Kuka idiootti maksaa osingoista tuon verran veroja?
Osinkoverotuksesta aina välillä jossain ketjussa puhututtu, sopii toki kotimaan politiikka ketjuun, populismiin.
Ne poliitikot jotka haluaa kiristää verotusta, usein ottavat jonkin yksittäisen veron, ja sen veroprosentin ja vertaavat sitä johonkin toiseen, ehkä jopa isompaa pakettiin.
Osinkoverotus on tyypillinen, otetaan yksittäinen osinko veroprosentti, verrataan sitä vaikka työntekijän marginaaliveroprosenttiin. Ei kunanllisverron, tai valtion veroon.
Vajaan vuoden päästä sama henkilö ottaa kohteeksi yhteisöverotuksen, vertaa jälleen prosenttia siihen marginaaliverotukseen.
Toki henkilö tietää mistä on kyse, mutta tarina vaatii omansa.
Raskaastiverottavissa maissa on myös se ongelma että kyse ei ole vain siitä mikä prosentti olisi poliittisesti oikeudenmukaista, vaan myös siitä millä prosentilla pystytään niitä isompia tavoitteita toteuttaa.
Yksi on toki sen verokiertymän kasvattaminen, poliitikoiden rahan tarve yleensä saa ajatukset laukalle, nosto ei aina lisää kokonais pottia.
Toinen on sitten se poliitikkojen rahan tarve, halu jakaa muiden rahoja, nosto voi myös vaikuttaa tarvetta lisäävästi.
Sitten on aate suuntauksia, kärjistäen joillain on se perusajatus tavoite, että ykkös tavoite on se että julkisenpuolen rahan tarve olisi pieni, pyrkiä sitä vähentää.
Kärjiestäen toinen ääripää on se että maximoidaan julkinenpuoli , mahdollisimman iso osa kiertäisin julkisenpuolen kautta.
Usein toki moni mieltää että samaa jakolinjaa nouddattelisi hyvinvointi tavoitteet, ei , ei missään tapauksessa.
Kuka idiootti maksaa osingoista tuon verran veroja?
Jos yhteisöverotukset on kevyitä, joissain maissa ei välttämättä peritä yrityksen voitoista veroja, vaan ne peritään vasta silloin kun ne nostetaan, esim osingoista. Jossain taasen voi olla päinvastainen lähestyminen, verot kerätään yrityksen voistoista, eikä osingoista.
Sitä on näitä yhdistelmiä, ja yksi versio on se että kertään kummastakin ,mutta jo maksetut verot voi vähentää seuraavassa.
Mutta pääset varmaan jyvälle miksi nuo ei ole selkeitä, yhteiskunnassa missä julkisen puolen menot on suuret ja niitä rahoitetaan verovaroin, pyritään maksimoimaan verokiertymää.
Jos ajattelet. Osinkotulot on korkoa sijoitetusta pääomasta, niin se vähän selittää miksi ne ei ole ihan suoraviivaista.
Voi siinä olla muutakin, jos kovapalkkainen yrittäjä itse työskentelee yrityksessä ilman, niin yritys voi kannattaa paremmin, ja pystyy maksamaan parempaa korkoa omistajalle pääomasta, yritys tekee enemmän voittoa, maksaa voitoista veroa, ja niiden jälkeen maksaa "korkoa" sijoittajille. No vähän korkea verotus korkotuotoista, mutta voi olla kohtuullinen verrattuna palkkanmaksuun.
Sitten on keksissy juttuja missä asiat ei ole vain ilmoitusasioita, vaan vähän monimutkaisempia, joissa pyritään siihen maksimaaliseen veronkeruuseen (prosentit korkealla) ja samalla myös pitää kurssi sitä julkisenpuolen rahantarvetta (prosentit ei ole liiankorkealla).
Koska liittyvät vahvasti yritysten rahoittamiseen, ja halutaan että kansallisesti yritysten kasvu, syntyminen ei kaatuisi rahan hintaan, niin on iso merkitys vähän joka kohdassa. Miten vältetään monikertainen verotus, mutta miten varmistetaan leveä veropohja.
Sekin on tärkeää, mitä palveluita niillä verovaroilla tuotetaan, jos ihmiset maksaa veroja, ja sitä vastaan ne saa kruunulta palveluita, hyvää.
Yrityksisäkin verotetaan, ne saa vastineeksi turvallisuutta, vakuatta, infraa, koulutettua työvoimaa. Jos se bensis kauppias joutuu itse maksaan turvallisuuden, niin se ei saakkaan sitä mitä toivoo, on sillä toki liittymä valtion/kunnan tie infraa, mutta voi silti kokea olevansa vain valtion verojen kerääjä (Alv, valmisteverot)