Kotimaan politiikka

[ATE]

Saa nähdä mitä vihreiden kannatukselle tapahtuu kun kaupunkien vihreille valkenee kuinka paljon tässä kustiin heidän muroihin soteratkaisussa jota vihreät oli tukemassa.

 

[Tommy Goldfish]

Saa nähdä mitä vihreiden kannatukselle tapahtuu kun kaupunkien vihreille valkenee kuinka paljon tässä kustiin heidän muroihin soteratkaisussa jota vihreät oli tukemassa.

Ne alkaa kaikki äänestämään persuja epäilemättä.

 

[ATE]

Ne alkaa kaikki äänestämään persuja epäilemättä.

Saattaa hyvin olla. Kyllähän nuorille aikuisille tulee järkeä päähän kun ikää tulee lisää ja tiedot ja kokemukset karttuvat.

 

[tietokonerikki]

Tänään iltapäivällä on muuten edessä tämän hallituskauden tärkein äänestys: saadaan lopulta ”kaksikymmenvuotinen” sote maaliin. No ei ihan kaksikymmenvuotinen, mutta on sitä Vanhasen hallituksesta vuodelta 2006 asti yritetty, eli viisitoistavuotinen kuitenkin.

Sote-uudistus | Eduskunta hyväksyi sote-uudistuksen äänin 105–77, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen siirtyy kunnilta laajemmille alueille

Eduskunta hyväksyi historiallisen sote-uudistuksen keskiviikkona.

www.hs.fi

Luvassa on uusia koukkauksia ja motituksia – Sote-vääntö jatkuu, vaikka eduskunta siunaa tänään historiallisen uudistuksen

9. tuotantokausi toi sotessa läpimurron. Marssi on kuitenkin päättymätön. Luvassa on uusia koukkauksia ja motituksia, mutta kolmas hallintoporras saa pysyvän aseman.

www.uusisuomi.fi

edit. Sote hyväksytty selvin äänin.

15 vuoden urakka ohi! Historiallinen sote-uudistus on hyväksytty eduskunnassa

Eduskunta on hyväksynyt sote-uudistuksen.

www.mtvuutiset.fi

Laitas mietteitäsi, miten arvelet jatkossa käyvän? Terveyspalvelut paranevat ja kustannukset halpenevat?
Tuleeko palveluissa eroja vähävaraisten, keskituloisten ja varakkaiden välillä?

Tuossa ei taidettu päättää, että lääkäreitä ja hoitajia koulutettaisiin lisää? => mikä muuttuu paremmaksi?

 

[kaarlos]

Yli-Viikarin saaga sen kuin jatkuu: VTV:n pääjohtaja Yli-Viikari: "Irtisanomiselleni ei ole juridisia perusteita" – sälyttää vastuun virkamiehille

VTV:n pääjohtaja Yli-Viikari: "Irtisanomiselleni ei ole juridisia perusteita" – sälyttää vastuun virkamiehille

Yli-Viikarin mukaan mahdolliset virheet ovat pääasiassa virkamiesten vastuulla. Kysymykseen "pakastevirkaansa" palaamisesta hän vastasi siteeraamalla runoa.

Voi veljet.

 

[”diginatiivi”]

Voi veljet.

Saa tulla lisää paremmin uppoavia runoja eikä sekään taida auttaa.

 

[Gespard]

Vihreiden virhe on edelleenkin se että keskittyvät liikaa ilmastonmuutokseen. Jos keskittyisivät luonnonsuojelun kautta ilmastonmuutokseen niin se olisi hyvä ja okei monelle. Nyt keskitytään edelleen asiakseen ja irrallisesti ilmastonmuutokseen. Ymmärrän kyllä itse miksi, mutta ei asiaa voi esittää massoille minkään pelkän teoreettisen asian kautta. Tosielämän esimerkkejä tulisi olla enemmän, ja siihen sopisi hyvin ilmastonmuutoksen viestiminen luonnonsuojelun kautta.

 

[”diginatiivi”]

Vihreiden virhe on edelleenkin se että keskittyvät liikaa ilmastonmuutokseen. Jos keskittyisivät luonnonsuojelun kautta ilmastonmuutokseen niin se olisi hyvä ja okei monelle. Nyt keskitytään edelleen asiakseen ja irrallisesti ilmastonmuutokseen.

Virhe on se että nyt pitää unohtaa moiset haihattelut ja keskittyä meidän hyvinvointiin mihin nuo ahdistukset vaikuttavat todella epäkiitollisella tavalla.

 

[Jan11]

Laitas mietteitäsi, miten arvelet jatkossa käyvän? Terveyspalvelut paranevat ja kustannukset halpenevat?
Tuleeko palveluissa eroja vähävaraisten, keskituloisten ja varakkaiden välillä?

Tuossa ei taidettu päättää, että lääkäreitä ja hoitajia koulutettaisiin lisää? => mikä muuttuu paremmaksi?

Palveluissa on valitettavasti nyt jo valtavia eroja ja luokkia on monta:
a) vakuutuspohjaista yksityistä käyttävien, b) kattavan työterveyshuollon, c) minimityöterveyshuollon, d) opiskelijoiden, c) kokonaan julkisen varassa olevien välillä.
Lisäksi on valtavia eroja eri kuntien ja kaupunkien, ja myös eri sairaanhoitopiirien välillä.

Lähtökohtaisesti minun silmiini kysymys on hallinnonuudistuksessa, jossa pyritään pääsemään pienempiin eroihin, sekä tasoittamaan väestöpohjaltaan terveemmiltä (ja suuremmilta) etelän ja lounaan hyvinvointialueilta resurssia sairaammille hyvinvointialueille. Uudistus siis huomioi mm. alueiden ikärakenteen, sairastavuuden ja sosioekonomian.
Ja on sitten toteutuksesta kiinni, kyetäänkö tällä parantamaan hoitoonpääsyä ja hoitoketjua. Se kuitenkin on tavoite, ja esim. Siun Sote ja Eksote, jotka on olleet maakunnallisesti organisoituneita jo aiemmin on kyenneet maan tehoikkaimmiksi. Pari vuotta sitten jopa uutisoitiin, että tehokkaimman ja vähiten tehokkaan välillä oli kymmenkertainen ero, mutta en ole aivan varma, saattoiko niin iso ero todella olla totta.

Ainakin tämän pitäisi tehdä kuntataloudesta ennakoitavampaa, sillä nythän sairaanhoitopiireiltä on voinut lähteä aivan valtaviakin yllättäviä laskuja kuntiin. Teoriassa maksupalautuksiakin toki, mutta eipä sitä ennen tätä korona-aikaa juuri tapahtunut, vaan yleensä ne yllätykset oli tosi isoja laskuja. Jotkin kunnat joutuivat juuri tällaisen tilanteen takia myös kuntaliitosuhkaan. Siis jos kunta oli riittävän pieni, jo muutama tai jo yksikin poikkeuksellisen kallis potilas saattoi sen yllätyksen tuottaa. Sellaisia riskialttiita alle kolmentuhannen asukkaan kuntia on kuitenkin vajaat sata eli about kolmasosa kunnista ja kaikkein suurimman riskin eli alle puolentoistatuhannen asukkaan kuntiakin 29.
Nyt meillä on julkisella puolella vajaat 300 kuntaa ja 164 erilaista terveydenhuollon yhteenliittymää tuottamassa palveluita, tulevaisuudessa on 21. Hartiat on varmasti leveämmät ja väistämättä päällekkäisiä hallintorakenteita päästään poistamaan, eli tekemään siitä organisoinnista tehokkaampaa. Lisäksi meillä on valtava määrä erilaisia terveydenhuollon paremmin pelaavia ja sitten kankeampia tietojärjestelmiä, jotka ei aina edes keskustele keskenään ja pitkällä tähtäimellä pitäisi saada sekin asia hiottua kuntoon - mihin auttaa varmasti se, että 21 hyvinvointialuetta ei enää tarvitse satoja omia ratkaisuja.

Joka tapauksessa uudistuksen tarkoitus on parantaa perusterveydenhuollon rahoitusta ja siten nopeuttaa hoitoonpääsyä siellä. En osaa sanoa käykö niin, mutta sen pitäisi sitten myös ohjata nopeammin / aikaisemmassa vaiheessa havaittuja vakavammat erikoissairaanhoitoon, jolloin hoito olisi kenties vähemmän invasiivista ja hoitoketju tehokkaampi - samalla rahalla saisi enemmän. Yksilön kannaltakin on yleensä niin, että mitä varhaisempi diagnoosi ja hoito, yleensä sen parempi tulos.
Sotelaki ei kuitenkaan ole sisältölaki: esim. uudet tiukemmat hoitotakuut tullaan säätämään sitten kun päästään sisältölakeja uusimaan.
Kokonaisuutena sote-kustannukset toki jatkaa nousuaan ihan väestörakenteen, syntyvyyden laskun ja pitempään elämisen vuoksi silti, arvioidusti vielä muutaman vuoden 1.2%, sittemmin noin prosentin vuodessa, vuosikymmenen loppuun mennessä kumuloituen noin kymmenen prosenttia. Tämä on tosiaan väestörakennekysymys, ja ilman soteuudistusta menojen kasvun on arvioitu olevan vielä suurempaa.

Lisäksi demokratian ja vaikutusmahdollisuuksien pitäisi parantua, kun samalla tehtävä maakuntauudistus päästää lopulta kuntalaiset äänestämään haluamansa ehdokkaat johtoon.
Nykyisinhän sekä maakuntavaltuusto että sairaanhoitopiirien ja muiden terveydenhuollon kuntayhtymien edustajat on olleet valtuustoryhmien neuvottelemia ja päättämiä.

Lääkäripulaan minulla ei ole vastausta, mutta siitä olen kohtuullisen vakuuttunut, että Suomen lääkäripula on pula nimenomaisesti julkisen sektorin lääkäreistä. Yksityisellä sektorilla pulaa ei samoissa määrin ole ollut, ja niinpä tämä nykyinen järjestelmä on johtanut siihen, että lääkäripulaa on kunnissa jouduttu ratkomaan hyvinkin kalliilla ostopalvelulla, ja kas kummaa: siltä yksityiseltä ne vuokralääkärin löytyvätkin… tosin hyvin kalliilla hinnalla.

