Kotimaan politiikka

[hkultala]

Pidetään edut ennallaan, mutta puolitetaan kansanedustajien määrä? Puolueet joka tapauksessa päättävät asioista. Moni kansanedustaja toimii vain laskuttavana henkilönä ja painelee nappia linjan mukaan.

Kansanedustajien määrän puolittaminen tekisi todella huonoa demokratian toimivuudelle:

Se tarkoittaisi jompaa kumpaa seuraavista:

1) Sitä, että joka vaalipiiristä pääsisi läpi vain n. puolet nykyisestä kansanedustajamäärästä.

Tämä tappaisi pienpuolueet ja hankaloittaisi hyvin paljon uusien puolueiden nousua, kun pienpuolueet eivät saisi läpi sitä ensimmäistä kansaedustajaansa käytännössä missään.

2) Sitä, että vaalipiirejä yhdisteltäisiin siten että yksi vaalipiiri kattaisi paljon suuremman alueen.

Tällöin jäisi hyvin suuria alueita, joista ei olisi yhtään kansanedustajaa. Tämäkään ei olisi kovin hyvä juttu.

 

[Paapaa]

Lähinnähän tämä tuntuu olevan tsadilaisille kova paikka, kun muistutetaan että missä se tämän vientivetoisen maan vauraus oikeasti luodaan. Ei suinkaan Helsingin konttoreissa, vaan maakuntien tehtaissa. Pieni muistutus näkyy olevan paikallaan välillä kun tuntuu unohtuvan aina.

Juuei.

Eiköhän se vauraus "oikeasti" luoda ihan joka tasolla siellä yrityksessä. Siihen kuuluu se ulkoistettu siivooja, kokoonpanolinjan työntekijät, alihankkijat, logistiikka, tuotekehitys, myynti, markkinointi, HR, johto, rahoittajat jne. Kaikilla on oma tärkeä roolinsa siinä, että asiakas saa hyödykkeensä ja yritys saa liikevaihtonsa. Sitten kun aletaan laskea työntekijän luomaa arvonlisää ja työvoiman kysyntää/tarjontaa, voidaan nähdä syyt sille, miksi yhdelle maksetaan enemmän korvausta kuin toiselle. Mutta kaikki he silti ovat tärkeitä lenkkejä ketjussa ja tarvitsevat toisiaan. Ja jos jotain muuta kuvittelet, niin sitten sulla on ehkä jossain määrin vinoutunut kuva asiasta.

Se, miksi pääkonttorit ovat keskittyneet Helsinkiin tuskin on yllätys. Syitä on varmaan useita. Täällä on kansainvälinen lentokenttä, täällä on kaikki kontaktit (muiden yritysten johto), täällä on maan päättäjät, iso osa viranomaisista jne.

 

[Jan11]

Ei etujen poistaminen mitään keskitä Helsinkiin. Minähän kirjoitin että matkustaminen maakunnista voi säilyä etuna, ja internetin ja vahvan tunnistautumisen aikakaudella etänä äänestäminen ei ole temppu eikä mikään.

Se äänestäminen, samoin kuin ne eduskunnan kyselytunnit on tasan tarkkaan pienin, mutta toki näkyvin homma kansanedustajan työssä.
Se kova duuni tehdään valiokunnissa, tapaamisissa ja kokouksissa. Varsinkaan kulloistenkin hallituspuolueiden edustajien työpäivät ei myöskään usein ole mitään kahdeksantuntisia, vaan valiokunta- ja eduskuntatyön lisäksi hommat jatkuu illalla.

 

[Propatria]

Juuei.

Eiköhän se vauraus "oikeasti" luoda ihan joka tasolla siellä yrityksessä. Siihen kuuluu se ulkoistettu siivooja, kokoonpanolinjan työntekijät, alihankkijat, logistiikka, tuotekehitys, myynti, markkinointi, HR, johto, rahoittajat jne. Kaikilla on oma tärkeä roolinsa siinä, että asiakas saa hyödykkeensä ja yritys saa liikevaihtonsa. Sitten kun aletaan laskea työntekijän luomaa arvonlisää ja työvoiman kysyntää/tarjontaa, voidaan nähdä syyt sille, miksi yhdelle maksetaan enemmän korvausta kuin toiselle. Mutta kaikki he silti ovat tärkeitä lenkkejä ketjussa ja tarvitsevat toisiaan. Ja jos jotain muuta kuvittelet, niin sitten sulla on ehkä jossain määrin vinoutunut kuva asiasta.

Se, miksi pääkonttorit ovat keskittyneet Helsinkiin tuskin on yllätys. Syitä on varmaan useita. Täällä on kansainvälinen lentokenttä, täällä on kaikki kontaktit (muiden yritysten johto), täällä on maan päättäjät, iso osa viranomaisista jne.

Arvostan kyllä ihan kaikkia tekijöitä ketjussa, mutta välillä hieman rassaa joidenkin asenne helsinkiläisten korvaamattomuudesta. On Suomessa muitakin rannikkokaupunkeja joiden kautta tavara liikkuu ja joissa on lentokenttä.

 

[Propatria]

Se äänestäminen, samoin kuin ne eduskunnan kyselytunnit on tasan tarkkaan pienin, mutta näkyvin homma kansanedustajan työssä.
Se kova duuni tehdään valiokunnissa, tapaamisissa ja kokouksissa. Varsinkaan kulloistenkin hallituspuolueiden edustajien työpäivät ei myöskään usein ole mitään kahdeksantuntisia, vaan valiokunta- ja eduskuntatyön lisäksi hommat jatkuu illalla.

Hieman erikoista taas puhua kokouksista ja tapaamisista kun firmoissa nuo samat asiat onnistuu hyvin etänä. Mikä noissa edustajien kokouksissa on niin erikoista ettei niitä voi etänä hoitaa?

 

[Jumputin]

Ei olisi yhtään hullumpi ajatus että kansanedustajien etuudet tuotaisiin samalle tasolle palkansaajien kanssa.
Idean pihvi olisi siinä, että kaikki verotukseen liittyvät tiukennukset/höllennykset osuisi samalla tasolla kansanedustajaan kuin myös palkansaajaan.

Toki kansanedustajien palkka pysynee silti houkuttelevana ja maalta Helsinkiin tulevat voivat vähentää verotuksessa toisen asunnon tai työmatkojen aiheuttamia kuluja samalla tavalla kuin palkansaajat.

 

[Paapaa]

On Suomessa muitakin rannikkokaupunkeja joiden kautta tavara liikkuu ja joissa on lentokenttä.

Niin, joko rakennetaan sen pääkonttori sinne, missä on parhaat yhteydet, kontaktit, tai sitten sinne toiseksi tai kolmanneksi parhaaseen paikkaan, joista pääsee ainakin kerran viikossa suoralla lennolla Lontooseen ja jossa ei ole kontakteja poliitikkoihin ja viranomaisiin. Miksi ihmeessä valitsevat sen parhaan paikan? Onpa hassua.

 

[jrp]

Lähinnähän tämä tuntuu olevan tsadilaisille kova paikka, kun muistutetaan että missä se tämän vientivetoisen maan vauraus oikeasti luodaan. Ei suinkaan Helsingin konttoreissa, vaan maakuntien tehtaissa. Pieni muistutus näkyy olevan paikallaan välillä kun tuntuu unohtuvan aina.

Helsingissä on 331 suuryritystä, joiden osuus Helsingin yritysten liikevaihdosta 26,3 prosenttia. Jos kuvitellaan, että kaikkien näiden yritysten "tehtaat" ovat maakunnassa (mikä ei läheskään pidä paikkaansa), niin kaukana ollaan tilanteesta jossa vauraus luodaan vain maakuntien tehtaissa.

Yritykset | Elinkeinot ja työmarkkinat Helsingissä

elinkeinothelsingissa.fi

 

[Tommy Goldfish]

Kansanedustajien määrän puolittaminen tekisi todella huonoa demokratian toimivuudelle:

Se tarkoittaisi jompaa kumpaa seuraavista:

1) Sitä, että joka vaalipiiristä pääsisi läpi vain n. puolet nykyisestä kansanedustajamäärästä.

