• TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)

    Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.

    Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.

    Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.

Eli osa maata voi jättää tyhjäksi?
Kyllä? Maan puolustuskykyyn tai -tahtoon ei vaikuta asuuko 5 vuoden päästä tai nyt yhtään ihmistä Saunarannassa, Lamminvaarassa tai Näätävaarassa. Suomen puolustus perustuu laajaan asevelvollisuuteen, teknologisesti edistyneeseen puolustusvälinearsenaaliin, erinomaiseen puolustusstrategiaan ja viimeisimpänä NATOn puolustusliittoon.
 
Kyllä? Maan puolustuskykyyn tai -tahtoon ei vaikuta asuuko 5 vuoden päästä tai nyt yhtään ihmistä Saunarannassa, Lamminvaarassa tai Näätävaarassa. Suomen puolustus perustuu laajaan asevelvollisuuteen, teknologisesti edistyneeseen puolustusvälinearsenaaliin, erinomaiseen puolustusstrategiaan ja viimeisimpänä NATOn puolustusliittoon.
Eli kotinsa puolustus ei ole enää maanpuolustuksessa merkittävä motivaation lähde..ok..viimeksi oli..
 
Rakennetaan kuoleville kunnille järkevä exit-malli. Rakennetaan keskussairaalakaupunkien ympäristöihin riittävästi senioripalveluita ja tuetaan near-exit kunnista eläkeläisten muuttoa isompiin keskuksiin, eli lunastetaan käyvällä hinnalla taloja ja saadaan näitä kuntia nopeammin ns. klousattua. Valtion kannalta kannattavaa, yksittäisen kunnan kannalta ei millään tavalla tehtävissä eli keskusjohtoista pitää tämän prosessin olla.
Käypä hinta on se jonka markkinoilla saa. Ei tuollainen lisätuki ole ratkaisu.

Ehkäpä kuntamallista tulisi luopua. Netin aikakaudella välimatkoilla ei ole niin väliä. Kuntamallun tuliksena on Kauniaisen kaltaisia omituisuuksia kuolevien kuntien lisäksi. Kunnat voisi poistaa kokonaan ja ottaa sote-alueet tilalle. Taikka poistaa nekin.
 
Eli kotinsa puolustus ei ole enää maanpuolustuksessa merkittävä motivaation lähde..ok..viimeksi oli..
Täh? Mehän puolustetaan valtion suvereniteettiä ja rajat on piirretty kartalle. Vaikka itse asun satojen kilometrien päässä rajasta olen tilanteen niin vaatiessa puolustamassa omilla toimillani koko valtion koskemattomuutta.
 
Eli kotinsa puolustus ei ole enää maanpuolustuksessa merkittävä motivaation lähde..ok..viimeksi oli..
No miksei olisi, mutta kun suomalaisten kodit nyt hyvin suuressa määrin sijaitsevat jossain muualla kuin Itä- ja Pohjois-Suomen laajoissa, mutta harvaanasutuissa kunnissa. Ja sielläkin asujaimisto on valtaosaltaan sellaista ettei ole enää rintamalle lähtijäksi. Silti myös niitä alueita puolustetaan sotatilanteessa, eikä kunnantalo nyt paljoa auta, ehkä voi toimia prikaatin komentopaikkana.
 
No miksei olisi, mutta kun suomalaisten kodit nyt hyvin suuressa määrin sijaitsevat jossain muualla kuin Itä- ja Pohjois-Suomen laajoissa, mutta harvaanasutuissa kunnissa. Ja sielläkin asujaimisto on valtaosaltaan sellaista ettei ole enää rintamalle lähtijäksi. Silti myös niitä alueita puolustetaan sotatilanteessa, eikä kunnantalo nyt paljoa auta, ehkä voi toimia prikaatin komentopaikkana.
En kaipaa hallinnollisia rakenteita vaan sen, että harvaanasutulla alueellakin voi elää.

Toivottavasti Natosta ei tehdä keppihevosta asiaan..
 
En kaipaa hallinnollisia rakenteita vaan sen, että harvaanasutulla alueellakin voi elää.
Ei siellä nytkään kukaan kiellä elämästä, silti aniharva työikäinen on nuo alueet kotipaikakseen valinnut enää vuosikymmeniin. Ei tarvitse katsoa kuin asukastilastoja 80-luvulta asti.
 
Ei siellä nytkään kukaan kiellä elämästä, silti aniharva työikäinen on nuo alueet kotipaikakseen valinnut enää vuosikymmeniin. Ei tarvitse katsoa kuin asukastilastoja 80-luvulta asti.
Mikä estää esim. Ruotsin tapaan pitää pohjoista ruotsia hyvin asuttuna turvallisuus näkökuömista erilaisilla erityistalousalue ratkaisuilla?
 
Mikä estää esim. Ruotsin tapaan pitää pohjoista ruotsia hyvin asuttuna turvallisuus näkökuömista erilaisilla erityistalousalue ratkaisuilla?
Se, että selvästikään suomalaiset eivät halua syrjäseuduilla asua, asukastilastot jo lähes 50 vuoden ajalta kertovat tästä. Vai meinaatko, että porukkaa aletaan pakottaa asumaan Itä-Lappiin, ettei maanpuolustustahto kärsi?
 