Lääkäreitä voisi ja pitäisi toki minunkin mielestäni kouluttaa enemmän.
Sillä tiellä kuitenkin ongelmana on ollut, että ensinnäkin Lääkäriliitto on vastustanut sitä siilipuolustuksella perin raivokkaasti ja pitkäjänteisesti, ja toisaalta, yliopistot pystyvät vastaamaan koulutustarpeeseen hyvin hitaasti johtuen lääkärikoulutuksen pituudesta ja vaaditusta ohjaava lääkäri/opettaja - opiskelija suhdeluvusta sekä kolmanneksi lääkis on yksi hinnaltaan kalleimpia koulutuksia, jonka koulutuspaikkalisäämiseen tulisi valtion myös osoittaa sitten merkittävästi lisää rahaa.
Lisäksi ongelman ajatellaan olevan tilapäinen, eli suurien ikäluokkien poistuessa keskuudestamme lääkäripula (tai julkisen lääkäripula) olisi nykyisilläkin koulutusmäärillä ratkeamassa automaattisesti (en tiedä onko).

Nyt siis en suoralta kädeltä pysty arvioimaan mikä on soteuudistuksen vaikutus Matti ja Maija Meikäläiseen, sillä se on todella paljon kiinni niistä sisältölaeista, mitkä myös tullaan säätämään. Lähtökohtaisesti tämä sotemalli antaa kuitenkin sen pohjan, minkä päälle on mahdollista rakentaa huomattavasti nykytilannetta tasa-arvoisempi ja erityisesti nopeampaan / varhaisempaan hoitoon kykenevä malli.
Nykymallissa meillä on ollut erittäin laadukas (yksi EU:n kustannustehokkaimmista, erään vertailun mukaan jopa tehokkain) erikoissairaanhoito, mutta hyvin vaihteleva kuntatason perusterveydenhuolto, sekä monta ohituskaistaa omalla tai työnantajan rahalla. Siihen perusterveydenhuoltoon tässä ne leveämmät hartiat ja parempi tehokkuus pyritään tuomaan.

 

[VuohiKauhu]

Yli-Viikarin saaga sen kuin jatkuu: VTV:n pääjohtaja Yli-Viikari: "Irtisanomiselleni ei ole juridisia perusteita" – sälyttää vastuun virkamiehille



Voi veljet.

Tarvitaanko julkisella puolella johtajan vaihtamiseenkin jotain "juridisia perusteita"?

 

[Jan11]

Tarvitaanko julkisella puolella johtajan vaihtamiseenkin jotain "juridisia perusteita"?

Valtion virkamiehen virkasuhteen purkaminen on erittäin vaikeaa ilman painavia juridisia perusteita. Sen idea on se, ettei virkamiehiä voisi painostaa tai vaihtaa poliittisista syistä.
Ylijohtajien 5-vuotisissa johtajasopimuksissa tosin taitaa olla purkupykälä, joka maksaa valtiolle vuoden palkan verran erokorvausta, mikäli sopimus puretaan etuajassa.

Tässä asiassa politisoituminen on lisännyt vaikeuskerrointa. Pauli Kiuru (kok.) kun ilmoitti jo ennen tutkinnan valmistumista, että Yli-Viikari erotetaan, kunhan vaan keksitään kuka sen voi tehdä ja millä keinoin.
Lienee aika selvää, että ellei todella vahvaa juridista pohjaa löydy, niin mikäli Yli-Viikari riitauttaisi työsuhteensa purkamisen oikeudessa, olisi hän varsin vahvoilla, kiitos Kiurun.

Sen sijaan Yli-Viikarin ylijohtajakausi on päättymässä tämän vuoden loppuun. Jos juridisia perusteita ei ole virkasuhteen purkamiseen, niin yksinkertaisin ratkaisu olisi jatkaa virastapidättämistä sen aikaa, että on enää lomat jäljellä.
Ellei sitten todeta, ettei virastapidättämiseen ole enää tutkinnan päätyttyä tarvetta. Edit. Yli-Viikari on myös riitauttanut virastapidättämisensä perusteettomana, joten se katsotaan oikeudessa.

Toinein kulmakerroin tulee sitten siitä, että Yli-Viikarilla on anyway johtajan ja johtoryhmän paikka VTV:ssa, mihin palata ylijohtajuuden jälkeen (hän on siis siitä virkavapaalla ylijohtajakautensa).

 

[tietokonerikki]

Palveluissa on valitettavasti nyt jo valtavia eroja ja luokkia on monta:
a) vakuutuspohjaista yksityistä käyttävien, b) kattavan työterveyshuollon, c) minimityöterveyshuollon, d) opiskelijoiden, c) kokonaan julkisen varassa olevien välillä.
Lisäksi on valtavia eroja eri kuntien ja kaupunkien, ja myös eri sairaanhoitopiirien välillä.

Lähtökohtaisesti minun silmiini kysymys on hallinnonuudistuksessa, jossa pyritään pääsemään pienempiin eroihin, sekä tasoittamaan väestöpohjaltaan terveemmiltä (ja suuremmilta) etelän ja lounaan hyvinvointialueilta resurssia sairaammille hyvinvointialueille. Uudistus siis huomioi mm. alueiden ikärakenteen, sairastavuuden ja sosioekonomian.
Ja on sitten toteutuksesta kiinni, kyetäänkö tällä parantamaan hoitoonpääsyä ja hoitoketjua. Se kuitenkin on tavoite, ja esim. Siun Sote ja Eksote, jotka on olleet maakunnallisesti organisoituneita jo aiemmin on kyenneet maan tehoikkaimmiksi. Pari vuotta sitten jopa uutisoitiin, että tehokkaimman ja vähiten tehokkaan välillä oli kymmenkertainen ero, mutta en ole aivan varma, saattoiko niin iso ero todella olla totta.

Ainakin tämän pitäisi tehdä kuntataloudesta ennakoitavampaa, sillä nythän sairaanhoitopiireiltä on voinut lähteä aivan valtaviakin yllättäviä laskuja kuntiin. Teoriassa maksupalautuksiakin toki, mutta eipä sitä ennen tätä korona-aikaa juuri tapahtunut, vaan yleensä ne yllätykset oli tosi isoja laskuja. Jotkin kunnat joutuivat juuri tällaisen tilanteen takia myös kuntaliitosuhkaan. Siis jos kunta oli riittävän pieni, jo muutama tai jo yksikin poikkeuksellisen kallis potilas saattoi sen yllätyksen tuottaa. Sellaisia riskialttiita alle kolmentuhannen asukkaan kuntia on kuitenkin vajaat sata eli about kolmasosa kunnista ja kaikkein suurimman riskin eli alle puolentoistatuhannen asukkaan kuntiakin 29.
Nyt meillä on julkisella puolella vajaat 300 kuntaa ja 164 erilaista terveydenhuollon yhteenliittymää tuottamassa palveluita, tulevaisuudessa on 21. Hartiat on varmasti leveämmät ja väistämättä päällekkäisiä hallintorakenteita päästään poistamaan, eli tekemään siitä organisoinnista tehokkaampaa. Lisäksi meillä on valtava määrä erilaisia terveydenhuollon paremmin pelaavia ja sitten kankeampia tietojärjestelmiä, jotka ei aina edes keskustele keskenään ja pitkällä tähtäimellä pitäisi saada sekin asia hiottua kuntoon - mihin auttaa varmasti se, että 21 hyvinvointialuetta ei enää tarvitse satoja omia ratkaisuja.

Joka tapauksessa uudistuksen tarkoitus on parantaa perusterveydenhuollon rahoitusta ja siten nopeuttaa hoitoonpääsyä siellä. En osaa sanoa käykö niin, mutta sen pitäisi sitten myös ohjata nopeammin / aikaisemmassa vaiheessa havaittuja vakavammat erikoissairaanhoitoon, jolloin hoito olisi kenties vähemmän invasiivista ja hoitoketju tehokkaampi - samalla rahalla saisi enemmän. Yksilön kannaltakin on yleensä niin, että mitä varhaisempi diagnoosi ja hoito, yleensä sen parempi tulos.
Sotelaki ei kuitenkaan ole sisältölaki: esim. uudet tiukemmat hoitotakuut tullaan säätämään sitten kun päästään sisältölakeja uusimaan.
Kokonaisuutena sote-kustannukset toki jatkaa nousuaan ihan väestörakenteen, syntyvyyden laskun ja pitempään elämisen vuoksi silti, arvioidusti vielä muutaman vuoden 1.2%, sittemmin noin prosentin vuodessa, vuosikymmenen loppuun mennessä kumuloituen noin kymmenen prosenttia. Tämä on tosiaan väestörakennekysymys, ja ilman soteuudistusta menojen kasvun on arvioitu olevan vielä suurempaa.

Lisäksi demokratian ja vaikutusmahdollisuuksien pitäisi parantua, kun samalla tehtävä maakuntauudistus päästää lopulta kuntalaiset äänestämään haluamansa ehdokkaat johtoon.
Nykyisinhän sekä maakuntavaltuusto että sairaanhoitopiirien ja muiden terveydenhuollon kuntayhtymien edustajat on olleet valtuustoryhmien neuvottelemia ja päättämiä.

Lääkäripulaan minulla ei ole vastausta, mutta siitä olen kohtuullisen vakuuttunut, että Suomen lääkäripula on pula nimenomaisesti julkisen sektorin lääkäreistä. Yksityisellä sektorilla pulaa ei samoissa määrin ole ollut, ja niinpä tämä nykyinen järjestelmä on johtanut siihen, että lääkäripulaa on kunnissa jouduttu ratkomaan hyvinkin kalliilla ostopalvelulla, ja kas kummaa: siltä yksityiseltä ne vuokralääkärin löytyvätkin… tosin hyvin kalliilla hinnalla.

Lääkäreitä voisi ja pitäisi toki minunkin mielestäni kouluttaa enemmän.
Sillä tiellä kuitenkin ongelmana on ollut, että ensinnäkin Lääkäriliitto on vastustanut sitä siilipuolustuksella perin raivokkaasti ja pitkäjänteisesti, ja toisaalta, yliopistot pystyvät vastaamaan koulutustarpeeseen hyvin hitaasti johtuen lääkärikoulutuksen pituudesta ja vaaditusta ohjaava lääkäri/opettaja - opiskelija suhdeluvusta sekä kolmanneksi lääkis on yksi hinnaltaan kalleimpia koulutuksia, jonka koulutuspaikkalisäämiseen tulisi valtion myös osoittaa sitten merkittävästi lisää rahaa.
Lisäksi ongelman ajatellaan olevan tilapäinen, eli suurien ikäluokkien poistuessa keskuudestamme lääkäripula (tai julkisen lääkäripula) olisi nykyisilläkin koulutusmäärillä ratkeamassa automaattisesti (en tiedä onko).