Tämä tappaisi pienpuolueet ja hankaloittaisi hyvin paljon uusien puolueiden nousua, kun pienpuolueet eivät saisi läpi sitä ensimmäistä kansaedustajaansa käytännössä missään.

2) Sitä, että vaalipiirejä yhdisteltäisiin siten että yksi vaalipiiri kattaisi paljon suuremman alueen.

Tällöin jäisi hyvin suuria alueita, joista ei olisi yhtään kansanedustajaa. Tämäkään ei olisi kovin hyvä juttu.

Samaa mieltä, mutta toisaalta tarvitseeko kaikista paikoista olla nimenomaan kansanedustajia, vai riittäisikö ne kunnallisvaaleissa valitut tyypit päättämään oman alueen jutuista? Kansanedustajan homma ei pitäisi olla kuitenkaan ajaa vain oman alueen asioita.

 

[Propatria]

Helsingissä on 331 suuryritystä, joiden osuus Helsingin yritysten liikevaihdosta 26,3 prosenttia. Jos kuvitellaan, että kaikkien näiden yritysten "tehtaat" ovat maakunnassa (mikä ei läheskään pidä paikkaansa), niin kaukana ollaan tilanteesta jossa vauraus luodaan vain maakuntien tehtaissa.

Yritykset | Elinkeinot ja työmarkkinat Helsingissä

elinkeinothelsingissa.fi

Niin no, pelkästään metsäteollisuuden osuus viennistä on n.20%. Ei taida olla Helsingissä paljon metsiä hakattavaksi. Viennistä tämä maa elää ja ne vientituotteet tehdään pääasiassa muualla kuin Helsingissä. Ja missään kohtaahan en väittänyt että vauraus luodaan VAIN maakunnissa joten vähän on sellaista sanojen suuhun laittamisen makua.

Ehkä pitäisi olla joku Stadi vastaan lande-ketju jonne nämä paremmin sopisi. Oikein viihdyttävää ainakin televisiosta katsottuna.

 

[Jan11]

Hieman erikoista taas puhua kokouksista ja tapaamisista kun firmoissa nuo samat asiat onnistuu hyvin etänä. Mikä noissa edustajien kokouksissa on niin erikoista ettei niitä voi etänä hoitaa?

Osalla valiokunnista ja käsiteltävistä asioista ihan salassapidotkin on perin tiukkoja, esim. käsittelyaineistoa ei voida jakaa sähköisesti, tiukimmillaan sitä ei saa viedä pois huoneesta.
Lisäksi on sama ongelma kuin firmoilla, inhimillinen vuorovaikutus paikanpäällä tuo rikkaampaa keskustelua ja tuloksia, kuin tiukasti strukturoitu etäkokous.
Kolmas ja ylivoimaisesti tärkein demokratian kannalta on nämä kansanedustaja- ja ministeritapaamiset. Kuntien, yritysten ja järjestöjen on huomattavasti helpompi sopia tapaamisia vaikka useammankin edustajan kanssa Helsinkipäiväänsä, kuin mennä erikseen tapaamaan vaikka yhtä Konnevedelle, toista Imatralle, kolmatta Kemijärvelle ja neljättä Raaseporiin. Sekin on demokratiaa ja tärkeä osa kansanedustajien ja ministerien arkea.

Eduskuntatyö ei pääosin ole pelkästään hallinnollista prosessia, missä kokoukset on muodon vuoksi päätösten kirjaamiseksi. Se on yhteiskehittämistä. Valiokunta on ikään kuin kehitystiimi.
Luulenpa, että nyt kun koronan vuoksi sitä on jouduttu hajauttamaan, niin tulemme vielä huomaamaan, että asiat on edenneet ennätyshyvin (kuten esim. sotessa on), mutta samaan aikaan hintana lienee suuri määrä valuvikoja, joita korjaillaa

Etäilyssä on hyvät ja huonot puolensa. Omassa duunissakin sen huomaan. Aikaiseksi saa enemmän ja nopeammin, mutta laatu ei ole yhtä korkeaa. Demokraattisessa prosessissa eduskunnassa tämä vielä korostuu, kun aivan kaikki mitä tehdään on jonkinasteisia kompromisseja. Silloin raja onnistuneen ja epätyydyttävän kompromissin välillä on todella hiuksenhieno.

Muitakin syitä on, mutta nämä nyt ensimmäisenä tuli mieleen.

Etäilyn lisääminen on toki hieno mahdollisuus, mutta ei se perustyön luonnetta muuta.
Lisäksi eduskunnan budjetista vain kuudesosa on edustajakuluja, ja niistä vain osa on kulukorvauksia. Säästöpotentiaali olisi siis ykkösmiljoonissa, eikä sellaisten rahojen vuoksi kannata lähteä ottamaan riskejä. Ainakaan vain siitä syystä, että jotakuta hatuttaa kansanedustajien ”asumistuki”.

 

[Paapaa]

Ja missään kohtaahan en väittänyt että vauraus luodaan VAIN maakunnissa

Älä nyt viitsi.

...muistutetaan että missä se tämän vientivetoisen maan vauraus oikeasti luodaan

 

[hkultala]

Samaa mieltä, mutta toisaalta tarvitseeko kaikista paikoista olla nimenomaan kansanedustajia, vai riittäisikö ne kunnallisvaaleissa valitut tyypit päättämään oman alueen jutuista? Kansanedustajan homma ei pitäisi olla kuitenkaan ajaa vain oman alueen asioita.

Ei kansanedustajan tehtävä ole päättää oman alueensa jutuista vaan päättää koko maan asioista. Niiden kunnallisvaaleissa valittujen kunnan/kaupunginvaltuutettujen rooli on päättää sen oman kunnan asiosta.

Tehtävä on täysin eri.

Mutta kun se valtakunnan politiikka vaikuttaa koko maahan, on hyvä että niistä on päättämässä ihmisiä kaikkialta maasta, että siellä on ymmärrys miten muuallapäin eletään yms.

On aika paljon aisioita joihin liittyy valtakunnallista lainsäädäntöä, mutta jotka on järkevää tehdä hyvin eri tavalla Helsingissä kuin Muoniossa. Mikäli kaikki päättäjät on Helsingistä ja parista muusta suurkaupungista, laieista jätetään pois ne lisäpykälät, jotka mahdollistaa asioiden tekemisen järkevästi siellä Muoniossa, ja pakotetaan Muoniossakin siihen toimintamalliin mikä on järkevää vain suurkaupungeissa.

Esim jätehuollon suhteen on jo viime aikoina tehty aika melkoista sähläystä ja typeriä päätöksiä, kun ei olla tajuttu esim. sitä, että paska ja kusi on maailman luonnollisimpia asioita, ja siinä mittakaavassa missä ihminen pystyy niitä tuottamaan, se on ongelma vain kaupungeissa, ja on vaadittu kaikkialla maaseudullakin kalliita järjestelmiä sen paskan säilömiseen yms. (mutta joo, tätä voisi toki käyttää argumenttina että nykyinenkään systeemi ei toimi).

 

[Propatria]

Osalla valiokunnista ja käsiteltävistä asioista ihan salassapidotkin on perin tiukkoja, esim. käsittelyaineistoa ei voida jakaa sähköisesti, tiukimmillaan sitä ei saa viedä pois huoneesta.
Lisäksi on sama ongelma kuin firmoilla, inhimillinen vuorovaikutus paikanpäällä tuo rikkaampaa keskustelua ja tuloksia, kuin tiukasti strukturoitu etäkokous.
Kolmas ja ylivoimaisesti tärkein demokratian kannalta on nämä kansanedustaja- ja ministeritapaamiset. Kuntien, yritysten ja järjestöjen on huomattavasti helpompi sopia tapaamisia vaikka useammankin edustajan kanssa Helsinkipäiväänsä, kuin mennä erikseen tapaamaan vaikka yhtä Konnevedelle, toista Imatralle, kolmatta Kemijärvelle ja neljättä Raaseporiin. Sekin on demokratiaa ja tärkeä osa kansanedustajien ja ministerien arkea.

