Mä en usko että alkuinnostuksen jälkeen työntekijän tehokkuus olisi sen parempaa. Näin voisin kuvitella ainakin itsellä, en usko että pystyisin tekemään viiden päivän työt neljässä päivässä. Ja työ on vielä asiakkaalta laskutettavaa, tällä tavoin kuukaudessa olisi vain 20 prosenttia vähemmän laskutettavaa.
Sen sijaan uskoisin että tässä voisi olla mahdollisuus karsia ylimääräisistä tehtävistä. Toisin sanoen tehostaminen jossa kokonaispalkka-astetta saataisin vähennettyä vähentämällä ylimääräisiä työtehtäviä. Aivan varmasti hallinnollisissa tehtävissä on ylimääräisiä hommia jotka voitaisiin karsia tällä tavoin. Sitten kun miettii jotain valtion laitoksia, Kela tms. niin ei varmasti ketään haittaa jos joku 1 pv viive tulisi palveluihin eli tällaisiin työpaikkoihin tämä varmasti toimisi.
Noh, ainakin Kelan hakemusten käsittelyajat ovat sen verran pitkiä, että en haluaisi sinne yhtäkään viivettä. Esimerkiksi toimeentulotukihakemuksemme ratkaistaan aina joko 6:lla tai 7:llä arkipäivällä, eli kolkutellaan jo 7 arkipäivän maksimia. Vielä heikompi esitys on kuntoutushakemusten käsittelyjono, siellä kuulemma tavoite on kolme viikkoa eli 21 päivää, mutta tänäkin keväänä on jonoarvio pyörinyt 35-40 päivän välillä.
Eli leikkaisin ennemmin kuntien kompostitarkastajista, sekä esimerkiksi Liikennevirastosta, joka on kuulemma pöhöttynyt työntekijämäärältään. Myös opetushallitus ja opetusministeriö joutuisivat luuppini alle, sillä opetushallitus on ollut haluton ottamaan vastuuta uudesta opsista ja yrittänyt kieltää sitä, että he olisivat ohjeistaneet ja ohjanneet opetusta siihen, että se olisi ala-astelaisilla entistä itseohjautuvampaa. Mielestäni tuo opetushallituksen välttely on outoa, koska opetushallituksen tahto on selvä uudessa opetussuunnitelmassa, eli oletetaan jatkuvasti enemmän itseohjautuvuutta ja vähemmän perinteistä opettajajohtoista opetusta peruskoulussa.
Opetushallituksen ja opetusministeriön kevennys voisi vähän hillitä tuota aivan liian kovaa uudistus- ja projektitahtia mitä niistä tulee. Esimerkiksi lukion opetussuunnitelmassa tehtiin tarpeeton tihennys, sillä 2003 OPS:n jälkeen tuli OPS:t 2015 ja 2019.
Eli ensin mentiin 12 vuoden päivityssykliklä, ja yhtäkkiä pitikin jo neljän vuoden jälkeen tehdä jälleen uusi opetussuunnitelma.
Hallitusohjelman mukaan yleensä hallituskaudet mennään, ei siinä ole pullikoimista salkunhaltijallakaan. Mutta tyhjäähän se puhe on siinä siinä mielessä, että Kepulla ei ole mahdollisuuksia seuraavaksi PM-puolueeksi toteuttaman omia puheitaan.
Äärioikealla eduskunnassa istuu tasan yksi puolue, se joka sinne kuuluu ja siksi sinne siirrettiin.
Siis poliittisten arvokarttojen mukaan kokoomus on oikeampana kuin PS, joten nykyinen istumajärjestys ei kuvaa täysin eheästi sitä, mihin puolueet sijoittuvat vasen-oikea akselilla. Mielestäni on hassua, ettei kokoomus halua istua salin oikealla laidalla, vaikka moittivat osaa PS:n talouslinjoista liian demarimaisiksi, kuten sitä, että sekä Sdp että Ps haluavat säilyttää saatavuusharkinnan ETA:n ulkopuoliselle työvoimalle. PS on myös kriittisempi sosiaaliturvaan tehtäville leikkauksille, toisin kuin kokoomus, joka on valmis jäädyttämään etuudet, lyhentämään ansiosidonnaista, poistamaan ansiosidonnaisen eläkettä kerryttävän ominaisuuden sekä lisäämään toimeentulotuen asumismenoihin omavastuun, jolloin pysyvästi työttömiltä leikataan sen omavastuun verran, vaikka noin 50 euron omavastuun verran joka kuukausi verrattuna nykytilanteeseen.
Miksi siis koet, että PS kuuluu äärioikealle, kun meillä on kokoomus, joka valittaa PS:n olevan osasta talouslinjauksistaan liian demarimaisia?
Voisit samalla myös vastata siihen, mitkä olivatkaan ne Eurooppalaisen liittovaltion edut, vaikka meillä Euroopassa on 24 virallista kieltä EU:ssa sekä monenlaista uskontoa että tapakulttuuria. PS siis vastustaa tätä ihannettasi, niin kerro mitä hyödymme enemmän liittovaltiosta kuin verrattuna vapaakauppa-alueeseen ja Natoon?
Itse en näe Eurooppaa samanlaisena kuin Yhdysvaltoja, vaan meillä on selkeästi enemmän eroavaisuuksia niin kielten, kulttuurien kuin tapojenkin suhteen. Miten sovitettaisiin yhteen esimerkiksi Suomen ja Romanian käsitykset köyhäinhoidosta tai vähemmistöjen kohtelusta? Romaniahan ei siis oikein huolehdi kummastakaan asiasta, ja siksi meillä on ollut näitä ns. romanialaiskerjäläisiä sekä Romania käyttää EU:ssa vähiten rahaa sairaanhoitoon per BKT.
Itse siis pelkään, että liittovaltio voisi yhtenäistää Pohjolan korkeampaa standarditasoa monessa asiassa keskemmälle, eli nykyistä matalammalle tasolle johtuen Etelä-Euroopan tavoista ja taloudesta.
Eli kerro, minkälaisia etuja koet liittovaltiosta saavasi, kun sitä niin kovasti odotat oman elinaikasi puitteissa. Etuja olisi sitten kätevä punnita mahdollisiin riskeihin ja haittoihin sen jälkeen.
Ja kaiken lisäksi, maahanmuutto ja varsinkin työperäinen maahanmuutto on positiivinen asia.
Ainakin itselleni on aivan herttaisen yhdentekevää jos muutaman sadan vuoden kuluttua sinisilmäisiä blondeja on vähemmän ja Café lattea enemmän.
Kunhan nyt näkisi edes europpalaisen liittovaltion vielä tässä oman elinajan puitteissa.