Kotimaan politiikka

[91danger91]

Veronkannon ydinidea on, että se on nimenomaisesti pakollista eikä vapaaehtoista, ja yhteiskunnan ns. väkivaltakoneisto varmistaa tehokkaasti, että siitä ei pääse laistamaan.

Mutta jos meillä on ylimääräinen vero YLEä varten niin se voidaan myös aina lakkauttaa ja siirtää YLE:n toiminta sen perustoimintaan eli kansan valistamiseen kuten vuonna 1926. Tiputetaan YLE:n budjetti 100 miljoonaan, kyllä sillä pyörittää kevyesti laadukasta uutistoimistoa.

 

[Jan11]

Mutta jos meillä on ylimääräinen vero YLEä varten niin se voidaan myös aina lakkauttaa ja siirtää YLE:n toiminta sen perustoimintaan eli kansan valistamiseen kuten vuonna 1926. Tiputetaan YLE:n budjetti 100 miljoonaan, kyllä sillä pyörittää kevyesti laadukasta uutistoimistoa.

Kenties. Mutta omasta mielestäni Ylen tehtävä tosiaan on paljon laajempi kuin uutistoimisto. Meillähän on jo maailmalta tutkimusnäyttöä siitä, että alueilla joissa merkittävimmät tiedon lähteet on valuneet sosiaaliseen mediaan ja uusmediaan, pystytään muokkaamaan laajasti ja tehokkaasti mielipiteitä ja jopa manipuloimaan äänestyskäyttäytymistä.

Edelleen näen, että näinä aikoina Ylen roolia tulisi entisestään laajentaa. Ja esim. jotkut jo aiemmin lakkautetut jutut, kuten vaikkapa Koulu-tv ja Kotimaan katsaus palauttaa tuotantoon. Ylen voisi silloin olla nykyistä paremmin sekä rokote että antibiootti kaikenlaiselle vale- ja propagandasisällölle sekä foliohattuilulle, jota erityisesti uusmediat ja some on nykyään pullollaan.

 

[Kan Dee Dokata]

Kenties. Mutta omasta mielestäni Ylen tehtävä tosiaan on paljon laajempi kuin uutistoimisto. Meillähän on jo maailmalta tutkimusnäyttöä siitä, että alueilla joissa merkittävimmät tiedon lähteet on valuneet sosiaaliseen mediaan ja uusmediaan, pystytään muokkaamaan laajasti ja tehokkaasti mielipiteitä ja jopa manipuloimaan äänestyskäyttäytymistä.

Edelleen näen, että näinä aikoina Ylen roolia tulisi entisestään laajentaa. Ja esim. jotkut jo aiemmin lakkautetut jutut, kuten vaikkapa Koulu-tv ja Kotimaan katsaus palauttaa tuotantoon. Ylen voisi silloin olla nykyistä paremmin sekä rokote että antibiootti kaikenlaiselle vale- ja propagandasisällölle sekä foliohattuilulle, jota erityisesti uusmediat ja some on nykyään pullollaan.

Mutta kun se uutis- ja asiaohjelmatuotanto on vain pieni osa koko ylen kulukoneistossa. Mikään tuosta, mitä niin kovasti pelkäät, ei vähenisi tai poistuisi, jos hömppäpaskan tuotanto ja esittäminen jätettäisiin yleltä pois vaikkapa puolittamalla koko lafkan rahoitus.

YLE ei muuten myöskään ole mikään objektiivinen tietolähde, ellet ole sattunut huomaamaan. Se on harmillisen pitkälti myös propagandatorvi tietynlaiselle maailmankuvalle. Tältäkin osin siellä olisi kirveelle töitä ja korjaamista.

 

[vermont]

Ääni pelkälle uutistoimisto-YLElle täältä. Jan11 kuvasi miten nykyään käytetään medioita, luetaan ja käytetään sitä lähdettä mikä ketäkin kiinnostaa. Vaikka YLE laajentaisi toimintaansa ei se lisäisi sen kiinnostavuutta niiden piirissä, jotka lukevat ja käyttävät muita lähteitä kuin YLEn tarjoamat portaalit.

 

[91danger91]

Kenties. Mutta omasta mielestäni Ylen tehtävä tosiaan on paljon laajempi kuin uutistoimisto. Meillähän on jo maailmalta tutkimusnäyttöä siitä, että alueilla joissa merkittävimmät tiedon lähteet on valuneet sosiaaliseen mediaan ja uusmediaan, pystytään muokkaamaan laajasti ja tehokkaasti mielipiteitä ja jopa manipuloimaan äänestyskäyttäytymistä.

Edelleen näen, että näinä aikoina Ylen roolia tulisi entisestään laajentaa. Ja esim. jotkut jo aiemmin lakkautetut jutut, kuten vaikkapa Koulu-tv ja Kotimaan katsaus palauttaa tuotantoon. Ylen voisi silloin olla nykyistä paremmin sekä rokote että antibiootti kaikenlaiselle vale- ja propagandasisällölle sekä foliohattuilulle, jota erityisesti uusmediat ja some on nykyään pullollaan.

Joo edelleen on selkä asia miksi uutistoimintoa ja kansanvalistusta tarvitaan (Jesse-touhu ei kyllä edelleenkään siihen kuulu, saatana). Mutta mihin tarvitaan viihde- ja urheilutoimintaa? "Semi-neutraalille" valtion pyörittämälle uutistoimistolle voidaan nähdä selkeitä ulkoishyötyjä kansan sivistäjänä ja tiedottajana. Sen sijaan ei ole tietääkseni mitattu, miten tämä humppaohjelman toiminta hyödyttää kansalaisia. En tunne yhtäkään kaveria, joka katsoisi Ylen urheilu tai viihdeohjelmistoa. Kirsikkana kakun päällä YLE on haluton edes avaamaan seikkaperäisesti mihin ohjelmiin se käyttää rahaa, tai miten kustannukset jakaantuvat TV-, netti- ja radiotoiminnan välillä.

Nyt kun vihdoin on toivottavasti ensi vuonna alkamassa leikkauskarkelot niin minusta näyttää siltä että julkiset toimijat menevät siilipuolustukseen ja pyrkivät pimittämään tietoa mahdollisimman pitkälle. Miksi muuten YLE salaisi sen toiminnan kustannuksia?

 

[evakko]

En minäkään olisi leikkaamassa YLE:n uutistoimituksesta. Sen sijaan kaiken maailman jeesusteluohjelmat (kirkkojen hartausohjelmat), viihdeohjelmat ja urheiluohjelmat voitaisiin vähentää merkittävästi. Ylen pitäisi tuottaa vain sellaista tuotantoa jota yksityinen ei tuota ja jolla voidaan osoittaa mitattavaa hyvinvoinnin kasvua tai vaihtoehtoisesti kansalaisten hyvinvoinnin laskua jos sitä ei tuoteta.

...

Tämä voisi olla hyvä välimalli matkalla Ylen tehtävien ja toiminnan supistamista takaisin sen ydintehtävään: TV-, radio- ja verkkouutisiin kuten oli 100 vuotta sitten Yleisradion tehtävänä. Yle on saanut läskiä ympärillensä viimeisen 100 vuoden aikana aivan liikaa sosialismin suosion myötä ja nyt pitää aloittaa laihdutuskuuri.

Eikö ajattelusi ole ristiriitaista? Ylen pitäisi tuottaa sellaista jota ei tuoteta kaupallisesti/yksityisesti mutta silti pitäisi säilyttää uutiset mutta luopua jumalanpalveluksista. Oletan että jumalanpalveluksia tv:stä tai radiosta seuraavien ihmisten hyvinvoinnille niiden saatavuus on tärkeää. Haluaisitko asettaa rajan paljonko veronsa maksavia täytyy olla että heidän ohjelmatoiveensa huomioidaan?

Jumalanpalveluksia esitetään kai max kerran viikossa ja pari lisää jouluna, pääsiäisenä ja kenties jonain muuna pyhänä. Kuvaus sujunee muutamalla kiinteällä kameralla, seurakunnat saattavat osallistua talkoohengessä valmisteluun ja purkuun, joten henkilökuntaa tarvittaneen vain muutama. Henkilökunta ja kalusto saattaa olla paikallista joka tuottaa myös alueuutisia. Ylen tv-kanavilla pyörii lähetykset 24/7 joten jos nuo jäävät pois niin siitä ei tulisi säästöä lähetyskuluissa. Lähetysajat ovat pääsääntöisesti sunnuntaisin aamupäivällä jolloin eivät syrjäytä ns. tärkeämpää ohjelmistoa. Sen sijaan tuohon aikaa pyörisi jokin muu vähän suosittu turhake, uusinta tai uutisikkuna vai mikä se yölähetys onkaan. Tuomio: populistinen ehdotus, säästö pieni, lisäisi epätasa-arvoa.

Sata vuotta sitten ei muuten ollut tv- tai verkkouutisia. Joten joko mennään alkuperäisellä toimintamallilla tai hyväksytään että Ylenkin toiminta kehittyy ja muuttuu.

 

[Jan11]

Ääni pelkälle uutistoimisto-YLElle täältä. Jan11 kuvasi miten nykyään käytetään medioita, luetaan ja käytetään sitä lähdettä mikä ketäkin kiinnostaa. Vaikka YLE laajentaisi toimintaansa ei se lisäisi sen kiinnostavuutta niiden piirissä, jotka lukevat ja käyttävät muita lähteitä kuin YLEn tarjoamat portaalit.

Tästäkin olen siinä mielessä eri mieltä, että mitä enemmän YLE tarjoaa kaikkea sellaista, mistä ihmiset kiinnostuvat, kuka mistäkin kulmasta, sitä paremmat mahdollisuudet sillä on tarjota heille nähtäväkseen myös sitä uutis- ja asiasisltöä.
Tämähän oli taustalla sillä kaupallisen median tekemällä EU-kantelulla. Heidän näkökulmastaanhan Yle on siinä jo liiankin hyvä, joten erityisesti verkkotoimintaa pyritään rajoittamaan.

 

[vermont]

Nuo jumalanpalvelukset kirkon järjestettäväksi ja maksettavaksi, eli kirkollisveron taakse. Ne ketkä käyttää, maksaa.

 

[Kan Dee Dokata]

Nuo jumalanpalvelukset kirkon järjestettäväksi ja maksettavaksi, eli kirkollisveron taakse. Ne ketkä käyttää, maksaa.