Ehkäpä kuntamallista tulisi luopua. Netin aikakaudella välimatkoilla ei ole niin väliä. Kuntamallun tuliksena on Kauniaisen kaltaisia omituisuuksia kuolevien kuntien lisäksi. Kunnat voisi poistaa kokonaan ja ottaa sote-alueet tilalle. Taikka poistaa nekin.
Liitos kunnat pilkkoa entiselleen
Maakunnat hoittaa ne isojenkuntien tehtävät, kunnat pääsee juuri tehtäviin, lähi demokratiaan. Kunnilla vielä jotain ison menon pakkotehtäviä, niiden rasitus jos kevenee, niin sitten.
 
Oletko miettinyt mitä tämä klousaus eli muutos pidetään koko maa elinkelpoisena linjaan vaikuttaa turvallisuuteen ja maanpuolustahtoon?

Tuo "koko maa" ei tarkoita yhtään mitään ellet sitä määrittele. Suomi ei ole kokonaan elinkelpoinen nyt, se ei ole koskaan sitä ollut eikä koskaan tule olemaan. Täällä on hirmu paljon asumatonta aluetta. Kyse on siitä, kuinka harvaan täällä astutaan ja kuinka isoissa keskittymissä. Se, että pienet kunnat kuihtuvat pois ei tarkoita sen kummempaa kuin että ihmiset muuttavat lähellä olevaan suurempaan taajamaan. Tuskin kukaan kokee, että maanpuolustustahto olisi kirjaimellisesti oman kotinsa puolustamista, vaan Suomen itsemääräämisoikeuden, alueen ja suomalaisten puoluestamista. Ja se alue kattaa myös nyt asuttamattomat alueet.
 
Viimeksi muokattu:
Mikä estää esim. Ruotsin tapaan pitää pohjoista ruotsia hyvin asuttuna turvallisuus näkökuömista erilaisilla erityistalousalue ratkaisuilla?
Demokratia. Kun suurin osa ihmisistä asuu suurissa kaupungeissa tai maakuntakeskuksissa, niin tuskin he kauheasti kannattavat päätöksiä joissa kaupungeissa tuotettua hyvinvointia ja rahaa lapioitaisiin maaseudun muutamien harvojen hyväksi. Keskusta tulee jatkossakin pääsemään hallituksiin 10% kannatuksellakin vaa-ankieliasemaan, joten hieman se pystyy vielä jarruttamaan luonnollista kehitystä (esim. uuden demokraattisen vaalitason puljaaminen soteuudistukseen jotta maakunnan sotepäätöksissä korostuisi pikkukuntien mielipiteet).
 
Demokratia. Kun suurin osa ihmisistä asuu suurissa kaupungeissa tai maakuntakeskuksissa, niin tuskin he kauheasti kannattavat päätöksiä joissa kaupungeissa tuotettua hyvinvointia ja rahaa lapioitaisiin maaseudun muutamien harvojen hyväksi. Keskusta tulee jatkossakin pääsemään hallituksiin 10% kannatuksellakin vaa-ankieliasemaan, joten hieman se pystyy vielä jarruttamaan luonnollista kehitystä (esim. uuden demokraattisen vaalitason puljaaminen soteuudistukseen jotta maakunnan sotepäätöksissä korostuisi pikkukuntien mielipiteet).

Kaupungeissa tuotettu hyvinvointikin on melko laaja käsite. Esimerkiksi Helsingin seutu on usein yritysten pääkonttorialua, jossa laskennallisesti lienee suuria tuottoja, mutta ne tehtaat on maaseudulla tai vähintään pienissä kaupungeissa missä se yrityksen tulos lopulta tehdään. Onko näiden yritysten hyvinvoinnin tuotto Helsingin konttoreissa, vai siellä työntekopaikalla?
 
Kaupungeissa tuotettu hyvinvointikin on melko laaja käsite. Esimerkiksi Helsingin seutu on usein yritysten pääkonttorialua, jossa laskennallisesti lienee suuria tuottoja, mutta ne tehtaat on maaseudulla tai vähintään pienissä kaupungeissa missä se yrityksen tulos lopulta tehdään. Onko näiden yritysten hyvinvoinnin tuotto Helsingin konttoreissa, vai siellä työntekopaikalla?
Kaikki on älyn tiivistymässä, muut loisia
 
Kaupungeissa tuotettu hyvinvointikin on melko laaja käsite. Esimerkiksi Helsingin seutu on usein yritysten pääkonttorialua, jossa laskennallisesti lienee suuria tuottoja, mutta ne tehtaat on maaseudulla tai vähintään pienissä kaupungeissa missä se yrityksen tulos lopulta tehdään. Onko näiden yritysten hyvinvoinnin tuotto Helsingin konttoreissa, vai siellä työntekopaikalla?
Tehdaspaikkakunnat pärjäävät yhä. Ne on eri asia kuin kunnat joista tehtaat lähteneet taikka mitään ei ole alunperinkään ollut.

Voisi yritys tietty maksaa verot paikkakunnille samassa suhteessa kuin palkat. Mutta maksaako ne nytkään kuntiin veroja?
 