Nyt siis en suoralta kädeltä pysty arvioimaan mikä on soteuudistuksen vaikutus Matti ja Maija Meikäläiseen, sillä se on todella paljon kiinni niistä sisältölaeista, mitkä myös tullaan säätämään. Lähtökohtaisesti tämä sotemalli antaa kuitenkin sen pohjan, minkä päälle on mahdollista rakentaa huomattavasti nykytilannetta tasa-arvoisempi ja erityisesti nopeampaan / varhaisempaan hoitoon kykenevä malli.
Nykymallissa meillä on ollut erittäin laadukas (yksi EU:n kustannustehokkaimmista, erään vertailun mukaan jopa tehokkain) erikoissairaanhoito, mutta hyvin vaihteleva kuntatason perusterveydenhuolto, sekä monta ohituskaistaa omalla tai työnantajan rahalla. Siihen perusterveydenhuoltoon tässä ne leveämmät hartiat ja parempi tehokkuus pyritään tuomaan.

Minulla on sellainen käsitys, että pienissä kunnissa lääkäripalvelut ovat jopa paremmat pienituloisille kuin suurissa, missä niitä joutuu odottamaan. Vaikka lääkäreitä on, mutta asukkaitakin on jopa satakertainen määrä.

Veikkaan, että eurot kuluu hallinnon uudistamiseen eivätkä yhtään paranna sitä hoitoa. Ne hallintovirkailijat eivät hoida potilaita => Ilman hoitajien ja lääkäreiden lisäystä todellista parannusta tuskin tulee.

ATK:n hyödytkin ollee, jo saatu. Pikemminkin vaikuttaisi, että ATK-ohjelmien jatkuva muutos vain veisi henkilökunnan resursseja kun joutuvat aina uudestaan opettelemaan asiat ja tietoturva on mitä on.
Toivottavasti lääkärit ovat päässeet tarpeetomista raporttien kirjoittelusta eroon.

 

[VuohiKauhu]

Ylijohtajien 5-vuotisissa johtajasopimuksissa tosin taitaa olla purkupykälä, joka maksaa valtiolle vuoden palkan verran erokorvausta, mikäli sopimus puretaan etuajassa.

Just tätä hain takaa. Kaiketi näiden pitäisi olla toimareihin verrannollisia.

 

[bonekuukkeli]

Minulla on sellainen käsitys, että pienissä kunnissa lääkäripalvelut ovat jopa paremmat pienituloisille kuin suurissa, missä niitä joutuu odottamaan. Vaikka lääkäreitä on, mutta asukkaitakin on jopa satakertainen määrä.

Veikkaan, että eurot kuluu hallinnon uudistamiseen eivätkä yhtään paranna sitä hoitoa. Ne hallintovirkailijat eivät hoida potilaita => Ilman hoitajien ja lääkäreiden lisäystä todellista parannusta tuskin tulee.

ATK:n hyödytkin ollee, jo saatu. Pikemminkin vaikuttaisi, että ATK-ohjelmien jatkuva muutos vain veisi henkilökunnan resursseja kun joutuvat aina uudestaan opettelemaan asiat ja tietoturva on mitä on.
Toivottavasti lääkärit ovat päässeet tarpeetomista raporttien kirjoittelusta eroon.

Tämä. Esim. Oulun lähiseudulla terveyspalvelut ovat kunnan terveyskeskuksessa todella hyvin saatavilla ja homma toimii ihan ok, vaikka kiire onkin työntekijöillä. Itse taas olen ollut hoitajana töissä Oulussa eri paikoissa ja siellä kyllä tehdään 110% tehokkuudella töitä jo valmiiksi.

Tuo oikeastaan itseäni hoitajana aina häiritsi, että ympärillä tehtiin kaikkensa vain "tehostaakseen työtä" millä ei ollut mitään merkitystä. Tuli aikaleimaukset, työajan kyttäykset, uusia juttuja tietokoneelle mitä piti muistaa/keretä naputella asiakkaiden jälkeen jne.

Pian seurattiin jo asiakaskäyntien tarkkaa määrää, jokaista puhelua jne. joista tuli vähän väliä esimiehen laittamaa saldoraporttia sähköpostiin. Hitaimmin tietokonetta käyttävät hoitajat kirjasivat päivän käyntejä vielä viideltä illalla, ennenkuin pääsivät lähtemään kotiin. Ei tuon muuttamiseen auta mitkään hienot byrokratiahimmelit, vaan sinne tarvitaan julmetusti lisää hoitohenkilökuntaa ja lääkäreitä.

Kaikki tietojärjestelmien muutokset ovat tähän mennessä olleet hoitajan näkökulmasta paskaa. Se tietää aina uuden opettelua keskellä isointa kiirettä ja iäkkäämmät hoitajat jarruttaa vastaan kuin viimeistä päivää, kun ovat juuri kerenneet oppia sen edellisen järjestelmän/muutoksen. Ja se ei koskaan tuo mitään helpotusta kuvioihin, vaan joku uusi seurantajuttu/tietoturvaan tai muuhun liittyvä, joka tulee vain edellisien töiden päälle.

Nyt kun tätä muistelee, niin ei voi kuin todeta että oli ihanaa päästä vaihtamaan hoitoalalta rentouttavalle IT-alalle, joka ei hoitoalaan verrattuna edes tunnu työltä.

 

[oongee]

Toinein kulmakerroin tulee sitten siitä, että Yli-Viikarilla on anyway johtajan ja johtoryhmän paikka VTV:ssa, mihin palata ylijohtajuuden jälkeen (hän on siis siitä virkavapaalla ylijohtajakautensa).

Ymmärrän, että virkamiehiä pitää jollain tapaa suojella alati vaihtuvien poliitikkojen ailahteluilta, mutta on silti käsittämätöntä, että tuollainen jää ja voi jäädä takiaisen lailla väkisin roikkumaan työpaikkaan, jonne häntä ei enää haluta. Vaikea kuvitella, että tällaisen jälkeen olisi siellä työyhteisössä kenelläkään kovin hyvät fiilikset jatkaa hommia ikään kuin mitään ei olisi tapahtunut.

Itse vastaavassa tilanteessa olisin kyllä ihan oma-aloitteisesti lähtenyt menemään ja katsonut jonkun uuden paikan. Asiassa on tietenkin se puoli, että ei tuollaista henkilöä varmasti minnekään muuallekaan haluta, joten rahan vuoksi hän pitää paikasta kynsin ja hampain kiinni... vai?

 

[Jan11]

Ymmärrän, että virkamiehiä pitää jollain tapaa suojella alati vaihtuvien poliitikkojen ailahteluilta, mutta on silti käsittämätöntä, että tuollainen jää ja voi jäädä takiaisen lailla väkisin roikkumaan työpaikkaan, jonne häntä ei enää haluta. Vaikea kuvitella, että tällaisen jälkeen olisi siellä työyhteisössä kenelläkään kovin hyvät fiilikset jatkaa hommia ikään kuin mitään ei olisi tapahtunut.

Itse vastaavassa tilanteessa olisin kyllä ihan oma-aloitteisesti lähtenyt menemään ja katsonut jonkun uuden paikan. Asiassa on tietenkin se puoli, että ei tuollaista henkilöä varmasti minnekään muuallekaan haluta, joten rahan vuoksi hän pitää paikasta kynsin ja hampain kiinni... vai?

Tuossa asiassa on monta tasoa, mutta jostain syystä siinä on eniten tartuttu henkilöön.
En tunne Yli-Viikaria, enkä aidosti osaa ottaa kantaa siihen mitä VTV:ssa on tapahtunut, ilmeisen paljon ja kaikenlaista.

Lainaan kuitenkin toisesta somesta kommentin tuntemaltani ja suuresti kunnioittamalta erittäin kokeneeneelta huippuvirkamieheltä, johtajalta, tutkijalta ja kehittäjältä, joka oli itse valtionhallinnossa huippupositioissa aina seitsemänkymmentäluvulta kaksituhattaluvun alkupuolelle saakka, ja kyllä vaikutti kovasti erityisesti aikansa terveydenhoitojärjestelmien kehitykseen.
Hän myös toimii vieläkin jonkin verran konsulttina ja neuvonantajana tilauspohjalta, vaikka lähestyy kahdeksaakymppiä, taisi mm. vielä pari vuotta sitten olla oman osa-alueensa ministeriöiden ja valiokuntien lausunnonantajiakin: eli prof. emeritus Matti Rimpelä. Edit. Spoilerien takana, kun on niin pitkä.

Spoileri

”Yle 1/aamun ajankohtainen. Aiheena VTV/Yliviikari ja asiantuntijana Jukka Kekkonen. Todella mainio ajankuva. Kekkonen yrittää nostaa esille suuren kuvan eli Valtiontalouden tarkjastusviraston (VTV) yleisen toimintalinjan ja sen mahdollisen muuttumisen. Valvottajia myötäilevä ja pehmeästi ohjaava 'puudeli' vai tiukka ja tarvittaessa rankaiseva valvoja. Toimittaja keskittyy henkilöön ja hänen mahdollisiin mokiinsa. Toimittajaa ei kiinnosta isompi kuva eli viraston strategia. Hän yrittää lähes epätoivoisesti saada professorikin mukaan henkilön tekemisten tuomitsemiseen.

Kekkosen esiin nostama valvontaviranomaisen strategia on julkisen hallinnon tulevaisuudessa monin kerroin tärkeämpi kuin yhden ihmisen tekojen lainmukaisuus, joka yksityiskohtana tietenkin on tutkittava ja asianmukaisesti sen jälkeen toimittava.