Eduskuntatyö ei pääosin ole pelkästään hallinnollista prosessia, missä kokoukset on muodon vuoksi päätösten kirjaamiseksi. Se on yhteiskehittämistä. Valiokunta on ikään kuin kehitystiimi.
Luulenpa, että nyt kun koronan vuoksi sitä on jouduttu hajauttamaan, niin tulemme vielä huomaamaan, että asiat on edenneet ennätyshyvin (kuten esim. sotessa on), mutta samaan aikaan hintana lienee suuri määrä valuvikoja, joita korjaillaa

Etäilyssä on hyvät ja huonot puolensa. Omassa duunissakin sen huomaan. Aikaiseksi saa enemmän ja nopeammin, mutta laatu ei ole yhtä korkeaa. Demokraattisessa prosessissa eduskunnassa tämä vielä korostuu, kun aivan kaikki mitä tehdään on jonkinasteisia kompromisseja. Silloin raja onnistuneen ja epätyydyttävän kompromissin välillä on todella hiuksenhieno.

Muitakin syitä on, mutta nämä nyt ensimmäisenä tuli mieleen.

Etäilyn lisääminen on toki hieno mahdollisuus, mutta ei se perustyön luonnetta muuta.
Lisäksi eduskunnan budjetista vain kuudesosa on edustajakuluja, ja niistä vain osa on kulukorvauksia. Säästöpotentiaali olisi siis ykkösmiljoonissa, eikä sellaisten rahojen vuoksi kannata lähteä ottamaan riskejä. Ainakaan vain siitä syystä, että jotakuta hatuttaa kansanedustajien ”asumistuki”.

Niinhän ne firmatkin paljolti ajatteli ennen koronaa että työskentely vaatii ehdotonta paikalla oloa. No eivät ajattele enää.

 

[Propatria]

Älä nyt viitsi.

Niin kirjoitin OIKEASTI enkä VAIN. Väärin ymmärtämällä tuon saa tietysti juuri sellaiseksi kuin haluaa. Tästä on varmaan ihan tutkittuakin tietoa mutta valtaosa Suomen vientiteollisuuden ns. tuottavasta työstä tehtäneen ihan jossain muualla kuin Helsingissä.

 

[Paapaa]

Niin kirjoitin OIKEASTI enkä VAIN

Tuossa ne tarkoittivat ihan samaa asiaa - käytit vielä sanaa "vauraus" tehostamaan viestiä. Mutta korjaa ihmeessä viestiäsi tai sanomaasi, jos tarkoitit jotain muuta. Eli oletkin nyt sitä mieltä että vauraus luodaan oikeasti pääkaupunkiseudulla? Vai sitä miektä että vauraus luodaan oikeasti koko maassa? Kerro ihmeessä niin mun ei tarvitse arvailla.

 

[Jan11]

Niinhän ne firmatkin paljolti ajatteli ennen koronaa että työskentely vaatii ehdotonta paikalla oloa. No eivät ajattele enää.

Kansanedustajilla ei ole koskaan ollut ehdotonta paikallaoloa, sen sijaan se pääosin paikallaolo on monin tavoin hyödyllistä.
Sama koskee kyllä monia tehtäviä yrityksissä, ei monessa tehtävässä korona ole muuttanut kuin suhdelukua etäilyn ja läsnäolon välillä. Etäilyn määrän kasvattaminen toki voi olla positiivinen mahdollisuuskin.

Joka tapauksesssa eduskunta ei toimi kuin yritys. Vaikka Sipilä tykkäsi puhua Suomi Oy:sta, se metafora oli kovin harhainen, ja joutuihan hänkin sitten huomaamaan, että johtaminenkaan ei onnistu kuten yrityksissä.

 

[jrp]

Niin no, pelkästään metsäteollisuuden osuus viennistä on n.20%. Ei taida olla Helsingissä paljon metsiä hakattavaksi. Viennistä tämä maa elää ja ne vientituotteet tehdään pääasiassa muualla kuin Helsingissä. Ja missään kohtaahan en väittänyt että vauraus luodaan VAIN maakunnissa joten vähän on sellaista sanojen suuhun laittamisen makua.

Ehkä pitäisi olla joku Stadi vastaan lande-ketju jonne nämä paremmin sopisi. Oikein viihdyttävää ainakin televisiosta katsottuna.

Et väittänytkään, että vauraus luodaan vain vaan oikeasti maakunnissa. Mielestäni tämä tarkoittaa samaa asiaa.

 

[Kan Dee Dokata]

Kansanedustajien määrän puolittaminen tekisi todella huonoa demokratian toimivuudelle:

Se tarkoittaisi jompaa kumpaa seuraavista:

1) Sitä, että joka vaalipiiristä pääsisi läpi vain n. puolet nykyisestä kansanedustajamäärästä.

Tämä tappaisi pienpuolueet ja hankaloittaisi hyvin paljon uusien puolueiden nousua, kun pienpuolueet eivät saisi läpi sitä ensimmäistä kansaedustajaansa käytännössä missään.

2) Sitä, että vaalipiirejä yhdisteltäisiin siten että yksi vaalipiiri kattaisi paljon suuremman alueen.

Tällöin jäisi hyvin suuria alueita, joista ei olisi yhtään kansanedustajaa. Tämäkään ei olisi kovin hyvä juttu.

Toisaalta voi kyynisesti kysyä, että mitä sitten, kun ei siellä tälläkään hetkellä juuri omaa äänestäjäkuntaa edusteta vaan mennään puolueen johdon päätösten pohjalta 90%.

 

[Propatria]

Tuossa ne tarkoittivat ihan samaa asiaa - käytit vielä sanaa "vauraus" tehostamaan viestiä. Mutta korjaa ihmeessä viestiäsi tai sanomaasi, jos tarkoitit jotain muuta. Eli oletkin nyt sitä mieltä että vauraus luodaan oikeasti pääkaupunkiseudulla? Vai sitä miektä että vauraus luodaan oikeasti koko maassa? Kerro ihmeessä niin mun ei tarvitse arvailla.

Oikeasti tarkoittaa tässä tapauksessa enimmäkseen. Kirjoituksia en ala sen takia korjaamaan ettei joku halua sitä ymmärtää oikein.

 

[hkultala]

Toisaalta voi kyynisesti kysyä, että mitä sitten, kun ei siellä tälläkään hetkellä juuri omaa äänestäjäkuntaa edusteta vaan mennään puolueen johdon päätösten pohjalta 90%.

Suurin osa eduskunnan toiminnasta ei tapahdu äänestyksissä vaan valiokunnissa lakeja valmistellessa jne.

Jos 40 ihmisen eduskuntaryhmässä ei ole esim. ketään esim. Lapista, niin puolue ei osaa yhtään ottaa huomioon uuden lain vaikutusta Lapille.

Mutta jos siellä on yksikin lappalainen kansaedustaja, se yksi lappalainen saattaa valmisteluvaiheessa nostaa esille sen pointin, että "tähän uuteen lakiin pitää lisätä tämä yksi lisäpykälä jolla Lapissa vallitsevissa olosuhteissa voidaan jatkaa toimintaa kuin ennenkin koska ongelmaa, jota laki pyrkii ratkomaan, ei ole Lapissa". Ja sitten puolue voi ottaa kannakseen että lakitekstiin lisätään yksi lisäpykälä, josta ei koidu kenellekään mitään haittaa.

Lisäpykälä lisätään lain valmistelussa, tämän jälkeen koko puolue on lain takana ja eduskunnan lopullisessa äänestyksessä äänestää lain puolesta.

 

[Paapaa]

Oikeasti tarkoittaa tässä tapauksessa enimmäkseen. Kirjoituksia en ala sen takia korjaamaan ettei joku halua sitä ymmärtää oikein.

