Lue Timo Soinin erikoishaastattelu kokonaan – karuja sanoja Jussi Halla-ahosta
Soini kommentoi vedet silmissä ratkaisua: ”Puolue, jossa olimme jäseninä, ei ole enää olemassa”
00:04 / 00:04
Julkaistu: 15.10. 10:00
Timo Soini on pysynyt hiljaa perussuomalaisten hajoamiseen johtaneen puoluekokouksen jälkeen. Nyt hän puhuu tapahtumien taustoista ja Jussi Halla-ahosta suoraan ja kursailematta IS:lle.
Lentokoneen ikkunasta siintää Šar- ja Rhodope-vuorten puristuksiin jäävä Makedonia. Ulkoministeri
Timo Soini (sin) kiitää Länsi-Balkanin-matkansa toiselle etapille Serbian pääkaupunkiin Belgradiin. Päivä on kirkkaan kuulas ja ulkoministeri on juttutuulella. Aikaa maisemien ihastelulle ei ole.
Videolla näkyy, kuinka Soini puhuu Perussuomalaisten puolueesta irtaantumisen jälkeisessä infotilaisuudessa medialle.
Halla-aholaisten palatsivallankumouksesta on kulunut neljä kuukautta. Soinin olemukseen on palannut tuttu rentous. Läppä lentää niin maassa kuin ilmassakin. Tähän mennessä itse kesän tapahtumista on kuultu Soinin omasta suusta vain vähän: muutama kipakan kryptinen plokiteksti ja jokunen yksittäinen haastatteluheitto.
ANNETAAN perussuomalaisten ex-puheenjohtajan, sinisen eduskuntaryhmän nykyisen rivijäsen siis kertoa, miten hän on kaikesta selvinnyt. Ja ennen kaikkea, miten hänen ja halla-aholaisten suhteet tulehtuivat pisteeseen, josta ei enää ollut paluuta. Ensin Soini kuitenkin kertoo, mitä olisi tapahtunut, jos hän olisikin lähtenyt puheenjohtajakisaan mukaan.
– Jos olisin halunnut takertua valtaan, olisin jäänyt. Ja olen aivan varma, että olisin voittanut sen taistelun. Se taistelu olisi voinut hajottaa puolueen, koska olisin ollut aika raaka, Soini avaa.
Soinin mukaan taistelu olisi ollut aivan erilainen kuin
Jussi Halla-ahon ja
Sampo Terhon välillä nähty mittelö. Sitä hän kuvaa ”herrasmiesten ping-pong-peliksi”.
– Minä en ole herrasmies silloin, kun olen kehässä, Soini teroittaa.
Timo Soinin olemukseen on palannut tuttu rentous. (KUVA: Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva)
Soini kuitenkin päätti luopua puheenjohtajan tehtävistä 20 vuoden jälkeen ja kertoi päätöksestään hyvissä ajoin maaliskuussa. Hallitusvastuun seurauksena kenttäväki oli tyytymätöntä ja gallup-luvut romahtaneet. Soini halusi, että puolue päättää, mitä se oikein haluaa, kun hän ei enää ole vaihtoehto.
RIVIEN välistä huokuu, että Soini oli omaa ratkaisua tehdessään lopen kyllästynyt halla-aholaisten kanssa veivaamiseen ja enimmäkseen heihin kuuluvien kansanedustajien sotkuihin. Soinin täytyi jossain vaiheessa jo ennen puoluekokousta huomata, että hänen syrjäyttämistään masinoitiin puolueessa. Ensimmäiset merkit olivat Soinin mukaan ilmassa jo vuonna 2015.
– On siinä sellainenkin hetki, moniakin. Tynkkysen mekastaminen ja hänen varapuheenjohtajuutensa oli yksi. Ja se, että heti ryhdyttiin keräämään nimiä, kun mentiin hallitukseen. Sen lopetin ja Tynkkynen erotettiin. Siitä lähtien sitä (masinointia) oli enenevässä määrin, Soini sanoo ja nakkaa vihannestikkuja suuhunsa.
Väki sai sellaisen puolueen, mitä se äänesti. Minulla ei ole sen maailmankuvan ja moraalin kanssa mitään tekemistä. Ajattelen ja toimin eri tavalla. Jos he sanovat edustavansa perussuomalaista perintöä, niin siinä olen tyly ja sanon, että he eivät edusta yhtään sitä, mitä minä olen tehnyt.
Tynkkysellä Soini viittaa entiseen Big Brother -kilpailijaan
Sebastian Tynkkyseen, jonka perussuomalaiset äänestivät pian hallitusvastuun alkamisen jälkeen puoleen 3. varapuheenjohtajaksi. Tynkkynen kuuluu Halla-ahon kannattajiin. Nimien keräämisellä Soini viittaa heti hallitustaipaleen alussa viriteltyyn tuuletuskokoukseen. Puoluehallitusta, eduskuntaryhmää ja puoluevaltuustoa vaadittiin yhteiskokoukseen päättämään, jatkaako puolue hallituksessa vai ei. Tynkkynen erotettiin puolueesta, koska hän piti ja julkaisi listaa kokousta vaatineista ihmisistä.
