Kotimaan politiikka

[JCSH]

Mistä olet saanut näin tarkan tiedon? Tarkkana tiedetty toimittaja Jarno Liski ei ole saanut tällaista tietoa:

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Hyväksy kolmannen osapuolen evästeet

Talouden luvut 2021 (Vuodelta 2022)

Ylen talous vuonna 2021

yle.fi

Eli en nyt mitään hirveän tarkkaa tietoa, mutta 500 miljoonan budjetista 26,4 miljoonaa menee ulkomaisten sarjojen ja urheilun esitysoikeuksiin. Eli tuo on noin 5% siitä kokonaisbudjetista, mutta tuohon sisältyy myös se urheilu ja esimerkiksi ulkomaiset dokumentit, luonto-ohjelmat jne. Eli ei niille Game of Thrones tyylisille sarjoille kyllä kovin montaa prosenttia jää.

Muutenkin tuollainen ajattelu, että ei kannata säästää, koska se on vain muutama miljoona, on epätervettä.

Siksi sanoinkin, että ne kannattaa karsia.

 

[10YG]

Talouden luvut 2021 (Vuodelta 2022)

Ylen talous vuonna 2021

yle.fi

Eli en nyt mitään hirveän tarkkaa tietoa, mutta 500 miljoonan budjetista 26,4 miljoonaa menee ulkomaisten sarjojen ja urheilun esitysoikeuksiin. Eli tuo on noin 5% siitä kokonaisbudjetista, mutta tuohon sisältyy myös se urheilu ja esimerkiksi ulkomaiset dokumentit, luonto-ohjelmat jne. Eli ei niille Game of Thrones tyylisille sarjoille kyllä kovin montaa prosenttia jää.

Eli sinulla ei ole tarkkaa tietoa.
Asia ei ole noin yksinkertainen ja ei selviä Ylen dokumenteista kuten tästä keskustelusta ilmenee:

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Hyväksy kolmannen osapuolen evästeet

Siksi sanoinkin, että ne kannattaa karsia.

Juu, mutta silti vähättelet miljoonasäästöjä. Minun mielestäni jopa ½ miljoonan säästö on iso.

 

[Jan11]

Juu, mutta silti vähättelet miljoonasäästöjä. Minun mielestäni jopa ½ miljoonan säästö on iso.

Kaikki on suhteellista. Valtion budjetti on n. 65 miljardia euroa.
Eli puolen miljoonan vuositason säästö on suhteessa suunnilleen sama osuus kuin 50 tuhatta euroa vuodessa tienaava säästäisi vuodessa pienen huoltoasemakahvikupin verran.

Leikkauksia kyllä joudutaan tekemään. Eikä valtiontaloutta hoideta kuin kotitaloutta. Konkretisointi kuitenkin kertoo aina jotain mittaluokasta. Tässä tapauksessa valitettavasti.

 

[Timo 2]

Kaikki on suhteellista. Valtion budjetti on n. 65 miljardia euroa.
Eli puolen miljoonan vuositason säästö on suhteessa suunnilleen sama osuus kuin 50 tuhatta euroa vuodessa tienaava säästäisi vuodessa pienen huoltoasemakahvikupin verran.

Leikkauksia kyllä joudutaan tekemään. Eikä valtiontaloutta hoideta kuin kotitaloutta. Konkretisointi kuitenkin kertoo aina jotain mittaluokasta. Tässä tapauksessa valitettavasti.

Eikös liberaalipuolue näillä pikkusäästöillä kaikkialta meinaa että saavat valtion talouden tasapainotettua ja mielellään poistettua jopa tuloveron samalla kun budjetti on tasapainossa.

Ootko muuten tullut seuranneeksi leikattavaalöytyy kampanjaaa? Mielestäni se on varsin mielenkiintoinen ja odotan että saavat käytyä budjetin läpi ja esiteltyä tuloksiaan.

 

[10YG]

Kaikki on suhteellista. Valtion budjetti on n. 65 miljardia euroa.
Eli puolen miljoonan vuositason säästö on suhteessa suunnilleen sama osuus kuin 50 tuhatta euroa vuodessa tienaava säästäisi vuodessa pienen huoltoasemakahvikupin verran.

Leikkauksia kyllä joudutaan tekemään. Eikä valtiontaloutta hoideta kuin kotitaloutta. Konkretisointi kuitenkin kertoo aina jotain mittaluokasta. Tässä tapauksessa valitettavasti.

Minun mielestäni pitää säästää turhasta aina kun voi. Demari ei säästä, koska kyseessä ei ole ikiomat rahat.
Meillä on aivan erilainen käsitys siitä mikä on Suomelle hyväksi.
Twitter: #LeikattavaaLöytyy

 

[Lomittaja]

Minun mielestäni pitää säästää turhasta aina kun voi. Demari ei säästä, koska kyseessä ei ole ikiomat rahat.
Meillä on aivan erilainen käsitys siitä mikä on Suomelle hyväksi.
Twitter: #LeikattavaaLöytyy

Demareille kaikki yksittäiset säästökohteet ovat liian pieniä, näinollen mistään ei kannata säästää.

 

[Jan11]

Eikös liberaalipuolue näillä pikkusäästöillä kaikkialta meinaa että saavat valtion talouden tasapainotettua ja mielellään poistettua jopa tuloveron samalla kun budjetti on tasapainossa.

Ootko muuten tullut seuranneeksi leikattavaalöytyy kampanjaaa? Mielestäni se on varsin mielenkiintoinen ja odotan että saavat käytyä budjetin läpi ja esiteltyä tuloksiaan.

Sillon kun viimeksi Twitterissä näin, oli vasta budjettirivitasoa eli ei konkretiaa. Nyt voi toki olla jo pitemmällä.

Muutoin olen sitä mieltä, että puolue ilman kansanedustajia vaikka löytäisikin jonkun viisastenkiven, on melko merkityksetön. Samoin yhden - kahden edustajan puolueet. Nuorsuomalaiset oli tästä hyvä esimerkki. Risto E.J. on saanut paljon enemmän aikaan puolueen jälkeisessä elämässään kuin nuorsuomalaiset yhteensä puolueena.

Demareille kaikki yksittäiset säästökohteet ovat liian pieniä, näinollen mistään ei kannata säästää.

Demareista en tiedä, mutta et tainnut ymmärtää mun pointtia. Yritin sanoa, että pikkusäästöt ei riitä, van valitettavasti on mentävä niihin isoihin. Ja ne isot on vaikeimpia, koska ne valitettavasti sitten tarkoittaa myös koulutusta ja terveydenhuoltoa - jonka kulut edelleen on nousussa väestön ikääntymisen ja elinvuosien kasvamisen vuoksi. Ja siksi se on erittäin kipeä paikka.

 

[Timo 2]

Sillon kun viimeksi Twitterissä näin, oli vasta budjettirivitasoa eli ei konkretiaa. Nyt voi toki olla jo pitemmällä.

Nyt ovat käyneet 96 % budjetista läpi ja 9 miljardia on löytynyt leikattavaa. Tämän tarkempaa tietoa en nopsaa löytänyt

#LeikattavaaLöytyy – Liberaalipuolue

liberaalipuolue.fi

Muutoin olen sitä mieltä, että puolue ilman kansanedustajia vaikka löytyisikin viisastenkiven, on melko merkityksetön. Samoin yhden - kahden edustajan puolueet. Nuorsuomalaiset on tästä hyvä esimerkki. Risto E.J. on saanut paljon enemmän aikaan puolueen jälkeisessä elämässään kuin nuorsuomalaiset yhteensä puolueena.