Suomalaisen yhteiskunnan kannalta monin verrooin tärkeämpää on keskustella valvonnan ja ohjauksen suhteesta julkisessa hallinnossa. Olemme unohtaneet, että valtionhallinnon tehtävänä oli 1990-luvulle saakka ohjaaminen, jota toimeenopanivat keskusvirastot ja lääninhallitukset. Sitten strategia muuttui. Normi- ja rahoitusohjaus kapeni informaatio/ohjelmaohjaukseksi. Valvonta erotettiin ohjauksesta. Keskusvirastot purettiin. Lääninhallituksista muokattiin huomattavasti pienempiä aluehallintovirastoja, jotka muun ohessa valvovat kuntien toimintaa. Kunnilla ei ole ajantasaista raportointivelvollisuutta toiminnastaan aluehallintovirastoille. Tarkastuslautakunnat ja tilintarkastajat arvioivat edellisen vuoden toiminnan asianmukaisuutta. 2010-luvulla paikallistasolla on luotettu yhä enemmän lakisääteiseen omavalvontaan. Valtion keskushallinnossa valvontaan ovat erikoistuneet VTV, Valvira, oikeuskanslerin virasto ja eduskunnan oikeusasiamies.

Jukka Kekkosen tämän aamun haastattelussa esiin nostamat VTV:n strategiset valinnat ovat ajankohtaisia julkisessa hallinnossa yleisesti, sen kaikilla tasoilla. Tämän olen huomannut, kun olen lukenut apulaisoikeuskanslerin viime vuosien muistioita valvontakäynneistään kuntiin, sairaanhoitopiireihin ja aluehallintovirastoihin. Yhteistä niissä ovat kriittiset arvioit valvontajärjestelmän toimivuudesta.

Yhtäältä puhutaan valvontavastuun hämärtymisestä. Hyviä esimerkkejä toimivasta omavalvonnasta löytyy harvoin. Valvontaviranomaiset eivät saa ajantasaista tietoa. Aktiivista valvontaa ei ole mahdollista tehdä, epäkohdat tulevat näkyviin vain kantelujen tutkimisessa.... Ja toisaalta valvottavat muistelevat läänihallitusten aikaa, jolloin ohjaaminen painottui valvontaa enemmän. Toivovat parempaa ja aktiivisempaa vuorovaikutusta valcvontaviranomaisten kanssa, ohjaavaa keskustelua ennen kuin ratkaisuja epäkohdista tehdään.

Valvontaa vai ohjausta? Muten nämä tasapainotetaan julkisessa hallinossa? Kysymys ei ole vain VTV:stä vaan laajemminkin Suomen julkisen hallinnon strategista 2020-luvulla. Nämä isot kysymykset tulevat erityisen ajankohtaiseksi esimerkiksi tänään päätettävänä olevan sotereformin toimeenpanossa.

Julkisen hallinnon suuret strategiset valinnat eivät valitettavasti ole tämän päivän tiedotusvälineiden toimituksissa 'mediaseksikkäitä'. Toimittajat puhuvat yksittäisen ihmisen teoista ja niiden tuomitsemisesta. Onneksi vielä on myös Jukka Kekkonen, ja muitakin asiantuntijoita, jotka edes yrittävät siirtää huomiota yhteiskunnallisesti merkittäviin kysymyksiin.”

Rimpelän viittaama Prof. Jukka Kekkosen kriittinen, mutta asiallinen haastattelu aiheesta löytyy Areenasta.
Ajasta 7.26

Tytti Yli-Viikari kuultavana. | Ykkösaamu

Miksi eduskunnan kasliatoimikunta haluaa kuulla Valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtaja Tytti Yli-Viikaria, kokoomuksen Jukka Kopra kertoo ja oikeushistorian professori Jukka Kekkonen arvioi mm miksi Yli-Viikarin tapauksen selvittely kestää näin kauan. Eduskunta äänestää sotesta, kuinka...

areena.yle.fi

 

[Tlapio]

Maria Ohisalo IL:lle: Budjettiriihessä toimia, tai hallitus ei ole pystyssä | Verkkouutiset

Maria Ohisalo IL:lle: Budjettiriihessä toimia, tai hallitus ei ole pystyssä | Verkkouutiset

www.verkkouutiset.fi

Maria Ohisalo sanoo päästövähennyksiä etsittävät maatalouden, rakentamisen, asumisen ja liikenteen osalta.

– Iso paletti on tulossa.

Helteet ohi niin kylmää kyytiä tulossa suomalaiselle veronmaksajalle

 

[pulatunnus]

Laitas mietteitäsi, miten arvelet jatkossa käyvän? Terveyspalvelut paranevat ja kustannukset halpenevat?

Nuo ei ole se juttu.

Kokonaiskustannukset ei laske, pari syytä, yksi luonollisesti se että kysyntä kasvaa. Toinen se että tehty päätöksiä jotka nostaa kustannuksia, mutta ei tämä johdu Sotesta.

Isot muutokset aiheuttava kertaluenteisia kustannuksia, sillä ei sinänsä ole muuta ongelmaa kunhan rahoitusjärjestetty.

Jos alueelliset rakennemuutokset jatkuvat, muuttotappiot, rakennukset mätänee jne, niin olemassa olevia palvelupsiteitä poistuu, tämäkään ei johdu Sotesta.

Mutta jos verrataan olemassa olevaan systeemiin, niin kunnat voivat olla itsenäisiä ja palveluiden järjestäminen ei ole niinkään kunnan resursseista kiinni, eli voi ajatella että jossain alueella missä paljon kysyntää palveluille niin niitä voisi paremmin säilyä.

Luonollisesti systeemi ei ole täydellinen, jotain asioita vedetty äärilaitaan, mutta uskon että tulevaisuudessa juttuja säädellään.

 

[Jan11]

Nuo ei ole se juttu.

Kokonaiskustannukset ei laske, pari syytä, yksi luonollisesti se että kysyntä kasvaa. Toinen se että tehty päätöksiä jotka nostaa kustannuksia, mutta ei tämä johdu Sotesta.

Isot muutokset aiheuttava kertaluenteisia kustannuksia, sillä ei sinänsä ole muuta ongelmaa kunhan rahoitusjärjestetty.

Jos alueelliset rakennemuutokset jatkuvat, muuttotappiot, rakennukset mätänee jne, niin olemassa olevia palvelupsiteitä poistuu, tämäkään ei johdu Sotesta.

Mutta jos verrataan olemassa olevaan systeemiin, niin kunnat voivat olla itsenäisiä ja palveluiden järjestäminen ei ole niinkään kunnan resursseista kiinni, eli voi ajatella että jossain alueella missä paljon kysyntää palveluille niin niitä voisi paremmin säilyä.

Luonollisesti systeemi ei ole täydellinen, jotain asioita vedetty äärilaitaan, mutta uskon että tulevaisuudessa juttuja säädellään.

Ja tosiaan, tämä oli nyt vasta ne raamit. Seuraavaksi säädetyt sisältölait tulee olemaan ratkaisevassa roolissa.

Yksi merkittävä asia on tyhjäkäynnin poistaminen ja joustavuus. Kun asun itse tällaisen maakunnallisen ratkaisun alueella, niin esimerkiksi koronarokotteet sai todella aikaisin, kun nettiin varattavaksi tuli ykkösriskiryhmäläisille kaikkien maakunnan kuntien rokotuspisteiden ajat kerralla varattaviksi. Kun itsellä oli mahdollisuus ajella, ja työnantaja tarjoaa mahdollisuuden käydä rokotuksessa työajalla, varasin vain ekan sopivan ajan, ja ajelin sinne vrt. jos olisi ollut mahdollisuus vain siltä yhdeltä rokotuspisteeltä, mitä perinteisessä kunnallisessa terveydenhuollossa on ollut.

Sama koskee kaikkia muitakin asioita.

Yksi jousto tulee niistä asiakkaista, jotka itse on valmiita varaamaan aikansa muualta, kuin siltä lähimmältä pisteeltä, esim. naapurikunnasta - niin kuin itse tein koronarokotuksen kanssa.

Toinen jousto tulee henkilökuntaresurssin allokointimahdollisuudesta. Jos tulevaisuudessa hyvinvointialueen (maakunnan) yksi kolkka ruuhkautuu, voidaan sinne siirtää resurssia sieltä missä on tyhjäkäyntiä ja tarvittaessa palauttaa, kun tilanne purkautuu. Nykyisessä sotessa perusterveydenhuollossa näin ei voi tehdä, jos kunnat on itsenäisiä ja koska lääkärit on sopimussuhteessa siihen yhteen kuntaan - tulevaisuudessa voi kun on hyvinvointialueeseen eli maakuntaan.

Jo nämä kaksi asiaa tulee tottakai parantamaan tilannetta. Siitä on näyttöä näistä jo tehdyistä maakunnallisista Siun Sotesta ja Eksotesta.

 

[Jan11]

Maria Ohisalo sanoo päästövähennyksiä etsittävät maatalouden, rakentamisen, asumisen ja liikenteen osalta.
– Iso paletti on tulossa.
Helteet ohi niin kylmää kyytiä tulossa suomalaiselle veronmaksajalle

” Ohisalon mukaan vihreät ovat valmis lähtemään hallituksesta, jos hallitusohjelmaa ei noudateta ja tulosta ei synny.”

Minusta tuo on lopulta aika kesy vaatimus, jos ei muuta vaadi kuin sen, että hallitusohjelmaa noudatetaan.
Siihenhän on kaikki jo sitoutuneet jo alunperinkin.
Sikäli tosin on sopiva vaatimus, että samasta syystä sen saa läpi. Ja voi sitten spinnata omilleen riemuvoittona.

 

[Jan11]

Uutispalvelussa törmäsin tällaiseen. En usko, että on tapahtumassa ennen kuin nykyiset kuusikymppiset ja vanhemmat on haudassa, mutta politiikan tutkija Antti Ronkaisen ajatuksen kanssa olen ollut samaa mieltä jo vuosikymmenen.
Suomalaisella vasemmistolla olisi valtavasti järkisyitä joko yhdistyä tai edes liittoutua vaaliliittoihin. Tunnesyistä ja menneisyyden taakasta he ei siihen vaan kykene. Vielä.