Näin. Mikäänhän ei estäisi kirkkoa lähettämästä näitä omalla kanavallaan tai ostamasta ilmatilaa muilta kanavilta.

 

[91danger91]

Eikö ajattelusi ole ristiriitaista? Ylen pitäisi tuottaa sellaista jota ei tuoteta kaupallisesti/yksityisesti mutta silti pitäisi säilyttää uutiset mutta luopua jumalanpalveluksista. Oletan että jumalanpalveluksia tv:stä tai radiosta seuraavien ihmisten hyvinvoinnille niiden saatavuus on tärkeää. Haluaisitko asettaa rajan paljonko veronsa maksavia täytyy olla että heidän ohjelmatoiveensa huomioidaan?

Jumalanpalveluksia esitetään kai max kerran viikossa ja pari lisää jouluna, pääsiäisenä ja kenties jonain muuna pyhänä. Kuvaus sujunee muutamalla kiinteällä kameralla, seurakunnat saattavat osallistua talkoohengessä valmisteluun ja purkuun, joten henkilökuntaa tarvittaneen vain muutama. Henkilökunta ja kalusto saattaa olla paikallista joka tuottaa myös alueuutisia. Ylen tv-kanavilla pyörii lähetykset 24/7 joten jos nuo jäävät pois niin siitä ei tulisi säästöä lähetyskuluissa. Lähetysajat ovat pääsääntöisesti sunnuntaisin aamupäivällä jolloin eivät syrjäytä ns. tärkeämpää ohjelmistoa. Sen sijaan tuohon aikaa pyörisi jokin muu vähän suosittu turhake, uusinta tai uutisikkuna vai mikä se yölähetys onkaan. Tuomio: populistinen ehdotus, säästö pieni, lisäisi epätasa-arvoa.

Sata vuotta sitten ei muuten ollut tv- tai verkkouutisia. Joten joko mennään alkuperäisellä toimintamallilla tai hyväksytään että Ylenkin toiminta kehittyy ja muuttuu.

Ei ole ristiriitaa, kyllä jotain suomalaista dokumenttituotantoa voidaan tukea, vaikka se ei olisi kaupallisesti kannattavaa jos sillä on kansaa sivistävä vaikutus. Tässä yksi esimerkki:

K1, J1: Jäätynyt helvetti | Vaietut arktiset sodat

1/6. Ensimmäisen maailmansodan jäljiltä Eurooppa on hajalla. Saksan ja Neuvostoliiton, Hitlerin ja Stalinin liittoutuminen käynnistää toisen maailmansodan. Samalla alkaa myös arktinen sota, jonka ensimmäisenä näyttämönä toimii Suomi. Vaietut arktiset sodat -sarjan ensimmäinen jakso pureutuu...

areena.yle.fi

Sen sijaan joku aikuiset on ollut niin suosittu sarja että varmasti olisi sille ollut kysyntää myös vaikka maikkarilla tai nelosella. Sen kansaa sivistävä vaikutus on sen sijaan vähintäänkin kyseenalaista.

 

[vermont]

Tästäkin olen siinä mielessä eri mieltä, että mitä enemmän YLE tarjoaa kaikkea sellaista, mistä ihmiset kiinnostuvat, kuka mistäkin kulmasta, sitä paremmat mahdollisuudet sillä on tarjota heille nähtäväkseen myös sitä uutis- ja asiasisltöä.
Tämähän oli taustalla sillä kaupallisen median tekemällä EU-kantelulla. Heidän näkökulmastaanhan Yle on siinä jo liiankin hyvä, joten erityisesti verkkotoimintaa pyritään rajoittamaan.

Nyt liipataan jo sellaista suuntaa kuin "25% aloituspaikoista yliopistoissa huonosti työllistäville aloille, mutta tärkeitä sivistys- ja kulttuurimielessä, niin pidetään niiden osuudet yllä vaikka väkisin".

 

[Jan11]

Nyt liipataan jo sellaista suuntaa kuin "25% aloituspaikoista yliopistoissa huonosti työllistäville aloille, mutta tärkeitä sivistys- ja kulttuurimielessä, niin pidetään niiden osuudet yllä vaikka väkisin".

No, olen kyllä myös sitäkin mieltä. Yliopiston tehtävä on sivistys ja tutkimus ja yhteiskunnallinen vuorovaikutus, ei ammattikoulutus. Itsellänikin kaksi tutkintoa alla ja emba menossa työn ohella.

 

[Kan Dee Dokata]

No, olen kyllä myös sitäkin mieltä. Yliopiston tehtävä on sivistys ja tutkimus ja yhteiskunnallinen vuorovaikutus, ei ammattikoulutus. Itsellänikin kaksi tutkintoa alla ja emba menossa työn ohella.

Tämän mahdollistaminen on maksuttoman koulutuksen ongelma, ei hyöty. On aivan järjetöntä resurssien tuhlaamista pitää kiintiöitä sellaiseen koulutukseen, joka ei johda opiskelijaansa tienaamaan elantoaan kyseiselle polulle.

 

[evakko]

Ne ketkä käyttää, maksaa.

Noin voi sanoa kaikesta Ylen tuotannosta.

Esim. Ylen radiokanavien päivätavoittavuus: Radio Suomi 31 %, Radio 1 8 %, YleX 4 %, loput vähemmän. Mihin vedetään leikkausraja, 5 %, 10 % vai 20 %?

Olympialaisten tv-oikeudet on jo kaupallisella toimijalla, Yle olisi voinut säästää miljoonia ja jättää ostamatta osuus. Tai jos Yle ei olisi ostanut jalkapallon MM-kisoja ja myynyt edelleen osaa, joko Mtv tai joku muu olisi ostanut ne kokonaan tai sitten täällä ei niitä katsoittaisi, mitäs niistä kun Suomi ei kuitenkaan koskaan pääse mukaan.

Ts. Ylellä ei ole mitään ohjelmaa tai verkkosivua jota suomalaisten enemmistö käyttäisi säännöllisesti. Edes Ylen pääuutislähetys ei tavoita kuin viidenneksen kansasta parhaimmillaan. Voisiko todeta että maksakoon ne ketkä käyttää?

 

[vermont]

No, olen kyllä myös sitäkin mieltä. Yliopiston tehtävä on sivistys ja tutkimus ja yhteiskunnallinen vuorovaikutus, ei ammattikoulutus. Itsellänikin kaksi tutkintoa alla ja emba menossa työn ohella.

Noinkin kykenevien ja pystyvien kansalaisten ei toki olisi ongelma eikä mikään suorittaa lisäkoulutusta omaankin piikkiin. Ongelma on tosiaan jos tarjotaan "herkässä iässä" oleville näitä yleissivistäviä tutkintolinjoja liian monen aloituspaikan voimin ja sitten koulutetaan vielä toista tutkintoa myöhemmin perään kun ensimmäinen ei työllistänytkään. Ehkä tässäkin asiassa voitaisiin soveltaa yhteiskunnallisessa mielessä Maslown tarvehierarkiaa ja sijoittaa tällaiset verovaroin kustannetut asiat sinne korkeimmalle pykälälle. Perusasiat kuntoon ja jos jää viivan alle niin lähdetään tekemään korkeakulttuuria jne. valtion toimesta. Tulee ihan mieleen 2000-luvun taitteen Civilization pelit.

 

[Jan11]

Tämän mahdollistaminen on maksuttoman koulutuksen ongelma, ei hyöty. On aivan järjetöntä resurssien tuhlaamista pitää kiintiöitä sellaiseen koulutukseen, joka ei johda opiskelijaansa tienaamaan elantoaan kyseiselle polulle.

Sitä varten on ammatillinen koulutus ja ammattikorkeakoulutus. Niiden tehtävä on kouluttaa suoraan ammatteihin.
(toki omalla kohdalla yliopistopuolellakin se emba sitten kyllä on jo työnantajan maksama eikä enää ilmainen)

 

[Kan Dee Dokata]

Sitä varten on ammatillinen koulutus ja ammattikorkeakoulutus. Niiden tehtävä on kouluttaa suoraan ammatteihin.
(toki omalla kohdalla yliopistopuolellakin se emba sitten kyllä on jo työnantajan maksama eikä enää ilmainen)

Yliopistojen tehtävä on periaatteessa tuottaa perustutkimusta ja viedä tiedettä eteenpäin. Kullekin eri tieteen alalle on vain tietty määrä tutkimusresursseja, joihin toivon mukaan otetaan alallaan lähinnä riittävän hyvät. Yhteiskunta ei hyödy mitään siitä, että yliopisto ylituottaa tutkintoja aloille, joilla niistä ei ole tarvetta. Ja taas se, että joku opiskelee tutkintoja huvikseen, koska voivat, lähinnä edelleenkin osoittaa järjestelmän ongelmia. Se on ehkä kivaa tälle henkilölle, mutta lähinnä syö verorahoja turhaan, koska siitä ei synny konkretiaa, vaan ainoastaan kyky elvistellä omalla erinomaisuudellaan, kun viides tutkinto on työn alla.

Se on sitten tosiaan eri asia, jos esimerkiksi työnantaja maksaa oman tarpeensa takia tämän, eikä siinä ole kenelläkään mitään ongelmaa.

 

[91danger91]

Noin voi sanoa kaikesta Ylen tuotannosta.

Esim. Ylen radiokanavien päivätavoittavuus: Radio Suomi 31 %, Radio 1 8 %, YleX 4 %, loput vähemmän. Mihin vedetään leikkausraja, 5 %, 10 % vai 20 %?

Olympialaisten tv-oikeudet on jo kaupallisella toimijalla, Yle olisi voinut säästää miljoonia ja jättää ostamatta osuus. Tai jos Yle ei olisi ostanut jalkapallon MM-kisoja ja myynyt edelleen osaa, joko Mtv tai joku muu olisi ostanut ne kokonaan tai sitten täällä ei niitä katsoittaisi, mitäs niistä kun Suomi ei kuitenkaan koskaan pääse mukaan.

Ts. Ylellä ei ole mitään ohjelmaa tai verkkosivua jota suomalaisten enemmistö käyttäisi säännöllisesti. Edes Ylen pääuutislähetys ei tavoita kuin viidenneksen kansasta parhaimmillaan. Voisiko todeta että maksakoon ne ketkä käyttää?