Pienpuolueet saattavat olla toisinaan hyviä keskustelunherättäjiä ja tässä tapauksessa kokoomuksen voittaessa vaalit saattavat hyödyntää tuota liberaalien esitystä leikkauskohteiden etsinnässä. Mutta muutoin olen samoilla linjoilla eikä noilla muuten ole painoarvoa ilman fiksuja kansanedustajia.

 

[mitsumies]

Muutoin olen sitä mieltä, että puolue ilman kansanedustajia vaikka löytäisikin jonkun viisastenkiven, on melko merkityksetön. Samoin yhden - kahden edustajan puolueet. Nuorsuomalaiset oli tästä hyvä esimerkki. Risto E.J. on saanut paljon enemmän aikaan puolueen jälkeisessä elämässään kuin nuorsuomalaiset yhteensä puolueena.

Täytyy sanoa että jos tuosta listasta, joka ilmeisesti kuitenkin saanut ihan kohtalaisesti näkyvyyttä, ei johda mihinkään niin ei kyllä hirveästi luo uskoa nykyiseen demokratiaan. Tarkoitan että jos on avoin lista perattu auki ja kukaan muu ei siihen tartu niin aika paskassa jamassa tämä maa oikeasti on. Tämän maan rintaruokinta kuitenkin rakentuu monista pienistä hyötyjistä ja tuo että niitä perataan auki on vain ja ainoastaan hyvä asia. Folio kiristyy huomattavasti jos näihin ei mikään valtamedia tule isommin tarttumaan tai se jää juurikin kuten sanot, merkityksettömän puolueen merkityksettömäksi merkkijonoksi.

#LeikattavaaLöytyy – Liberaalipuolue

liberaalipuolue.fi

Veronmaksajien rahaa säästetty
9 036 967 001 €

Veikkaan että tuosta summasta kyllä varmasti löytyy asioita joita nykyisiltä valtapuolueilta voisi isomminkin hiillostaa että mikä homma. Kannatatko ja miksi. Tuskin tulee tapahtumaan. Kuka nyt ruokkivaa kättä purisi?

Pienpuolueet saattavat olla toisinaan hyviä keskustelunherättäjiä ja tässä tapauksessa kokoomuksen voittaessa vaalit saattavat hyödyntää tuota liberaalien esitystä leikkauskohteiden etsinnässä. Mutta muutoin olen samoilla linjoilla eikä noilla muuten ole painoarvoa ilman fiksuja kansanedustajia.

Aivan varmasti kokoomukseltakin aivan tolkuttomasti tässä rintaruokinnassa ettei tulla leikkaamaan sen kummemmin.

 

[Jan11]

Täytyy sanoa että jos tuosta listasta, joka ilmeisesti kuitenkin saanut ihan kohtalaisesti näkyvyyttä, ei johda mihinkään niin ei kyllä hirveästi luo uskoa nykyiseen demokratiaan. Tarkoitan että jos on avoin lista perattu auki ja kukaan muu ei siihen tartu niin aika paskassa jamassa tämä maa oikeasti on. Tämän maan rintaruokinta kuitenkin rakentuu monista pienistä hyötyjistä ja tuo että niitä perataan auki on vain ja ainoastaan hyvä asia. Folio kiristyy huomattavasti jos näihin ei mikään valtamedia tule isommin tarttumaan tai se jää juurikin kuten sanot, merkityksettömän puolueen merkityksettömäksi merkkijonoksi.
Veronmaksajien rahaa säästetty
9 036 967 001 €

Veikkaan että tuosta summasta kyllä varmasti löytyy asioita joita nykyisiltä valtapuolueilta voisi isomminkin hiillostaa että mikä homma. Kannatatko ja miksi. Tuskin tulee tapahtumaan. Kuka nyt ruokkivaa kättä purisi?


Aivan varmasti kokoomukseltakin aivan tolkuttomasti tässä rintaruokinnassa ettei tulla leikkaamaan sen kummemmin.

Sehän pitäisi edes se yksi edustaja saada, että voisi eduskunnassa esitellä näitä vaihtoehtobudjettina.

Mutta oikeasti meidän edustuksellisen demokratian ydintä on nimenomaan se, että ne jotka on demokraattisesti valittu eduskuntaan on niitä, jotka sitten asioista päättää tai on päättämättä. Painoarvo taas kasvaa sitten edustajien määrän ja heidän tekemän valiokunta- ja muun eduskuntatyön laadun myötä.

 

[Jan11]

Nyt ovat käyneet 96 % budjetista läpi ja 9 miljardia on löytynyt leikattavaa. Tämän tarkempaa tietoa en nopsaa löytänyt


Pienpuolueet saattavat olla toisinaan hyviä keskustelunherättäjiä ja tässä tapauksessa kokoomuksen voittaessa vaalit saattavat hyödyntää tuota liberaalien esitystä leikkauskohteiden etsinnässä. Mutta muutoin olen samoilla linjoilla eikä noilla muuten ole painoarvoa ilman fiksuja kansanedustajia.

Nuorsuomalaiset oli aikanaan oikeasti taitavia saamaan medianäkyvyyttä ja herättämään keskustelua. Mutta hyvin vähän saivat konkreettista aikaiseksi. Hehän oli oman aikansa liberaalipuolue.

Sitten myöhemmin osan siirryttyä Kokoomukseen, osan lobbareiksi, osan asiantuntijaduuneihin se sama porukka on tosiaan mun silmiin saanut aikaiseksi paljon enemmän.Yhteiskunnalliselle vaikuttamiselle kun on muitakin epäsuoria kanavia kuin se suora tapa eli politiikka.

 

[Jumputin]

Ylen leikkaukset on asia erikseen, mutta käytännön tasolla ne ovat veroalea niille, jotka maksavat yle-veroa. Valtion budjettiin niillä ei ole vaikutusta.

 

[mitsumies]

Sehän pitäisi edes se yksi edustaja saada, että voisi eduskunnassa esitellä näitä vaihtoehtobudjettina.

Mutta oikeasti meidän edustuksellisen demokratian ydintä on nimenomaan se, että ne jotka on demokraattisesti valittu eduskuntaan on niitä, jotka sitten asioista päättää tai on päättämättä. Painoarvo taas kasvaa sitten edustajien määrän ja heidän tekemän valiokunta- ja muun eduskuntatyön laadun myötä.

Niin siis pointti oli että voisi hyvin omia muiden työn hedelmät itselleen, helppoa kerätä rusinat pullasta. En ymmärrä tuota että kaikki pitäisi jotenkin itse aina joka kerta keksiä. Jos on olemassa konkretiaa niin sen voi hyvin itselle napata omakseen häpeilemättä.

Mutta niin, tämä tietysti siinä todellisuudessa jos halua oikeasti olisi laajemmin käydä läpi kokonaisuutta ja leikata löysiä pois. Niin mustavalkoinen maailma ei tietysti ole vaan ne verorahoista varastetut, omien eturyhmien edut tulee tottakai kohdentaa oikein. Leikkaamalla ei kavereita saa.