Soinin mukaan kaikenlaista muutakin tapahtui. Painostusta tuli Brysselissä euroedustajana työskentelevältä Halla-aholtakin suoraan.
Timo Soini ja Margot Wallström aloittivat yhteisen ulkoministerivierailunsa maanantaina Makedonian pääkaupungista Skopjesta. Soinilla on tapana kutsua häntä ja Wallströmiä Disney-klassikkoa mukaillen kaunottareksi ja hirviöksi. (KUVA: Hanna Vesala / IS)
– Pidemmän aikaa oli sellaista, että Halla-aho sanoi, että tuo on hyvä ehdokas, sillä se on nuiva ehdokas. Enhän minä puolueen puheenjohtajana niin voinut tehdä, että suosittelen vaalipiiristä yhtä tai kahta ehdokasta. Tällainen jätti jälkensä.
LOPULTA paine kattilassa kävi niin suureksi, että Jyväskylän puoluekokouksessa tapahtui, mitä tapahtui. IS on aiemmin kertonut, että vallanvaihtoa alettiin juonia viime vuoden loka-marraskuussa sosiaaliseen mediaan luoduissa suljetuissa ryhmissä. Taustalla oli nuivan maahanmuuttokriittisen siiven halua päästä puoleen marginaalista paremmin esiin. Aluksi uudeksi puheenjohtajaksi ei edes soviteltu Halla-ahoa.
Soini on edelleen sitä mieltä, että kisa olisi voinut kääntyä kuinka päin tahansa. Halla-ahon rooli tapahtumien kulisseissa on hänelle epäselvä.
– En oikeastaan tiedä, onko se hän. Voi olla, että hän on siinä mukana.
Se Soinille on selvää, että Halla-aho on hyvin vastentahtoinen johtaja. Soinin tulkinta on, että Halla-aho lähti ehdolle vain, koska hänen ympärillään pyörivä ”kultti” niin vaati.
– Nimenomaan, se kultti ei voisi koskaan päästä valtaan ilman häntä. Halla-aho kirjoittaa aika johdonmukaisesti ja tässä mielessä hänen viestinsä on hyvin lahkolaisille sopiva. Siinä ei ole riitasointuja tai sivupolkuja. Siihen voi uskoa ja lähteä kokonaan mukaan, niin kuin on lähdettykin.
Ruotsin ulkoministeri Margot Wallström ja Timo Soini tekivät ensimmäisen yhteisen ulkoministerimatkansa Länsi-Balkanille. Toisena vierailupäivänä vuorossa oli Belgrad. Soini onnitteli ulkoministeri Ivica Dacicia Serbain pääsystä jalkapallon MM-kisoihin. (KUVA: Hanna Vesala / IS)
Soini korostaa, ettei hänellä ole tarvetta kritisoida Halla-ahoa. Silti seuraavaksi luvassa on karuja sanoja Jussi Halla-ahosta.
– Voi olla tylysti sanottu, mutta hän ei ole minkään sortin johtaja. Luulen tietäväni, millainen poliittinen johtaja on ja hän ei ole sellainen.
Miksi ei ole?
– Luulen, ettei hän ihan oikeasti halua johtaa.
SOININ mukaan hänen ja Halla-ahon välit eivät ole koskaan olleet kummoisetkaan, eikä niissä siksi mikään ole matkan varrella myöskään särkynyt.
– Luulen, että olemme aika samantekeviä toisillemme. Emme vihaa, rakasta tai inhoa toisiamme. Meillä ei ole minkäännäköistä tunnesidettä. Minä en mieti Jussi Halla-ahoa joka päivä, enkä usko, että hänkään miettii minua.
Samaan puolueeseen päätyi Soinin kuvauksen mukaan kaksi hyvin erilaista miestä, joista kummallakin oli omat tavoitteensa.
– Meillä ei ole yhteisiä harrastuksia eikä yhteistä poliittista linjaa. Meidän habitus, kemia ja tapa puhua ovat hyvin erilaiset. Myös ajatukset. Ne kohtasivat tietyssä leikkauspisteessä. Perussuomalaiset nousivat. Hän etsi maahanmuuttokriittiselle ajattelulleen väylää ja löysi sen sitten tästä fraktiosta.
SOINI olisi halutessaan tietenkin voinut sulkea oven halla-aholaisilta ennen jytkyä. Oman ratkaisunsa syyt hän jättää erittelemättä ja palaa pohtimaan Halla-ahoa puheenjohtajan roolissa.