Kiitos, eli vaurautta luodaan oikeasti koko maassa. Osuuksista voi toki tapella loputtomiin. Fakta on, että koko ketjua tarvitaan ja yhdenkin lenkin puuttuminen tekee liiketoiminnan jatkamisesta vaikea. AY:n kannalta haastavaa on työvoiman/tehtaan korvaamisen suhteellinen helppous. Kokonainen tehdas voidaan ajaa alas ja uusi avata Uruguayssä, jolloin maakuntaan eikä maahan ei jää palkkojen verotuloja. Se tapahtuu paljon helpommin kuin pääkonttorin siirto Helsingistä Poriin.

Mä en itse ymmärrä tuollaista harrastamaasi vastakkainasettelua, vaikka nyt jätetään se sun alkuperäinen "oikeasti" pois käytöstä. Helsinkiläisen näkökulmasta tuollaiset "muuri Helsingin ympärille"-heitot ovat naurettavaa provosointia. Samaa venettä tässä ollaan käsittääkseni.

 

[Jan11]

Toisaalta voi kyynisesti kysyä, että mitä sitten, kun ei siellä tälläkään hetkellä juuri omaa äänestäjäkuntaa edusteta vaan mennään puolueen johdon päätösten pohjalta 90%.

Minusta eri puolueiden viime vuosien jakautumiset kahteen leiriin ja erilaiset suunnanmuutokset ja kriisit nimenomaan kertoo siitä, että a) omaa äänestäjäkuntaa siellä edustetaan ja b) puolueiden sisälläkin taistellaan vallasta ja suunnasta ja siinä on omalla äänestäjä- ja tukijoukolla suuri merkitys.
Ensin oli siis demarien, nyttemmin kepun ja kokoomuksen jakaantuminen, ja jonkinlainen vihreidenkin suunnanmuutos on ollut Kokoomuksen puisto-osastosta kohti sosiaalista vastuuta korostavaa vihreää puoluetta.
Perussuomalaisethan jopa vaihtoi johdon ja repesi kahtia äänestäjäkunta ja uudemmat puolueaktiivit ei hyväksyneet puoluejohdon toiminnan suuntaa hallituksessa.

 

[JCSH]

Oikeasti tarkoittaa tässä tapauksessa enimmäkseen.

Jos puhutaan määrällisesti kokonaisuudesta niin ehkä. Jos puhutaan per capita niin tuskin. Pitää kuitenkin muistaa että meillä on tässä maassa jatkuvat verovarojen siirrot isoista kaupungeista, etenkin PK-seudulta, maakuntiin. Lisäksi maakunnat tuppaavat olemaan töidenkin osalta paljon enemmän julkisten työpaikkojen varassa kuin PK-seutu.

 

[Propatria]

Jos puhutaan määrällisesti kokonaisuudesta niin ehkä. Jos puhutaan per capita niin tuskin. Pitää kuitenkin muistaa että meillä on tässä maassa jatkuvat verovarojen siirrot isoista kaupungeista, etenkin PK-seudulta, maakuntiin. Lisäksi maakunnat tuppaavat olemaan töidenkin osalta paljon enemmän julkisten työpaikkojen varassa kuin PK-seutu.

Niin mites se oli että lasketaanko se yhtiön tulos tehtäväksi Helsingissä jos pelkästään pääkonttori sijaitsee siellä? Julkisia hommia ei nyt auta tähän laskea koska puhutaan vientiteollisuudesta josta se raha tähän maahan tulee.

 

[hkultala]

Minusta eri puolueiden viime vuosien jakautumiset kahteen leiriin ja erilaiset suunnanmuutokset ja kriisit nimenomaan kertoo siitä, että a) omaa äänestäjäkuntaa siellä edustetaan ja b) puolueiden sisälläkin taistellaan vallasta ja suunnasta ja siinä on omalla äänestäjä- ja tukijoukkoja suuri merkitys.
Ensin oli siis demarien, nyttemmin kepun ja kokoomuksen jakaantuminen, ja jonkinlainen vihreidenkin suunnanmuutos on ollut Kokoomuksen puisto-osastosta kohti sosiaalista vastuuta korostavaa vihreää puoluetta.

"sosiaalista vastuuta korostavaa" ... hienon poliittisesti sanottu.

Tosiasiassa muutos on ollut oikeasti liberaaliutta sekä ympäristöarvoja korostavasta puolueesta lopputuloksen tasa-arvoa korostavaan progressiivis-auktoritääriseen SJW-puolueeseen, jonka linjan mukana kaikki tarpeeksi heidän kanssaan eri mieltä olevat on pahjoja ihmisiä joilla ei ole oikeutta sanoa mielipiteitään ääneen. Puolue joka väittää olevansa "liberaali", nimenomaan on äänekkäimmin kaventamassa yksilönvapauksia.

Perussuomalaisethan jopa vaihtoi johdon ja repesi kahtia äänestäjäkunta ja uudemmat puolueaktiivit ei hyväksyneet puoluejohdon toiminnan suuntaa hallituksessa.

Se, että puolueiden johto vaihtuu säännöllisesti pidettävissä puoluekokouksissa on demokraattisissa maissa ihan normaalia puolueiden toimintaa, jota käsittääkseni tapahtuu ihan samalla tavalla muissakin puoleissa. Toki en ole seurannut SDPn toimintaa kovin tarkasti, voihan olla, että SDPssä puoluejohto vaihtuu vain kun entinen johtaja kuolee vanhuuteen tai savustetaan ulos tämän väärinkäytösten ja rikosten takia.

Ja perussuomalaisten uusi puoluejohto hyväksyi täysin vanhan puoluejohdon tekemän alkuperäisen hallitusohjelman.

Ongelma vaan oli se, että hallituskumppanit eivät sitä hallitusohjelmaa halunneet noudattaa ja vanhalla puoluejohdolla ei ollut ollut munaa vaatia, että sitä noudatetaan.
Se, että olisi jatkettu hallituksessa mutta noudatettu sitä hallitusohjelmaa ei sitten hallituskumppaneille kelvannutkaan, vaan hallitus jatkui munattomien sinisten kanssa noudattamatta alkupeäristä hallitusohjelmaa.

 

[JCSH]

Niin mites se oli että lasketaanko se yhtiön tulos tehtäväksi Helsingissä jos pelkästään pääkonttori sijaitsee siellä? Julkisia hommia ei nyt auta tähän laskea koska puhutaan vientiteollisuudesta josta se raha tähän maahan tulee.

No Helsingissa työnsätekevien panos lasketaan Helsinkiin. Maakunnissa tekevien maakuntiin. Lopputulos tuosta on muun muassa se että PK-seutu on verojen osalta nettomaksajia.
Lisäksi vientiteollisuus on yksi tapa miten tähän maahan tulee vaurautta mutta se ei todellakaan ole ainoa.

 

[Propatria]

No Helsingissa työnsätekevien panos lasketaan Helsinkiin. Maakunnissa tekevien maakuntiin. Lopputulos tuosta on muun muassa se että PK-seutu on verojen osalta nettomaksajia.
Lisäksi vientiteollisuus on yksi tapa miten tähän maahan tulee vaurautta mutta se ei todellakaan ole ainoa.

Kysymys olikin siitä että lasketaanko yhtiön tulos tehdyksi Helsingissä jos pääkonttori sijaitsee siellä? Siis vaikka se varsinainen työ tehtäisiin muualla josta se tulos tulee. Suomessa on aika paljon firmoja joiden tehtaat on maakunnissa mutta pääkonttori Helsingissä.

 

[Jan11]

"sosiaalista vastuuta korostavaa" ... hienon poliittisesti sanottu.

Tosiasiassa muutos on ollut oikeasti liberaaliutta sekä ympäristöarvoja korostavasta puolueesta lopputuloksen tasa-arvoa korostavaan progressiivis-auktoritääriseen SJW-puolueeseen, jonka linjan mukana kaikki tarpeeksi heidän kanssaan eri mieltä olevat on pahjoja ihmisiä joilla ei ole oikeutta sanoa mielipiteitään ääneen. Puolue joka väittää olevansa "liberaali", nimenomaan on äänekkäimmin kaventamassa yksilönvapauksia.