 

[evakko]

Eli sinulla ei ole tarkkaa tietoa.
Asia ei ole noin yksinkertainen ja ei selviä Ylen dokumenteista kuten tästä keskustelusta ilmenee:

Tutustuitko @JCSH linkkaamaan sivuun? Lainaamasi twiitti esittää vain yhden kuvaajan, vaikka sivulla(*) olisi tarkempi erittely. Esimerkiksi Teknologiakulut 49,1 M€ jakautuu neljään osaan joista Teknologiakonsultointi haukkaa 22,5 M€. Lieneekö edes mahdollista sopimusteknisesti avata tarkemmin mille konsultille on maksettu minkin verran. Kuten tilanne voi olla myös mm. urheilun ja ulkomaisten sarjojen osalta.

Jos Ylen kuluja lähdetään perkaamaan niin lähes 3000 työntekijää on paljon, olisiko siellä säästömahdollisuuksia. Tai entä musiikin esityskorvaukset lähes 23 M€, onko esim. YleX:n olemassaolo perusteltua kun kaupallinen puoli soittaa samaa musiikkia?

*) en huomannut juuri tuota kuvaajaa sivulta, ehkä Liskiäkään ei ole kiinnostanut perehtyä sivuun vaan ottanut kuvansa toisesta Ylen lähteestä.

Juu, mutta silti vähättelet miljoonasäästöjä. Minun mielestäni jopa ½ miljoonan säästö on iso.

Kuinka kohdistaisit puolen miljoonan euron säästön parille miljoonalle Yle-veroa maksaneille?

Kirjoitin jo aiemmin, mutta mielestäni leikkauksilla ei pienennetä Yle-veron määrää mutta voidaan viivästyttää korotusta. Sekin on hyvä asia. Mutta yksittäisen palvelun osan nostaminen suureksi ongelmaksi ei vie asiaa eteenpäin. Ylen e-urheilun katsojat tuskin olisivat huomanneet jos salibandyn MM-otteluita ei olisi ollut Ylellä. Tai Elämäni Biisin katsojia ei varmaan haittaisi jos YleX suljettaisiin. Kuka voi päättää mikä on tärkeämpää kuin toinen niin kauan kuin kaikkien on osallistuttava kuluihin.

 

[Köntsä-Ana]

Kaikki on suhteellista. Valtion budjetti on n. 65 miljardia euroa.
Eli puolen miljoonan vuositason säästö on suhteessa suunnilleen sama osuus kuin 50 tuhatta euroa vuodessa tienaava säästäisi vuodessa pienen huoltoasemakahvikupin verran.

Leikkauksia kyllä joudutaan tekemään. Eikä valtiontaloutta hoideta kuin kotitaloutta. Konkretisointi kuitenkin kertoo aina jotain mittaluokasta. Tässä tapauksessa valitettavasti.

Tämä on kyllä hassu ajattelumaailma. Tottakai summa ei ole kokonaisuuteen nähden iso, mutta uskoisin että tällaista ”höttöä” löytyisi monesta eri kohteesta. Sitten se summa voisi olla merkittävä.

 

[Köntsä-Ana]

Lisäksi en ymmärrä miksi Ylen pitää olla pyhä. Mielestäni Yle on tärkeä ja pääosin lähetykset ovat siellä todella tärkeitä. Mutta varmasti sielläkin ylimääräistä löytyy jota voisi jättää pois.

 

[Jan11]

Lisäksi en ymmärrä miksi Ylen pitää olla pyhä. Mielestäni Yle on tärkeä ja pääosin lähetykset ovat siellä todella tärkeitä. Mutta varmasti sielläkin ylimääräistä löytyy jota voisi jättää pois.

Itse ajattelisin toisin päin. Valtiollisen ja puolueettoman Ylen resurssia ja roolia pitäisi entisestään kasvattaa erityisesti tällaisina aikoina, kun erilaiset vasta-, vale- ja propagandamediat sekä uutisten (ja huhujen, trollien ja hämmentäjien ”uutisten”) seuranta somealustoilta yleistyy.
Tämä pätee myös muihin euroopan maihin, eli EBU:n, ei vain Suomen Yleisradioon.

 

[ATE]

Kyllä siellä leikattavaa on yllin kyllin. YLE kioski vaikka nyt esimerkiksi. Se on lähinnä punavihreää propagandaa.

puolueettoman Ylen

 

[Köntsä-Ana]

Itse ajattelisin toisin päin. Valtiollisen ja puolueettoman Ylen resurssia ja roolia pitäisi entisestään kasvattaa erityisesti tällaisina aikoina, kun erilaiset vasta-, vale- ja propagandamediat sekä uutisten (ja huhujen, trollien ja hämmentäjien ”uutisten”) seuranta somealustoilta yleistyy.
Tämä pätee myös muihin euroopan maihin, eli EBU:n, ei vain Suomen Yleisradioon.

Voisi tämäkin olla mahdollista, mutta tätä ennen Ylen tarkat luvut olisi tärkeää käydä julkisuudessa läpi.

Esimerkiksi itse kuuntelen silloin tällöin lähiradiota ja siellä on välillä vähän hassuja juttuja. Kerran oli kaupungin keskustassa ruuhka johtuen kolarista ja toimittaja oli paikan päällä seuraamassa tilannetta. Ihan kiva kun porukka työllistyy mutta en tiedä tarviiko tällaista veronmaksajien maksaa. Näitä lähiradioitakin näyttäisi olevan useampia.

 

[The Grenadier]

Itse ajattelisin toisin päin. Valtiollisen ja puolueettoman Ylen resurssia ja roolia pitäisi entisestään kasvattaa erityisesti tällaisina aikoina, kun erilaiset vasta-, vale- ja propagandamediat sekä uutisten (ja huhujen, trollien ja hämmentäjien ”uutisten”) seuranta somealustoilta yleistyy.
Tämä pätee myös muihin euroopan maihin, eli EBU:n, ei vain Suomen Yleisradioon.

No ensin pitäisi perustaa se puolueeton ja edes neutraaliuuteen pyrkivä YLE.

 

[Jan11]

No ensin pitäisi perustaa se puolueeton ja edes neutraaliuuteen pyrkivä YLE.

Uutisoinnin toki on hyvä olla neutraalia, mutta kaikessa muussa kuin uutissisällöissä se tavoiteltu ja lopulta myös paljon läpinäkyvämpi tapahan on, että toimittajilla ja kolumnisteilla on journalistinen vapaus tehdä juttuja omista näkökulmistaan. Kuten vaikkapa juuri Jari Ernroothin kolumnit tai esim. Brysselin kone on pääosin hyvin eri näkökulmasta kuin esimerkiksi juuri Kioskin jutut.

PM Sipilän ja Atte Jääskeläisen suhde toki muutama vuosi sitten oli ongelmallinen, mutta siitä kyllä seurasikin kokolailla paljon kohua ja jälkipyykkiä sekä lopulta Jääskeläisen ero ja Suomen pudotus lehdistönvapausindeksissä. Mutta tokihan siinäkin kyse on aaltoliikkeestä ja oppimisesta, enkä näkisi, että kumpikaan, poliitikot tai Ylen päätoimittajat ihan hetkeen taas ajautuisivat samalla tavalla kompromoivaan tilanteeseen.

 

[pomk]

No ensin pitäisi perustaa se puolueeton ja edes neutraaliuuteen pyrkivä YLE.

Kenties magneettimedian TJ tuon onnistuisi tekemään? /s

 

[91danger91]

Itse ajattelisin toisin päin. Valtiollisen ja puolueettoman Ylen resurssia ja roolia pitäisi entisestään kasvattaa erityisesti tällaisina aikoina, kun erilaiset vasta-, vale- ja propagandamediat sekä uutisten (ja huhujen, trollien ja hämmentäjien ”uutisten”) seuranta somealustoilta yleistyy.
Tämä pätee myös muihin euroopan maihin, eli EBU:n, ei vain Suomen Yleisradioon.