– Luulen, että hän ennemminkin kärsii kuin riemuitsee joka päivä. Kun katsoo hänen habitustaan, niin ei hän ole sellainen barrikadimies. Minähän tykkäsin tapella. Ei hän näytä onnellisesta myöskään torilla seistessään. Minä sen sijaan olin aika lailla onnellinen, Soini vertailee.
Timo Soini kuunteli Belgradissa Pyhän Savan ortodoksikatedraalin tarinaa. Taustalla kyltti kertoo Venäjän rahoittavan sen entisöintiä.(KUVA: Hanna Vesala / IS)
Totuus on kuitenkin se, että Halla-aho johtaa nyt Soinin perustamaa puoluetta. Soini kiistää, että olisi joutunut kesällä kyselemään itseltään
Paavo Väyrysen sanoin, voiko vitutukseen kuolla.
– En ole vittuuntunut. Siitä ei ole kysymys, mutta odotin enemmän puolueelta. Kun puolue, josta hemmetin kovalla työllä saatiin yleispuolue, supistaa itsensä yhteen asiaan, niin se on minusta melko kevyt esitys.
Soini painottaa, että halla-aholaiset ottivat puolueessa vallan reilun vaalin seurauksena. Vähintään yhtä selväksi hän tekee sen, ettei perussuomalaiset ole enää se puolue, jonka hän perusti.
– Väki sai sellaisen puolueen, mitä se äänesti. Minulla ei ole sen maailmankuvan ja moraalin kanssa mitään tekemistä. Ajattelen ja toimin eri tavalla. Jos he sanovat edustavansa perussuomalaista perintöä, niin siinä olen tyly ja sanon, että he eivät edusta yhtään sitä, mitä minä olen tehnyt.
SOINI välttelee omista tunteistaan kertomista. Hän myöntää olevansa surullinen vain siitä, että puolueesta on tullut yhden asian puolue. Muuten hän kuvaa tunteitaan mieluummin vertauksella.
Soini oli vankkumaton luterilaisen kirkon jäsen aina siihen asti, kun se päätti hyväksyä naispappeuden. Se oli tiukan linjan kristitylle 30 vuotta sitten liikaa ja Soini kääntyi katolilaiseksi. Samalla tavalla hän sanoo selviävänsä perussuomalaisten hajoamisesta.
– Se oli kolme hirttä poikki ja pihalle, enkä ole sen jälkeen luterilaista kirkkoa tarvinnut. Nyt kävi samalla tavalla. En jää rutisemaan, itkemään tai odottamaan seuraavaa tilaisuutta.
Hit the road Jack ja niin tein, Soini sanoo.
Luulen, että Halla-aho ennemminkin kärsii kuin riemuitsee joka päivä. Kun katsoo hänen habitustaan, niin ei hän ole sellainen barrikadimies. Minähän tykkäsin tapella. Ei hän näytä onnellisesta myöskään torilla seistessään. Minä sen sijaan olin aika lailla onnellinen.
Avain Soinin ajatusten ymmärtämiseen on se, ettei hän toimi samalla bensalla kuin moni muu.
– Voin sen sillaipäin sanoa, että ei tämä mikään tavoiteltava olotila ole ollut. En ole ihan tavanomainen tyyppi politiikassa tai muutenkaan. Olen aina sanonut, mitä ajattelen, riippumatta siitä, tuleeko tai meneekö ääniä. Niin tein tässäkin.
KESKUSTELUPALSTOILLA Soini saa nykyisin kylmää kyytiä. Häntä pidetään takinkääntäjänä, joka söi hallituksessa petetylle kansalle annetut lupaukset. Puolueen hajoamisen jälkeen – ja totuuden nimissä jo pitkään ennen sitä – tapetilla on ollut Soinin mieltymys ministeriauton takapenkkiin.
Mitä Soini vastaa niille, jotka katsovat äänestäjille annettujen lupausten menneen pesuveden mukana?
– Kun katson keskustelupalstoja, joita en siis lue, on se vaan niin, että kun nousimme, meidän kannattajamme kirjoittelivat sinne. Nyt kun on mennyt huonommin, muiden kannattajat kirjoittavat sinne. Jos esimerkiksi katsoo Halla-ahoa, niin siellä on heti se fanijoukko, joka möykkää siellä.
Soinin mukaan suukopua tulee aina. Meni hän puolueen kanssa hallitukseen tai ei palo oli tiettyjen ihmisten mielestä aina väärin sammutettu.
Timo Soini ja virkamiehet ehtivät pysähtyä hetkeksi ihastelemaan Pyhän Savan ortodoksikatedraalin alakerran temppeliä. (KUVA: Hanna Vesala / IS)
– Anteeksi nyt vaan hieman rujo vastaus, mutta en sitä niin hirveästi mieti vaalien välissä. Minulla oli mandaatti silloin ja oli nyt. Kannatus mitataan sitten vaaleissa.