Se, että puolueiden johto vaihtuu säännöllisesti pidettävissä puoluekokouksissa on demokraattisissa maissa ihan normaalia puolueiden toimintaa, jota käsittääkseni tapahtuu ihan samalla tavalla muissakin puoleissa. Toki en ole seurannut SDPn toimintaa kovin tarkasti, voihan olla, että SDPssä puoluejohto vaihtuu vain kun entinen johtaja kuolee vanhuuteen tai savustetaan ulos tämän väärinkäytösten ja rikosten takia.

Ja perussuomalaisten uusi puoluejohto hyväksyi täysin vanhan puoluejohdon tekemän alkuperäisen hallitusohjelman.

Ongelma vaan oli se, että hallituskumppanit eivät sitä hallitusohjelmaa halunneet noudattaa ja vanhalla puoluejohdolla ei ollut ollut munaa vaatia, että sitä noudatetaan.
Se, että olisi jatkettu hallituksessa mutta noudatettu sitä hallitusohjelmaa ei sitten hallituskumppaneille kelvannutkaan, vaan hallitus jatkui munattomien sinisten kanssa noudattamatta alkupeäristä hallitusohjelmaa.

Et tosiaan ole vissiin seurannut. Demarien johtohan on vaihtunut tuhkatiheään sisäisten valtataistelujen vuoksi (kolmen leirin).
Vihreät tuskin allekirjoittaisivat sinun muotoiluasi, eikä ne varmaankaan hyväksyisi omaanikaan. Ehkä joku palstan vihreistä pian kommentoi.
Perussuomalaisissa Soinin kaksikymmenvuotinen pj-kausi lienee kaikista puolueiden puheenjohtajista pisin kymmeniin vuosiin - kenties siis siellä kysymys oli enemmän kuvauksesi demarijutun kaltainen ulossavustus, ainakin jos Soinilta kysyttäisiin

 

[Paapaa]

varsinainen työ tehtäisiin muualla josta se tulos tulee

"Varsinainen työ", "vauraus oikeasti luodaan".

Sulla on selvä vinouma tästä aiheesta. Suosittelen joskus nostamaan pään pois pensaasta ja tutustumaan, mitä kaikkea muutakin vaaditaan sen tuotteen siirtymiseen asiakkaalle rahaa vastaan, kuin vain sen valmistamisen. Pääkonttorissa tehdään "varsinaista työtä". Tuotekehityksessä tehdään "varsinaista työtä". Myynnissä ja markkinoinnissa tehdään "varsinaista työtä". Ja se tulos ja vauraus syntyy myös näiden työtekijöiden/toimihenkilöiden/asiantuntijoiden/johtajien panoksen seurauksena.

 

[JCSH]

Kysymys olikin siitä että lasketaanko yhtiön tulos tehdyksi Helsingissä jos pääkonttori sijaitsee siellä? Siis vaikka se varsinainen työ tehtäisiin muualla josta se tulos tulee. Suomessa on aika paljon firmoja joiden tehtaat on maakunnissa mutta pääkonttori Helsingissä.

Ja mitenkä se yhtiön tulos nyt merkkaa tässä? Se tulos on kuitenkin vain kirjanpidollinen lopputulos joka on siellä yrityksen taseessa. Ei se itsessään sitä vaurautta Suomeen tuo.

Se mitä pitää katsoa on että mitenkä sieltä yrityksestä tulee käteistä Suomeen ja Suomessa asuville. Eli yrityksen maksamat palkat, verot ja osingot. Ja nuo menee sen perusteella että missä ne työntekijät (tai omistajat) asuvat.

 

[Propatria]

"Varsinainen työ", "vauraus oikeasti luodaan".

Sulla on selvä vinouma tästä aiheesta. Suosittelen joskus nostamaan pään pois pensaasta ja tutustumaan, mitä kaikkea muutakin vaaditaan sen tuotteen siirtymiseen asiakkaalle rahaa vastaan, kuin vain sen valmistamisen. Pääkonttorissa tehdään "varsinaista työtä". Tuotekehityksessä tehdään "varsinaista työtä". Myynnissä ja markkinoinnissa tehdään "varsinaista työtä". Ja se tulos ja vauraus syntyy myös näiden työtekijöiden/toimihenkilöiden/asiantuntijoiden/johtajien panoksen seurauksena.

No kun monesti se pelkkä pääkonttori on Helsingissä. Tuottava työ joka sisältää myös esim. suunnittelun ja ison osan konttorihommista on siltikin siellä maakunnissa. Et selvästikään ymmärrä mitä tässä nyt haetaan. Tai et edes halua ymmärtää.

 

[baggio]

Ja perussuomalaisten uusi puoluejohto hyväksyi täysin vanhan puoluejohdon tekemän alkuperäisen hallitusohjelman.

Ongelma vaan oli se, että hallituskumppanit eivät sitä hallitusohjelmaa halunneet noudattaa ja vanhalla puoluejohdolla ei ollut ollut munaa vaatia, että sitä noudatetaan.
Se, että olisi jatkettu hallituksessa mutta noudatettu sitä hallitusohjelmaa ei sitten hallituskumppaneille kelvannutkaan, vaan hallitus jatkui munattomien sinisten kanssa noudattamatta alkupeäristä hallitusohjelmaa.

Kyseinen hallitusohjelma on ihan toissijainen asia, ja lähinnä perussuomalaisten omaa narratiivia, kun kyse oli siitä miten hallitustahot käyttivät valtiosääntöä taitavasti ja Sininen eduskuntaryhmä jatkoi hallituksessa operointia kumileimasimena, jolloin Kokoomuksen ja Keskustan hallitus saattoi jatkaa vallassa yrittäen tehdä uudistuksiaan, sen sijaan että Halla-ahon perussuomalaiset olisivat saaneet sananvaltaa asioihin pääsemällä hallitukseen joko suosiolla heti, tai pikaisten uusien vaalien kautta.

 

[Propatria]

Ja mitenkä se yhtiön tulos nyt merkkaa tässä? Se tulos on kuitenkin vain kirjanpidollinen lopputulos joka on siellä yrityksen taseessa. Ei se itsessään sitä vaurautta Suomeen tuo.

Se mitä pitää katsoa on että mitenkä sieltä yrityksestä tulee käteistä Suomeen ja Suomessa asuville. Eli yrityksen maksamat palkat, verot ja osingot. Ja nuo menee sen perusteella että missä ne työntekijät (tai omistajat) asuvat.

No kyllähän yhtiöt tuloksestaan veroa maksavat. Ja jos tulos kuitataan Helsinkiin vaikka työ tehdään muualla, niin johan se yksistään riittää vääristämään tuota väitettä siitä että Helsinki elättää muun Suomen. Jos siis systeemin mukaan tulos on tehty Helsingissä pelkän pääkonttorin sijainnin perusteella.

Muutama vuosi sitten tästä oli ihan juttua että ei se niin yksinkertaisesti mene, ettäkö noita tasausjärjestelmiä tuijottamalla voitaisiin sanoa kuka elättää ketä. En nyt muista kuka asian selitti ja missä, mutta Mikko Kärnä se ei ollut.

 

[JCSH]

No kyllähän yhtiöt tuloksestaan veroa maksavat. Ja jos tulos kuitataan Helsinkiin vaikka työ tehdään muualla, niin johan se yksistään riittää vääristämään tuota väitettä siitä että Helsinki elättää muun Suomen. Jos siis systeemin mukaan tulos on tehty Helsingissä pelkän pääkonttorin sijainnin perusteella.

Muutama vuosi sitten tästä oli ihan juttua että ei se niin yksinkertaisesti mene, ettäkö noita tasausjärjestelmiä tuijottamalla voitaisiin sanoa kuka elättää ketä. En nyt muista kuka asian selitti ja missä, mutta Mikko Kärnä se ei ollut.

Yritykset maksavat yhteisöveroa josta osa menee valtiolle ja osa kunnille. Valtion osuutta noissa laskelmissa ei jyvitetä millekään kunnalle tai kaupungille sen pääkonttorin sijainnin perusteella. Kuntien osuus taaskin jaetaan kunnille yrityksen työntekijöiden määrän perusteella, ei sen perusteella että missä se pääkonttori sijaitsee.