Blah, mihin edelleen tarvitsee viihdetuotantoa sota-aikana kun vaihtoehtoista tuotantoa löytyy mm. Youtubesta ja Tiktokista aivan tarpeksi?

En minäkään olisi leikkaamassa YLE:n uutistoimituksesta. Sen sijaan kaiken maailman jeesusteluohjelmat (kirkkojen hartausohjelmat), viihdeohjelmat ja urheiluohjelmat voitaisiin vähentää merkittävästi. Ylen pitäisi tuottaa vain sellaista tuotantoa jota yksityinen ei tuota ja jolla voidaan osoittaa mitattavaa hyvinvoinnin kasvua tai vaihtoehtoisesti kansalaisten hyvinvoinnin laskua jos sitä ei tuoteta.

Mites jos tehtäisiin niin että tehdään veronmaksusta vapaaehtoista? Voitaisiin käyttää YLEä pilottihankkeena. 1 tier olisi ilmainen joka sisältää lähinnä vain uutiset, YLE tv-kanavan 1 ja kasvatuksellisen toiminnan. Tier 2 tulisi urheilu ja viihdetuotanto saataville (Yle 2) ja se olisi 100€ / vuosi. Tier 3 olisi kaikki Ylen palvelut ja jäsenyys olisi 200€ vuosi.

TV-toiminnassa siis kaikki Ylen kanavat paitsi YLE 1 siirrettäisiin maksulliselle puolelle. Jos on verot maksettu niin saisi postissa kotiin maksukortit ja YLE-areenan tunnukset. Radiokanavat joilla on vähän kuulijoita niin voidaan lakkauttaa tai operoida paikallisesti (esim Yle Vega rannikolla)

Tämä voisi olla hyvä välimalli matkalla Ylen tehtävien ja toiminnan supistamista takaisin sen ydintehtävään: TV-, radio- ja verkkouutisiin kuten oli 100 vuotta sitten Yleisradion tehtävänä. Yle on saanut läskiä ympärillensä viimeisen 100 vuoden aikana aivan liikaa sosialismin suosion myötä ja nyt pitää aloittaa laihdutuskuuri.

 

[Jan11]

Mites jos tehtäisiin niin että tehdään veronmaksusta vapaaehtoista?

Veronkannon ydinidea on, että se on nimenomaisesti pakollista eikä vapaaehtoista, ja yhteiskunnan ns. väkivaltakoneisto varmistaa tehokkaasti, että siitä ei pääse laistamaan.

 

[pomk]

TV-toiminnassa siis kaikki Ylen kanavat paitsi YLE 1 siirrettäisiin maksulliselle puolelle. Jos on verot maksettu niin saisi postissa kotiin maksukortit ja YLE-areenan tunnukset. Radiokanavat joilla on vähän kuulijoita niin voidaan lakkauttaa tai operoida paikallisesti (esim Yle Vega rannikolla)

Perustilaus voisi kattaa pelkän radion uutiskanavan. Kaikki TV lähetyksiin liittyvät paskat maksettakoon TV lähetyksiä käyttävillä. Iptv on paljon edullisempi tapa tuottaa pieni määrä sisältöä.

 

[91danger91]

Veronkannon ydinidea on, että se on nimenomaisesti pakollista eikä vapaaehtoista, ja yhteiskunnan ns. väkivaltakoneisto varmistaa tehokkaasti, että siitä ei pääse laistamaan.

Mutta jos meillä on ylimääräinen vero YLEä varten niin se voidaan myös aina lakkauttaa ja siirtää YLE:n toiminta sen perustoimintaan eli kansan valistamiseen kuten vuonna 1926. Tiputetaan YLE:n budjetti 100 miljoonaan, kyllä sillä pyörittää kevyesti laadukasta uutistoimistoa.

 

[Jan11]

Mutta jos meillä on ylimääräinen vero YLEä varten niin se voidaan myös aina lakkauttaa ja siirtää YLE:n toiminta sen perustoimintaan eli kansan valistamiseen kuten vuonna 1926. Tiputetaan YLE:n budjetti 100 miljoonaan, kyllä sillä pyörittää kevyesti laadukasta uutistoimistoa.

Kenties. Mutta omasta mielestäni Ylen tehtävä tosiaan on paljon laajempi kuin uutistoimisto. Meillähän on jo maailmalta tutkimusnäyttöä siitä, että alueilla joissa merkittävimmät tiedon lähteet on valuneet sosiaaliseen mediaan ja uusmediaan, pystytään muokkaamaan laajasti ja tehokkaasti mielipiteitä ja jopa manipuloimaan äänestyskäyttäytymistä.

Edelleen näen, että näinä aikoina Ylen roolia tulisi entisestään laajentaa. Ja esim. jotkut jo aiemmin lakkautetut jutut, kuten vaikkapa Koulu-tv ja Kotimaan katsaus palauttaa tuotantoon. Ylen voisi silloin olla nykyistä paremmin sekä rokote että antibiootti kaikenlaiselle vale- ja propagandasisällölle sekä foliohattuilulle, jota erityisesti uusmediat ja some on nykyään pullollaan.

 

[Kan Dee Dokata]

Kenties. Mutta omasta mielestäni Ylen tehtävä tosiaan on paljon laajempi kuin uutistoimisto. Meillähän on jo maailmalta tutkimusnäyttöä siitä, että alueilla joissa merkittävimmät tiedon lähteet on valuneet sosiaaliseen mediaan ja uusmediaan, pystytään muokkaamaan laajasti ja tehokkaasti mielipiteitä ja jopa manipuloimaan äänestyskäyttäytymistä.

Edelleen näen, että näinä aikoina Ylen roolia tulisi entisestään laajentaa. Ja esim. jotkut jo aiemmin lakkautetut jutut, kuten vaikkapa Koulu-tv ja Kotimaan katsaus palauttaa tuotantoon. Ylen voisi silloin olla nykyistä paremmin sekä rokote että antibiootti kaikenlaiselle vale- ja propagandasisällölle sekä foliohattuilulle, jota erityisesti uusmediat ja some on nykyään pullollaan.

Mutta kun se uutis- ja asiaohjelmatuotanto on vain pieni osa koko ylen kulukoneistossa. Mikään tuosta, mitä niin kovasti pelkäät, ei vähenisi tai poistuisi, jos hömppäpaskan tuotanto ja esittäminen jätettäisiin yleltä pois vaikkapa puolittamalla koko lafkan rahoitus.

YLE ei muuten myöskään ole mikään objektiivinen tietolähde, ellet ole sattunut huomaamaan. Se on harmillisen pitkälti myös propagandatorvi tietynlaiselle maailmankuvalle. Tältäkin osin siellä olisi kirveelle töitä ja korjaamista.

 

[vermont]

Ääni pelkälle uutistoimisto-YLElle täältä. Jan11 kuvasi miten nykyään käytetään medioita, luetaan ja käytetään sitä lähdettä mikä ketäkin kiinnostaa. Vaikka YLE laajentaisi toimintaansa ei se lisäisi sen kiinnostavuutta niiden piirissä, jotka lukevat ja käyttävät muita lähteitä kuin YLEn tarjoamat portaalit.