5% on hyvä

Yleisradio – Wikipedia

fi.wikipedia.org

Hehei, täällähän on jotain dataa. Leikkuriin voisi laittaa kaikki joilla on vähemmän kuin 5% katselijoita tai kuuntelijoita. Alueellisesti voi toki Sami radiota pyörittää Lapissa ja Yle X3M & Vega rannikolla niin on sitten vähemmistöt huomioitu.

• Yle Teema
• YleX
• Yle X3M (muu kuin rannikko)
• Yle Vega (muu kuin rannikko)
• Yle Sámi Radio (muu kuin Lappi)
• Yle Mondo
• Yle Puhe
• Yle Klassinen

Kanavan nro.	Logo	Nimi	Slogan	Perustettu	Ohjelmasisältö	Katsojaosuus (2021)[33]
1​		Yle TV1	–	1.1.1958	Uutiset, asia- ja ajankohtaisohjelmat, draamasarjat	27,0 %​
2​		Yle TV2	Yllätä itsesi	7.3.1965	Viihdeohjelmat, urheilu, lasten ja nuorten ohjelmat	13,3 %​
5​		Yle Teema & Fem	–	24.4.2017	Ruotsinkielinen ja pohjoismainen ohjelmasisältö / Kulttuuriohjelmat	3,1 %​

ULA- verkko[34]	Logo	Nimi	Slogan	Perustettu	Ohjelmasisältö	Kuuntelijaosuus (marras–tammikuu 2019–2020)[35]
I​		Yle Radio 1	Yksi on hyvää seuraa	1.6.1990 1926 (Yleisohjelma)	Uutiset, historia- ja tiedesarjat, kulttuuri, uskonto, radiodraama, klassinen musiikki, jazz, kansanmusiikki	9 %​
II​		YleX	Kuuluu sulle	13.1.2003 1963 (Rinnakkaisohjelma)	Uusi musiikki, populaarikulttuuri	3 %​
III​		Yle Radio Suomi	Aina suorana, aina läsnä	1.6.1990	Uutiset, iskelmämusiikki, maakunnalliset radiot	32 %​
IV​		Yle X3M	Kanalen som vågar	1.10.1997	Ruotsinkieliset nuorten ohjelmat, uusi musiikki, populaarikulttuuri	<1 %​
V​		Yle Vega	–	1.10.1997 1963 (Ruotsinkielinen verkko)	Ruotsinkieliset asiaohjelmat, maakunnalliset radiot, ruotsinkielinen musiikki	3 %​
VI​		Yle Sámi Radio	–	marraskuu 1991	Saamenkielinen ohjelmasisältö	–​
VII​		Yle Mondo	–	1978	Sisältöä eurooppalaisilla kielillä	–​
VIII​		Yle Puhe	Maailma paranee puhumalla	6.4.2006	Uutiset, ajankohtaisohjelmat, puheohjelmat, urheilu	2 %​
–​		Yle Klassinen	–	30.4.1999	Klassista musiikkia vuorokauden ympäri (Digitaalinen kanava)	–​

 

[The Grenadier]

Kenties magneettimedian TJ tuon onnistuisi tekemään? /s

Haha, joo, ehkä turha jatkaa jos kyseinen on käsityksesi neutraalista.

 

[vienna]

Yhteiskunta ei hyödy mitään siitä, että yliopisto ylituottaa tutkintoja aloille, joilla niistä ei ole tarvetta. Ja taas se, että joku opiskelee tutkintoja huvikseen, koska voivat, lähinnä edelleenkin osoittaa järjestelmän ongelmia. Se on ehkä kivaa tälle henkilölle, mutta lähinnä verorahoja turhaan, koska siitä ei synny konkretiaa, vaan ainoastaan kyky elvistellä omalla erinomaisuudellaan, kun viides tutkinto on työn alla.

Mielestäni tämä ilmiö on varsin marginaalinen, sillä valtaosa kyllä lopulta valitsee palkan kuin opiskelijan silpputuloista muodostuvan talouden. Lisäksi opintotukea on rajoitettu määrä, eli jossain vaiheessa nämä lisätutkintojen tekijät joutuvat tekemään töitä opintoelämänsä rahoittamiseksi elleivät he ole niin varattomia, että voivat opiskella toimeentulotuen ja asumistuen varassa näitä lisätutkintoja.

Koska ilmiö on marginaalinen, se ei todellisuudessa lisää myöskään yliopistojen toimintamenoja, koska kurssit usein voivat kasvaa helposti 40 henkilön koosta vaikka 50 hengen kokoiseksi.

Etkai vain näe tuplatutkintosuunnitelmaani siis talousuhkaksi, kun haluaisin Aallon DI:n jälkeen tehdä myös VTM-tutkinnon?

Tämän mahdollistaminen on maksuttoman koulutuksen ongelma, ei hyöty. On aivan järjetöntä resurssien tuhlaamista pitää kiintiöitä sellaiseen koulutukseen, joka ei johda opiskelijaansa tienaamaan elantoaan kyseiselle polulle.

Etkö siis arvosta arkeologiaa tai television tutkimusta? Vaikka näissä voi olla työllisyys- tai elantohaasteita, ovat molemmat tärkeitä asioita tutkia ja pitää esillä. Entäpä arvostatko feministisiä maisteriohjelmia eli naistutkimusta?

En minäkään olisi leikkaamassa YLE:n uutistoimituksesta. Sen sijaan kaiken maailman jeesusteluohjelmat (kirkkojen hartausohjelmat), viihdeohjelmat ja urheiluohjelmat voitaisiin vähentää merkittävästi. Ylen pitäisi tuottaa vain sellaista tuotantoa jota yksityinen ei tuota ja jolla voidaan osoittaa mitattavaa hyvinvoinnin kasvua tai vaihtoehtoisesti kansalaisten hyvinvoinnin laskua jos sitä ei tuoteta.

Mitattavuuden vaatimus kuulostaa varsin oikeistolaiselta, New Public Management-ajattelulta. Mitattavuuden vaatimus televisio-ohjelmien hyvinvointivaikutuksiin kuulostaa varsin vaikealta. Entä mitä ajattelet siitä näkökulmasta, kuten HY:n television ja mediantutkimuksessa on todettu, että merkittävän julkisen tv-toimijan puute heikentää merkittävästi maksuttomien tv-sisältöjen tarjontaa ja poliittista tasapainoa? Entä eikö olekin hyvä, että on julkispohjainen ja yksityispohjainen tv-kanavasto, jolloin ne tasapainottavat toisiaan tasaisesti? Esimerkiksi ilman Yleä ei olisi juuri mitään tutkivia ajankohtaisohjelmia televisiossa, koska Maikkari lopetti 45 minuuttia ohjelmansa. Ylen kaltainen toimija pystyy tekemään myös uskottavaa Kuningaskuluttaja-ohjelmaa, kun yksityistoimijalla toimintaa voisi tässä ohjelmaformaatissa vaikeuttaa se tosiseikka, että liian kriittinen arviointi voi syödä mainostuloja pois?

Eli julkinen sektori tasapainottaa markkinaparadigmaa ja luo aidon vaihtoehdon esim. Nelosen onnettomalle ohjelmatarjonnalle…

 

[Kan Dee Dokata]

Etkö siis arvosta arkeologiaa tai television tutkimusta? Vaikka näissä voi olla työllisyys- tai elantohaasteita, ovat molemmat tärkeitä asioita tutkia ja pitää esillä. Entäpä arvostatko feministisiä maisteriohjelmia eli naistutkimusta?

Eihän sillä ole arvostuksen kanssa mitään tekemistä, jos vaikkapa näitä arkeologeja koulutetaan sen verran kuin heille on arkeologian alalla tekemistä. Miten se on arkeologian arvostamista tieteenalana, että henkilöllä on taskussaa arkeologin tutkinto, mutta hän työskentelee kaupan kassana tai puhelinmyyjänä, kun ei kaivauksille tai museoihin hänelle ole sijaa?

Mitä tulee feministiseen tutkimukseen, niin en todellakaan voi kannattaa näin arvolatautunutta kulttimaista touhua yliopistotasolla. Se ei ole millään tavalla objektiivinen tutkmusala, vaan perustuu pitkälti hevonpaskaan ja uskonnon omaisiin opinkappaleisiin.

 

[Kan Dee Dokata]

Mielestäni tämä ilmiö on varsin marginaalinen, sillä valtaosa kyllä lopulta valitsee palkan kuin opiskelijan silpputuloista muodostuvan talouden. Lisäksi opintotukea on rajoitettu määrä, eli jossain vaiheessa nämä lisätutkintojen tekijät joutuvat tekemään töitä opintoelämänsä rahoittamiseksi elleivät he ole niin varattomia, että voivat opiskella toimeentulotuen ja asumistuen varassa näitä lisätutkintoja.

Koska ilmiö on marginaalinen, se ei todellisuudessa lisää myöskään yliopistojen toimintamenoja, koska kurssit usein voivat kasvaa helposti 40 henkilön koosta vaikka 50 hengen kokoiseksi.

Etkai vain näe tuplatutkintosuunnitelmaani siis talousuhkaksi, kun haluaisin Aallon DI:n jälkeen tehdä myös VTM-tutkinnon?

Tuon ilmiö on marginaalinen, mutta edellinen keskustelija toi sen esiin, joten kommentoin siihen. Suurempi ongelma on epärealistisen suuret kiintiöt aloille, joilla ei yksinkertaisesti ole niin monelle "ammattilaiselle" tekemistä. Ja VTM-tutkintosi taloudellinen uhka toki riippuu siitä, onko sitä jotakin aitoa hyötyä, vai lähdetkö siihen ihan vain saadaksesi päteä. Mikäli kyse on jälkimmäisestä, niin todellakin protestoin mahdollisuutta käyttää verovarojani egosi pönkittämiseen.

 

[Jan11]

Yliopistojen tehtävä on periaatteessa tuottaa perustutkimusta ja viedä tiedettä eteenpäin. Kullekin eri tieteen alalle on vain tietty määrä tutkimusresursseja, joihin toivon mukaan otetaan alallaan lähinnä riittävän hyvät. Yhteiskunta ei hyödy mitään siitä, että yliopisto ylituottaa tutkintoja aloille, joilla niistä ei ole tarvetta. Ja taas se, että joku opiskelee tutkintoja huvikseen, koska voivat, lähinnä edelleenkin osoittaa järjestelmän ongelmia. Se on ehkä kivaa tälle henkilölle, mutta lähinnä syö verorahoja turhaan, koska siitä ei synny konkretiaa, vaan ainoastaan kyky elvistellä omalla erinomaisuudellaan, kun viides tutkinto on työn alla.

