollistavat ennustamisen. Asiaan kytkeytyy ”intohimoisen aatteelliseksi muodostunut ulkomaalaisten pelkääminen”, hän sanoo.”