KU: Tutkijasta vasemmistopuolueiden jako ei perusteltu – "yhdistyminen pönkittäisi valtaa pitkäksi aikaa" - Suomenmaa.fi

Tutkija Antti Ronkaisen mukaan vasemmistopuolueiden jakautuminen sosiaalidemokraattiseen ja vasemmistolaiseen puolueeseen ei ole ollut...

www.suomenmaa.fi

Tutkija lataa: ”Vasemmistopuolueiden jakautuminen sosiaalidemokraattiseen ja vasemmistolaiseen puolueeseen ei ole ollut enää

Nykypäivän vasemmistolaisen ja minkä tahansa muunkin liittouman keskeinen kysymys on, miten yhdistää sosiaalisesti tiedostavampi keskiluokka ja sosiaalisesti konservatiivisempi työväenluokka, tutkija

www.kansanuutiset.fi

 

[tietokonerikki]

Valtion virkamiehen virkasuhteen purkaminen on erittäin vaikeaa ilman painavia juridisia perusteita. Sen idea on se, ettei virkamiehiä voisi painostaa tai vaihtaa poliittisista syistä.
Ylijohtajien 5-vuotisissa johtajasopimuksissa tosin taitaa olla purkupykälä, joka maksaa valtiolle vuoden palkan verran erokorvausta, mikäli sopimus puretaan etuajassa.

Tässä asiassa politisoituminen on lisännyt vaikeuskerrointa. Pauli Kiuru (kok.) kun ilmoitti jo ennen tutkinnan valmistumista, että Yli-Viikari erotetaan, kunhan vaan keksitään kuka sen voi tehdä ja millä keinoin.
Lienee aika selvää, että ellei todella vahvaa juridista pohjaa löydy, niin mikäli Yli-Viikari riitauttaisi työsuhteensa purkamisen oikeudessa, olisi hän varsin vahvoilla, kiitos Kiurun.

Sen sijaan Yli-Viikarin ylijohtajakausi on päättymässä tämän vuoden loppuun. Jos juridisia perusteita ei ole virkasuhteen purkamiseen, niin yksinkertaisin ratkaisu olisi jatkaa virastapidättämistä sen aikaa, että on enää lomat jäljellä.
Ellei sitten todeta, ettei virastapidättämiseen ole enää tutkinnan päätyttyä tarvetta.

Toinein kulmakerroin tulee sitten siitä, että Yli-Viikarilla on anyway johtajan ja johtoryhmän paikka VTV:ssa, mihin palata ylijohtajuuden jälkeen (hän on siis siitä virkavapaalla ylijohtajakautensa).

EIkös tuota johtoryhmän paikkaa voi irtisanoa?
Vastuun siirtäminen virkamiehilleen on kyllä aika outoa. Pääjohtaja sanoo, että teen näin... aika harvassa on he jotka sanovat "Et muuten tee".

Tämä. Esim. Oulun lähiseudulla terveyspalvelut ovat kunnan terveyskeskuksessa todella hyvin saatavilla ja homma toimii ihan ok, vaikka kiire onkin työntekijöillä. Itse taas olen ollut hoitajana töissä Oulussa eri paikoissa ja siellä kyllä tehdään 110% tehokkuudella töitä jo valmiiksi.

Tuo oikeastaan itseäni hoitajana aina häiritsi, että ympärillä tehtiin kaikkensa vain "tehostaakseen työtä" millä ei ollut mitään merkitystä. Tuli aikaleimaukset, työajan kyttäykset, uusia juttuja tietokoneelle mitä piti muistaa/keretä naputella asiakkaiden jälkeen jne.

Pian seurattiin jo asiakaskäyntien tarkkaa määrää, jokaista puhelua jne. joista tuli vähän väliä esimiehen laittamaa saldoraporttia sähköpostiin. Hitaimmin tietokonetta käyttävät hoitajat kirjasivat päivän käyntejä vielä viideltä illalla, ennenkuin pääsivät lähtemään kotiin. Ei tuon muuttamiseen auta mitkään hienot byrokratiahimmelit, vaan sinne tarvitaan julmetusti lisää hoitohenkilökuntaa ja lääkäreitä.

Kaikki tietojärjestelmien muutokset ovat tähän mennessä olleet hoitajan näkökulmasta paskaa. Se tietää aina uuden opettelua keskellä isointa kiirettä ja iäkkäämmät hoitajat jarruttaa vastaan kuin viimeistä päivää, kun ovat juuri kerenneet oppia sen edellisen järjestelmän/muutoksen. Ja se ei koskaan tuo mitään helpotusta kuvioihin, vaan joku uusi seurantajuttu/tietoturvaan tai muuhun liittyvä, joka tulee vain edellisien töiden päälle.

Nyt kun tätä muistelee, niin ei voi kuin todeta että oli ihanaa päästä vaihtamaan hoitoalalta rentouttavalle IT-alalle, joka ei hoitoalaan verrattuna edes tunnu työltä.

Niinpä, joskus Lääkäri kirjoitti vakuutusyhtiölle tapaturman kuvausta (miten tikku on joutunut silmään), vaikka asiakas kertoi ettei hänellä edes ole vakkutusta ja olisi hoidon alkavan heti. Piti kuuleemma silti kirjoittaa.
Toivottavasti edes tuosta ollaan päästy eroon?
Noissa Atk hommmissa ongelma on, ettei sitä ostoa ole useinkaan päättämässä henkilöt jotka sitä tietokonetta oikeasti käyttävät ja koskaan? ei vaadita sitä kommentoitua lähdekoodia ja oikeutta muuttaa sitä edes omiin tarkoituksiin => muutaman vuoden päästä kun ei toimi ostetaan uusi ohjelma ja kaikki opetellaan uusiksi.
Eikä ole pelkästään julkisen puolen ongelma.

 

[tietokonerikki]

Nuo ei ole se juttu.

Kokonaiskustannukset ei laske, pari syytä, yksi luonollisesti se että kysyntä kasvaa. Toinen se että tehty päätöksiä jotka nostaa kustannuksia, mutta ei tämä johdu Sotesta.

Isot muutokset aiheuttava kertaluenteisia kustannuksia, sillä ei sinänsä ole muuta ongelmaa kunhan rahoitusjärjestetty.

Jos alueelliset rakennemuutokset jatkuvat, muuttotappiot, rakennukset mätänee jne, niin olemassa olevia palvelupsiteitä poistuu, tämäkään ei johdu Sotesta.

Mutta jos verrataan olemassa olevaan systeemiin, niin kunnat voivat olla itsenäisiä ja palveluiden järjestäminen ei ole niinkään kunnan resursseista kiinni, eli voi ajatella että jossain alueella missä paljon kysyntää palveluille niin niitä voisi paremmin säilyä.

Luonollisesti systeemi ei ole täydellinen, jotain asioita vedetty äärilaitaan, mutta uskon että tulevaisuudessa juttuja säädellään.

Tossa herää kysymys, miksi muutetaan toimivaa järjestelmää ja poltetaan euroja kosmeettisiin muutoksiin. Eikä niitä hoitajia ja lääkäreitä lisätä (lue kouluteta lisää).

 

[Jan11]

EIkös tuota johtoryhmän paikkaa voi irtisanoa?
Vastuun siirtäminen virkamiehilleen on kyllä aika outoa. Pääjohtaja sanoo, että teen näin... aika harvassa on he jotka sanovat "Et muuten tee".

Sen voi pudottaa johtoryhmästä, mutta ellei ole irtisanomisperustetta, hän voi kuitenkin palata virkaansa.

Ennen vanhaan siinä tilanteessa laitettiin dispositioon, eli vaille tehtäviä kunnes löytää itselleen (tai valtio löytää) hankalassa tilanteessa olevalle virkamiehelle toisen viran tai työn, mutta nyt siinä asiassa näyttää tulleen umpikuja: juuri virkamiehen vaille tehtäviä jättämisestä häntä tutkitaan ja toisaalta, juuri tehtävien pois ottamisesta oli aiemmin ministeri Haavisto lirissä.

Onkin itse asiassa mielenkiintoista, mitä valtio jatkossa tekee erityisesti mahdollisesti kompromentoituneille tai vaikka ajoittain elämänhallinnan, päihteiden tai mt-ongelmien kanssa painiville tai henkilösuhteilta mahdottomiksi menneissä tilanteissa, kun tämä dispositioon siirtäminen ei näytä olevan mahdollista ja irtisanominen on usein hyvin hankalaa tai lähes mahdotonta.
Se oli nimittäin ennen vanhaan ykköskeino erityisesti lähetystöjen henkilökunnan osalta, eli odotettiin jonkin aikaa seuraavaa tehtävää (joka olisi sitten useimmiten kotimaassa tai vähämerkityksellisessä lähetystössä) vailla työvelvoitetta.

 

[Jan11]

Tossa herää kysymys, miksi muutetaan toimivaa järjestelmää ja poltetaan euroja kosmeettisiin muutoksiin. Eikä niitä hoitajia ja lääkäreitä lisätä (lue kouluteta lisää).

Hoitajia (sh ja lähi) koulutetaan koko ajan maksimimääriä. Kun ikäluokat ei riitä, koulutetaan paljon myös alanvaihtajia hoitajiksi.

Lääkäriasia on monimutkaisempi, ja se koulutus hitaimmasta ja kalleimmasta päästä, kouluttajia tarjolla rajatusti ja Lääkäriliitto vastustaa koulutuspaikkojen kasvattamista raivoisasti. Jos seuraavissa tulossopimusneuvotteluissa tehtäisiinkin koulutuspaikkamäärän nosto, ja 2023 alkaen kasvatettaisiin lääkärien koulutuspaikkoja, realisoituisi senkin vaikutus vasta ensi vuosikymmenelle.

Tämä sotemalli mahdollistaa rajallisen lääkärimäärän tehokkaamman käytön, mutta on tasan tarkkaan seuraavaksi säädettävistä sisältölaeista ja hyvinvointialueista kiinni, käytetäänkö se mahdollisuus. Se ei ole kirkossa koulutettua ja paljon on kiinni seuraavasta hallituspohjasta.

 

[pulatunnus]

Tossa herää kysymys, miksi muutetaan toimivaa järjestelmää ja poltetaan euroja kosmeettisiin muutoksiin. Eikä niitä hoitajia ja lääkäreitä lisätä (lue kouluteta lisää).

Sillä ei ola väliä jos sote uusituksesta syntyy kertaluenteisia kuluja, malli kuitekin mahdollistaa tehokkaamman toiminnan. Se on sitten päättäjistä kiinni, onko pitkässä juoksussa mahdollisuus kustannusäästöihin verrattuna olemassaolevaan malliin. Se on päättäjistä kiinni millaista palvelutasoa vaaditaan ja ollaan valmiita rahoittaan.
Kannattaa verrata yksikkökustannuksia , palvelutarjontaa ja tasoa. siihen jos olisi tehty vanhalla (kuntaliitokset, kimppa järjestelyt jne.) Nyt nuijittu malli ei välttämättä ole kustannustehokkain, mutta sekään ei ole se juttu, vaan se uudistus.