Se on sitten tosiaan eri asia, jos esimerkiksi työnantaja maksaa oman tarpeensa takia tämän, eikä siinä ole kenelläkään mitään ongelmaa.

Harvemmin niitä tutkintoja kuitenkaan ihan huvikseen tehdään. Kyllä opinnoilla on yleensä ihmiselle, ja hänen toimijuudelleen on joku tarkoitus: työelämävalmiuksissa, itsensäkehittämisessä, tutkimusosaamisessa tms..

Harvalla on varaa montaa tutkintoa vain opiskella. Sattumallakin on merkityksensä, myös itselläni - terveys ohjasi alan vaihtoon, ja silloisella työnantajalla oli antelias irtisanoutumispaketti tarjolla.

Tämä emba taas on ihan eri asia, itselleni se on verkostoitumisen ja sparrauksen kannalta tosi hyvä, työnantaja oletettavasti hyötyy osaamisen kasvamisesta.

Eihän sillä ole arvostuksen kanssa mitään tekemistä, jos vaikkapa näitä arkeologeja koulutetaan sen verran kuin heille on arkeologian alalla tekemistä. Miten se on arkeologian arvostamista tieteenalana, että henkilöllä on taskussaa arkeologin tutkinto, mutta hän työskentelee kaupan kassana tai puhelinmyyjänä, kun ei kaivauksille tai museoihin hänelle ole sijaa?

Eiköhän arkeologiaa pääaineena opiskelevista moni sijoitu joko museoalalle ja/tai lue opinnoissaan myös historiaa sekä opettajan pedagogiset ja aineenopettajaksi tai arkistoihin. Ainakin päätellen siitä, että yli puolet valmistuneista työllistyy julkiselle sektorille.

 

[Kan Dee Dokata]

Eiköhän arkeologiaa pääaineena opiskelevista moni sijoitu joko museoalalle ja/tai lue opinnoissaan myös historiaa sekä opettajan pedagogiset ja aineenopettajaksi tai arkistoihin. Ainakin päätellen siitä, että yli puolet valmistuneista työllistyy julkiselle sektorille.

Niin, mitä sitten? Nyt puhuttiinkin kiintiöistä ja ylisuurista koulutusmääristä tarpeeseen nähden.

 

[Jan11]

Niin, mitä sitten? Nyt puhuttiinkin kiintiöistä ja ylisuurista koulutusmääristä tarpeeseen nähden.

Itse en ajattele niin, että ihminen olisi vain raakamateriaalia johonkin ”tarpeeseen”.
Mutta selvästi ainakin tuo osuus pääosin työllistyvät silloin koulutusta vastaaviin duuneihin. Siinä ei muuten ole suuri ero yliopistojen kaikkien alojen keskiarvoon.

 

[kaarlos]

Eihän sillä ole arvostuksen kanssa mitään tekemistä, jos vaikkapa näitä arkeologeja koulutetaan sen verran kuin heille on arkeologian alalla tekemistä. Miten se on arkeologian arvostamista tieteenalana, että henkilöllä on taskussaa arkeologin tutkinto, mutta hän työskentelee kaupan kassana tai puhelinmyyjänä, kun ei kaivauksille tai museoihin hänelle ole sijaa?

Näissä keskusteluissa esimerkiksi liikennelentäjät asettuvat aika jännään asemaan. Tyypit ovat historiallisesti saaneet todella hyvää palkkaa ja varmasti keskimäärin kaikki asettuneet reippaastikin nettopuolelle veronmaksajina ja sitten tämä sama porukka on maksanut ihan reippaita summia saadakseen lentolupakirjat käteensä. Samaan aikaan yliopistoista löytyy tutkintoja joilla ei ole mitään relevanssia työelämässä.

 

[Kan Dee Dokata]

Itse en ajattele niin, että ihminen olisi vain raakamateriaalia johonkin ”tarpeeseen”.
Mutta selvästi ainakin tuo osuus pääosin työllistyvät silloin koulutusta vastaaviin duuneihin. Siinä ei muuten ole suuri ero yliopistojen kaikkien alojen keskiarvoon.

Eipä täällä taida kukaan niin ajatella. On kuitenkin valitettava tosiasia, että turhaan tuotettu koulutus tai palvelu on puhtaasti rajallisen resurssin, eli verovarojen tuhlausta. Sitä harrastetaan maassamme riittävästi. Ja minä en tuonut arkeologiaa esiin esimerkkinä, vaan aiempi keskustelija. Kommenttini pätee kaikkeen koulutukseen, jossa on ylisuuret kiintiöt.

Sitten vastaavasti Suomesta löytyy aloja, kuten lääketieteellinen, jossa kiintiöt pidetään keinotekoisesti liian pieninä.

 

[Jan11]

Eipä täällä taida kukaan niin ajatella. On kuitenkin valitettava tosiasia, että turhaan tuotettu koulutus tai palvelu on puhtaasti rajallisen resurssin, eli verovarojen tuhlausta. Sitä harrastetaan maassamme riittävästi. Ja minä en tuonut arkeologiaa esiin esimerkkinä, vaan aiempi keskustelija. Kommenttini pätee kaikkeen koulutukseen, jossa on ylisuuret kiintiöt.

Sitten vastaavasti Suomesta löytyy aloja, kuten lääketieteellinen, jossa kiintiöt pidetään keinotekoisesti liian pieninä.

Itse ajattelisin, että jos nämä ihmiset koulutuksessaan oppivat sekä yleisiä että erityisiä akateemisia ja tutkimustaitoja, asiantuntijuutta, kasvavat ihmisínä ja kenties verkostoituvat, niin eihän se mihinkään hukkaan ole mennyt vaikka ei työllistyisi juuri siihen, mitä onkin lukenut.
Työöllistyä kun voi melkein millä tutkinnolla tahansa melkein mille alalle tahansa (pois lukien tiukan professionaalin sääntelyn alat) ja/tai sitten voi opiskella lisää.

Ne ajat, jolloin opiskeltiin joku yksittäinen tutkinto, työllistyttiin ja tehtiin samaa duunia tai edes samaa alaa 40 vuotta on hyvin pitkälti jo mennyttä maailmaa. Nykyään moni tekee useamman työuran eri aloilla, ja siihen liittyy ajatus myös jatkuvan kouluttautumisen mahdollistamisesta ja jatkuvaan kouluttautumiseen tai ainakin osaamisen päivittämiseen kannustamisesta.

 

[pomk]

Musta tuntuu siltä että täällä osa ei ymmärrä ammattikoulun ja yliopiston eroa. Niiden ei kuulukkaan olla sama asia, eikä yliopiston tarkoitus ole antaa ammattia.

 

[91danger91]

Mitattavuuden vaatimus kuulostaa varsin oikeistolaiselta, New Public Management-ajattelulta. Mitattavuuden vaatimus televisio-ohjelmien hyvinvointivaikutuksiin kuulostaa varsin vaikealta. Entä mitä ajattelet siitä näkökulmasta, kuten HY:n television ja mediantutkimuksessa on todettu, että merkittävän julkisen tv-toimijan puute heikentää merkittävästi maksuttomien tv-sisältöjen tarjontaa ja poliittista tasapainoa? Entä eikö olekin hyvä, että on julkispohjainen ja yksityispohjainen tv-kanavasto, jolloin ne tasapainottavat toisiaan tasaisesti? Esimerkiksi ilman Yleä ei olisi juuri mitään tutkivia ajankohtaisohjelmia televisiossa, koska Maikkari lopetti 45 minuuttia ohjelmansa. Ylen kaltainen toimija pystyy tekemään myös uskottavaa Kuningaskuluttaja-ohjelmaa, kun yksityistoimijalla toimintaa voisi tässä ohjelmaformaatissa vaikeuttaa se tosiseikka, että liian kriittinen arviointi voi syödä mainostuloja pois?

Eli julkinen sektori tasapainottaa markkinaparadigmaa ja luo aidon vaihtoehdon esim. Nelosen onnettomalle ohjelmatarjonnalle…

"mittaaminen on oikeistolaista". Jos olet DI, niin luulisi mittaamisen olevan sinulle arkipuuhaa. Maanmittarit mittaavat etäisyyksiä, tutalaiset tehtaan tehokkuutta jne. Logiikkasi mukaan kaikki DI:t ovat oikeistolaisia. Mielestäni toimivassa yhteiskunnassa pitäisi nimenomaan mitata julkisesti tuotettujen palveluiden tuottamaa hyvinvointia. Muuten se laiskistaa ja lihavoittaa julkista sektoria kuten nyt on Suomessa käynyt. Jos yhteiskunta toimisi, ei meillä olisi Yliviikareita, Apotteja, "hei buduu on vielä muutama kymppitonni jäljel ja se pitää käyttää ennen vuodenvaihdetta et ens vuonna automaatista saadaan sama summa rahaa" x 1000 eri valtion ja kuntien yksiköitä.

Jos YLE:n budjetti olisi esim. 100 miljoonaa ja se keskittyisi uutistoimitukseen ja kansansivistykseen niin sen resurssit riittäisivät mainiosti myös kulutuskuluttajan ja Karpolla on asiaa tyyppisten ohjelmien pyöritykseen.

https://www.sanoma.com/globalassets/wp-content/uploads/2022/03/sanoma_vuosikertomus-2021.pdf

Vertailun vuoksi Sanoma saa mainosmyynnistä 231 miljoonaa euroa ja tästäkin iso siivu menee lehdistölle, joten en näkisi että YLE olisi heikossa hapessa vaikka sen budjettia leikattaisiin 80%. Nythän se rönsyilee sinne sun tänne ja budjetissakin on automaattikorotukset ylöspäin.

 

[vienna]

Eipä täällä taida kukaan niin ajatella. On kuitenkin valitettava tosiasia, että turhaan tuotettu koulutus tai palvelu on puhtaasti rajallisen resurssin, eli verovarojen tuhlausta. Sitä harrastetaan maassamme riittävästi. Ja minä en tuonut arkeologiaa esiin esimerkkinä, vaan aiempi keskustelija. Kommenttini pätee kaikkeen koulutukseen, jossa on ylisuuret kiintiöt.