 

[hkultala]

No Helsingissa työnsätekevien panos lasketaan Helsinkiin. Maakunnissa tekevien maakuntiin.

Yhteisöveron osalta ei lasketa. Yhteisövero katsotaan sen mukaan, missä sijaitsee firman pääkonttori, ei sen mukaan, missä työ todellisuudessa tehdään.

Lopputulos tuosta on muun muassa se että PK-seutu on verojen osalta nettomaksajia.

... kun kuviota vääristää pahasti yhteisöverot, ja kun ignorataan täysin mm. seuraavat seikat:

1) Korona-aikana monet tekivät etätöitä mökiltään, mutta olivat virallisesti kirjoilla kaupungissa => verot mökillä tehtystä työstä meni kaupungille ja tulot laskettiin kaupungissa tapahtuneiksi.

2) Monet ihmiset tekevät pitkän työuran kaupungissa melko terveinä, ja muuttavat maaseudulle eläkkeelle, ja eläkkeellä ollessaan heidän terveytensä alkaa vanhana olla selvästi huonompi ja he tarvitsevat enemmän kalliita terveyspalveluita. He maksoivat kaupunkeihin veronsa, mutta heidän terveydenhuoltonsa onkin sen maaseutukunnan rasitteena. Olisi ihan oikeudenmukaista, että heidän terveydenhuoltonsa katettaiisin heidän aiemmin maksamillaan verorahoilla eikä niiden maaseudulla sillä hetkellä töitä tekevien verotuloilla.

Lisäksi vientiteollisuus on yksi tapa miten tähän maahan tulee vaurautta mutta se ei todellakaan ole ainoa.

KAIKKI mitä ulkomailta ostetaan pitää rahoittaa myymällä ulkomaille vastavuoroisesti jotain.

Ja Suomi on hyvin riippuvainen esim.

1) Ulkomailta tulevasta öljystä
2) Ulkomailta tulevista ajoneuvoista, koneista ja työkaluista.
3) Ulkomailta tulevasta elektroniikasta

Lisäksi suomalaiset muuten vaan (lähinnä halvemman hinnan takia) tykkäävät ostella esim.

4) Ulkomaisia vaatteita
5) Ulkomaisia leluja
6) Ulkomaista ruokaa

Nämä kaikki pitää rahoittaa vientiteollisuudella. Sillä, kuinka paljon maan sisällä kierrätetään rahaa ei ole mitään vaikutusta siihen, paljonko miellä on näihin varaa.

edit: olin väärässä yhteisöverosta.

 

[Moilaps]

Halla-aho: ”Esitämme työperäisen oleskeluluvan edellytykseksi noin 3000 euron kuukausituloja”

PS:n puheenjohtaja Halla-aho roimi puheessaan sekä ay-liikettä että työnantajaleiriä.

www.iltalehti.fi

Halla-aholta hyvä avaus työperäisen maahanmuuton suhteen. Itse tosin sitoisin 3000 euron sijasta, rajan suoraan vain euron suuremmaksi kuin mediaani palkan Suomessa. Halla-ahon mallissa ei tule oleskelulupaa tai kansalaisuutta mutta sen voisi ratkaista vain sitomalla kansalaisuuden hinnan bkt:hen jollain promille suhteella, esim. 200000e niin saat kansalaisuuden.

 

[Paapaa]

No kun monesti se pelkkä pääkonttori on Helsingissä. Tuottava työ joka sisältää myös esim. suunnittelun ja ison osan konttorihommista on siltikin siellä maakunnissa. Et selvästikään ymmärrä mitä tässä nyt haetaan. Tai et edes halua ymmärtää.

Ja monesti se tuotekehityskin on pääkaupunkiseudulla. Ja myynti ja markkinointi. Ehkä meillä vaan on täysin perustavaa laatua oleva erilainen käsitys siitä, mistä ja missä se vauraus syntyy tai ei synny.

Mun mielestäni myös yrityksen rahoitus, johtaminen ja kaikki tuotantoon suoraan liittymätön työ on myös äärimmäisen tärkeää.

 

[JCSH]

Yhteisöveron osalta ei lasketa. Yhteisövero katsotaan sen mukaan, misäs sijaitsee firman pääkonttori, ei sen mukaan, missä työ todellisuudessa tehdään.

Yhteisöverossa on kaksi osuutta, valtion osuus mikä menee suoraan valtiolle ja tähän ei vaikuta se että missä se pääkonttori on.
Kuntien osuus joka menee sen perusteella missä yrityksen työntekijät, ei pääkonttori, ovat.

KAIKKI mitä ulkomailta ostetaan pitää rahoittaa myymällä ulkomaille vastavuoroisesti jotain.

Siis meidän pitää saada jotenkin rahaa Suomeen suomalaisten palkkoja varten. Mutta se raha voi tulla useiden eri reittien kautta, esimerkiksi niin että Nokian Suomessa työskentelevät insinöörit kehittää uuden 5G tukiaseman jota Nokia sitten yrityksen sisällä valmistaa Unkarissa ja myy niitä saksalaisille operaattoreille. Tuosta saatavilla tuotoilla sitten maksetaan palkat niille Suomessa oleville Nokian insinööreille, myynti- ja markkinointi hemmoille ja kaikille pääkonttorin paperinpyörittäjille. Tai Suomessa toimivat Huawein ja Microsoftin insinöörit kehittävät uusia kamerateknologioita laitteita varten jotka kyseiset firmat sitten valmistavat ulkomailla ulkomaalaisille asiakkaille. Mutta rahaa tulee silti Suomeen noiden insinöörien palkkojen muodossa.
Tai se raha voi tulla niin että Stora Enso pyörittää sellutehtaita Brasiliassa ja sitten niiden tuotteiden myynnistä saatavilla tuloilla maksetaan sen Suomessa sijaitsevan pääkonttorin työntekijöiden liksoja.
Toki voi olla että nuo lasketaan tässä tapauksessa "vientiteollisuudeksi" mutta ymmärtääkseni esimerkiksi näissä kauppataselaskelmissa ei oteta huomioon noita yritysten sisäisiä RnD ja muita kuluja ja mitenkä ne jyvittyy tuohon kauppataseeseen. Toki voi olla että olen väärässä tuosta.

 

[tietokonerikki]

Yhteisöveron osalta ei lasketa. Yhteisövero katsotaan sen mukaan, missä sijaitsee firman pääkonttori, ei sen mukaan, missä työ todellisuudessa tehdään.



... kun kuviota vääristää pahasti yhteisöverot, ja kun ignorataan täysin mm. seuraavat seikat:

1) Korona-aikana monet tekivät etätöitä mökiltään, mutta olivat virallisesti kirjoilla kaupungissa => verot mökillä tehtystä työstä meni kaupungille ja tulot laskettiin kaupungissa tapahtuneiksi.

2) Monet ihmiset tekevät pitkän työuran kaupungissa melko terveinä, ja muuttavat maaseudulle eläkkeelle, ja eläkkeellä ollessaan heidän terveytensä alkaa vanhana olla selvästi huonompi ja he tarvitsevat enemmän kalliita terveyspalveluita. He maksoivat kaupunkeihin veronsa, mutta heidän terveydenhuoltonsa onkin sen maaseutukunnan rasitteena. Olisi ihan oikeudenmukaista, että heidän terveydenhuoltonsa katettaiisin heidän aiemmin maksamillaan verorahoilla eikä niiden maaseudulla sillä hetkellä töitä tekevien verotuloilla.



KAIKKI mitä ulkomailta ostetaan pitää rahoittaa myymällä ulkomaille vastavuoroisesti jotain.

Ja Suomi on hyvin riippuvainen esim.

1) Ulkomailta tulevasta öljystä
2) Ulkomailta tulevista ajoneuvoista, koneista ja työkaluista.
3) Ulkomailta tulevasta elektroniikasta

Lisäksi suomalaiset muuten vaan (lähinnä halvemman hinnan takia) tykkäävät ostella esim.

