Valtion laajakaistahanke floppasi - miljoonia veroeuroja pumpataan maaseudulle
Perjantai 29.9.2017 klo 07.01
Aikaisemman tukipolitiikan aikana tuhansia euroja yhteyksistään maksaneet eivät saa korvauksia.
- Valtio nosti kesällä merkittävästi syrjäseutujen laajakaistayhteyksien tukea.
- Valtio uusi laajakaistayhteyksien tukipäätös asettaa syrjässä asuvat eriarvoiseen asemaan.
- Aikaisemman tukipolitiikan aikana tuhansia euroja yhteyksistään maksaneet eivät saa korvauksia.
Valokuituverkon rakentamista Utsjoella vuonna 2011. (MINNA SAASTAMOINEN)
Matti Vanhasen (kesk) hallituksen aloittama laajakaistahanke on niin suurissa vaikeuksissa, että
Juha Sipilän (kesk) hallitus nosti kesällä merkittävästi syrjäseutujen laajakaistayhteyksien julkista tukea.
Tukipolitiikan muutos kesken hankkeen on epämieluisa uutinen monelle syrjäseuduilla asuvalle suomalaiselle. Jopa tuhansia euroja kiinteistä laajakaistayhteyksistään vanhan tukipolitiikan aikana maksaneet eivät saa minkäänlaista korvausta.
Ylitarkastaja
Pauli Pullinen liikenne- ja viestintäministeriöstä vahvistaa, että laajakaistan jo hankkineet eivät tule saamaan korvausta.
Pullisen mukaan ennen tukipolitiikan muutosta kiinteä laajakaistaliittymä on syrjäseuduilla maksanut 100-2 000 euroa. Joissain tapauksissa yksittäiset kotitaloudet ovat maksaneet laajakaistastaan jopa 4 000-5 000 euroa.
Hanke floppasi
Aikaisemmin tukea on saanut kahden kilometrin etäisyydelle vakituisesta asunnosta. Heinäkuun puolivälissä voimaan tulleessa laajakaistatukilain muutoksessa tukikelvoton osuus lyhennettiin sataan metriin.
Valtion laajakaistahanke oli alun perin nimeltään ”Laajakaista kaikille 2015”. Hankkeen flopattua nimi muutettiin kaikessa hiljaisuudessa ”Nopeaksi laajakaistaksi”.
- Alkuperäisessä ohjelmassa oli iso oletus, että valtakunnalliset operaattorit lähtisivät toteuttamaan näitä hankkeita. Näin ei ole käynyt, ja se on hidastuttanut sekä rajoittanut hankkeen etenemistä, Pullinen toteaa.
Laajakaistayhteyksiä ovat pääasiassa rakentaneet ja tarjonneet kuntalaisille pienet alueelliset yhtiöt, joille liiketoiminta on ollut usein tappiollista. Esimerkiksi Keski-Suomen Verkkoholding Oy joutui pyytämään omistajiltaan eli paikallisilta kunnilta osakeannilla viisi miljoonaa euroa keväällä, jotta yhtiön taloustilanne paranisi.
Markkinaehtoisuus?
Vanhasen hallituksen tavoitteena oli tarjota sadan megabitin laajakaista 99 prosentille suomalaisista kodeista ja yrityksistä kahden kilometrin etäisyydelle vuoteen 2015 mennessä. Vanhasen hallitus luotti, että suurin osa nopeista laajakaistayhteyksistä hoituisi ilman tukia markkinaehtoisesti.
Tässä oletuksessa tapahtui hankkeen suurin epäonnistuminen. Viestintäviraston tilastojen mukaan vuonna 2016 ainoastaan 51 prosentilla kotitalouksista oli tarjolla vähintään sadan megabitin laajakaistayhteys.
Pullisen mukaan laajakaistalain muutos tehtiin, kun laajakaistayhteyksiä tarjoavat yritykset toivoivat tuen lisäämistä.
- Toisaalta alkoi vähän näyttää siltä, että saadaanko vanhoilla ehdoilla käytettyä kaikkea sitä rahaa, mitä eduskunta on myöntänyt, Pullinen toteaa.
Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan laajakaistahanketta oli rahoitettu kesään 2015 mennessä valtion, Euroopan unionin ja kuntien varoista noin 132 miljoonalla eurolla ja lisäksi epäsuorasti kotitalousvähennyksen kautta arviolta 36 miljoonalla eurolla.
Valtion osuus koko hankkeesta on 66 miljoonaa. Valtion tuen jakamisesta vastaava Viestintävirasto oli myöntänyt laajakaistatukea hakeneille teleyrityksille vuoden 2016 loppuun mennessä lähes 50 miljoonaa euroa.
Valokuitukaapelia vedettiin maahan Rovaniemellä vuonna 2016. (JUSSI LEINONEN)
Uudet analyysit
Julkisilla investoinneilla on tähän mennessä saatu kiinteä laajakaistayhteys eli käytännössä maahan kaivettu valokuitukaapeli 83 000 kodin ja yrityksen ulottuville. Tavoite oli julkisen tuen avulla kaivaa valokuitukaapeli kahden kilometrin päähän noin 130 000 osoitteeseen.
Enemmistö syrjäseutujen asukkaista ei ole kuitenkaan hankkinut laajakaistaa, vaikka sellainen olisi ollut tarjolla korkeintaan kahden kilometrin päässä. Julkisin varoin tuettuja laajakaistaliittymiä oli vuonna 2016 käytössä 30 300 kappaletta.
Parhaillaan viestintävirasto laatii analyysejä uuden tukipolitiikan pohjaksi. Tämän jälkeen voidaan aloittaa maakunnittain uusien ehtojen mukaiset kilpailutukset. Oletus on, että laajakaistaliittymien hinnat tulevat laskemaan syrjäseuduilla.
- Voisi olettaa, että kun tukikelpoisuuden osuus kasvaa, niin se antaa edellytyksiä hintojen laskemiselle, Pullinen toteaa.
Pullisen mukaan nyt on myös toiveita, että valtakunnalliset operaattorit lähtisivät mukaan hankkeeseen.
- Nyt olen kuullut, että valtakunnalliset toimijat harkitsevat entistä vakavammin osallistumista kilpailutuksiin, Pullinen toteaa.
TEPPO KUITTINEN