Sitten vastaavasti Suomesta löytyy aloja, kuten lääketieteellinen, jossa kiintiöt pidetään keinotekoisesti liian pieninä.

Aika karua sanoa, että joku on kouluttautunut turhaan. Muistutan sinua siitä, että ylempi tutkinto voi olla ns. yleispätevä, eli esimerkiksi arkeologian maisteri voi toimia virkamiehenä tai vaikka hyvänä toimittajana Ylessä. Tai esimerkiksi ”liikaa” koulutetut voivat lähteä töihin EU-virkamiehiksi tai muutoin Suomibrändiä rakentamaan maailmassa oleviin yrityksiin.

Tuon ilmiö on marginaalinen, mutta edellinen keskustelija toi sen esiin, joten kommentoin siihen. Suurempi ongelma on epärealistisen suuret kiintiöt aloille, joilla ei yksinkertaisesti ole niin monelle "ammattilaiselle" tekemistä. Ja VTM-tutkintosi taloudellinen uhka toki riippuu siitä, onko sitä jotakin aitoa hyötyä, vai lähdetkö siihen ihan vain saadaksesi päteä. Mikäli kyse on jälkimmäisestä, niin todellakin protestoin mahdollisuutta käyttää verovarojani egosi pönkittämiseen.

Mielestäni VTM-tutkintoni ei ole kenellekään taloudellinen uhka, sillä olen saanut kasaan 2/3 VTK:sta jo sivuharrastuksena Aallon opintojen ohessani. Eli lisätutkinto ei kovin montaa, ehkä vain parisen vuotta lisää venyttäisi opintoja, jolloin saisin hienon koulutuskombon, eli tekniikan ja yhteiskuntatieteiden eli valtiotieteiden maisterin tittelit. Mielestäni monialaisuus on vahvuus ja antaa suojaa työttömyydeltä vastaan. Erityisesti politiikassa on tärkeää, että on avara mieli ja kyky vastaanottaa suuria määriä tietoja vastaan, mitä tuplamaisterius voi hyvinkin edustaa.

Olethan itse koulutettu? Eli oletan että et ole, kun ajattelet koulutuksen olevan vain egon pönkittämistä etkä lähde siitä lähtökohdasta, että osaa meistä voi kiinnostaa monialaisuus ja monialaisuus on vahvuus ja mahdollisuus, sekä myös osittainen turva työttömyyttä vastaan.

Entä koetko olevan eroa sillä, tekeekö opiskelija lisätutkintonsa silpputöiden avulla tai toimeentulotuen avulla? Etkö näe, että toimeentulotuella opiskelevaan panostettu tuki on nimenomaan tuotantopanos - panoksen avulla saadaan myöhemmin lisää tuottavuutta ja kasvatettua talouskakkua hänen paremman työllistymisensä vuoksi? Eli markkinalogiikan mukaisesti lisätutkinto olisi plusmerkkinen sijoitus? Mielestäni koulutus on selkeästi parempi tie kuin äitini tie, jolla on kohta 20 vuotta täynnä työttömyyttä merkantin tutkintonsa vuoksi.

 

[vienna]

"mittaaminen on oikeistolaista". Jos olet DI, niin luulisi mittaamisen olevan sinulle arkipuuhaa. Maanmittarit mittaavat etäisyyksiä, tutalaiset tehtaan tehokkuutta jne. Logiikkasi mukaan kaikki DI:t ovat oikeistolaisia. Mielestäni toimivassa yhteiskunnassa pitäisi nimenomaan mitata julkisesti tuotettujen palveluiden tuottamaa hyvinvointia. Muuten se laiskistaa ja lihavoittaa julkista sektoria kuten nyt on Suomessa käynyt. Jos yhteiskunta toimisi, ei meillä olisi Yliviikareita, Apotteja, "hei buduu on vielä muutama kymppitonni jäljel ja se pitää käyttää ennen vuodenvaihdetta et ens vuonna automaatista saadaan sama summa rahaa" x 1000 eri valtion ja kuntien yksiköitä.

Jos YLE:n budjetti olisi esim. 100 miljoonaa ja se keskittyisi uutistoimitukseen ja kansansivistykseen niin sen resurssit riittäisivät mainiosti myös kulutuskuluttajan ja Karpolla on asiaa tyyppisten ohjelmien pyöritykseen.

https://www.sanoma.com/globalassets/wp-content/uploads/2022/03/sanoma_vuosikertomus-2021.pdf

Vertailun vuoksi Sanoma saa mainosmyynnistä 231 miljoonaa euroa ja tästäkin iso siivu menee lehdistölle, joten en näkisi että YLE olisi heikossa hapessa vaikka sen budjettia leikattaisiin 80%. Nythän se rönsyilee sinne sun tänne ja budjetissakin on automaattikorotukset ylöspäin.

Muistithan lukea viestini ensimmäisen lauseen pilkun jälkeisen myös? Eli vetosin siihen, että kaikkea ei kannata eikä voi laittaa New Public Managementin kaltaiseen tehokkuusmittaukseen, sillä televisio-ohjelmien viihdyttävyys ja vaikuttavuus eivät ole yksiselitteisiä mitattavia asioita. Lisäksi muistutin siitä, että YLE turvaa myös vähävaraisille laajan ohjelmasisällön ja laajan poliittisen kentän mediassa - yksityisen lisäksi on myös julkinen areena, jossa ei mennä vain markkinalogiikalla. On HY:n televisiontutkimuksessa todettu, että vahva julkinen mediatoimija parantaa poliittista areenaa ja keskustelua, kun ei mennä vain mainoskanavien debateilla, unohtamatta julkisen toimijan varaa ottaa kriittisiä kantoja esimerkiksi vapaakauppan varjopuolia vastaan tai tehdä riippumatonta Kuningaskuluttaja-ohjelmaa.

Eikö Kokoomuksen ja PS:n ajamat 110-140M euron leikkaukset jo riittäisi Yleen, sillä mielestäni Ylen 600M hipova budjetti on tosiaan varsin suuri, ottaen huomioon väestökantamme (100-120e/kansalainen).

 

[91danger91]

Muistithan lukea viestini ensimmäisen lauseen pilkun jälkeisen myös? Eli vetosin siihen, että kaikkea ei kannata eikä voi laittaa New Public Managementin kaltaiseen tehokkuusmittaukseen, sillä televisio-ohjelmien viihdyttävyys ja vaikuttavuus eivät ole yksiselitteisiä mitattavia asioita. Lisäksi muistutin siitä, että YLE turvaa myös vähävaraisille laajan ohjelmasisällön ja laajan poliittisen kentän mediassa - yksityisen lisäksi on myös julkinen areena, jossa ei mennä vain markkinalogiikalla. On HY:n televisiontutkimuksessa todettu, että vahva julkinen mediatoimija parantaa poliittista areenaa ja keskustelua, kun ei mennä vain mainoskanavien debateilla, unohtamatta julkisen toimijan varaa ottaa kriittisiä kantoja esimerkiksi vapaakauppan varjopuolia vastaan tai tehdä riippumatonta Kuningaskuluttaja-ohjelmaa.

Eikö Kokoomuksen ja PS:n ajamat 110-140M euron leikkaukset jo riittäisi Yleen, sillä mielestäni Ylen 600M hipova budjetti on tosiaan varsin suuri, ottaen huomioon väestökantamme (100-120e/kansalainen).

Olettaisin että Ylen viihde- ja urheilutuotanto on vähintään puolet Ylen budjetista, joten edelleenkään 100 miljoonan budjetilla uutistuotanto ja kansansivistys ei olisi vaarassa. Yksi argumentti Ylen valtavalle budjetille se että Ylen viihdetuotanto toimii porttiteoriana heidän uutis- ja sivistysosastoonsa, jota itse kyseenalaista varsin paljon.

Tässäkin asiasta keskustelu on tarkoituksella tehty hankalaksi koska YLE tietoisesti pimittää toimintansa tietoja. Toimittaja Jarno Liski sanoi Twitterissä näin jonka joku aikaisemmin linkkasi tänne:" Käytännössä tämän yksityiskohtaisempaa tietoa kulujen kohdentumisesta et yhtiöltä saa paitsi silloin, kun itse haluavat sitä antaa. Potentiaalisesti kiusallisissa asioissa eivät yleensä halua. Mun on vaikea ymmärtää, että tyydymme tähän." Niin kauan kun suomalaiset haluavat elää suomettuneessa kansantasavallassa, jossa "veneen keikuttaminen on kielletty" ja asioita ei riittävästi kyseenalaisteta niin tätä touhua jatketaan.

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Hyväksy kolmannen osapuolen evästeet

Kyllähän se 100M leikkaus voisi toimia jos se tehtäisiin joka vuosi niin että 2027 se budjetti olisi 120 miljoonaa. Annetaan Ylelle vähän aikaa sopeutua rakenneuudistukseen

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Hyväksy kolmannen osapuolen evästeet

Olen tässäkin asiassa vahvasti Liberaalipuolueen kannalla.

 

[Jumputin]

Jos ylen rahoitus jäädytettäiisin ja annettaisiin inflaation hoitaa tehostamisen. Se voisi toimia hyvin.
Yle voisi jatkaa laadukasta tekemistään huomioiden myös pienet viiteryhmät.

 

[91danger91]

Jos ylen rahoitus jäädytettäiisin ja annettaisiin inflaation hoitaa tehostamisen. Se voisi toimia hyvin.
Yle voisi jatkaa laadukasta tekemistään huomioiden myös pienet viiteryhmät.

Mitkä ovat ne pienet viiteryhmät, jotka tarvitsevat laadukasta tekemistä Yleltä ja mitä se sisältö olisi?


Tässä nyt vähän unohdetaan se, miksi julkista sektoria pitäisi leikata. Syy ei ole se että leikataan leikkaamisen ilosta vaan siitä että valtiontalous on alijäämäinen vuosittain 8 miljardia euroa. Kun politiikot puhuvat julkisen sektorin tehostamistoimista, harvoin ne muuttavat asioita merkittävästi systeemitasolla. Kyseessä on yleensä pientä näpertelyä kuten Marinin "tehostetaan julkista hankintatoimea". Velkarahan nostaminen on järkevää vain silloin jos sen laskennallinen tuotto ylittää velasta otetun kustannuksen. Mun on vaikea uskoa että velkaa voi ottaa loputtomasti ilman seuraamuksia. Nyt jo keskiluokka on Suomessa kusessa kun inflaaatio, korot ja energiankustannukset nousevat. Me kavennetaan meidän tulevaisuuden toimintamahdollisuuksia joka vuosi, jos me rahoitetaan raskasta ja tehotonta julkista sektoria heikolla huoltosuhteella. Tämä yhtälö ei toimi ja vain 15 vuodessa Suomi on tippunut EU:n taloudellisesta mallimaasta paarialuokkaan Kreikan, Espanjan ja Italian kanssa.