4) Ulkomaisia vaatteita
5) Ulkomaisia leluja
6) Ulkomaista ruokaa

Nämä kaikki pitää rahoittaa vientiteollisuudella. Sillä, kuinka paljon maan sisällä kierrätetään rahaa ei ole mitään vaikutusta siihen, paljonko miellä on näihin varaa.

7) Valtio lahjoittaa muille maille miljardeja
8) Suomessa asuvat ulkomaataustaiset laittavat kotimaihinsa täältä valuuttaa,( taisi olla muutama päivä sitten YLE:n sivuilla, että määrä olisi viimevuosina 2-3-kertaistunut)

 

[tietokonerikki]

Yhteisöverossa on kaksi osuutta, valtion osuus mikä menee suoraan valtiolle ja tähän ei vaikuta se että missä se pääkonttori on.
Kuntien osuus joka menee sen perusteella missä yrityksen työntekijät, ei pääkonttori, ovat.




Siis meidän pitää saada jotenkin rahaa Suomeen suomalaisten palkkoja varten. Mutta se raha voi tulla useiden eri reittien kautta, esimerkiksi niin että Nokian Suomessa työskentelevät insinöörit kehittää uuden 5G tukiaseman jota Nokia sitten yrityksen sisällä valmistaa Unkarissa ja myy niitä saksalaisille operaattoreille. Tuosta saatavilla tuotoilla sitten maksetaan palkat niille Suomessa oleville Nokian insinööreille, myynti- ja markkinointi hemmoille ja kaikille pääkonttorin paperinpyörittäjille. Tai Suomessa toimivat Huawein ja Microsoftin insinöörit kehittävät uusia kamerateknologioita laitteita varten jotka kyseiset firmat sitten valmistavat ulkomailla ulkomaalaisille asiakkaille. Mutta rahaa tulee silti Suomeen noiden insinöörien palkkojen muodossa.
Tai se raha voi tulla niin että Stora Enso pyörittää sellutehtaita Brasiliassa ja sitten niiden tuotteiden myynnistä saatavilla tuloilla maksetaan sen Suomessa sijaitsevan pääkonttorin työntekijöiden liksoja.
Toki voi olla että nuo lasketaan tässä tapauksessa "vientiteollisuudeksi" mutta ymmärtääkseni esimerkiksi näissä kauppataselaskelmissa ei oteta huomioon noita yritysten sisäisiä RnD ja muita kuluja ja mitenkä ne jyvittyy tuohon kauppataseeseen. Toki voi olla että olen väärässä tuosta.

Tuossa on myös, että esim. Neste sijoittaa teollisuuteen Alankomaissa tai Fortum ostaa 4 miljardilla Venäläisiä energiayhtiöitä yms.

 

[tietokonerikki]

Minusta eri puolueiden viime vuosien jakautumiset kahteen leiriin ja erilaiset suunnanmuutokset ja kriisit nimenomaan kertoo siitä, että a) omaa äänestäjäkuntaa siellä edustetaan ja b) puolueiden sisälläkin taistellaan vallasta ja suunnasta ja siinä on omalla äänestäjä- ja tukijoukolla suuri merkitys.
Ensin oli siis demarien, nyttemmin kepun ja kokoomuksen jakaantuminen, ja jonkinlainen vihreidenkin suunnanmuutos on ollut Kokoomuksen puisto-osastosta kohti sosiaalista vastuuta korostavaa vihreää puoluetta.
Perussuomalaisethan jopa vaihtoi johdon ja repesi kahtia äänestäjäkunta ja uudemmat puolueaktiivit ei hyväksyneet puoluejohdon toiminnan suuntaa hallituksessa.

Ulkopuolisin silmin tarkasteltuna Persut pelkäsivät puolueensa kannatuksensa romahtavan, jos Soini jatkaa valitsemallaan tiellä.
Ja äänestivät uudet henkilöt valtaan puolueessa.

Seuraavat vaalithan sen sitten todeksi osoittivatkin. Sinistä puoluetta (Soinin linja) tuskin kukaan enää edes muistaa.
Sekä on tapahtunut selkeä muutos yleisessä suhtaumisessa, nyt puolue otetaan selvemmin yhtenä vaihtoehtona.

 

[Jan11]

Ulkopuolisin silmin tarkasteltuna Persut pelkäsivät puolueensa kannatuksensa romahtavan, jos Soini jatkaa valitsemallaan tiellä.
Ja äänestivät uudet henkilöt valtaan puolueessa.

Seuraavat vaalithan sen sitten todeksi osoittivatkin. Sinistä puoluetta (Soinin linja) tuskin kukaan enää edes muistaa.
Sekä on tapahtunut selkeä muutos yleisessä suhtaumisessa, nyt puolue otetaan selvemmin yhtenä vaihtoehtona.

Itse ajattelen, että asiat meni juuri niin kuin puoluekokouksesta on kuvattu ja kaikki muu on jonkun porukan keksimää narratiivia. Puolueen säännöt sen mahdollistivat. Useilla ”vanhoilla” puolueilla vastaavassa tilanteessa säännöt olisivat tulleet vastaan, eikä tuollainen tuoreahkojen jäsenten äänillä tehty totaalinen ”haltuunotto” olisi ollut mahdollista. Siihen en itse ota kantaa, kumpi on parempi juttu, onko hyvä, että tällainen on mahdollista vai ei, lähinnä totean tilanteen.

Se mitä sitten sen jälkeen tapahtui on kokonaan eri asia. Muutokseen tai kriisiin voi aina reagoida monella tavalla ja Sinisten muodostuminen oli yhtäältä varsin dynaaminen ja lyhyellä tähtäimellä tehokas, mutta toisaalta pitkällä tähtäimellä tuhoisa tapa.

 

[tietokonerikki]

Itse ajattelen, että asiat meni juuri niin kuin puoluekokouksesta on kuvattu ja kaikki muu on jonkun porukan keksimää narratiivia. Puolueen säännöt sen mahdollistivat. Useilla ”vanhoilla” puolueilla vastaavassa tilanteessa säännöt olisivat tulleet vastaan, eikä tuollainen tuoreahkojen jäsenten äänillä tehty totaalinen ”haltuunotto” olisi ollut mahdollista. Siihen en itse ota kantaa, kumpi on parempi juttu, onko hyvä, että tällainen on mahdollista vai ei, lähinnä totean tilanteen.

Se mitä sitten sen jälkeen tapahtui on kokonaan eri asia. Muutokseen tai kriisiin voi aina reagoida monella tavalla ja Sinisten muodostuminen oli yhtäältä varsin dynaaminen ja lyhyellä tähtäimellä tehokas, mutta toisaalta pitkällä tähtäimellä tuhoisa tapa.

Minä olen ymmärtänyt tuon niin (miten sinä sen käsitit?), että puolueen jäsenistössä ei oltu tyytyväisinä Soinin harjoittamaan politiikkaan (suhteessa siihen mitä ennen vaaleja lupailtiin). Ja heidän sääntöjen mukaan puoluekokouksen enemmistö äänesti puolueeseen uuden johdon. Siihen asti kaikki näytti ulkopuolisen silmin demokraatiselta toiminnalta.
(Vaihtuuhan ne johtajat muissakin puolueissa puoluekokouksissa ja he ovat luopuneet tarvittaessa ministerin viroistaan)

Soini ja kumppanit toimivat sitten oman etunsa mukaisesti säilyttääkseen ministerin virat ja ajoivat omia näkemyksiään mahdollisuuksien mukaan? Vaikka se selkeästi jälkikäteenkin osoittaen oli Persujen kannattajien mielestä väärä tapa toimia.
Muistelen oliko hänen nimensä Erola tai vs sanoikin heidän tekevän "poliittisen itsemurhan".

 

[Naamapalmu]

Itse ajattelen, että asiat meni juuri niin kuin puoluekokouksesta on kuvattu ja kaikki muu on jonkun porukan keksimää narratiivia. Puolueen säännöt sen mahdollistivat. Useilla ”vanhoilla” puolueilla vastaavassa tilanteessa säännöt olisivat tulleet vastaan, eikä tuollainen tuoreahkojen jäsenten äänillä tehty totaalinen ”haltuunotto” olisi ollut mahdollista. Siihen en itse ota kantaa, kumpi on parempi juttu, onko hyvä, että tällainen on mahdollista vai ei, lähinnä totean tilanteen.