Tehdaspaikkakunnat pärjäävät yhä. Ne on eri asia kuin kunnat joista tehtaat lähteneet taikka mitään ei ole alunperinkään ollut.

Voisi yritys tietty maksaa verot paikkakunnille samassa suhteessa kuin palkat. Mutta maksaako ne nytkään kuntiin veroja?
Saahan kunnat veroja työntekijöiden palkkojen kautta.
 
Tehdaspaikkakunnat pärjäävät yhä. Ne on eri asia kuin kunnat joista tehtaat lähteneet taikka mitään ei ole alunperinkään ollut.

Voisi yritys tietty maksaa verot paikkakunnille samassa suhteessa kuin palkat. Mutta maksaako ne nytkään kuntiin veroja?
Valtio tilittää yhtisveroista osuuden kuntiin. (22 reilu 33%) eli vähän, mutta sitten on muita välineitä millä tasataan.

Eli kiinteitösvero on se millä ne voi yrittää verottaa lisää, mutta sekin vähän hankala. Osinkoverotuskesta puhetta, ja siitä että voidaan siirellä sitä veroa yrityksen verotuksen ja voittojen noston välillä, niin se siirtelee myös sitä minne voittojen verottulot menee. Huomioitava että haja-astusalueita joissa ulkopaikkakuntalaisilla pääomatuloverotettavaa tuloa.

Kasvukeskuksiin on myös kekittynyt julkisenpuolen palveluita, jotka tuottaa palveluita maakuntaa, koko maahan. Joku viittaisi teollisuuteen, toimihnekilöt kasvukeskuksissa, ja tuotanto, prosessit maakunnissa, jos johtoryhmälä kerätyt verot valuu johtoryhmän asuinkuntaan, niin joo, siellä ja konttorilla ne palveluita käyttää, mutta. Ja miten yhteiseverto pitäisi jakaa, onko jokainen työntekiä yhtä arvokast, vai pitisiko olla palkkasumman perusteella. Mutta jos johtoryhmä tienaa enemmän, niin siitä jo tulee enemmän tuloja heidän kotikuntaan.

Työssäkääyvä tyntekijä ei välttämättä asu silloin siellä missä hän on ollut suurin nettosaaja, eikä asu siellä missän hänen eläkelläis vanhemmat.

Siksi valtiolla on muita välineitä millä näitä vastuita tasataan.

Edit:
Metsäverotus olikin huomioitu kuntaosuuksissa.
 
Viimeksi muokattu:
Valtio tilittää yhtisveroista osuuden kuntiin
Aivan.
Edit
"Kunnan jako-osuus perustuu kahden viimeksi valmistuneen verotuksen keskiarvotietojen pohjalta. Yhteisöverojen kuntakohtaisten osuuksien laskennassa huomioidaan kunnassa toimivien yritysten maksamat yhteisöverot (yritystoimintaerä) ja alueelliset puun kantorahatulot (metsäerä). Monissa kunnissa toimivien yhteisöjen ja konsernien maksamat yhteisöverot jaetaan yritystoimintaerää laskettaessa eri kunnille yritysten henkilöstömäärän suhteessa. Osa yhteisöverosta jaetaan kunnittain metsästä saatavien kantorahatulojen suhteessa kompensoimaan sitä, että puunmyyntitulot eivät ole enää kunnallisverotuksen alaista tuloa. Metsävaltaisilla kunnilla pääosa saadusta yhteisöverosta voi perustua metsäerään eikä kunnassa toimivien yritysten maksamiin yhteisöveroihin. Metsäerän osalta jako kuntien kesken tehdään pinta-alojen suhteessa.

Yhteisöveron kuntakohtaisia jakoperusteita on aika ajoin kritisoitu siitä, etteivät ne kohdistu kuntakohtaisesti oikein. Niin tai näin, hyviä puolia laskennassa on ainakin se, että talouden heilahteluihin pystytään varautumaan ajoissa, kun laskenta perustuu kahden viimeksi valmistuneen verotuksen keskiarvotietoihin."
 
Kansalaisille näyttää olevan tärkeämpää kohtuuhintainen sähkö, kuin liian kunnianhimoiset ilmastotavoitteet:

Perussuomalaiset: Suuri enemmistö suomalaisista haluaa mielummin kohtuuhintaista energiaa kuin pitäytyä ylikireissä ilmastotavoitteissa

68 prosenttia suomalaisista kokee, että energian kohtuuhintaisuus on tärkeämpää kuin hallituksen muuta EU:ta huomauttavasti kireämpi hiilineutraalisuustavoite.

Huomionarvoista on, että kokoomuksen kannattajista jopa 74 prosenttia ja keskustan kannattajista 81 prosenttia oli väittämän kanssa samaa mieltä, vaikka kokoomus on kertonut vuoden 2035 hiilineutraalisuustavoitteen olevan puolueelle kynnyskysymys. SDP:nkin osalta 57 prosenttia kannattajista koki, että edullinen energia on tärkeämpää.


Kyselyn on tehnyt Kantar TNS Oy, ettei nyt jää epäluuloja hatusta vedetyistä jutuista.
 
Kansalaiset kannattavat ilmastotoimia, mutta juuri itse ei tietenkään saisi joutua maksamaan siitä yhtään.