Parhaita timanttijuttuja | ”Itkettää ja kurkkua kuristaa” – Tuore asunnonostaja Petra Thurén otti yhteyttä pankkiin, kun edessä häämötti ”jäätävä” koronnosto

Hintojen ja korkojen äkillinen nousu ahdistaa nyt monia suomalaisia. Yksi heistä on Petra Thurén. Hän on esimerkki siitä, että ongelmiin voi löytää ratkaisun ottamalla pankkiin ajoissa yhteyttä.

www.hs.fi

 

[Jumputin]

Tässä nyt vähän unohdetaan se, miksi julkista sektoria pitäisi leikata. Syy ei ole se että leikataan leikkaamisen ilosta vaan siitä että valtiontalous on alijäämäinen vuosittain 8 miljardia euroa.

YLE:n leikkaukset ovat käytännössä veroale yle-veron maksajille, ei vaikutusta valtion talouteen.

 

[Kan Dee Dokata]

Aika karua sanoa, että joku on kouluttautunut turhaan. Muistutan sinua siitä, että ylempi tutkinto voi olla ns. yleispätevä, eli esimerkiksi arkeologian maisteri voi toimia virkamiehenä tai vaikka hyvänä toimittajana Ylessä. Tai esimerkiksi ”liikaa” koulutetut voivat lähteä töihin EU-virkamiehiksi tai muutoin Suomibrändiä rakentamaan maailmassa oleviin yrityksiin.

Mikä tässä nyt on käsitteellisesti epäselvää? Koulutus on käyttötarkoitukseensa nähden "turha", kun sen tuottama asiantuntijuus ei kohdistu aiottuun kohteeseensa, jos paukkuja koulutukseen laitetaan työ/tiedemarkkinoiden tarvetta huomattavasti enemmän. Tällöin jo määritelmällisesti ei suurelle osalle kyseisen alan koulutettuja löydy sellaista tointa, jossa häneen noin 5 vuotta uhratut koulutuspanokset tulisivat aidosti hyödynnettyä. Se, että yksi tai kaksi jantteria näistä pystyy sitten muita avujaan hyödyntäen luovimaan jollekin aivan muulle alalle ja silloin tällöin ammentamaan tuon koulutuksensa asiantuntijuudesta pointseja kotiin, ei millään tavalla tee siitä yhteiskunnallisesti järkevää.

Tuo kommentti pätee kaikkeen koulutukseen, ei nyt vain johonkin marginaalialaan. Suomi on aivan tupaten täynnä maistereita, jotka hengailevat kaupan kassoilla, varastotöissä, puhelinmyyjinä tai ihan vain työttömyyskortistossa siksi, että joku on suuressa viisaudessaan päättänyt, että tiettyjä aloja on tärkeää kouluttaa liikaa, vaikkei niille ole lähellekään vastaavaa kysyntää missään, ei julkisella eikä yksityisellä puolella.

Ja mitä tulee kansainvälisiin uriin ja Suomi-brändin rakentamiseen, niin älä nyt viitsi. On typerä ajatus, että maa tarvitsee jotakin ihmeen brändilähettiläitä. Ei kansainväliset markkinat niin toimi. Ainoa "Suomi-brändi", millä tuolla muualla maailmassa on merkitystä, on se, miten houkutteleva markkina tämä on ulkomaisille yrityksille ja pääomalle. Siihen ei vaikuta mikään muu kuin poliittinen tasapainoisuus, palkka/kulutaso ja verotuskäytännöt. Vähemmän yllättäen Suomi ei ole kansainvälisesti houkutteleva näiltä osin. Ei yrityksillä kuten ei työntekijöillekään.

Mielestäni VTM-tutkintoni ei ole kenellekään taloudellinen uhka, sillä olen saanut kasaan 2/3 VTK:sta jo sivuharrastuksena Aallon opintojen ohessani. Eli lisätutkinto ei kovin montaa, ehkä vain parisen vuotta lisää venyttäisi opintoja, jolloin saisin hienon koulutuskombon, eli tekniikan ja yhteiskuntatieteiden eli valtiotieteiden maisterin tittelit. Mielestäni monialaisuus on vahvuus ja antaa suojaa työttömyydeltä vastaan. Erityisesti politiikassa on tärkeää, että on avara mieli ja kyky vastaanottaa suuria määriä tietoja vastaan, mitä tuplamaisterius voi hyvinkin edustaa.

Riippuu siitä, miten asiaa katsoo. Sanot, että se tuo pari vuotta lisää koulutukseesi. Tämä tarkoittaa sitä, että olet siis minimissään istunut koulun penkillä 7 vuotta. Se tarkoittaa palttiarallaa 70 000 euron kustannusta, kun katsotaan, mitä yliopistokoulutus Suomessa keskimäärin kustantaa. Jos otamme huomioon, että olet tehnyt sen pitkälti sivuharrastuksena, tällöin pelkän VTM:n kustannus olisi 20 000 euroa. Eipä tuo nyt kovin pieneltä kustannukselta minusta kuulosta, jos lopputuloksena ei ole konkretiaa. Tietysti, jos olet virkamieheksi ryhtymässä tai pyrit jonkin poliittisen klikin edustajaksi, on siitä varmasti sinulle henkilökohtaisesti hyötyä. Onko siitä yhteiskunnalle hyötyä? Se on sitten toinen kysymys.

Siitä olen toki samaa mieltä, että monialaisuus tuo suojaa työttömyydeltä, mutta se pätee käytännössä vain silloin, kun henkilöllä on aidosti työmarkkinoiden hyödynnettävissä olevia taitoja. Mitä abstraktimmasta koulutuksesta on kyse, sen kyseenalaisempaa todellinen hyöty on. Itse olen monialainen osaaja, mutta vain toiseen näistä aloista olen kouluttautunut yhteiskunnan tarjoamilla menetelmillä. Toiselle, huomattavasti lukratiivisemmalle alalle olen päätynyt muita teitä. Ja vaikutan edelleen molemmissa.

Jos puhutaan tieteen tekemisestä, siellä toki tarvitaankin enemmän poikkitieteellistä osaamista ja ymmärrystä, mutta tällöin puhutaan lähinnä kovista tieteistä.

Olethan itse koulutettu? Eli oletan että et ole, kun ajattelet koulutuksen olevan vain egon pönkittämistä etkä lähde siitä lähtökohdasta, että osaa meistä voi kiinnostaa monialaisuus ja monialaisuus on vahvuus ja mahdollisuus, sekä myös osittainen turva työttömyyttä vastaan.

Tuplamaisteri näyttää kyllä lukevan sanat, muttei lauseiden tarkoitusta. Minähän en ole väittänyt, että koulutus yleisesti ottaen on egon pönkittämistä, vaan lausahdukseni aiheesta oli ehdollinen. Jos opiskelet VTM:ää ihan vain muuten vain, on silloin noin 20 000 euron lisäkustannus yhteiskunnalle aika messevä lasku vain siksi, että on kiva olla tuplamaisteri.

Lähden siitä lähtökohdasta, että yhteiskunnan tehtävä ei ole yksilön paapominen ja unelmien toteuttaminen, vaan laajassa mittakaavassa järjestelmän tarkoitus on tuottaa osaajia sinne, missä niille kenties on parhaiten käyttöä. Maksullisuus auttaisi tähän toki hieman, jolloin marginaalialoille ja näin ollen suurimman työttömyysriskin aloille enimmäkseen kouluttautuisivat ne, joilla on mahdollisuus olla lähempänä alan todellista huippua kuin tehdä sitä lähinnä harrastuksena. Julkinen varojen käyttö ei yksinkertaisesti voi lähteä yksilön unelmien toteuttamiseen pohjalta, vaan sen täytyy perustua yhteiskunnallisiin realiteetteihin ja laaja-alaisiin tarpeisiin.

Vasemmistolaisella arvopohjalla varustetuille tuo kuulostaa siltä kuin laitettaisiin koulut säppiin sitten kokonaan, vaikka ainoastaan tässä haetaan sitä, ettei yhteiskunnan tuella tehdä ihan mitä vain. Nythän me elämme muutenkin sellaisessa tulonsiirtoyhteiskunnassa, ettei tämä ole millään lailla kestävää. Suomi on oikeasti köyhä maa, ja täällä on tehtävä rajuja järkeistyksiä siihen, mitä voidaan odottaa verovaroilla kustannettavaksi.

Entä koetko olevan eroa sillä, tekeekö opiskelija lisätutkintonsa silpputöiden avulla tai toimeentulotuen avulla? Etkö näe, että toimeentulotuella opiskelevaan panostettu tuki on nimenomaan tuotantopanos - panoksen avulla saadaan myöhemmin lisää tuottavuutta ja kasvatettua talouskakkua hänen paremman työllistymisensä vuoksi? Eli markkinalogiikan mukaisesti lisätutkinto olisi plusmerkkinen sijoitus? Mielestäni koulutus on selkeästi parempi tie kuin äitini tie, jolla on kohta 20 vuotta täynnä työttömyyttä merkantin tutkintonsa vuoksi.

Ei se ole noin yksiselitteistä, että "kaikki koulutus kannattaa". Rahoitti yksilön koulutuksen miten vain, kyseessä on tuotantopanos vain silloin, jos tosiasiallisena odotusarvona yhteiskunnalle on positiivista arvoa (en nyt lähde purkamaan, mitä tuoarvo kenties olisi). Näin se ei ole kaikilla aloilla eikä kaikissa tutkinnoissa. Silloin, kun odotusarvo ei ole positiivinen, on kyseessä rahan heittäminen nuotioon. Lopputuloksessa on valtava ero siinä, valmistuuko henkilö vaikkapa diplomi-insinööriksi vai kenties taiteen tohtoriksi nykytanssista ja siinä sivussa vielä filosofian maisteriksi sukupuolentutkimuksesta.