 

[91danger91]

Kenties. Mutta omasta mielestäni Ylen tehtävä tosiaan on paljon laajempi kuin uutistoimisto. Meillähän on jo maailmalta tutkimusnäyttöä siitä, että alueilla joissa merkittävimmät tiedon lähteet on valuneet sosiaaliseen mediaan ja uusmediaan, pystytään muokkaamaan laajasti ja tehokkaasti mielipiteitä ja jopa manipuloimaan äänestyskäyttäytymistä.

Edelleen näen, että näinä aikoina Ylen roolia tulisi entisestään laajentaa. Ja esim. jotkut jo aiemmin lakkautetut jutut, kuten vaikkapa Koulu-tv ja Kotimaan katsaus palauttaa tuotantoon. Ylen voisi silloin olla nykyistä paremmin sekä rokote että antibiootti kaikenlaiselle vale- ja propagandasisällölle sekä foliohattuilulle, jota erityisesti uusmediat ja some on nykyään pullollaan.

Joo edelleen on selkä asia miksi uutistoimintoa ja kansanvalistusta tarvitaan (Jesse-touhu ei kyllä edelleenkään siihen kuulu, saatana). Mutta mihin tarvitaan viihde- ja urheilutoimintaa? "Semi-neutraalille" valtion pyörittämälle uutistoimistolle voidaan nähdä selkeitä ulkoishyötyjä kansan sivistäjänä ja tiedottajana. Sen sijaan ei ole tietääkseni mitattu, miten tämä humppaohjelman toiminta hyödyttää kansalaisia. En tunne yhtäkään kaveria, joka katsoisi Ylen urheilu tai viihdeohjelmistoa. Kirsikkana kakun päällä YLE on haluton edes avaamaan seikkaperäisesti mihin ohjelmiin se käyttää rahaa, tai miten kustannukset jakaantuvat TV-, netti- ja radiotoiminnan välillä.

Nyt kun vihdoin on toivottavasti ensi vuonna alkamassa leikkauskarkelot niin minusta näyttää siltä että julkiset toimijat menevät siilipuolustukseen ja pyrkivät pimittämään tietoa mahdollisimman pitkälle. Miksi muuten YLE salaisi sen toiminnan kustannuksia?

 

[evakko]

En minäkään olisi leikkaamassa YLE:n uutistoimituksesta. Sen sijaan kaiken maailman jeesusteluohjelmat (kirkkojen hartausohjelmat), viihdeohjelmat ja urheiluohjelmat voitaisiin vähentää merkittävästi. Ylen pitäisi tuottaa vain sellaista tuotantoa jota yksityinen ei tuota ja jolla voidaan osoittaa mitattavaa hyvinvoinnin kasvua tai vaihtoehtoisesti kansalaisten hyvinvoinnin laskua jos sitä ei tuoteta.

...

Tämä voisi olla hyvä välimalli matkalla Ylen tehtävien ja toiminnan supistamista takaisin sen ydintehtävään: TV-, radio- ja verkkouutisiin kuten oli 100 vuotta sitten Yleisradion tehtävänä. Yle on saanut läskiä ympärillensä viimeisen 100 vuoden aikana aivan liikaa sosialismin suosion myötä ja nyt pitää aloittaa laihdutuskuuri.

Eikö ajattelusi ole ristiriitaista? Ylen pitäisi tuottaa sellaista jota ei tuoteta kaupallisesti/yksityisesti mutta silti pitäisi säilyttää uutiset mutta luopua jumalanpalveluksista. Oletan että jumalanpalveluksia tv:stä tai radiosta seuraavien ihmisten hyvinvoinnille niiden saatavuus on tärkeää. Haluaisitko asettaa rajan paljonko veronsa maksavia täytyy olla että heidän ohjelmatoiveensa huomioidaan?

Jumalanpalveluksia esitetään kai max kerran viikossa ja pari lisää jouluna, pääsiäisenä ja kenties jonain muuna pyhänä. Kuvaus sujunee muutamalla kiinteällä kameralla, seurakunnat saattavat osallistua talkoohengessä valmisteluun ja purkuun, joten henkilökuntaa tarvittaneen vain muutama. Henkilökunta ja kalusto saattaa olla paikallista joka tuottaa myös alueuutisia. Ylen tv-kanavilla pyörii lähetykset 24/7 joten jos nuo jäävät pois niin siitä ei tulisi säästöä lähetyskuluissa. Lähetysajat ovat pääsääntöisesti sunnuntaisin aamupäivällä jolloin eivät syrjäytä ns. tärkeämpää ohjelmistoa. Sen sijaan tuohon aikaa pyörisi jokin muu vähän suosittu turhake, uusinta tai uutisikkuna vai mikä se yölähetys onkaan. Tuomio: populistinen ehdotus, säästö pieni, lisäisi epätasa-arvoa.

Sata vuotta sitten ei muuten ollut tv- tai verkkouutisia. Joten joko mennään alkuperäisellä toimintamallilla tai hyväksytään että Ylenkin toiminta kehittyy ja muuttuu.

 

[Jan11]

Ääni pelkälle uutistoimisto-YLElle täältä. Jan11 kuvasi miten nykyään käytetään medioita, luetaan ja käytetään sitä lähdettä mikä ketäkin kiinnostaa. Vaikka YLE laajentaisi toimintaansa ei se lisäisi sen kiinnostavuutta niiden piirissä, jotka lukevat ja käyttävät muita lähteitä kuin YLEn tarjoamat portaalit.

Tästäkin olen siinä mielessä eri mieltä, että mitä enemmän YLE tarjoaa kaikkea sellaista, mistä ihmiset kiinnostuvat, kuka mistäkin kulmasta, sitä paremmat mahdollisuudet sillä on tarjota heille nähtäväkseen myös sitä uutis- ja asiasisltöä.
Tämähän oli taustalla sillä kaupallisen median tekemällä EU-kantelulla. Heidän näkökulmastaanhan Yle on siinä jo liiankin hyvä, joten erityisesti verkkotoimintaa pyritään rajoittamaan.

 

[vermont]

Nuo jumalanpalvelukset kirkon järjestettäväksi ja maksettavaksi, eli kirkollisveron taakse. Ne ketkä käyttää, maksaa.

 

[Kan Dee Dokata]

Nuo jumalanpalvelukset kirkon järjestettäväksi ja maksettavaksi, eli kirkollisveron taakse. Ne ketkä käyttää, maksaa.

Näin. Mikäänhän ei estäisi kirkkoa lähettämästä näitä omalla kanavallaan tai ostamasta ilmatilaa muilta kanavilta.

 

[91danger91]

Eikö ajattelusi ole ristiriitaista? Ylen pitäisi tuottaa sellaista jota ei tuoteta kaupallisesti/yksityisesti mutta silti pitäisi säilyttää uutiset mutta luopua jumalanpalveluksista. Oletan että jumalanpalveluksia tv:stä tai radiosta seuraavien ihmisten hyvinvoinnille niiden saatavuus on tärkeää. Haluaisitko asettaa rajan paljonko veronsa maksavia täytyy olla että heidän ohjelmatoiveensa huomioidaan?

Jumalanpalveluksia esitetään kai max kerran viikossa ja pari lisää jouluna, pääsiäisenä ja kenties jonain muuna pyhänä. Kuvaus sujunee muutamalla kiinteällä kameralla, seurakunnat saattavat osallistua talkoohengessä valmisteluun ja purkuun, joten henkilökuntaa tarvittaneen vain muutama. Henkilökunta ja kalusto saattaa olla paikallista joka tuottaa myös alueuutisia. Ylen tv-kanavilla pyörii lähetykset 24/7 joten jos nuo jäävät pois niin siitä ei tulisi säästöä lähetyskuluissa. Lähetysajat ovat pääsääntöisesti sunnuntaisin aamupäivällä jolloin eivät syrjäytä ns. tärkeämpää ohjelmistoa. Sen sijaan tuohon aikaa pyörisi jokin muu vähän suosittu turhake, uusinta tai uutisikkuna vai mikä se yölähetys onkaan. Tuomio: populistinen ehdotus, säästö pieni, lisäisi epätasa-arvoa.