Nykyisen ongelma on se että kustannukset jakaantuu tahoille joilla ei ole rerusseja niiden hoitamiseen, eikä käytännön valtaa päättää tasosta.

Valtakunnan tasolla on päätetty minkä tasoista palvelu kunkin kunnan on tarjottava, kunta ei voi sovittaa palvelutasoaan vastaamaan kykyjään. Käytännössä asiat ei ole enään aikoihin olleet kuntien päätettävissä. (pientä optimointia lukuunottamatta)

Kuntien välillä on toki eroja, jotkin kunnat on taasen hyvin käärmeissään, sillä niille sote toimet on tuonut isot budjetit ja sen mahdollista muunkin touhun, lisäksi se tuonut niillä kilpailuetua entistetään vahvistaa asemaansa.

 

[Bladekill]

Uutispalvelussa törmäsin tällaiseen. En usko, että on tapahtumassa ennen kuin nykyiset kuusikymppiset ja vanhemmat on haudassa, mutta politiikan tutkija Antti Ronkaisen ajatuksen kanssa olen ollut samaa mieltä jo vuosikymmenen.
Suomalaisella vasemmistolla olisi valtavasti järkisyitä joko yhdistyä tai edes liittoutua vaaliliittoihin. Tunnesyistä ja menneisyyden taakasta he ei siihen vaan kykene. Vielä.

KU: Tutkijasta vasemmistopuolueiden jako ei perusteltu – "yhdistyminen pönkittäisi valtaa pitkäksi aikaa" - Suomenmaa.fi

Tutkija Antti Ronkaisen mukaan vasemmistopuolueiden jakautuminen sosiaalidemokraattiseen ja vasemmistolaiseen puolueeseen ei ole ollut...

www.suomenmaa.fi

Tutkija lataa: ”Vasemmistopuolueiden jakautuminen sosiaalidemokraattiseen ja vasemmistolaiseen puolueeseen ei ole ollut enää

Nykypäivän vasemmistolaisen ja minkä tahansa muunkin liittouman keskeinen kysymys on, miten yhdistää sosiaalisesti tiedostavampi keskiluokka ja sosiaalisesti konservatiivisempi työväenluokka, tutkija

www.kansanuutiset.fi

Varsinkin kun Suomessa ei ole mitään diversiteettiä vasemmiston sisällä. On vain vasemman alalaidan radikalisoitunut ääri"liberaali" vasemmisto.

 

[Jan11]

Varsinkin kun Suomessa ei ole mitään diversiteettiä vasemmiston sisällä. On vain vasemman alalaidan radikalisoitunut ääri"liberaali" vasemmisto.

Radikalisoitunutta vasemmistoa meillä on ollut viimeksi taistolaisten aikaan.
Noissa graafeissa taas kysymys on asteikon sijoittelusta ja siitä, minkä verran radikaaliutta kysymyspatteristo pystyy edes tuomaan esille.

Spekulatiivisesti: Eihän noissa ole muistaakseni edes kysytty, pitäisikö tuotannontekijät sosialisoida kansalle. Eikä pitäisikö se tehdä joskus vai heti. Tai rauhanomaisesti vai vallankumouksella. Noilla kysymyksillä ennen vanhaan ne taistolaiset olisi asettuneet varmasti radikaalivasemmistoon, mutta nykyvasemmisto jonnekin ihan muualle.

 

[Tommy Goldfish]

Varsinkin kun Suomessa ei ole mitään diversiteettiä vasemmiston sisällä. On vain vasemman alalaidan radikalisoitunut ääri"liberaali" vasemmisto.

Tekstisi ja kuvasi ei oikein sovi yhteen. Näkyy olevan äärivasemmistolaisia kaikissa puolueissa. Ja kaikissa paitsi kokkareissa näköjään enemmän pisteitä tuolla vasemmalla puolella. Tuo vielä tasaantuu entisestään kun konservatiivit kuolee pikkuhiljaa vitutukseen kun muut ei suostu jäämään 60-luvulle.

 

[Bladekill]

Radikalisoitunutta vasemmistoa meillä on ollut viimeksi taistolaisten aikaan.
Noissa graafeissa taas kysymys on asteikon sijoittelusta ja siitä, minkä verran radikaaliutta kysymyspatteristo pystyy edes tuomaan esille.

Spekulatiivisesti: Eihän noissa ole muistaakseni edes kysytty, pitäisikö tuotannontekijät sosialisoida kansalle. Eikä pitäisikö se tehdä joskus vai heti. Tai rauhanomaisesti vai vallankumouksella. Noilla kysymyksillä ennen vanhaan ne taistolaiset olisi asettuneet varmasti radikaalivasemmistoon, mutta nykyvasemmisto jonnekin ihan muualle.

Tottakai kaikki on aina suhteellista. Joka tapauksessa samalla suhteutuksella ja samoilla kysymyksillä oikeiston ja jopa konservatiivien jakaantuminen on paljon terveempää ja tasapainoisempaa.

Tekstisi ja kuvasi ei oikein sovi yhteen. Näkyy olevan äärivasemmistolaisia kaikissa puolueissa. Ja kaikissa paitsi kokkareissa näköjään enemmän pisteitä tuolla vasemmalla puolella. Tuo vielä tasaantuu entisestään kun konservatiivit kuolee pikkuhiljaa vitutukseen kun muut ei suostu jäämään 60-luvulle.

Ne sopivat täydellisesti yhteen. En tiedä miten muuten voin auttaa, mutta kannattaa varmaan aloittaa tutustumalla näihin:

Heat map - Wikipedia

en.wikipedia.org

Outlier - Wikipedia

en.wikipedia.org

Konservatiivien suosio on ollut räjähdysmäisessä kasvussa eteenkin nuoremmissa ikäluokissa. Tämä tosin johtuu siitä että se mikä nykyään käsitetään konservatiivina ja pätee näissäkin graafeissa on käytännössä normaali ihminen. "60-luvun konservatiiveja" ei käytännössä Suomesta enää juurikaan löydy vaan jostain Venäjältä ja USA:sta.

Edit: Lisätään tähän vielä Hesarin arvokartta muutokset vuodesta 2012 lähtien n. 2-3v välein:

 

[tietokonerikki]

Hoitajia (sh ja lähi) koulutetaan koko ajan maksimimääriä. Kun ikäluokat ei riitä, koulutetaan paljon myös alanvaihtajia hoitajiksi.

Kenen maksimi määrä? Eikös nuoria ole työttöminä vaikka kuinka paljon?

Lääkäriasia on monimutkaisempi, ja se koulutus hitaimmasta ja kalleimmasta päästä, kouluttajia tarjolla rajatusti ja Lääkäriliitto vastustaa koulutuspaikkojen kasvattamista raivoisasti. Jos seuraavissa tulossopimusneuvotteluissa tehtäisiinkin koulutuspaikkamäärän nosto, ja 2023 alkaen kasvatettaisiin lääkärien koulutuspaikkoja, realisoituisi senkin vaikutus vasta ensi vuosikymmenelle.

Toikin on täysin poliittinen valinta, jos koulutuspaikkoja lisätään niin vaikeaa uskoa, ettei opettajia löytyisi tehdään
vaikka tuntiopettajilla. Toi "jos tehdään 2023 saadaan vasta"... saa mulla karvat pystyyn. Ongelma on tiedetty vuosikymmeniä, eikä se edelleenkään poistu ilman koulutuspaikkojen lisäystä. Niitä on lisätty muillakin aloilla, miksi lääkäreitä pitää erityiskohdella.

Tämä sotemalli mahdollistaa rajallisen lääkärimäärän tehokkaamman käytön, mutta on tasan tarkkaan seuraavaksi säädettävistä sisältölaeista ja hyvinvointialueista kiinni, käytetäänkö se mahdollisuus. Se ei ole kirkossa koulutettua ja paljon on kiinni seuraavasta hallituspohjasta.

Vähän vaikekeaa uskoa tohon tehostukseen, sitäkin on nyt tehty kymmeniä vuosia, ATK "hyödyistä" olikin jo tossa aiemmin. Seuraava hallitus ollee Kokoomusvetoinen ja he kannattavat yksityistämistä ja minä tulkitsen sen tavoiteen USA:n mallin mukaisesti pitemmällä aikajaksolla. Sitä seuraava hallitus ollee taas vasemmistovetoinen, kun huomataan että kaikkea kiristetään, kun eurot on haaskattu (mm. tähän Soteen). Eli hallitukset vuoron perään korjannevat Sotea ja eurot palaa...

 

[baggio]

Kenen maksimi määrä? Eikös nuoria ole työttöminä vaikka kuinka paljon?

Ongelma on se, ettei peruskoulusta valmistu tarpeeksi nuoria joilla olisi sekä tietotaidolliset ja elämänhallinnalliset valmiudet suoriutua edes lähihoitsukoulusta (jonka läpäisyvaatimukset on jo laskettu aivan minimiin), että oma motivaatio päästä töihin asti.

Ei voi laittaa laskemaan mummojen lääkkeitä henkilöä joka ei suoriudu yksinkertaisista summa- ja kertolaskuista edes laskimella, kun ei millään opi milligramman ja mikrogramman eroa.

Ei auta vaikka otat ne sisään opiskelijaksi kaikki, jotkut standardit on pakko pitää kun kyse on asiakkaiden hengestä ja terveydestä.

Rehtori kauhuissaan lähihoitajaopiskelijoiden tasosta, harjoittelijat kieltäytyvät tehtävistä tai käyttäytyvät aggressiivisesti: ”Heitä ei uskalla päästää työskentelemään oppilaidemme kanssa”

Pitkän uran koulumaailmassa tehnyt rehtori kertoo lähihoitajaopiskelijoiden ongelmien lisääntyneen viime vuosina. Enää heitä ei tahdo uskaltaa ottaa työharjoitteluun.

www.iltalehti.fi

 

[tietokonerikki]

Sillä ei ola väliä jos sote uusituksesta syntyy kertaluenteisia kuluja, malli kuitekin mahdollistaa tehokkaamman toiminnan. Se on sitten päättäjistä kiinni, onko pitkässä juoksussa mahdollisuus kustannusäästöihin verrattuna olemassaolevaan malliin. Se on päättäjistä kiinni millaista palvelutasoa vaaditaan ja ollaan valmiita rahoittaan.
Kannattaa verrata yksikkökustannuksia , palvelutarjontaa ja tasoa. siihen jos olisi tehty vanhalla (kuntaliitokset, kimppa järjestelyt jne.) Nyt nuijittu malli ei välttämättä ole kustannustehokkain, mutta sekään ei ole se juttu, vaan se uudistus.