Myöskään eläkkeistä (83 %) tai työttömyysetuuksista (59 %) ei saisi leikata, velkaa ei saa ottaa (75 %), palveluista ei saa leikata (69 %), eikä verotusta kiristää (61 %).

Kun on kasvattanut lapsia, niin tuosta Suomen kansasta tulee mieleen sellainen 2-4-vuotias jolle känkkäränkkäpäivänä mikään ei käy mutta kaikkea pitäisi saada.

 
Kansalaisille näyttää olevan tärkeämpää kohtuuhintainen sähkö, kuin liian kunnianhimoiset ilmastotavoitteet:

Perussuomalaiset: Suuri enemmistö suomalaisista haluaa mielummin kohtuuhintaista energiaa kuin pitäytyä ylikireissä ilmastotavoitteissa

68 prosenttia suomalaisista kokee, että energian kohtuuhintaisuus on tärkeämpää kuin hallituksen muuta EU:ta huomauttavasti kireämpi hiilineutraalisuustavoite.

Huomionarvoista on, että kokoomuksen kannattajista jopa 74 prosenttia ja keskustan kannattajista 81 prosenttia oli väittämän kanssa samaa mieltä, vaikka kokoomus on kertonut vuoden 2035 hiilineutraalisuustavoitteen olevan puolueelle kynnyskysymys. SDP:nkin osalta 57 prosenttia kannattajista koki, että edullinen energia on tärkeämpää.


Kyselyn on tehnyt Kantar TNS Oy, ettei nyt jää epäluuloja hatusta vedetyistä jutuista.

Ja tässä sitten taas unohtuu kansalta se, että yksi erittäin tärkeä syy tuohon kunnianhimoiseen hiilineutraalisuus tavoitteeseen on juurikin se, että meillä olisi tulevaisuudessakin sitä mahdollisimman halpaa energiaa.
 
Ja tässä sitten taas unohtuu kansalta se, että yksi erittäin tärkeä syy tuohon kunnianhimoiseen hiilineutraalisuus tavoitteeseen on juurikin se, että meillä olisi tulevaisuudessakin sitä mahdollisimman halpaa energiaa.
Ei kai tavoite estä teknologian kehittämistä?
 
Ja tässä sitten taas unohtuu kansalta se, että yksi erittäin tärkeä syy tuohon kunnianhimoiseen hiilineutraalisuus tavoitteeseen on juurikin se, että meillä olisi tulevaisuudessakin sitä mahdollisimman halpaa energiaa.
Mutta, kun meillä nyt ympäri Eurooppaa irroitaudutaan uusiutumattomista energialähteistä ja rakennetaan uusiutuvaa ennätysmäärin, eikä hekään ole hirttäytynyt 2035 tavoitteeseen, koska siellä ymmärretään myös liian kunnian himioisen ilmastotavoitteiden haittavaikutukset kansantalouteen. Jos tuolla ei olisi mitään negatiivisiä vaikutuksia, niin jokainen maa julistaisi tavoitteekseen vieläkin kunnianhimoisempia vuosilukuja.
 
Mutta, kun meillä nyt ympäri Eurooppaa irroitaudutaan uusiutumattomista energialähteistä ja rakennetaan uusiutuvaa ennätysmäärin, eikä hekään ole hirttäytynyt 2035 tavoitteeseen, koska siellä ymmärretään myös liian kunnian himioisen ilmastotavoitteiden haittavaikutukset kansantalouteen. Jos tuolla ei olisi mitään negatiivisiä vaikutuksia, niin jokainen maa julistaisi tavoitteekseen vieläkin kunnianhimoisempia vuosilukuja.

Keski- ja Etelä-Euroopan maat ovat täysin eri asemassa kuin Suomi. Ne ovat paljon enemmän riippuvaisia fossiilisesta energiasta, ja niiden kohdalla tuo riippuvuus on paljon vaikeampi korjata.
Niillä on paljon vähemmän ydinvoimaa (Ranskaa lukuunottamatta) kuin Suomessa. Niillä ei ole merkittävää määrää metsäteollisuutta, joka generoi biopolttoaineita. Niillä ei ole sitä massiivista määrää vesivoimaa, joka löytyy Pohjoismaista. Ne ovat tiheään asuttuja maita, joka vähentää tuulivoiman potentiaalia. Ja vaikka ne lisäävät tuulivoimaa, niiltä puuttuu se hiilineutraali säätövoima.

Suomi taaskin on mainiossa asemassa hiilineutraalisuuden osalta. Meidän sähköntuotanto on jo hyvin pitkälle hiilineutraalia, ja me ollaan vasta aloiteltu sitä tuulivoimapotentiaalin hyödyntämistä. Tuulivoimapotentaalin jolla on, kiitos Ruotsin vesivoiman ja hyvien Ruotsi <-> Suomi siirtoyhteyksien, erittäin paljon hiilineutraalia säätövoimaa odottamassa hyödyntämistä. Tuon tuulivoimapotentiaalin hyödyntäminen taaskin auttaa meitä paremmin kohdistamaan sen metsäteollisuuden biovoiman (tuulisella säällä ei tarvi polttaa haketta lämmöksi), vähentäen tarvetta käyttää fossiilisia lämmöntuotannossa.
Halpa sähkö myös auttaa merkittävästi siinä liikenteen hiilivapaudessa, niin suoraan sähkökäyttöissä ajoneuvoissa kuin myös erilaisten e-polttoaineiden tuotannon kautta.