Sata vuotta sitten ei muuten ollut tv- tai verkkouutisia. Joten joko mennään alkuperäisellä toimintamallilla tai hyväksytään että Ylenkin toiminta kehittyy ja muuttuu.

Ei ole ristiriitaa, kyllä jotain suomalaista dokumenttituotantoa voidaan tukea, vaikka se ei olisi kaupallisesti kannattavaa jos sillä on kansaa sivistävä vaikutus. Tässä yksi esimerkki:

K1, J1: Jäätynyt helvetti | Vaietut arktiset sodat

1/6. Ensimmäisen maailmansodan jäljiltä Eurooppa on hajalla. Saksan ja Neuvostoliiton, Hitlerin ja Stalinin liittoutuminen käynnistää toisen maailmansodan. Samalla alkaa myös arktinen sota, jonka ensimmäisenä näyttämönä toimii Suomi. Vaietut arktiset sodat -sarjan ensimmäinen jakso pureutuu...

areena.yle.fi

Sen sijaan joku aikuiset on ollut niin suosittu sarja että varmasti olisi sille ollut kysyntää myös vaikka maikkarilla tai nelosella. Sen kansaa sivistävä vaikutus on sen sijaan vähintäänkin kyseenalaista.

 

[vermont]

Tästäkin olen siinä mielessä eri mieltä, että mitä enemmän YLE tarjoaa kaikkea sellaista, mistä ihmiset kiinnostuvat, kuka mistäkin kulmasta, sitä paremmat mahdollisuudet sillä on tarjota heille nähtäväkseen myös sitä uutis- ja asiasisltöä.
Tämähän oli taustalla sillä kaupallisen median tekemällä EU-kantelulla. Heidän näkökulmastaanhan Yle on siinä jo liiankin hyvä, joten erityisesti verkkotoimintaa pyritään rajoittamaan.

Nyt liipataan jo sellaista suuntaa kuin "25% aloituspaikoista yliopistoissa huonosti työllistäville aloille, mutta tärkeitä sivistys- ja kulttuurimielessä, niin pidetään niiden osuudet yllä vaikka väkisin".

 

[Jan11]

Nyt liipataan jo sellaista suuntaa kuin "25% aloituspaikoista yliopistoissa huonosti työllistäville aloille, mutta tärkeitä sivistys- ja kulttuurimielessä, niin pidetään niiden osuudet yllä vaikka väkisin".

No, olen kyllä myös sitäkin mieltä. Yliopiston tehtävä on sivistys ja tutkimus ja yhteiskunnallinen vuorovaikutus, ei ammattikoulutus. Itsellänikin kaksi tutkintoa alla ja emba menossa työn ohella.

 

[Kan Dee Dokata]

No, olen kyllä myös sitäkin mieltä. Yliopiston tehtävä on sivistys ja tutkimus ja yhteiskunnallinen vuorovaikutus, ei ammattikoulutus. Itsellänikin kaksi tutkintoa alla ja emba menossa työn ohella.

Tämän mahdollistaminen on maksuttoman koulutuksen ongelma, ei hyöty. On aivan järjetöntä resurssien tuhlaamista pitää kiintiöitä sellaiseen koulutukseen, joka ei johda opiskelijaansa tienaamaan elantoaan kyseiselle polulle.

 

[evakko]

Ne ketkä käyttää, maksaa.

Noin voi sanoa kaikesta Ylen tuotannosta.

Esim. Ylen radiokanavien päivätavoittavuus: Radio Suomi 31 %, Radio 1 8 %, YleX 4 %, loput vähemmän. Mihin vedetään leikkausraja, 5 %, 10 % vai 20 %?

Olympialaisten tv-oikeudet on jo kaupallisella toimijalla, Yle olisi voinut säästää miljoonia ja jättää ostamatta osuus. Tai jos Yle ei olisi ostanut jalkapallon MM-kisoja ja myynyt edelleen osaa, joko Mtv tai joku muu olisi ostanut ne kokonaan tai sitten täällä ei niitä katsoittaisi, mitäs niistä kun Suomi ei kuitenkaan koskaan pääse mukaan.

Ts. Ylellä ei ole mitään ohjelmaa tai verkkosivua jota suomalaisten enemmistö käyttäisi säännöllisesti. Edes Ylen pääuutislähetys ei tavoita kuin viidenneksen kansasta parhaimmillaan. Voisiko todeta että maksakoon ne ketkä käyttää?

 

[vermont]

No, olen kyllä myös sitäkin mieltä. Yliopiston tehtävä on sivistys ja tutkimus ja yhteiskunnallinen vuorovaikutus, ei ammattikoulutus. Itsellänikin kaksi tutkintoa alla ja emba menossa työn ohella.

Noinkin kykenevien ja pystyvien kansalaisten ei toki olisi ongelma eikä mikään suorittaa lisäkoulutusta omaankin piikkiin. Ongelma on tosiaan jos tarjotaan "herkässä iässä" oleville näitä yleissivistäviä tutkintolinjoja liian monen aloituspaikan voimin ja sitten koulutetaan vielä toista tutkintoa myöhemmin perään kun ensimmäinen ei työllistänytkään. Ehkä tässäkin asiassa voitaisiin soveltaa yhteiskunnallisessa mielessä Maslown tarvehierarkiaa ja sijoittaa tällaiset verovaroin kustannetut asiat sinne korkeimmalle pykälälle. Perusasiat kuntoon ja jos jää viivan alle niin lähdetään tekemään korkeakulttuuria jne. valtion toimesta. Tulee ihan mieleen 2000-luvun taitteen Civilization pelit.

 

[Jan11]

Tämän mahdollistaminen on maksuttoman koulutuksen ongelma, ei hyöty. On aivan järjetöntä resurssien tuhlaamista pitää kiintiöitä sellaiseen koulutukseen, joka ei johda opiskelijaansa tienaamaan elantoaan kyseiselle polulle.

Sitä varten on ammatillinen koulutus ja ammattikorkeakoulutus. Niiden tehtävä on kouluttaa suoraan ammatteihin.
(toki omalla kohdalla yliopistopuolellakin se emba sitten kyllä on jo työnantajan maksama eikä enää ilmainen)

 

[Kan Dee Dokata]

Sitä varten on ammatillinen koulutus ja ammattikorkeakoulutus. Niiden tehtävä on kouluttaa suoraan ammatteihin.
(toki omalla kohdalla yliopistopuolellakin se emba sitten kyllä on jo työnantajan maksama eikä enää ilmainen)

Yliopistojen tehtävä on periaatteessa tuottaa perustutkimusta ja viedä tiedettä eteenpäin. Kullekin eri tieteen alalle on vain tietty määrä tutkimusresursseja, joihin toivon mukaan otetaan alallaan lähinnä riittävän hyvät. Yhteiskunta ei hyödy mitään siitä, että yliopisto ylituottaa tutkintoja aloille, joilla niistä ei ole tarvetta. Ja taas se, että joku opiskelee tutkintoja huvikseen, koska voivat, lähinnä edelleenkin osoittaa järjestelmän ongelmia. Se on ehkä kivaa tälle henkilölle, mutta lähinnä syö verorahoja turhaan, koska siitä ei synny konkretiaa, vaan ainoastaan kyky elvistellä omalla erinomaisuudellaan, kun viides tutkinto on työn alla.