Mutta palataan siihen ministeriauton takapenkkiin. Ministeriauto noutaa Soinin kentältä ja vie hänet Suomen Belgradin-suurlähetystöön. Luvassa on iltapalaa, sauna ja jalkapallon MM-karsintaottelun seuraamista.
Varhain seuraavana aamuna Soini lähtee taas hoitamaan Suomen asioita. Länsi-Balkanin-matkalla Soini on yhdessä Ruotsin ulkoministerin
Margot Wallströmin kanssa. Yhteismatkalla he haluavat näyttää sotavuosista nousevalle alueelle, että hyvä naapurisopu on mahdollista. Supliikkimiehenä Soini onnittelee Serbian ulkoministeriä
Ivica Dačićia maan pääsystä jalkapallon MM-kisoihin. Soini sanoo olevansa siitä kateellinen. Wallström ja Dačić ymmärtävät yskän ja naurahtavat.
KENELLEKÄÄN Suomessa ei ole yllätys, että Soini rakastaa ulkoministerinä olemista. Jopa niin paljon, että hän haluaisi tämän päälle vielä toisen ulkoministerikauden. Se tuntuu melko mahdottomalta, kun sinisen eduskuntaryhmän kannatus mataa 1,5 prosentin tietämillä.
Soinin mukaan ihmiset eivät vielä erota sinisiä perussuomalaisista. Hänellä on siitä omakohtaista kokemusta turuilta ja toreilta. Soini pitää täysin mahdollisena, että siniset yltävät vuoden 2019 eduskuntavaaleissa jopa kaksinumeroiseen kannatusprosenttiin.
– Kymmenen pinnaa ihan hyvin. Se on vain puolueenhoitokysymys.
Soini muistuttaa, että hän itse oli perussuomalaisten puheenjohtaja kuusi vuotta, ennen kuin puolue pääsi eduskuntaan. Siihen verrattuna neljän kuukauden jälkeen ei voi vielä vetää tulevaisuudesta johtopäätöksiä.
– Kyllä perussuomalaisilla meni kannattajakorttien keräämiseen pidempi aika SMP:n konkurssin jälkeen. Se vie aikansa. Nykyään vaan pitäisi olla heti niin valmista.
Soini muistuttaa, että puolueen perustaminen vaatii sitkeyttä ja kovaa sitoutumista. Sinisen eduskuntaryhmän nuorten kykyjen, kuten Sampo Terhon,
Simon Elon ja
Tiina Elovaaran on nyt näytettävä, onko heistä hommaan.
– Tein sitä itse todella arpisena karpaasina. Olin kuusi vuotta siellä pimeässä. Kiitos perheelle ja koville tukijoille, kuten
Raimo Vistbackalle.
SOININ tulevaisuudesta liikkuu monenlaisia huhuja. Eniten Soini haluaisi jatkaa ulkoministerinä, mutta voisiko hän kuvitella olevansa vielä ehdolla eduskuntavaaleissa 2019.
– On se mahdollista, mutta en lupaa.
Tuttu hymy on taas herkässä. –En jää rutisemaan, itkemään tai odottamaan seuraavaa tilaisuutta. Hit the road Jack, ja niin tein, Soini kuvaa kesän tapahtumia. (KUVA: Tuomas Selänne)
Siitä Soini on varma, että jos hän vaaleihin lähtee, hän myös pääsee eduskuntaan. Soini muistuttaa, että sai kuntavaaleissa Espoon toiseksi suurimman äänisaaliin, 4 000 ääntä.
– Sitähän menee jo pelkästään sillä määrällä melkein eduskuntaan. Kun keräsin sinisten kannattajakortteja, ihmisten palaute oli, että on ihan sama minkä puolueen riveissä olen. Minulla on oma äänestäjäkuntani.
Vahvin veikkaus julkisuudessa on, että Soini karistaa
Alexander Stubbin tapaan kotimaan tomut tossuistaan ja suuntaa Lontooseen joko suurlähettilääksi tai pankkiiriksi. Viime aikoina tapetilla on ollut kansainvälisen jälleenrakennus- ja kehityspankin EBRD:n johtokunnan varajäsenen kolmivuotinen virka.
– Ei noihin kannata sanoa yhtään mitään. Varsinkaan, jos ei tiedä. Ja vaikka tietäisikin. Olen aika tyytyväinen elämääni tällä hetkellä, ja näihin asioihin vaikuttaa myös perhe. Olen ollut erittäin onnekas mies, koska minulla on ollut elämässäni vaihtoehtoja ja tukea. Sen tiedän, että johonkin kelpaan.
Hanna Vesala