Nykyisen ongelma on se että kustannukset jakaantuu tahoille joilla ei ole rerusseja niiden hoitamiseen, eikä käytännön valtaa päättää tasosta.

Valtakunnan tasolla on päätetty minkä tasoista palvelu kunkin kunnan on tarjottava, kunta ei voi sovittaa palvelutasoaan vastaamaan kykyjään. Käytännössä asiat ei ole enään aikoihin olleet kuntien päätettävissä. (pientä optimointia lukuunottamatta)

Kuntien välillä on toki eroja, jotkin kunnat on taasen hyvin käärmeissään, sillä niille sote toimet on tuonut isot budjetit ja sen mahdollista muunkin touhun, lisäksi se tuonut niillä kilpailuetua entistetään vahvistaa asemaansa.

Joo tuntuu, että "uudistus" on tässä se pää juttu. Eikä mitään väliä palaako eurot turhaan. Jos euroja ei ole, eivät ne tällä Sotella lisäänny. Jos pääkaupungin kunnilta siirretään eurot pohjoiseen. Niiden taloudellinen kyky hoitaa potilaitaan alenee entisestään ja kun hoitohenkilökunnasta on pulaa tilanne vaan etelelässä huononeen.
Veroja pitää siis nostaa

 

[tietokonerikki]

Ongelma on se, ettei peruskoulusta valmistu tarpeeksi nuoria joilla olisi sekä tietotaidolliset ja elämänhallinnalliset valmiudet suoriutua edes lähihoitsukoulusta (jonka läpäisyvaatimukset on jo laskettu aivan minimiin), että oma motivaatio päästä töihin asti.

Ei voi laittaa laskemaan mummojen lääkkeitä henkilöä joka ei suoriudu yksinkertaisista summa- ja kertolaskuista edes laskimella, kun ei millään opi milligramman ja mikrogramman eroa.

Ei auta vaikka otat ne sisään opiskelijaksi kaikki, jotkut standardit on pakko pitää kun kyse on asiakkaiden hengestä ja terveydestä.

Rehtori kauhuissaan lähihoitajaopiskelijoiden tasosta, harjoittelijat kieltäytyvät tehtävistä tai käyttäytyvät aggressiivisesti: ”Heitä ei uskalla päästää työskentelemään oppilaidemme kanssa”

Pitkän uran koulumaailmassa tehnyt rehtori kertoo lähihoitajaopiskelijoiden ongelmien lisääntyneen viime vuosina. Enää heitä ei tahdo uskaltaa ottaa työharjoitteluun.

www.iltalehti.fi

Tuon mukaan ei pidetä valintakokeita => oppilaalla ei ole välttämättä motivaatiota opiskella. Laskentaan voidaan kyllä tietokoneilla vaikuttaa ja tehdä annostelijoita. Motivaatio on sitten jo enemmän yhteiskuntamme "kasvatusoppien" vika.
"Kaikki mulle, eikä mun tarvitse tehdä mitään" toi valittettavan vähän liioitellen. Nyt jos vanhemmat yrittävät kuria pitää, niin on "yhteiskunnan rikollinen". Muutama kerta tuli saatua remmilläkin (kohtuullisesti, aivan aiheesta ), eikä siitä mitään traumoja ole jäänyt. En siis mitään pahoinpitelyä kannata, mutta jotain rajaa lapsille pitää pystyä laittamaan, ilman että sosiaalitädit uhkailee. Sama kouluissa.

 

[Jan11]

Kenen maksimi määrä? Eikös nuoria ole työttöminä vaikka kuinka paljon?

Maksimit mitä koko ajan pienevistä ikäluokista ja aikuiskoulutukseen hakijoita vaan riittää.

Toikin on täysin poliittinen valinta, jos koulutuspaikkoja lisätään niin vaikeaa uskoa, ettei opettajia löytyisi tehdään
vaikka tuntiopettajilla. Toi "jos tehdään 2023 saadaan vasta"... saa mulla karvat pystyyn. Ongelma on tiedetty vuosikymmeniä, eikä se edelleenkään poistu ilman koulutuspaikkojen lisäystä. Niitä on lisätty muillakin aloilla, miksi lääkäreitä pitää erityiskohdella.

On ja ei ole. Lääkiksen maikat kun on myös itse sairaala- ja tutkijalääkäreitä, niin jokainen opetustyötunti on sillä hetkellä pois kliinisestä työstä, joka sitten keskimäärin kahdeksan vuoden kuluttua tuottaa uusia lääkäreitä kentälle.
Tietenkin itsekin olen sitä mieltä, että lääkärien koulutusmääriä voisi nostaa, mutta se ei ole mikään ihmeratkaisu, eikä tuota nopeaa ratkaisua.
Lisäksi suomalaisia opiskelee lääkäriksi nykyisin ennätysmäärä ulkomailla. Lukuvuonna 2018–2019 tutkintoa suoritti ulkomailla Lääkäriliiton mukaan 1120 opiskelijaa. Vaikka tuo on kaikkien vuosikurssien opiskelijoiden yhteenlaskettu määrä, niin se on siihen nähden suuri, että Suomessa vuotuinen sisäänotto on 750, siis 10-15 prosenttia valmistuvista lääkäreistä valmistuu ulkomailta.
Iso kysymys olisikin, että saisimmeko koulutuspaikkoja nostamalla enemmän lääkäreitä, vai kävisikö niin, että osa nykyisin ulkomaille lähtevistä kouluttautuisikin sitten Suomessa eli kokonaismäärä ei kasvaisikaan?

Joka tapauksessa nykyluvut tarkoittaa sitä, että seuraavien 10 vuoden kuluessa meille tulee työmarkkinoille n. 900 uutta lääkäriä vuodessa. Eläkeiän saavuttaa samaan aikaan 500–600 lääkäriä vuodessa. Joten joka vuosi tulee muutama sata plussa jo nykyisillä koulutus- ja ulkomailla opiskelevien suomalaisten lääkäriopiskelijoiden määrillä. Lääkäripula alkaa siis pikkuhiljaa ratketa nykykoulutustasollakin edellyttäen, että julkisen sektorin työpaikat vaan kelpaa lääkäreille. Meidän pula kuitenkin on nimenomaan pula niistä julkisen lääkäreistä.

 

[bonekuukkeli]

Maksimit mitä koko ajan pienevistä ikäluokista ja aikuiskoulutukseen hakijoita vaan riittää.

On ja ei ole. Lääkiksen maikat kun on myös itse sairaala- ja tutkijalääkäreitä, niin jokainen opetustyötunti on sillä hetkellä pois kliinisestä työstä, joka sitten keskimäärin kahdeksan vuoden kuluttua tuottaa uusia lääkäreitä kentälle.
Tietenkin itsekin olen sitä mieltä, että lääkärien koulutusmääriä voisi nostaa, mutta se ei ole mikään ihmeratkaisu, eikä tuota nopeaa ratkaisua.
Lisäksi suomalaisia opiskelee lääkäriksi nykyisin ennätysmäärä ulkomailla. Lukuvuonna 2018–2019 tutkintoa suoritti ulkomailla Lääkäriliiton mukaan 1120 opiskelijaa. Vaikka tuo on kaikkien vuosikurssien opiskelijoiden yhteenlaskettu määrä, niin se on siihen nähden suuri, että Suomessa vuotuinen sisäänotto on 750, siis 10-15 prosenttia valmistuvista lääkäreistä valmistuu ulkomailta.
Iso kysymys olisikin, että saisimmeko koulutuspaikkoja nostamalla enemmän lääkäreitä, vai kävisikö niin, että osa nykyisin ulkomaille lähtevistä kouluttautuisikin sitten Suomessa eli kokonaismäärä ei kasvaisikaan?

Joka tapauksessa nykyluvut tarkoittaa sitä, että seuraavien 10 vuoden kuluessa meille tulee työmarkkinoille n. 900 uutta lääkäriä vuodessa. Eläkeiän saavuttaa samaan aikaan 500–600 lääkäriä vuodessa. Joten joka vuosi tulee muutama sata plussa jo nykyisillä koulutus- ja ulkomailla opiskelevien suomalaisten lääkäriopiskelijoiden määrillä. Lääkäripula alkaa siis pikkuhiljaa ratketa nykykoulutustasollakin edellyttäen, että julkisen sektorin työpaikat vaan kelpaa lääkäreille. Meidän pula kuitenkin on nimenomaan pula niistä julkisen lääkäreistä.

Tuohan olisi täysin järjestelykysymys, jos siihen haluttaisiin vaikuttaa. Esimerkiksi mielenterveystyössä psykiatrisena sairaanhoitajana työtehtävät eivät mitenkään merkittävästi edes eronneet lääkärin tehtävistä. Samoissa palavereissa istuttiin ja lääkäri oli se, joka lopulta lääkkeet määräsi tai hoitajan tietoihin/vahvistukseen nojaten määräsi potilaan osastolle/eri hoitoihin ja tutkimuksiin. Yleensä lääkäri oikeastaan kääntyi hoitajan puoleen kerätäkseen tietoja potilaasta ja hänellä itsellään ei ollut kuin pintapuolinen käsitys tarkemmasta tilanteesta. Hoitajana käytännössä minulla oli jo kaikki tieto tulevasta ja hain vain vahvistukset lääkäriltä asioiden edistämiseen. Eli pienellä lisäkoulutuksella resepteihin yms. liittyen, hoitaja pystyisi helposti selviämään nuista tehtävistä. Sama monilla muissakin suuntauksissa, siellä on vuosikausia kirurgien töitä seuranneita/avustamassa olleita hoitajia joista voitaisiin kohtuu helposti saada lääkäreitä leikkaussaleihin. Ongelma on, että tuo osaaminen on paperilla katsoen "eri tasolla" ja opintopolkua lääkäriksi ei oikein pääse lyhentämään/helpottamaan, vaikka olisi hoitoalalta vuosien ajalta kokemusta ja tietotaitoa. Järjestämällä sairaanhoitaja -> lääkäri opintopolku, voitaisiin käytännössä todella nopeasti vaikuttaa lääkärivajeeseen.