Se on sitten tosiaan eri asia, jos esimerkiksi työnantaja maksaa oman tarpeensa takia tämän, eikä siinä ole kenelläkään mitään ongelmaa.

 

[91danger91]

Noin voi sanoa kaikesta Ylen tuotannosta.

Esim. Ylen radiokanavien päivätavoittavuus: Radio Suomi 31 %, Radio 1 8 %, YleX 4 %, loput vähemmän. Mihin vedetään leikkausraja, 5 %, 10 % vai 20 %?

Olympialaisten tv-oikeudet on jo kaupallisella toimijalla, Yle olisi voinut säästää miljoonia ja jättää ostamatta osuus. Tai jos Yle ei olisi ostanut jalkapallon MM-kisoja ja myynyt edelleen osaa, joko Mtv tai joku muu olisi ostanut ne kokonaan tai sitten täällä ei niitä katsoittaisi, mitäs niistä kun Suomi ei kuitenkaan koskaan pääse mukaan.

Ts. Ylellä ei ole mitään ohjelmaa tai verkkosivua jota suomalaisten enemmistö käyttäisi säännöllisesti. Edes Ylen pääuutislähetys ei tavoita kuin viidenneksen kansasta parhaimmillaan. Voisiko todeta että maksakoon ne ketkä käyttää?

5% on hyvä

Yleisradio – Wikipedia

fi.wikipedia.org

Hehei, täällähän on jotain dataa. Leikkuriin voisi laittaa kaikki joilla on vähemmän kuin 5% katselijoita tai kuuntelijoita. Alueellisesti voi toki Sami radiota pyörittää Lapissa ja Yle X3M & Vega rannikolla niin on sitten vähemmistöt huomioitu.

• Yle Teema
• YleX
• Yle X3M (muu kuin rannikko)
• Yle Vega (muu kuin rannikko)
• Yle Sámi Radio (muu kuin Lappi)
• Yle Mondo
• Yle Puhe
• Yle Klassinen

Kanavan nro.	Logo	Nimi	Slogan	Perustettu	Ohjelmasisältö	Katsojaosuus (2021)[33]
1​		Yle TV1	–	1.1.1958	Uutiset, asia- ja ajankohtaisohjelmat, draamasarjat	27,0 %​
2​		Yle TV2	Yllätä itsesi	7.3.1965	Viihdeohjelmat, urheilu, lasten ja nuorten ohjelmat	13,3 %​
5​		Yle Teema & Fem	–	24.4.2017	Ruotsinkielinen ja pohjoismainen ohjelmasisältö / Kulttuuriohjelmat	3,1 %​

ULA- verkko[34]	Logo	Nimi	Slogan	Perustettu	Ohjelmasisältö	Kuuntelijaosuus (marras–tammikuu 2019–2020)[35]
I​		Yle Radio 1	Yksi on hyvää seuraa	1.6.1990 1926 (Yleisohjelma)	Uutiset, historia- ja tiedesarjat, kulttuuri, uskonto, radiodraama, klassinen musiikki, jazz, kansanmusiikki	9 %​
II​		YleX	Kuuluu sulle	13.1.2003 1963 (Rinnakkaisohjelma)	Uusi musiikki, populaarikulttuuri	3 %​
III​		Yle Radio Suomi	Aina suorana, aina läsnä	1.6.1990	Uutiset, iskelmämusiikki, maakunnalliset radiot	32 %​
IV​		Yle X3M	Kanalen som vågar	1.10.1997	Ruotsinkieliset nuorten ohjelmat, uusi musiikki, populaarikulttuuri	<1 %​
V​		Yle Vega	–	1.10.1997 1963 (Ruotsinkielinen verkko)	Ruotsinkieliset asiaohjelmat, maakunnalliset radiot, ruotsinkielinen musiikki	3 %​
VI​		Yle Sámi Radio	–	marraskuu 1991	Saamenkielinen ohjelmasisältö	–​
VII​		Yle Mondo	–	1978	Sisältöä eurooppalaisilla kielillä	–​
VIII​		Yle Puhe	Maailma paranee puhumalla	6.4.2006	Uutiset, ajankohtaisohjelmat, puheohjelmat, urheilu	2 %​
–​		Yle Klassinen	–	30.4.1999	Klassista musiikkia vuorokauden ympäri (Digitaalinen kanava)	–​

 

[The Grenadier]

Kenties magneettimedian TJ tuon onnistuisi tekemään? /s

Haha, joo, ehkä turha jatkaa jos kyseinen on käsityksesi neutraalista.

 

[vienna]

Yhteiskunta ei hyödy mitään siitä, että yliopisto ylituottaa tutkintoja aloille, joilla niistä ei ole tarvetta. Ja taas se, että joku opiskelee tutkintoja huvikseen, koska voivat, lähinnä edelleenkin osoittaa järjestelmän ongelmia. Se on ehkä kivaa tälle henkilölle, mutta lähinnä verorahoja turhaan, koska siitä ei synny konkretiaa, vaan ainoastaan kyky elvistellä omalla erinomaisuudellaan, kun viides tutkinto on työn alla.

Mielestäni tämä ilmiö on varsin marginaalinen, sillä valtaosa kyllä lopulta valitsee palkan kuin opiskelijan silpputuloista muodostuvan talouden. Lisäksi opintotukea on rajoitettu määrä, eli jossain vaiheessa nämä lisätutkintojen tekijät joutuvat tekemään töitä opintoelämänsä rahoittamiseksi elleivät he ole niin varattomia, että voivat opiskella toimeentulotuen ja asumistuen varassa näitä lisätutkintoja.

Koska ilmiö on marginaalinen, se ei todellisuudessa lisää myöskään yliopistojen toimintamenoja, koska kurssit usein voivat kasvaa helposti 40 henkilön koosta vaikka 50 hengen kokoiseksi.

Etkai vain näe tuplatutkintosuunnitelmaani siis talousuhkaksi, kun haluaisin Aallon DI:n jälkeen tehdä myös VTM-tutkinnon?

Tämän mahdollistaminen on maksuttoman koulutuksen ongelma, ei hyöty. On aivan järjetöntä resurssien tuhlaamista pitää kiintiöitä sellaiseen koulutukseen, joka ei johda opiskelijaansa tienaamaan elantoaan kyseiselle polulle.

Etkö siis arvosta arkeologiaa tai television tutkimusta? Vaikka näissä voi olla työllisyys- tai elantohaasteita, ovat molemmat tärkeitä asioita tutkia ja pitää esillä. Entäpä arvostatko feministisiä maisteriohjelmia eli naistutkimusta?

En minäkään olisi leikkaamassa YLE:n uutistoimituksesta. Sen sijaan kaiken maailman jeesusteluohjelmat (kirkkojen hartausohjelmat), viihdeohjelmat ja urheiluohjelmat voitaisiin vähentää merkittävästi. Ylen pitäisi tuottaa vain sellaista tuotantoa jota yksityinen ei tuota ja jolla voidaan osoittaa mitattavaa hyvinvoinnin kasvua tai vaihtoehtoisesti kansalaisten hyvinvoinnin laskua jos sitä ei tuoteta.