Eli ympäri Eurooppaa ei oteta sitä 2035:ta tavoitteeksi, koska niillä ei ole kykyä siihen. Se olisi joko täysin mahdotonta tai erittäin kallista. Suomessa taaskin se on mahdollista, eikä se edes olisi hirveän kallista. Pikemminkin päinvastoin, se voi merkittävästi parantaa Suomen kilpailukykyä sitä mukaa kun päästöjen hinnat (niin suorat kuin epäsuorat) jatkavat nousemistaan.
 
+ kun isot firmat haluaa tuotantonsa myynnillisistä ja verotuksellisista syistä hiilivapaaksi, on ihan jees olla se maa jolla hiilivapaata energiaa rittää siinä vaiheessa kun muilla sitä ei vielä ole. Mitä enemmän ollaan edellä muita, sen parempi meille.

Saisiko olla muutama datakeskus ja teräsvalimo? Kelpaisiko akkutehdas ja sen yhteyteen sähköautotehdas? Montako teille mahtuu? ;)

Tai sitten voi tietty ampua itseään jalkaan.
 
Keski- ja Etelä-Euroopan maat ovat täysin eri asemassa kuin Suomi. Ne ovat paljon enemmän riippuvaisia fossiilisesta energiasta, ja niiden kohdalla tuo riippuvuus on paljon vaikeampi korjata.
Niillä on paljon vähemmän ydinvoimaa (Ranskaa lukuunottamatta) kuin Suomessa. Niillä ei ole merkittävää määrää metsäteollisuutta, joka generoi biopolttoaineita. Niillä ei ole sitä massiivista määrää vesivoimaa, joka löytyy Pohjoismaista. Ne ovat tiheään asuttuja maita, joka vähentää tuulivoiman potentiaalia. Ja vaikka ne lisäävät tuulivoimaa, niiltä puuttuu se hiilineutraali säätövoima.

Suomi taaskin on mainiossa asemassa hiilineutraalisuuden osalta. Meidän sähköntuotanto on jo hyvin pitkälle hiilineutraalia, ja me ollaan vasta aloiteltu sitä tuulivoimapotentiaalin hyödyntämistä. Tuulivoimapotentaalin jolla on, kiitos Ruotsin vesivoiman ja hyvien Ruotsi <-> Suomi siirtoyhteyksien, erittäin paljon hiilineutraalia säätövoimaa odottamassa hyödyntämistä. Tuon tuulivoimapotentiaalin hyödyntäminen taaskin auttaa meitä paremmin kohdistamaan sen metsäteollisuuden biovoiman (tuulisella säällä ei tarvi polttaa haketta lämmöksi), vähentäen tarvetta käyttää fossiilisia lämmöntuotannossa.
Halpa sähkö myös auttaa merkittävästi siinä liikenteen hiilivapaudessa, niin suoraan sähkökäyttöissä ajoneuvoissa kuin myös erilaisten e-polttoaineiden tuotannon kautta.

Eli ympäri Eurooppaa ei oteta sitä 2035:ta tavoitteeksi, koska niillä ei ole kykyä siihen. Se olisi joko täysin mahdotonta tai erittäin kallista. Suomessa taaskin se on mahdollista, eikä se edes olisi hirveän kallista. Pikemminkin päinvastoin, se voi merkittävästi parantaa Suomen kilpailukykyä sitä mukaa kun päästöjen hinnat (niin suorat kuin epäsuorat) jatkavat nousemistaan.
Miksi meidän verokkimaat eivät sitten ole lähteneet yhtä kunnianhimoiseen ilmastotavoitteisiin mukaan? Jos tämä on rahan laittamista pankkiin (kilpailukyky kasvaa), niin kai meidän verokkimaat, joissa monessa on taloutta hoidettu huomattavasti paremmin kuin täällä, tarttuisivat tähän rahasampoon? (kai hekin haluaisivat siivun tästä vihreästä teollisuudesta minkä "saapumista" meillekin markkinoidaan) Vai ymmärretäänkö siellä haittavaikutukset esimerkiksi teollisuuden kilpailukykyyn?

edit: Purra tuon hyvin summaa: "uskovat ikiliikkujaan, joka ei maksa mitään, mutta antaa paljon"
 
Viimeksi muokattu:
Veikkaan että todella harva 2035 ilmastotavoitteen kritisoijista kohdistaa kritiikkiään uuden energiantuotannon lisäämiselle. Yleisemmin ymmärrän, että se kritiikki kohdistuu kaiken maailman jakeluvelvoitteiden tai latva-asetusten kritisointiin ja yleisiin kulutustavoitteiden pienentämisiin, mitkä ovat tavalliselle ihmiselle järjenvastaisia.
 