 

[Bladekill]

Täytyy kyllä nostaa Elokapinalle hattua. Harvoin oikeasti yllätyn, mutta en uskonut että nämä ovat näin sekaisin:





”Olemme toimineet tavalla joka ei ota huomioon BIPOC-ihmisiä sekä aiheuttaneet heille mikroagressioita”

Tovi sitten vielä jotkut selittivät kuinka kyseessä on ilmastoliike, mutta on tää nyt vähintään samalla joku kulttuurimarxistinen hörhöliike.

 

[VuohiKauhu]

Suomalaisella vasemmistolla olisi valtavasti järkisyitä joko yhdistyä tai edes liittoutua vaaliliittoihin.

En kyllä keksi mitä tarkoitusta tämä palvelisi (pl. pormestarinpaikat). Vaikka yhdistynyt vasemmistopuolue voittaisikin todennäköisesti vaalit, ei se tekisi hallituksen muodostamisesta yhtään sen helpompaa. Puolueilla on myös ihan selviä eroja ideologioissaan, joten yhteispuolue vuotaisi luultavasti molempiin suuntiin. Tai tarkemmin sanottuna oikealle ja nukkuviin, koska vasemmistoliiton vasemmalla puolella ei ole yhtään uskottavaa puoluetta.

 

[Jan11]

Tuohan olisi täysin järjestelykysymys, jos siihen haluttaisiin vaikuttaa. Esimerkiksi mielenterveystyössä psykiatrisena sairaanhoitajana työtehtävät eivät mitenkään merkittävästi edes eronneet lääkärin tehtävistä. Samoissa palavereissa istuttiin ja lääkäri oli se, joka lopulta lääkkeet määräsi tai hoitajan tietoihin/vahvistukseen nojaten määräsi potilaan osastolle/eri hoitoihin ja tutkimuksiin. Yleensä lääkäri oikeastaan kääntyi hoitajan puoleen kerätäkseen tietoja potilaasta ja hänellä itsellään ei ollut kuin pintapuolinen käsitys tarkemmasta tilanteesta. Hoitajana käytännössä minulla oli jo kaikki tieto tulevasta ja hain vain vahvistukset lääkäriltä asioiden edistämiseen. Eli pienellä lisäkoulutuksella resepteihin yms. liittyen, hoitaja pystyisi helposti selviämään nuista tehtävistä. Sama monilla muissakin suuntauksissa, siellä on vuosikausia kirurgien töitä seuranneita/avustamassa olleita hoitajia joista voitaisiin kohtuu helposti saada lääkäreitä leikkaussaleihin. Ongelma on, että tuo osaaminen on paperilla katsoen "eri tasolla" ja opintopolkua lääkäriksi ei oikein pääse lyhentämään/helpottamaan, vaikka olisi hoitoalalta vuosien ajalta kokemusta ja tietotaitoa. Järjestämällä sairaanhoitaja -> lääkäri opintopolku, voitaisiin käytännössä todella nopeasti vaikuttaa lääkärivajeeseen.

Tälläinen muuntokoulutushan oli tarjolla ministeriön rahoittamana kaksituhattaluvun alkupuolella esim. Turussa. Kokeilussa ei päästy tavoitteisiin.
Lisäksi kun tuli myös hoitajapula, taisi se olla poliitikoille helppo lopettaa.

 

[Jan11]

En kyllä keksi mitä tarkoitusta tämä palvelisi (pl. pormestarinpaikat). Vaikka yhdistynyt vasemmistopuolue voittaisikin todennäköisesti vaalit, ei se tekisi hallituksen muodostamisesta yhtään sen helpompaa. Puolueilla on myös ihan selviä eroja ideologioissaan, joten yhteispuolue vuotaisi luultavasti molempiin suuntiin. Tai tarkemmin sanottuna oikealle ja nukkuviin, koska vasemmistoliiton vasemmalla puolella ei ole yhtään uskottavaa puoluetta.

VAS ja SDP yhdistyminen tekisi selvästi suurimman puolueen.
Eduskuntavaalien suurimmalle on PM paikka, ja myös eniten valtaa määrittää mihin suuntaan maatamme ja sen rakenteita kehitetään.
Sitä tavoitetta se tietenkin palvelisi.
Lisäksi silloinkin kun ei olisi suurin, olisi se toiseksi suurin ellei se pako nyt ihan valtavaksi kasvaisi.

 

[Tommy Goldfish]

Täytyy kyllä nostaa Elokapinalle hattua. Harvoin oikeasti yllätyn, mutta en uskonut että nämä ovat näin sekaisin:





”Olemme toimineet tavalla joka ei ota huomioon BIPOC-ihmisiä sekä aiheuttaneet heille mikroagressioita”

Tovi sitten vielä jotkut selittivät kuinka kyseessä on ilmastoliike, mutta on tää nyt vähintään samalla joku kulttuurimarxistinen hörhöliike.

Toivottavasti jatkossakin jaat suoraan nuo jutut mitä nuo tyypit haluaa saattaa yleisön tietoon. Itse en jaksaisi lähteä niitä erikseen jostain hakemaan mutta hyvä että täältä löytyy poliittisesti aktiivisia vihreitä.

 

[bonekuukkeli]

Tälläinen muuntokoulutushan oli tarjolla ministeriön rahoittamana kaksituhattaluvun alkupuolella esim. Turussa. Kokeilussa ei päästy tavoitteisiin.
Lisäksi kun tuli myös hoitajapula, taisi se olla poliitikoille helppo lopettaa.

Totta, mutta toisaalta jos alalla olisi etenemismahdollisuuksia, niin se saattaisi myös houkutella enemmän tekijöitä. Ja käytännössä hukkaan heitetty potentiaali alanvaihtajien yms. kohdalla on merkittävä.

 

[VuohiKauhu]

Eduskuntavaalien suurimmalle on PM paikka, ja myös eniten valtaa määrittää mihin suuntaan maatamme ja sen rakenteita kehitetään

Öö..ei ole. Eduskuntavaalien suurimmalle ei ole tarjolla edes takuuvarmaa hallituspaikkaa. Eikä varmaan kovin usein olisikaan, sillä kyseinen puolue voisi muodostaa hallituksen vain nykyisellä kokoonpanolla (Kokoomus ja persut rajautuisivat pois edes teoreettisista hallituskumppaneista)

 

[Jan11]

Totta, mutta toisaalta jos alalla olisi etenemismahdollisuuksia, niin se saattaisi myös houkutella enemmän tekijöitä. Ja käytännössä hukkaan heitetty potentiaali alanvaihtajien yms. kohdalla on merkittävä.

Voi olla. Aika suosituilta kuitenkin näyttää nuo terveydenhuolloN YAMK ja maisterikoulutuksetkin, ja voihan sitä vielä jatkaa väitöskirjan parissa (joka taas ei enää ole niin suosittua).

 

[Tommy Goldfish]

Öö..ei ole. Eduskuntavaalien suurimmalle ei ole tarjolla edes takuuvarmaa hallituspaikkaa. Eikä varmaan kovin usein olisikaan, sillä kyseinen puolue voisi muodostaa hallituksen vain nykyisellä kokoonpanolla (Kokoomus ja persut rajautuisivat pois edes teoreettisista hallituskumppaneista)

En usko että kokoomus rajautuisi pois. Persut toki tykkää rajoista kuin Sedu karsinoistaan.

 

[Paapaa]

Öö..ei ole. Eduskuntavaalien suurimmalle ei ole tarjolla edes takuuvarmaa hallituspaikkaa.

Kuinka usein vaalien suurin ei ole ollut hallituksessa ja PM-puolue? Ei varmaan kovin usein?

 

[Jan11]

Öö..ei ole. Eduskuntavaalien suurimmalle ei ole tarjolla edes takuuvarmaa hallituspaikkaa. Eikä varmaan kovin usein olisikaan, sillä kyseinen puolue voisi muodostaa hallituksen vain nykyisellä kokoonpanolla (Kokoomus ja persut rajautuisivat pois edes teoreettisista hallituskumppaneista)

Mikään ei ole takuuvarmaa, mutta muutaman kymmenen vuoden käytäntö se on ollut. Oliko 70-luvulla viimeksi kun ei…
Ja sinipuna saatetaan nähdä yllättävänkin pian.

 

[VuohiKauhu]

Kuinka usein vaalien suurin ei ole ollut hallituksessa ja PM-puolue? Ei varmaan kovin usein?

En tiedä, enkä ymmärrä mitä merkitystä asialla on. Tulevaahan tässä spekuloidaan, eikä mennyttä.

 

[Illotus]

En tiedä, enkä ymmärrä mitä merkitystä asialla on. Tulevaahan tässä spekuloidaan, eikä mennyttä.

No on sillä sikäli väliä, että se on osa poliittista toimintakulttuuria, mikä vaikuttaa ihan käytännössä siihen miten käyttäydytään.

 

[Jan11]

En tiedä, enkä ymmärrä mitä merkitystä asialla on. Tulevaahan tässä spekuloidaan, eikä mennyttä.

Tulevaisuuden ennustaminen on aina vaikeaa, mutta menneisyyden ymmärtäminen antaa siihen parhaat eväät.
Viimeksi siis taisi olla Teuvo Auran virkamieshallitus v. 1970, kun vaalien jälkeen suurimmasta puolueesta ei tullut pääministeripuoluetta.

Pienellä laskuharjjoituksella hallitusten muodostaminen olisi helppoa jos SD ja VAS yhdistyisi ja ottaisi aina 23-32 pros. osuuden. Kolmikosta vihr., Kepu, kok olisi yksi aina sivussa keräämässä kannatusta oppositiosta, mutta seuraavalla kerralla taas varmasti mukana. Joskus voisi olla kaksikin sivussa, koska RKP olisi edelleen aina halukas apupulue.
Persut pystyttäisiin, mikäli näin haluttaisiin, pitämään ikuisesti blokattuna, tai ainakin pitkään samaan tapaan kuten Kokoomus 1968-87.

Ja tämä nyt ei ole mikään kannanotto mihinkään suuntaan, vaan ihan vaan nopea hahmottelu siitä, miksi se olisi vasemmalle kannattava asia harkittavaksi. Ja todennäköisesti joskus myös toteutuu, mutta meneekö siihen vuosia vai kymmeniä vuosia on sitten ihan eri asia.