Se mitä sitten sen jälkeen tapahtui on kokonaan eri asia. Muutokseen tai kriisiin voi aina reagoida monella tavalla ja Sinisten muodostuminen oli yhtäältä varsin dynaaminen ja lyhyellä tähtäimellä tehokas, mutta toisaalta pitkällä tähtäimellä tuhoisa tapa.

No paljonko näitä "tuorehkoja" jäseniä sitten oli puoluekokouksessa, jos kerta totaalinen haltuunotto tapahtui heidän äänillä? Puheenjohtajisto kuitenkin valittiin ylivoimaisella äänienemmistöllä, mikä kielii siitä, että puolueen sisällä oltiin laajemmalti kyllästyneitä Soinin johtamaan linjaan.

 

[Jurppii]

Minä olen ymmärtänyt tuon niin (miten sinä sen käsitit?), että puolueen jäsenistössä ei oltu tyytyväisinä Soinin harjoittamaan politiikkaan (suhteessa siihen mitä ennen vaaleja lupailtiin). Ja heidän sääntöjen mukaan puoluekokouksen enemmistö äänesti puolueeseen uuden johdon. Siihen asti kaikki näytti ulkopuolisen silmin demokraatiselta toiminnalta.
(Vaihtuuhan ne johtajat muissakin puolueissa puoluekokouksissa ja he ovat luopuneet tarvittaessa ministerin viroistaan)

Soini ja kumppanit toimivat sitten oman etunsa mukaisesti säilyttääkseen ministerin virat ja ajoivat omia näkemyksiään mahdollisuuksien mukaan? Vaikka se selkeästi jälkikäteenkin osoittaen oli Persujen kannattajien mielestä väärä tapa toimia.
Muistelen oliko hänen nimensä Erola tai vs sanoikin heidän tekevän "poliittisen itsemurhan".

Luulen että puolue olisi pysynyt koossa jos ei olisi vittuillakseen ja läpällä äänestetty kaljatölkit kädessä (olispa itse keksimääni herjaa että sinne kirjaimellisesti raahattiin auton paikkojen verran kaljapäissään olevaa maakuntien miestä) kaiken maailman hakkaraisia varapuheenjohtajiksi.

Käytännössähän puolekokous äänesti kaikkia hallitusvastuuta kokeilleita vastaan ilmeisesti siinä toivossa, että toinen porukka selviäisi siitä myymättä puoleen arvoja (ts. tekemättä kompromisseja).

 

[tietokonerikki]

Luulen että puolue olisi pysynyt koossa jos ei olisi vittuillakseen ja läpällä äänestetty kaljatölkit kädessä (olispa itse keksimääni herjaa että sinne kirjaimellisesti raahattiin auton paikkojen verran kaljapäissään olevaa maakuntien miestä) kaiken maailman hakkaraisia varapuheenjohtajiksi.

Käytännössähän puolekokous äänesti kaikkia hallitusvastuuta kokeilleita vastaan ilmeisesti siinä toivossa, että toinen porukka selviäisi siitä myymättä puoleen arvoja (ts. tekemättä kompromisseja).

Eikös tämä Hakkarainenkin ollut menestyvä (oliko saha?) liikemies, joten miksi ei varapuheenjohtajaksi kävisi?
Tiedätkö paljonko niitä edustajia siellä puoluekokouksessa oli? Eikös Soinikin olisi voinut kerätä omia kannattajiaan, jos kerran tukea oli?
Yllättävänkin hyvin ovat selvinneet, Halla-ahon persoonalla on luultavasti ollut siihen suuri merkitys?

 

[Paapaa]

Halla-aho: ”Esitämme työperäisen oleskeluluvan edellytykseksi noin 3000 euron kuukausituloja”

PS:n puheenjohtaja Halla-aho roimi puheessaan sekä ay-liikettä että työnantajaleiriä.

www.iltalehti.fi

Halla-aholta hyvä avaus työperäisen maahanmuuton suhteen. Itse tosin sitoisin 3000 euron sijasta, rajan suoraan vain euron suuremmaksi kuin mediaani palkan Suomessa. Halla-ahon mallissa ei tule oleskelulupaa tai kansalaisuutta mutta sen voisi ratkaista vain sitomalla kansalaisuuden hinnan bkt:hen jollain promille suhteella, esim. 200000e niin saat kansalaisuuden.

Ilolla kyllä luen Halla-ahon hiukan kiertelevää mutta ainakin osin positiivista suhtautumista paikalliseen sopimiseen ja yleissitovuuden heikentämiseen. Tai hän ainakin tiedostaa korkean työttömyysturvan, yleissitovuuden ja lakkoherkkyyden heikentävän kilpailukykyämme:

yleissitovuus, irtisanomissuoja, pitkäkestoinen ansiosidonnainen työttömyysturva ja poliittisten lakkojen uhka vaikeuttavat työllistämistä ja vähentävät Suomen kilpailukykyä verrattuna useisiin verrokkimaihin

Ja:

Voidaan kuitenkin kysyä, kuinka paljon on iloa yleissitovista työehtosopimuksista ja irtisanomissuojasta, jos ei ole työpaikkaa. Jokin joustaa aina. Jos valuutta ei jousta eivätkä palkat ja työehdot jousta, työllisyys joustaa. Globaalissa taloudessa työt teetetään siellä, missä se on kannattavinta.

Soinin aikana paikallinen sopiminen oli vasemmistolaiselle PS:lle kova pala. Olisi hienoa, jos PS voisi Kokoomuksen kanssa edistää paikallista sopimista, ehkä Keskustalla höystettynä. Ja ainakin ylläolevat kommentit eivät huou sellaista vahvaa protektionismia, joita moni PS-kirjoittaja täällä fanittaa. Hyvä niin.

Mitä tulee 3000e rajaan, olisi kiinnostavaa tietää, miten PS hoitaisi matalapalkka-alojen jatkuvan työvoimatarpeen jos tuollainen otetaan käyttöön. Esimmäisenä tulee mieleen terveydenhoitoala, jossa kotimaista työvoimaa ei ole ollut läheskään tarpeeksi pitkään aikaan. Itse en kannata työvoimaprotektionismia, tai mitään muutakaan protektionismia noin yleisesti.

 

[Jurppii]

Eikös tämä Hakkarainenkin ollut menestyvä (oliko saha?) liikemies, joten miksi ei varapuheenjohtajaksi kävisi?

Kyllä se oli jo ehtinyt todellisen karvansa näyttämään.

Tiedätkö paljonko niitä edustajia siellä puoluekokouksessa oli? Eikös Soinikin olisi voinut kerätä omia kannattajiaan, jos kerran tukea oli?
Yllättävänkin hyvin ovat selvinneet, Halla-ahon persoonalla on luultavasti ollut siihen suuri merkitys?

Ehkä siitä ei ajateltu tulevan mitään kilpaäänestystä kaikki ministerit ulos linjalla? Yleensä puoluekokouksissa taitaa käydä lähinnä oikeasti politiikasta kiinnostunut väki. En ole itsekään edes puolueen jäsen.

Hyvin selviäminen mitataan sitten kun kokeilevat sitä valtaa ja nähdään miten homma menee.

 

[Paapaa]

Eikös tämä Hakkarainenkin ollut menestyvä (oliko saha?) liikemies

Tämän mukaan en sanoisi millään tavalla "menestyväksi". Eli vakavat ongelmat kannattavuuden ja velkojen kanssa:

yhtiö on ollut konkurssin partaalla vuodesta 2002
...
Teuvo Hakkarainen myi oman omistuksensa toiselle sijoittajalle

Oliko hyvä hinta?
-- Ei.

Hakkaraisten tulipalojen koettelema saha hoipertelee konkurssin partaalla

www.nelonen.fi