Miksi meidän verokkimaat eivät sitten ole lähteneet yhtä kunnianhimoiseen ilmastotavoitteisiin mukaan? Jos tämä on rahan laittamista pankkiin (kilpailukyky kasvaa), niin kai meidän verokkimaat, joissa monessa on taloutta hoidettu huomattavasti paremmin kuin täällä, tarttuisivat tähän rahasampoon? (kai hekin haluaisivat siivun tästä vihreästä teollisuudesta minkä "saapumista" meillekin markkinoidaan) Vai ymmärretäänkö siellä haittavaikutukset esimerkiksi teollisuuden kilpailukykyyn?
Sulle ei esimerkkinä verrokkimaasta käy vaikka Norja missä 99% energiasta tulee vesivoimasta ja silti ne panostaa myös muihin uusiutuviin, kuten tuulivoimaan?
 
Sulle ei esimerkkinä verrokkimaasta käy vaikka Norja missä 99% energiasta tulee vesivoimasta ja silti ne panostaa myös muihin uusiutuviin, kuten tuulivoimaan?
Norjan geopoliittisen sijainnin takia, ei liene ihme, että ovat panostaneet hyvin paljon vesivoimaan, mutta se ei ole tämän asian pointti. Jos tämä kunnianhimoiseen ilmastotavoitteeseen hirttäytyminen olisi rahasampo, niin kuin meille monesti annetaan ymmärtää, niin eikö Norjan kannattaisi ilmoittaa tavoitteekseen sitten vaikka 2025, koska 99% energiasta tulee vesivoimasta ja kerätä investoinnit pois muilta?
 
Kansalaiset kannattavat ilmastotoimia, mutta juuri itse ei tietenkään saisi joutua maksamaan siitä yhtään.

Myöskään eläkkeistä (83 %) tai työttömyysetuuksista (59 %) ei saisi leikata, velkaa ei saa ottaa (75 %), palveluista ei saa leikata (69 %), eikä verotusta kiristää (61 %).

Heh! Tuohon pitää tietysti vielä lisätä se, että "rikkailta pitäisi verottaa lisää". :)

Miksi meidän verokkimaat eivät sitten ole lähteneet yhtä kunnianhimoiseen ilmastotavoitteisiin mukaan? Jos tämä on rahan laittamista pankkiin (kilpailukyky kasvaa), niin kai meidän verokkimaat, joissa monessa on taloutta hoidettu huomattavasti paremmin kuin täällä, tarttuisivat tähän rahasampoon? (kai hekin haluaisivat siivun tästä vihreästä teollisuudesta minkä "saapumista" meillekin markkinoidaan) Vai ymmärretäänkö siellä haittavaikutukset esimerkiksi teollisuuden kilpailukykyyn?

Juuri näin.. Ja monissa vaalitenteissä on hehkutettu kuinka "elinkeinoelämä on innoissaan vihreästä siirtymästä". Tottakai ne ovat innoissaan, kun valtioiden tukirahahanat tulevat olemaan avoinna kaikkiin hankkeisiin jotka etäisestikin liittyvät "vihreään siirtymään".

Tulevina vuosina yritykset tulevat härskisti lypsäämään tukirahoja.

" FT:n nimettömien lähteiden mukaan Volkswagen kertoi Euroopan komission virkamiehille viime viikolla, että se odottaa saavansa 9–10 miljardia euroa tukea ja lainoja tehtaalle Yhdysvaltojen hallinnolta. FT:n lähteen mukaan Volkswagen aikoo odottaa, kuinka komissio vastaa Yhdysvaltojen vihreän elvytyksen pakettiin. Volkswagen tekee lopullisen päätöksen Itä-Euroopan akkutehtaan kohtalosta vasta komission vastauksen jälkeen. "

 
+ kun isot firmat haluaa tuotantonsa myynnillisistä ja verotuksellisista syistä hiilivapaaksi, on ihan jees olla se maa jolla hiilivapaata energiaa rittää siinä vaiheessa kun muilla sitä ei vielä ole. Mitä enemmän ollaan edellä muita, sen parempi meille.

Saisiko olla muutama datakeskus ja teräsvalimo? Kelpaisiko akkutehdas ja sen yhteyteen sähköautotehdas? Montako teille mahtuu? ;)

Tai sitten voi tietty ampua itseään jalkaan.
Jos tuon innoittajana oli kuluttajan korkeaenrgiahinta, 2035 tavoite niin kommenotin.

- Ilmastonmuutoksestä huolissaan olevat kansalaisia vähän arveluttaa onko SDP-Vihreä tavoite ihan meidän etua ,
- Varsinn laajasit kannatetaan puhdasta energiaa ja sitä pidetään tärkeänä, pidetään tärkäenä että teollisuus, muu toiminta siirtyy päästöttömäksi.

Eli juuri noita mitä mainitsit.

- Mutta kansalaiset on huolissaan että teemme sitomuksia jotka eivät edista meidän toimia, ja joista syntyy meille kustannuksia, vaikka olisimme kuinka kärjessä.