Kaksi ääripäätä. Ensimmäisessä odotusarvo on vahvasti positiivinen kaikilla mittareilla. Jälkimmäisessä odotusarvo on taloudellisesti ja myös abstraktimmalta näkökannalta negatiivinen.

 

[91danger91]

YLE:n leikkaukset ovat käytännössä veroale yle-veron maksajille, ei vaikutusta valtion talouteen.

Joo mutta aivan samoin sillä ansiotuloverotuksella, alv:lla ja muilla verolajeilla maksetaan muuta julkista toimintaa. Se että se kerätään erillisenä ei ole tässä mielessä ollenkaan relevanttia. Yhtä hyvin Yle-vero voitaisiin poistaa ja maksaa valtion budjetista. Näin itseasiassa tehtiin tai ollaan tekemässä veikkausvoittovaroille kun ne laskivat koronan takia.

Valtiosihteeriryhmä: Veikkauksen miljoonat järjestöiltä valtion kirstuun, rahat järjestöille valtion budjetista

Rahapelituottoja saaneiden järjestöjen avustukset ollaan rahoittamassa jatkossa niin, että kytkös Veikkauksen voittoihin katkeaa.

yle.fi

 

[Jumputin]

Joo mutta aivan samoin sillä ansiotuloverotuksella, alv:lla ja muilla verolajeilla maksetaan muuta julkista toimintaa. Se että se kerätään erillisenä ei ole tässä mielessä ollenkaan relevanttia. Yhtä hyvin Yle-vero voitaisiin poistaa ja maksaa valtion budjetista. Näin itseasiassa tehtiin tai ollaan tekemässä veikkausvoittovaroille kun ne laskivat koronan takia.

Kokomuus ei ainakaan ole poistamassa yle-veroa ja siirtämässä budjettiin. Persuista en ole saanut oikein selvää, mikä leikkauksen toteutus ja tarkoitus on.

Meinaavatkohan persut muuten muuttaa lakia yleisradiosta 7§

5) tukea suomalaisen kulttuuriperinnön vaalimista, suvaitsevaisuutta, yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa ja kulttuurista moninaisuutta sekä huolehtia ohjelmatarjonnasta myös vähemmistö- ja erityisryhmille; (28.6.2017/436)

Laki Yleisradio Oy:stä 1380/1993 - Ajantasainen lainsäädäntö - FINLEX ®

 

[Jan11]

Joo mutta aivan samoin sillä ansiotuloverotuksella, alv:lla ja muilla verolajeilla maksetaan muuta julkista toimintaa. Se että se kerätään erillisenä ei ole tässä mielessä ollenkaan relevanttia. Yhtä hyvin Yle-vero voitaisiin poistaa ja maksaa valtion budjetista. Näin itseasiassa tehtiin tai ollaan tekemässä veikkausvoittovaroille kun ne laskivat koronan takia.

YLE-vero on nimenomaan siksi erillinen, että eduskuntapuolueet yhdessä eli parlamentaarisest aikanaan TV-lupamaksusta YLE-veroon siirtymää suunnitellessa halusivat järjestää sen tavalla, joka on mahdollisimman riippumaton poliittisista tuulista ja mahdollisesta pääministeripuolueen halusta lisätä tai leikata rahoitusta / lisätä tai karsia ylen tehtäviä. Lisäksi Ylen rahoitus haluttiin pitää ns. menokehyksen ulkopuolella.

Suomen malli oikeastaan kopioitiin Saksasta, ainoastaan sillä erolla, että germaaneilla hinta on kiinteä eikä progressiivinen.

Minusta YLE-veron hienoin pointti on pienituloisten verovapaus (ja tästä kerrankin kiitos Sipilän hallitukselle). Nykyisin alle 14 000 € vuodessa tienaava ei maksa senttiäkään YLE-veroa. Eli moni opiskelija, ansiosidonnaiselta pudonnut työtön ja takuueläkeläinen tai muuten pienen eläkkeen saaja saa meiltä muilta tulonsiirtona ylen laadukkaat palvelut.

[edit=näppivirheiden korjauksia]

 

[Kan Dee Dokata]

YLE vero on nimenomaan siksi erillinen, että eduskuntapuolueet yhdessäparlamentaarisesti aikanaan TV-lupamaksusta YLE-veroon siirtymissä halusivat järjestää sen tavalla, joka on mahdollisimman riippumaton poliittisista tuulista ja pelkän pääministeripuolueen halusta lisätä tai leikata rahoitusta. Lisäksi se haluttiin pitää ns. menokehykseen ulkopuolella.

Suomen malli oikeastaan kopioitiin Saksasta, ainoastaan sillä erolla, että germaaneilla hinta on kiinteä eikä progressiivinen.

Minusta YLE-veron hienoin pointti on pienituloisten verovapaus (ja tästä kerrankin kiitos Sipilän hallitukselle). Nykyisin alle 14 000 € vuodessa tienaava ei maksa senttiäkään YLE-veroa. Eli moni opiskelija, ansiosidonnaiselta pudonnut työtön ja takuueläkeläinen tai muuten pienen eläkkeen saaja saa meiltä muilta tulonsiirtona ylen laadukkaat palvelut.

On kyllä jumalattoman hienoa, että itsekin saan maksaa 163 euroa vuodessa palvelusta, jota en käytännössä käytä ollenkaan. Samalla on hienoa, että YLE saa toimia nimenomaan poliittisena propagandatorvena voimakkaan vasemmistolaislähtöisesti. Koska toimitus pursuaa Tampereen punikkitoimittajia, on erittäin vaikea kokea, että tiettyjä asioita käsiteltäisiin siellä objektiivisesti ja vielä vähemmän kriittisesti. Kaikki käydään läpi tietyn maailmankuvan ja erityisesti ns. hyvinvointiyhteiskuntamallin näkövinkkelistä. YLE:n tulisi edustaa koko kansaa ja tuoda kaikki näkökulmat esiin hyvine ja huonoine puolineen. Se ei tee näin.

On siis totta, että poliittiset tuulet eivät YLEä heiluta, vaan se pysyy asenteeltaan jo lainsäädännöstäkin johtuen hyvin tiiviisti vasemmalla.

On samalla absurdia väittää YLEn palveluita laadukkaiksi edellä mainituista syistä. Kyseessä on pöhöttynyt ja politisoitunut suojatyöpaikkalaitos, joka tulisi suolistaa kunnolla ja asemoida alkuperäisen tehtävänsä mukaiseksi.

 

[91danger91]

Kokomuus ei ainakaan ole poistamassa yle-veroa ja siirtämässä budjettiin. Persuista en ole saanut oikein selvää, mikä leikkauksen toteutus ja tarkoitus on.

Meinaavatkohan persut muuten muuttaa lakia yleisradiosta 7§

Laki Yleisradio Oy:stä 1380/1993 - Ajantasainen lainsäädäntö - FINLEX ®

Hei just katsoin linnan juhlia ja siellä Sebastian Tynkkynen oli mustan miehensä kanssa edustamassa.

YLE-vero on nimenomaan siksi erillinen, että eduskuntapuolueet yhdessä eli parlamentaarisest aikanaan TV-lupamaksusta YLE-veroon siirtymää suunnitellessa halusivat järjestää sen tavalla, joka on mahdollisimman riippumaton poliittisista tuulista ja mahdollisesta pääministeripuolueen halusta lisätä tai leikata rahoitusta / lisätä tai karsia ylen tehtäviä. Lisäksi Ylen rahoitus haluttiin pitää ns. menokehyksen ulkopuolella.

Suomen malli oikeastaan kopioitiin Saksasta, ainoastaan sillä erolla, että germaaneilla hinta on kiinteä eikä progressiivinen.

Minusta YLE-veron hienoin pointti on pienituloisten verovapaus (ja tästä kerrankin kiitos Sipilän hallitukselle). Nykyisin alle 14 000 € vuodessa tienaava ei maksa senttiäkään YLE-veroa. Eli moni opiskelija, ansiosidonnaiselta pudonnut työtön ja takuueläkeläinen tai muuten pienen eläkkeen saaja saa meiltä muilta tulonsiirtona ylen laadukkaat palvelut.

[edit=näppivirheiden korjauksia]

Mutta eikö sekin ole poliittinen päätös että 5 miljoonan kansa pyörittää verovaroilla jättimäistä mediayhtiötä (+550m € per vuosi) joka on yhtä suuri kuin suurin kansallinen mediayhtiö Sanoma Media Finland Oy? Tällä poliittisella päätöksellä ja automaattisella budjettikorotuksellahan tavallaan lukittiin YLE:n mahtiasema. YLE toteuttaa monia palveluita jotka kilpailevat yksityisesti tuotetun kanssa.

Yhtä hyvin eduskunta voisi määräenemmistöllä päättää Yle-veron poistosta ja siirtää sen takaisin budjettiin ja samalla laskea Ylen budjetin 120 miljoonan paikkeille. Toki joku vasemmiston kannattaja voisi ajatella tämän sananvapausrikkomuksena ja mediatilan tukahduttamisena kun pimppipäiväkirjat ja kehopositiivisuus ohjelmistoa jouduttaisiin karsimaan.

 

[Jan11]

On kyllä jumalattoman hienoa, että itsekin saan maksaa 163 euroa vuodessa palvelusta, jota en käytännössä käytä ollenkaan. Samalla on hienoa, että YLE saa toimia nimenomaan poliittisena propagandatorvena voimakkaan vasemmistolaislähtöisesti. Koska toimitus pursuaa Tampereen punikkitoimittajia, on erittäin vaikea kokea, että tiettyjä asioita käsiteltäisiin siellä objektiivisesti ja vielä vähemmän kriittisesti. Kaikki käydään läpi tietyn maailmankuvan ja erityisesti ns. hyvinvointiyhteiskuntamallin näkövinkkelistä. YLE:n tulisi edustaa koko kansaa ja tuoda kaikki näkökulmat esiin hyvine ja huonoine puolineen. Se ei tee näin.

On siis totta, että poliittiset tuulet eivät YLEä heiluta, vaan se pysyy asenteeltaan jo lainsäädännöstäkin johtuen hyvin tiiviisti vasemmalla.

On samalla absurdia väittää YLEn palveluita laadukkaiksi edellä mainituista syistä. Kyseessä on pöhöttynyt ja politisoitunut suojatyöpaikkalaitos, joka tulisi suolistaa kunnolla ja asemoida alkuperäisen tehtävänsä mukaiseksi.