Mitattavuuden vaatimus kuulostaa varsin oikeistolaiselta, New Public Management-ajattelulta. Mitattavuuden vaatimus televisio-ohjelmien hyvinvointivaikutuksiin kuulostaa varsin vaikealta. Entä mitä ajattelet siitä näkökulmasta, kuten HY:n television ja mediantutkimuksessa on todettu, että merkittävän julkisen tv-toimijan puute heikentää merkittävästi maksuttomien tv-sisältöjen tarjontaa ja poliittista tasapainoa? Entä eikö olekin hyvä, että on julkispohjainen ja yksityispohjainen tv-kanavasto, jolloin ne tasapainottavat toisiaan tasaisesti? Esimerkiksi ilman Yleä ei olisi juuri mitään tutkivia ajankohtaisohjelmia televisiossa, koska Maikkari lopetti 45 minuuttia ohjelmansa. Ylen kaltainen toimija pystyy tekemään myös uskottavaa Kuningaskuluttaja-ohjelmaa, kun yksityistoimijalla toimintaa voisi tässä ohjelmaformaatissa vaikeuttaa se tosiseikka, että liian kriittinen arviointi voi syödä mainostuloja pois?

Eli julkinen sektori tasapainottaa markkinaparadigmaa ja luo aidon vaihtoehdon esim. Nelosen onnettomalle ohjelmatarjonnalle…

 

[Kan Dee Dokata]

Etkö siis arvosta arkeologiaa tai television tutkimusta? Vaikka näissä voi olla työllisyys- tai elantohaasteita, ovat molemmat tärkeitä asioita tutkia ja pitää esillä. Entäpä arvostatko feministisiä maisteriohjelmia eli naistutkimusta?

Eihän sillä ole arvostuksen kanssa mitään tekemistä, jos vaikkapa näitä arkeologeja koulutetaan sen verran kuin heille on arkeologian alalla tekemistä. Miten se on arkeologian arvostamista tieteenalana, että henkilöllä on taskussaa arkeologin tutkinto, mutta hän työskentelee kaupan kassana tai puhelinmyyjänä, kun ei kaivauksille tai museoihin hänelle ole sijaa?

Mitä tulee feministiseen tutkimukseen, niin en todellakaan voi kannattaa näin arvolatautunutta kulttimaista touhua yliopistotasolla. Se ei ole millään tavalla objektiivinen tutkmusala, vaan perustuu pitkälti hevonpaskaan ja uskonnon omaisiin opinkappaleisiin.

 

[Kan Dee Dokata]

Mielestäni tämä ilmiö on varsin marginaalinen, sillä valtaosa kyllä lopulta valitsee palkan kuin opiskelijan silpputuloista muodostuvan talouden. Lisäksi opintotukea on rajoitettu määrä, eli jossain vaiheessa nämä lisätutkintojen tekijät joutuvat tekemään töitä opintoelämänsä rahoittamiseksi elleivät he ole niin varattomia, että voivat opiskella toimeentulotuen ja asumistuen varassa näitä lisätutkintoja.

Koska ilmiö on marginaalinen, se ei todellisuudessa lisää myöskään yliopistojen toimintamenoja, koska kurssit usein voivat kasvaa helposti 40 henkilön koosta vaikka 50 hengen kokoiseksi.

Etkai vain näe tuplatutkintosuunnitelmaani siis talousuhkaksi, kun haluaisin Aallon DI:n jälkeen tehdä myös VTM-tutkinnon?

Tuon ilmiö on marginaalinen, mutta edellinen keskustelija toi sen esiin, joten kommentoin siihen. Suurempi ongelma on epärealistisen suuret kiintiöt aloille, joilla ei yksinkertaisesti ole niin monelle "ammattilaiselle" tekemistä. Ja VTM-tutkintosi taloudellinen uhka toki riippuu siitä, onko sitä jotakin aitoa hyötyä, vai lähdetkö siihen ihan vain saadaksesi päteä. Mikäli kyse on jälkimmäisestä, niin todellakin protestoin mahdollisuutta käyttää verovarojani egosi pönkittämiseen.

 

[Jan11]

Yliopistojen tehtävä on periaatteessa tuottaa perustutkimusta ja viedä tiedettä eteenpäin. Kullekin eri tieteen alalle on vain tietty määrä tutkimusresursseja, joihin toivon mukaan otetaan alallaan lähinnä riittävän hyvät. Yhteiskunta ei hyödy mitään siitä, että yliopisto ylituottaa tutkintoja aloille, joilla niistä ei ole tarvetta. Ja taas se, että joku opiskelee tutkintoja huvikseen, koska voivat, lähinnä edelleenkin osoittaa järjestelmän ongelmia. Se on ehkä kivaa tälle henkilölle, mutta lähinnä syö verorahoja turhaan, koska siitä ei synny konkretiaa, vaan ainoastaan kyky elvistellä omalla erinomaisuudellaan, kun viides tutkinto on työn alla.

Se on sitten tosiaan eri asia, jos esimerkiksi työnantaja maksaa oman tarpeensa takia tämän, eikä siinä ole kenelläkään mitään ongelmaa.

Harvemmin niitä tutkintoja kuitenkaan ihan huvikseen tehdään. Kyllä opinnoilla on yleensä ihmiselle, ja hänen toimijuudelleen on joku tarkoitus: työelämävalmiuksissa, itsensäkehittämisessä, tutkimusosaamisessa tms..

Harvalla on varaa montaa tutkintoa vain opiskella. Sattumallakin on merkityksensä, myös itselläni - terveys ohjasi alan vaihtoon, ja silloisella työnantajalla oli antelias irtisanoutumispaketti tarjolla.

Tämä emba taas on ihan eri asia, itselleni se on verkostoitumisen ja sparrauksen kannalta tosi hyvä, työnantaja oletettavasti hyötyy osaamisen kasvamisesta.

Eihän sillä ole arvostuksen kanssa mitään tekemistä, jos vaikkapa näitä arkeologeja koulutetaan sen verran kuin heille on arkeologian alalla tekemistä. Miten se on arkeologian arvostamista tieteenalana, että henkilöllä on taskussaa arkeologin tutkinto, mutta hän työskentelee kaupan kassana tai puhelinmyyjänä, kun ei kaivauksille tai museoihin hänelle ole sijaa?

Eiköhän arkeologiaa pääaineena opiskelevista moni sijoitu joko museoalalle ja/tai lue opinnoissaan myös historiaa sekä opettajan pedagogiset ja aineenopettajaksi tai arkistoihin. Ainakin päätellen siitä, että yli puolet valmistuneista työllistyy julkiselle sektorille.

 

[Kan Dee Dokata]

Eiköhän arkeologiaa pääaineena opiskelevista moni sijoitu joko museoalalle ja/tai lue opinnoissaan myös historiaa sekä opettajan pedagogiset ja aineenopettajaksi tai arkistoihin. Ainakin päätellen siitä, että yli puolet valmistuneista työllistyy julkiselle sektorille.

Niin, mitä sitten? Nyt puhuttiinkin kiintiöistä ja ylisuurista koulutusmääristä tarpeeseen nähden.

 

[Jan11]

Niin, mitä sitten? Nyt puhuttiinkin kiintiöistä ja ylisuurista koulutusmääristä tarpeeseen nähden.

Itse en ajattele niin, että ihminen olisi vain raakamateriaalia johonkin ”tarpeeseen”.
Mutta selvästi ainakin tuo osuus pääosin työllistyvät silloin koulutusta vastaaviin duuneihin. Siinä ei muuten ole suuri ero yliopistojen kaikkien alojen keskiarvoon.