- Kansalaiset miettii että miten liikenteen päästöjen vähentäminen on erityisen kiirehdittävää, olisiko siinä tasapainoisempia etenemismalleja.
- Kansalaset mittii että miten puhdasta energiaa käyttävien asuntojen energiremontit on välttämättömiä. Tai edes vähän päästelevien.
- Kansalaiset mittii että miten hiilinielut muuttuu päästöksi, miten se että sidemme hiiltä ja päästämme takaisin onkin päästä.
- Kansalaiset mittii että jos tuomme hiiltä ja päästämme sen ilmaan, on se päästöä, mutta jos viemme hiiltä on se meidän päästö, se on jopa silloin meidän päästä vaikka se on vain tilapäinen varasto.
 
Miksi meidän verokkimaat eivät sitten ole lähteneet yhtä kunnianhimoiseen ilmastotavoitteisiin mukaan? Jos tämä on rahan laittamista pankkiin (kilpailukyky kasvaa), niin kai meidän verokkimaat, joissa monessa on taloutta hoidettu huomattavasti paremmin kuin täällä, tarttuisivat tähän rahasampoon? (kai hekin haluaisivat siivun tästä vihreästä teollisuudesta minkä "saapumista" meillekin markkinoidaan) Vai ymmärretäänkö siellä haittavaikutukset esimerkiksi teollisuuden kilpailukykyyn?

edit: Purra tuon hyvin summaa: "uskovat ikiliikkujaan, joka ei maksa mitään, mutta antaa paljon"

No meillä on kaksi verrokkimaata. Norja ja Ruotsi. Norjalla on vielä kunnianhimoisempi tavoite (2030), Ruotsin tavoite on 2045 mutta ymmärtääkseni Ruotsin tavoite sisältää myös tuonnin päästöt. Suomen 2035 sisältää vain Suomen omat suorat päästöt, joten Suomen ja Ruotsin tavoitevuodet eivät ole suoraan verrannolliset. Lisäksi Suomi taitaa saada hiilinieluista suhteellisesti enemmän etua kuin Ruotsi.
 
No meillä on kaksi verrokkimaata. Norja ja Ruotsi. Norjalla on vielä kunnianhimoisempi tavoite (2030), Ruotsin tavoite on 2045 mutta ymmärtääkseni Ruotsin tavoite sisältää myös tuonnin päästöt. Suomen 2035 sisältää vain Suomen omat suorat päästöt, joten Suomen ja Ruotsin tavoitevuodet eivät ole suoraan verrannolliset. Lisäksi Suomi taitaa saada hiilinieluista suhteellisesti enemmän etua kuin Ruotsi.
Käsittääkseni Norjan tavoite on leikata päästöjä 50% vuoteen 2030 mennessä, esimerkiksi Norjan laivaston päästöt puolitetaan 2030 mennessä ja 2050 mennessä on hiilineutraali.

Norja tiukentaa 2030 päästötavoitettaan
 
Kansalaset mittii että miten puhdasta energiaa käyttävien asuntojen energiremontit on välttämättömiä. Tai edes vähän päästelevien.
Tämä kansalainen yhdeksän muun asunnon taloyhtiössä tilasi juuri viikko sitten energiaremontin jolla tuo homma tuli hoidettua. Aran tukemana :)

Jopa se yksi seinähullu persu(sattumaa, ei yleistetä tätä koskemaan ihmisryhmää) taloyhtiöstä äänesti tämän puolesta kaikkien muiden kanssa, vaikka muuten periaatteena tuntuu olevan kaiken vastustaminen.
 
Käsittääkseni Norjan tavoite on leikata päästöjä 50% vuoteen 2030 mennessä, esimerkiksi Norjan laivaston päästöt puolitetaan 2030 mennessä ja 2050 mennessä on hiilineutraali.

Norja tiukentaa 2030 päästötavoitettaan


Eli Norjan 2030 tavoite nojaa offsetteihin. Ruotsin tavoite sisältää tuodut päästöt, Suomen tavoite nojaa vahvasti hiilinieluihin.
Joten 1:1 vertailuja on aika vaikea tehdä maiden välillä, kun ei ole mitään yleistä standardia siitä, että mikä lasketaan hiilineutraalisuudeksi.
 
Tuollaisia rahoja ei yksinkertaisesti ole olemassa.
Meillä taloyhtiössä energiaremonttia varten otettiin yhtiölaina. Halventuneet lämmistyskustannukset kuittaa lainan. Tosin iso osa varmaan maksaa kerralla pois.

Mutta kiva tietää että jonkun mielestä raha ei riitä.
 
Meillä taloyhtiössä energiaremonttia varten otettiin yhtiölaina. Halventuneet lämmistyskustannukset kuittaa lainan. Tosin iso osa varmaan maksaa kerralla pois.

Mutta kiva tietää että jonkun mielestä raha ei riitä.
PK-seudulla varmaan näin.

Jossain päin suomea on taloja, joihin remontti maksaa enemmän kuin talon arvo on.
 
Tuo asuntojen energiaremontti on aivopieru.

Energiatehokkuusdirektiivi EPBD:stä uusi ehdotus: Pakkoremontti uhkaa 1,5 miljoonaa asuntoa - Taloussanomat - Ilta-Sanomat (is.fi)

" Kiinteistöliiton mukaan tämä tarkoittaisi, että määräaikaan mennessä Suomessa olisi tehtävä energiaremontti noin 1,5 miljoonaan asuntoon, joista lähes 570 000 on omakotitaloja. Korjaukset maksaisivat liiton arvion perusteella noin 21 miljardia euroa. "

Tuollaisia rahoja ei yksinkertaisesti ole olemassa.
Valtio näissä varmasti tukee hyvin ettei tarvitse kansalaisena huolestua.
 