Kannattaa tutustua Ylen historiaan vaikkapa astetta syvemmälle kuin wikiartikkeliin. Saattaa vaikka huomata, että se on ytimeltään edelleen hyvin lähellä 1920-luvun alkuperäistavoitteitaan ja esimerkiksi paljon oikeammalla kuin esim 60-70 -luvuilla, vaikka se ei persustanissa siltä vaikutakaan.
Esim. nykyinen toimari on taustaltaan entinen Maikkarin toimari ja EK:laisen työnantajaliiton hallituksen puheenjohtaja.

Hei just katsoin linnan juhlia ja siellä Sebastian Tynkkynen oli mustan miehensä kanssa edustamassa.

Mutta eikö sekin ole poliittinen päätös että 5 miljoonan kansa pyörittää verovaroilla jättimäistä mediayhtiötä (+550m € per vuosi) joka on yhtä suuri kuin suurin kansallinen mediayhtiö Sanoma Media Finland Oy? Tällä poliittisella päätöksellä ja automaattisella budjettikorotuksellahan tavallaan lukittiin YLE:n mahtiasema. YLE toteuttaa monia palveluita jotka kilpailevat yksityisesti tuotetun kanssa.

Yhtä hyvin eduskunta voisi määräenemmistöllä päättää Yle-veron poistosta ja siirtää sen takaisin budjettiin ja samalla laskea Ylen budjetin 120 miljoonan paikkeille. Toki joku vasemmiston kannattaja voisi ajatella tämän sananvapausrikkomuksena ja mediatilan tukahduttamisena kun pimppipäiväkirjat ja kehopositiivisuus ohjelmistoa jouduttaisiin karsimaan.

Se on nimenomaan poliittinen päätös, mutta ei päivänpoliittinen. Ja eduskunta nimenomaan voisi päättää, siis parlamentaarisessa valmistelussa, kaikki yhdessä.
Mutta eipä taitaisi mikään muu kuin Persut ja Ano haluta, kun edes Kokoomuksen leikkauslistasta ei löydy (eikä ihme kun Kokoomus on käytännössä päässyt tekemään kaikki Ylen johtonimitykset yli vuosikymmenen ajan).

Uskon siis, että mikäli Kokoomus voittaa vaalit, niin vaikka monesta leikataan, niin Ylestä ei aloiteta edes selvitystä. Ja se on minusta hyvä.

 

[The Grenadier]

Kokomuus ei ainakaan ole poistamassa yle-veroa ja siirtämässä budjettiin. Persuista en ole saanut oikein selvää, mikä leikkauksen toteutus ja tarkoitus on.

Meinaavatkohan persut muuten muuttaa lakia yleisradiosta 7§

Laki Yleisradio Oy:stä 1380/1993 - Ajantasainen lainsäädäntö - FINLEX ®

On kyllä erittäin sairasta että jotain monikulttuureja kirjataan tuonne.

 

[Jumputin]

On kyllä erittäin sairasta että jotain monikulttuureja kirjataan tuonne.

Kallistuisin enemmän mielipiteesi sairauteen kuin lain sellaiseen.

 

[The Grenadier]

Ei laki sairas ole vaan se että tuollainen pykälä on sinne kirjattu. Tämähän ilmenee siinä että yritetään antaa tietyistä ikävistä aiheista ruusuisempi kuva, ja ihan fakta että vasuri-pulju, vaikka kyllähän sinä tämän tiesitkin.

 

[Timo 2]

Kuinka kohdistaisit puolen miljoonan euron säästön parille miljoonalle Yle-veroa maksaneille?

Muuten hyvä, mutta ylevero ei riitä kattamaan kuluja ja sitä meinataan nostaa.

Ja eduskunta nimenomaan voisi päättää, siis parlamentaarisessa valmistelussa, kaikki yhdessä.

Ei tähän tarvita parlamenttaarista valmistelua. Yle ei tietääkseni ole perustuslaissa vaan toimintaa säätelee tavalliset lait, joita voidaan muuttaa enemmistöpäätöksellä.

Toki parlamenttaarinen valmistelu on ihan hyvä idea, jotta lainsäädäntö ei olisi poukkoilevaa, mutta jos näin ei saada tuloksia aikaan, niin se enemmistöpäätös pitää tehdä.

Ylestä ei aloiteta edes selvitystä. Ja se on minusta hyvä.

Tässä maassa tehdään paljon turhia selvityksiä, niin tässä olisi oikeasti aihetta selvitykseen. Ylen toiminta pitäisi oikeasti selvittää ja käydä läpi noi menoerät ja selvittää mitä me saadaan 100, 200, 300, 400, 500 ja 600 miljoonalla. Ja tämä selvitys pitää julkistaa ja tehdä arvio mikä on sopiva rahoitus ylelle.

 

[inexcess]

No, olen kyllä myös sitäkin mieltä. Yliopiston tehtävä on sivistys ja tutkimus ja yhteiskunnallinen vuorovaikutus, ei ammattikoulutus. Itsellänikin kaksi tutkintoa alla ja emba menossa työn ohella.

Aika uskomatonta settiä, mikä kiteyttää hyvin mikä Suomen julkisella sektorilla on pielessä.

Julkisen sektorin toimihenkilöillä (kaikilla kautta linjan) tuntuu olevan ajatuksena, että yhteiskunnalliselle palvelulle riittää että se on vain olemassa. Sen ei tarvitse tuottaa mitään oikeaa konkreettista lisäarvoa yhteiskuntaan.

On siis ihan Ok tutkia väitöskirjaksi asti "Emättimen karvoituksen vaikutusta feministisen maailmankatsomuksen syntymiseen", mitä sitten voidaan vastaavien pääsiäismunasta tohtoripaperinsa saaneiden hörhöjen kanssa kilpaa kehua.

Ja mainitsemastasi yliopiston tutkimuksesta voisin teknisten alojen näkökulmasta kirjoittaa vaikka useammankin kommentin. Lyhyesti sanottuna: suomalaisten teknillisten korkeakoulujen itse tekemä tutkimustyö on pääsääntöisesti ala-arvoista ja merkityksetöntä Suomen yrityksille. Onnistuneet projektit menee lähes aina niin, että joku yritys draivaa hankkeen läpi omien teknisten eksperttiensä avulla, dippainssi-opiskelijoiden toimiessa lähinnä tukena. Yliopistojen ja proffien merkitys tehtyihin saavutuksiin on lähes olematon.

 

[Jan11]

Muuten hyvä, mutta ylevero ei riitä kattamaan kuluja ja sitä meinataan nostaa.

Ei tähän tarvita parlamenttaarista valmistelua. Yle ei tietääkseni ole perustuslaissa vaan toimintaa säätelee tavalliset lait, joita voidaan muuttaa enemmistöpäätöksellä.

Toki parlamenttaarinen valmistelu on ihan hyvä idea, jotta lainsäädäntö ei olisi poukkoilevaa, mutta jos näin ei saada tuloksia aikaan, niin se enemmistöpäätös pitää tehdä.

Tässä maassa tehdään paljon turhia selvityksiä, niin tässä olisi oikeasti aihetta selvitykseen. Ylen toiminta pitäisi oikeasti selvittää ja käydä läpi noi menoerät ja selvittää mitä me saadaan 100, 200, 300, 400, 500 ja 600 miljoonalla. Ja tämä selvitys pitää julkistaa ja tehdä arvio mikä on sopiva rahoitus ylelle.

Tuskin taas tehdään, kun juuri Sipilän hallituksen aikana parlamentaarisesti sovittiin rahoituksen periaatteista ja Marinin hallituksen aikana 2022-vuoden alussa päivitettiin YLE-laki vastaamaan komission kantaa.

Ja siis poliitikothan tosiaan ihan tietää, mitä sillä rahoituksella saadaan. Ai miksi? Koska hallintoneuvosto. Ja hallitus

 

[Jumputin]

Ei laki sairas ole vaan se että tuollainen pykälä on sinne kirjattu. Tämähän ilmenee siinä että yritetään antaa tietyistä ikävistä aiheista ruusuisempi kuva, ja ihan fakta että vasuri-pulju, vaikka kyllähän sinä tämän tiesitkin.

Tuolta: linkki voit lukea lain muutoksen käsittelystä, johon sisältyy kyseinen kohta täysistunnossa keäkuussa vuonna 2017. Tiedän että et tiennyt tästäkään.

Ari Jalonen ps
(esittelypuheenvuoro)
:
Arvoisa puhemies! Kyseessä on siis tuttavallisemmin sanottuna Yle-laki, ja kuten totuttua, Suomen käytännön mukaisesti tämäkin on valmisteltu parlamentaarisesti, parlamentaarisen ryhmän kautta. Valiokunnan keskustelun myötä totesimme tämän parlamentaarisen ryhmän toiminnan ja yksimielisyyden tavoittelun olevan erittäin tärkeä asia Yleisradion toiminnan kannalta. Eli tämän takana on siis parlamentaarinen ryhmä, joka on ollut yksimielinen, ja myös tämä mietintö on yksimielinen, kuten on totuttu.
Valiokunta on roolinsa mukaisesti käsitellyt Yleisradion asioita usein, ja useaan otteeseen, useissa yhteyksissä, valiokunta on pitänyt tärkeänä Yleisradion roolia tässä yhteiskunnassa. Mietintöön on kirjattu muun muassa: "Valiokunta pitää Yleisradio Oy:n merkitystä tasapuoliselle tiedonvälitykselle, sananvapaudelle ja kansanvallan tukemiselle keskeisenä ja toistaa aikaisemmin mainituissa mietinnöissään lausumansa." Elikkä näihin on otettu useaan otteeseen matkan varrella kantaa ja näitä pidetty tärkeinä. Tämän parlamentaarisen ryhmän linjauksissahan on muutakin kuin tämä hallintoneuvoston roolin vahvistaminen. Valiokunta pitää näitä hyvinä, esimerkiksi sitä, että se työnjako on nyt selvä sinänsä, että hallintoneuvosto ohjaa sitä toimintaa ja valiokunta luonnollisesti valvoo hallintoneuvoston toimintaa ja teknisestä valvonnasta vastaa sitten Viestintävirasto.

Haluan lopuksi vielä sanoa sen, että parlamentaarinen ryhmä teki hyvää työtä. Sen mietintö on yksimielinen, ja niin on tämäkin.