Veroja voi kerätä saman määrän kahdella tavalla; korkealla veroasteella pieneltä ryhmältä tai matalalla veroasteella suurelta ryhmältä. Ensimmäinen on lähinnä vasemmistopolitiikkaa ja jälkimmäinen taas oikeistopolitiikkaa. Ensimmäisessä vaihtoehdossa, jota Marin myös vaalitentissä tänään mainosti, verotuksen progressio nousee. Progression nousu yritysten investointi vaikeutuu, uusia yrityksiä ei synny, pörssiyhtiöt siirtävät tuotantoaan muualle eli työttömiä tulee enemmän. Jolloin progressiota pitää kiristää lisää, kun maksajat vähenevät. Veroasteen alentuessa yritysten investoinneista tulee kannattavampia, yrittämisestä tulee houkuttelevampaa/kannattavampaa, työntekijöille jää enemmän käteen/työnantajan halvempi työllistää, eli lisää työtä ja vähemmän tulonsiirtoja.
Pääomaverotuksessa tosin on aika olematon progressio (30-34), poikkeuksena listaamattomien yritysten pääomaverotuksen verovapaa osuus, joka rakentaa tosiasiallisen jyrkän progression alle ja yli 150k euroa listaamattomasta nostavien ja listaamattomasta vrt. pörssiyhtiöistä saatavien pääomatulojen välille.
Esimerkki verottajan sivulta.
”Esimerkki: Aino omistaa kaikki Yhtiö A Oy:n osakkeet, joiden yhteenlaskettu matemaattinen arvo on 1 500 000 euroa. Vuonna 2020 hän saa yhtiöstä osinkoa 80 000 euroa. Osinko on alle 8 % osakkeiden matemaattisesta arvosta (1 500 000 € × 8 % = 120 000 €) ja samalla alle 150 000 euroa. Niinpä osingosta 25 % eli 20 000 euroa (80 000 € × 25 %) on veronalaista pääomatuloa.
Koska Ainon pääomatulona verotettava osinko on alle 30 000 euroa, hän maksaa siitä veroa 30 %. Aino siis maksaa veroa saamastaan osingosta yhteensä 6 000 euroa (20 000 € × 30 %).”
Aino siis maksaa saamastaan 80 000€ osingosta veroa 6000€, koska siitä vain 20k on verotettavaa.Todellinen veroaste on siis 7,5 %.
Jos verrataan palkansaajaan, sama veroaste palkansaajalla on jo n. kahdenkymmenentuhannen euron tuloilla.
Itsekin olen sitä mieltä, että ainakin tuloverossa meillä on tietystä tulotasosta alkava varsin jyrkkä progressio.
Samaan aikaan näkisin, että jotakin olisi tehtävä tälle listaamattomista yrityksistä ulosotettavalle pääomatulolle esimerkiksi muokkaamalla verovapaan osuuden rajoja.
Väitän, että suuri osa äänestäjistä (ja poliitikoistakaan) ei tiedä sitä, että 7,5 prosentin veroasteella esimerkin Aino voi nostaa 80 tuhatta vuodessa pääomatuloina ja vähän toistakymmentätuhatta euroa palkkatulona (yleensä esim. autoetuna nautittuna).
Palkansaaja maksaisi samasta sadantonnin tulosta veroa n. 40 prosenttia. Toki monella on erilaisia vähennyksiä, jotka vielä jonkin verran pienentävät lopullista veroastetta.
Ja nyt mulla ei ole mitään yrittäjiä, eikä perheyrittäjiä tai muita listaamattomien yritysten omistajia vastaan. Kunhan poimin raflaavan esimerkin tilanteesta, missä jo ihan kohtuullisilla tuloilla verorasitus jää palkansaajaan verraten varsin matalaksi.
(BTW Jos veroluonteisia työttömyys- ja tyeläkemaksuja taas pitää veroina, niin palkansaajan aivan jokaisesta eurosta siitä ensimmäisestä lähtien menee enemmän veroja kuin Ainon pääomatuloista. Itse en näin halua ajattella, mutta on kai sekin mahdollinen tapa.)