- Kansalaset mittii että miten puhdasta energiaa käyttävien asuntojen energiremontit on välttämättömiä. Tai edes vähän päästelevien.
Tämä kansalainen yhdeksän muun asunnon taloyhtiössä tilasi juuri viikko sitten energiaremontin jolla tuo homma tuli hoidettua. Aran tukemana :)

Jopa se yksi seinähullu persu(sattumaa, ei yleistetä tätä koskemaan ihmisryhmää) taloyhtiöstä äänesti tämän puolesta kaikkien muiden kanssa, vaikka muuten periaatteena tuntuu olevan kaiken vastustaminen.
Ilmeisesti teillä oli ns paperilla joku hiilikattila, tai öljy, jonka perusteella sitten rahat kilahtaa tilille.

Valtio näissä varmasti tukee hyvin ettei tarvitse kansalaisena huolestua.
Ehkä aiemmissa huolusteneet kansalaiset olivat veronmaksajia jotka eivät usko seinäkeijuihin.

Taikaseinänkää rajattomuutta ei kannata hukata kohteisiin missä ei ole mitään taloudellista, saati ympäristö järkeä.
 
PK-seudulla varmaan näin.

Jossain päin suomea on taloja, joihin remontti maksaa enemmän kuin talon arvo on.

Turussa. Täällä on aikalailla halvempaa asua.

Valtio näissä varmasti tukee hyvin ettei tarvitse kansalaisena huolestua.

4000€ per asunto. Ihan kiva, muttei olisi jätetty tekemättä ilmankaan tuota.

Ilmeisesti teillä oli ns paperilla joku hiilikattila, tai öljy, jonka perusteella sitten rahat kilahtaa tilille.

Aiemmin on vaihdettu öljystä kaukolämpöön ja uusittu ikkunat. Kunhan 33% parannus tulee vanhoista ja nyt uusimmasta yhteensä, niin ARA:n tuki tulee mukaan ja noustaan parempaan energialuokitukseen, jonka seurauksena energiaremontit on meidän osalta kuitattu. Tässä kuitenkin verrataan sitä alkuperäistä energialuokkaa ja monet on jo muutenkin parantanut sitä ainakin jonkun verran.
 
Meillä taloyhtiössä energiaremonttia varten otettiin yhtiölaina. Halventuneet lämmistyskustannukset kuittaa lainan. Tosin iso osa varmaan maksaa kerralla pois.

Mutta kiva tietää että jonkun mielestä raha ei riitä.
Uudemmissa taloissa kasvukestusten lähettyvillä tuo onnistuu, mutta iso osa taloista jota tuo remontti suomessa koskisi on kohteita johoin pankista ei energiaremontti lainaa heru,
joten tuo remonttiraha on silloin löydyttävä takataskusta valmiina ja aika harvalla tuollaista summaa kuitenkaan löytyy
 
Uudemmissa taloissa kasvukestusten lähettyvillä tuo onnistuu, mutta iso osa taloista jota tuo remontti suomessa koskisi on kohteita johoin pankista ei energiaremontti lainaa heru,
joten tuo remonttiraha on silloin löydyttävä takataskusta valmiina ja aika harvalla tuollaista summaa kuitenkaan löytyy
Tuossa alkaa tulla se ongelma vastaan että jos on vanha talo ja sen energiatehokkuutta ei ole tullut koskaan parannettua, niin korjausvelka se on joka tekee mökistä arvottoman.
 
Aiemmin on vaihdettu öljystä kaukolämpöön ja uusittu ikkunat. Kunhan 33% parannus tulee vanhoista ja nyt uusimmasta yhteensä, niin ARA:n tuki tulee mukaan ja noustaan parempaan energialuokitukseen, jonka seurauksena energiaremontit on meidän osalta kuitattu. Tässä kuitenkin verrataan sitä alkuperäistä energialuokkaa ja monet on jo muutenkin parantanut sitä ainakin jonkun verran.
Ok.

En tiedä kuinka puhdasta turussa se kaukolämpö on, ja se että tuetaan kohteitaä joissa on jo tehty remontti, on tavallaan sitä oikeuden mukaisuutta että ei rangaista etupainotteisesti tehneitä.

Sitä vähän kritisoin aiemmin että puhdasta energiaa käyttäviä kiinteistö pitää kannattamattomasti saneerata. Jos veikkaan niin teillä puhdas energia on bio peräistä, joille on toki nyky hetkessä parempaa käyttöä kuin asuntojen lämmittäminen. Ja ilmeisesti teillä hankea oli kustannuksiltaan järkevä ilmantukeakin.

Ja oli mulla tuossa mielessä lähinnä ne kohteet, joissa elinkaarta ei ole enään sukupolvia jäljellä eli ne missä investointi on rahallisesti että päästöjen kannalta haitallista.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 136
Viestejä
4 484 800
Jäsenet
74 173
Uusin jäsen
kaljakonna

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom