• TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)

    Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.

    Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.

    Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.

Ja menee aika monta vuotta, että ne vähän edullisemmat sähköautot ovat riittävän edullisia (keskihinta 3000 e) suurimmalle osalle suomalaisista. Tällöinkin on kyseenalaista, missä kunnossa niiden akut ovat eli pääseekö alkuperäisestä kantamasta kuinka paljon yli puolta ennen lataustarvetta (tai saako niihin uusia akkuja korkeintaan tonnin hintaan).
Minä en pidä edes todennäköisenä, että syntyisi käsitettä "3000 euron käytetty sähköauto" ainakaan tällä hetkellä käytössä olevilla akkuteknologioilla.

Kun nyt katsoo Nettiautosta, minkä ikäisiä autoja on tarjolla haarukassa 3000-4000 euroa, niin tämän hintaluokan autojen keski-ikä on vm 2006 eli puhutaan 15 vuotta vanhoista autoista.

Kun 15-vuotta vanha polttomoottoriauto on suomi-kategoriassa vasta sopivasti sisäänajettu, on vastaavan ikäisen sähköauton akku mitä todennäköisimmin vaihtokunnossa. Akulla voi talvikeleillä päästä 15km töihin, mutta ei enää takaisin ilman latausta.

Onko hallituspuolueissa ja Kokoomuksessa ymmärretty sitä, että miten 3600 euron hintaisen auton ostoon kykenevä henkilö pystyy ostamaan 15-vuotta vanhaan sähköautoonsa 12.000 - 25.000 euron hintaisen akkupaketin? Kai te nyt olette tämän laskeneet?
 
Onko hallituspuolueissa ja Kokoomuksessa ymmärretty sitä, että miten 3600 euron hintaisen auton ostoon kykenevä henkilö pystyy ostamaan 15-vuotta vanhaan sähköautoonsa 12.000 - 25.000 euron hintaisen akkupaketin? Kai te nyt olette tämän laskeneet?

No jos selaat ketjua vähän taaksepäin niin siellä on jo ainakin kertaalleen selitetty se miten nuo akut kyllä kestävät suht hyvin aikaa ja kilometrejä kun neljännesmiljoonan kilsan jälkeen kapasiteetti tippuu jotain 10% luokkaa. Lisäksi kerta akkujen hinnat tippuvat jatkuvasti niin vaikka ne akut joutuisikin uusimaan 15 vuoden päästä niin mitä todennäköisemmin se akku maksaa murto-osan nykyisestä.
 
No jos selaat ketjua vähän taaksepäin niin siellä on jo ainakin kertaalleen selitetty se miten nuo akut kyllä kestävät suht hyvin aikaa ja kilometrejä kun neljännesmiljoonan kilsan jälkeen kapasiteetti tippuu jotain 10% luokkaa. Lisäksi kerta akkujen hinnat tippuvat jatkuvasti niin vaikka ne akut joutuisikin uusimaan 15 vuoden päästä niin mitä todennäköisemmin se akku maksaa murto-osan nykyisestä.
Luen kyllä autolehtiä ja olen tietoinen näistä asioista. Olen tietoinen, että Teslalla on ajettu taksikäytössä kuudessa vuodessa 700.000 km. Olen tietoinen, että erään arvion mukaan sähköauton akku voisi kestää jopa 22 vuotta.

Jutun pihvi on siinä, että miten käyttökelpoinen 15-vuotiaan sähköauton akku on oikeasti Suomen talviolosuhteissa. Jos sähköauto joutuu seisomaan yön -14 C asteen pakkasessa ilman latausta ja sillä sen jälkeen pääsee minimilämmöt päällä mainitsemani 15 km, niin voidaanko sanoa että sähköauto on oikeasti käyttökelpoinen? Mielestäni se ei enää ole.

Tänä päivänä sähköautojen ja hybrideiden akut ovat pääsääntöisesti litiumioni-akkuja. Jokainen joka on pitkäaikaisesti käyttänyt ko akkutyyppiä käyttävää läppäriä, tietää ettei ne akut ole todellakaan ikuisia.

Vaikka sähköauton akkupaketin hinta saataisiin laskettua esimerkiksi 60%, se ei edelleenkään lohduta ihmistä jolla on varaa maksimissaan 3600 euron hintaiseen autoon. Tämä koskettaa suurta osaa suomalaisista.
 
Viimeksi muokattu:
Suomalaisten autokanta on sen verran vanhaa, että tuollaisiin täyssähköautoihin siirtyminen nykyisen kunnianhimoisen ilmastotavoitteen osalta (2030) taitaa olla vain kaukainen haave.

Vaikka sähköauton akkupaketin hinta saataisiin laskettua esimerkiksi 60%, se ei edelleenkään lohduta ihmistä jolla on varaa maksimissaan 3600 euron hintaiseen autoon. Tämä koskettaa suurta osaa suomalaisista.
Tuskin saavat uusia akkuja ja vaihto-operaatiota sen verran edulliseksi, että se olisi kannattavaa 3600€ rotiskoon. (mutu)
 
Kun 15-vuotta vanha polttomoottoriauto on suomi-kategoriassa vasta sopivasti sisäänajettu, on vastaavan ikäisen sähköauton akku mitä todennäköisimmin vaihtokunnossa. Akulla voi talvikeleillä päästä 15km töihin, mutta ei enää takaisin ilman latausta.

Onko hallituspuolueissa ja Kokoomuksessa ymmärretty sitä, että miten 3600 euron hintaisen auton ostoon kykenevä henkilö pystyy ostamaan 15-vuotta vanhaan sähköautoonsa 12.000 - 25.000 euron hintaisen akkupaketin? Kai te nyt olette tämän laskeneet?
Hyvännäköstä oman olkiukon pieksentää. Entäpä jos sillä parin tonnin ritsalla pääsiskin 150 km yhdellä latauksella, mikä on edes vähän paremmin linjassa aiemmin nähdyn datan kanssa. Olisko sillä silloin mitään käyttöarvoa?

Akkupakettejakin tulee olemaan markkinoilla käytettyinä, uudelleenkennotettuina, tarvikeosana alkuperäistä vähemmällä kapasiteetilla mutta huomattavasti edullisempana jne. sitten kun niille tulee kysyntää. Se virallisen maahantuojan listahintainen varaosa ei tule olemaan ainoa vaihtoehto.
 
Hyvännäköstä oman olkiukon pieksentää. Entäpä jos sillä parin tonnin ritsalla pääsiskin 150 km yhdellä latauksella, mikä on edes vähän paremmin linjassa aiemmin nähdyn datan kanssa. Olisko sillä silloin mitään käyttöarvoa?

Akkupakettejakin tulee olemaan markkinoilla käytettyinä, uudelleenkennotettuina, tarvikeosana alkuperäistä vähemmällä kapasiteetilla mutta huomattavasti edullisempana jne. sitten kun niille tulee kysyntää. Se virallisen maahantuojan listahintainen varaosa ei tule olemaan ainoa vaihtoehto.
Ajatuksesta 150km kantamasta 15-vuotiaalla sähköautolla talviolosuhteissa ei ole realismin häivääkään. Mistä näitä juttuja tulee?

Jos puhutaan Nissan Leafin kaltaisista tavallisten ihmisten autoista, joiden hinta voi oikeasti 15 vuodessa tippua 3600 euroon, niin totuus on karu.

TM:n mukaan uudella Nissan Leafilla pääsee talviolosuhteissa 150 km. Tämäkin tulos on saatu siten, että ohjaamo on lämmitetty valmiiksi ennen kuin autolla on lähdetty tolpan päästä ajamaan.

Tuulilasin vuonna 2016 testaama e-Golf on vuoden 2030 ilmastohulluuden alkaessa noin 15 vuoden ikäinen. Tuulilasin testissä uuden e-Golffin toimintasäde jäi -10 C pakkasessa 100 kilometriin, kun ajeli 100km/h lämmityslaite päällä.


 
Luen kyllä autolehtiä ja olen tietoinen näistä asioista. Olen tietoinen, että Teslalla on ajettu taksikäytössä kuudessa vuodessa 700.000 km. Olen tietoinen, että erään arvion mukaan sähköauton akku voisi kestää jopa 22 vuotta.

Jutun pihvi on siinä, että miten käyttökelpoinen 15-vuotiaan sähköauton akku on oikeasti Suomen talviolosuhteissa. Jos sähköauto joutuu seisomaan yön -14 C asteen pakkasessa ilman latausta ja sillä sen jälkeen pääsee minimilämmöt päällä mainitsemani 15 km, niin voidaanko sanoa että sähköauto on oikeasti käyttökelpoinen? Mielestäni se ei enää ole.

Tänä päivänä sähköautojen ja hybrideiden akut ovat pääsääntöisesti litiumioni-akkuja. Jokainen joka on pitkäaikaisesti käyttänyt ko akkutyyppiä käyttävää läppäriä, tietää ettei ne akut ole todellakaan ikuisia.

Vaikka sähköauton akkupaketin hinta saataisiin laskettua esimerkiksi 60%, se ei edelleenkään lohduta ihmistä jolla on varaa maksimissaan 3600 euron hintaiseen autoon. Tämä koskettaa suurta osaa suomalaisista.
Aletaan olla jo aika kaukana politiikasta, mutta jos siellä on nytkin vanhaa Priusta tarjolla 3-5 tonnin hintaluokassa, niin kai siellä kymmenen vuoden päästä on jo plugaria siihen hintaluokkaan (kun nyt lähtee kympistä ylöspäin).
Akkupakettien vaihdon hinta tulee koko ajan alaspäin.
Nopea googlaus näyttää, että Priuksen ajoakun vaihto on alta tonnin. Prius Plugarin puolitoistatuhatta.
Nissan Leafin täyssähkön akkuremppakin on huomattavasti edullisempi, mitä olin kuvitellut. Toki tyyris lysti silti. 22886B6A-012C-4967-AFB6-3F2784CCD471.jpeg
 
Viimeksi muokattu:
Luen kyllä autolehtiä ja olen tietoinen näistä asioista. Olen tietoinen, että Teslalla on ajettu taksikäytössä kuudessa vuodessa 700.000 km. Olen tietoinen, että erään arvion mukaan sähköauton akku voisi kestää jopa 22 vuotta.

Jutun pihvi on siinä, että miten käyttökelpoinen 15-vuotiaan sähköauton akku on oikeasti Suomen talviolosuhteissa. Jos sähköauto joutuu seisomaan yön -14 C asteen pakkasessa ilman latausta ja sillä sen jälkeen pääsee minimilämmöt päällä mainitsemani 15 km, niin voidaanko sanoa että sähköauto on oikeasti käyttökelpoinen? Mielestäni se ei enää ole.

Tänä päivänä sähköautojen ja hybrideiden akut ovat pääsääntöisesti litiumioni-akkuja. Jokainen joka on pitkäaikaisesti käyttänyt ko akkutyyppiä käyttävää läppäriä, tietää ettei ne akut ole todellakaan ikuisia.

Vaikka sähköauton akkupaketin hinta saataisiin laskettua esimerkiksi 60%, se ei edelleenkään lohduta ihmistä jolla on varaa maksimissaan 3600 euron hintaiseen autoon. Tämä koskettaa suurta osaa suomalaisista.

Eli tiedät että ne akut voivat kestää paljon käyttöä ja silti menettävät vain 10% kantamastaan. Oletan että myös tiedät että kylmissä olosuhteissa puhutaan jostain noin 30-50% kantaman menetyksestä.
Joten mihin ihmeeseen perustat nuo väitteet noin 95% kapasiteetin menetyksistä?
 
Äänesi menee ensin puolueelle ja vasta puolueen sisällä ehdokkaallesi. Selvitä Suomen vaalijärjestelmä ennen kuin äänestät, niin ei tarvitse katua valintaansa.
Tämän tiedän. Siksi pidänkin tätä vain vaihtoehtona, olen laskeskellut että Sami menee läpi ilman omaa ääntänikin. Varmaan menee jollekin SDP:n ehdokkaalle, Sinikka Vepsä on esim. yksi hyvä vaihtoehto. Puolustaa ja on puolustanut aina Malmin lentokenttää ja tekee työtä vanhuksien, vähäosaisten ja muiden vähempiosaisten kanssa ihan vapaa-ajallaankin. Sellainen vanhan liiton demarinainen, joita on nykypuolueessa liian vähän :(
Onneksi on edes Sinikka. Koko Koillis-Helsingin nainen.


Ajatuksesta 150km kantamasta 15-vuotiaalla sähköautolla talviolosuhteissa ei ole realismin häivääkään. Mistä näitä juttuja tulee?

Jos puhutaan Nissan Leafin kaltaisista tavallisten ihmisten autoista, joiden hinta voi oikeasti 15 vuodessa tippua 3600 euroon, niin totuus on karu.

TM:n mukaan uudella Nissan Leafilla pääsee talviolosuhteissa 150 km. Tämäkin tulos on saatu siten, että ohjaamo on lämmitetty valmiiksi ennen kuin autolla on lähdetty tolpan päästä ajamaan.

Tuulilasin vuonna 2016 testaama e-Golf on vuoden 2030 ilmastohulluuden alkaessa noin 15 vuoden ikäinen. Tuulilasin testissä uuden e-Golffin toimintasäde jäi -10 C pakkasessa 100 kilometriin, kun ajeli 100km/h lämmityslaite päällä.



Kiitos kun toit tämän ilmi. Täällä näkyy muutamien keskustelijoiden vihreiden lasien läpi katsottu maailmankuva mikä voittaa järjen.
Jos itse starttaisin nyt tankki täynnä olevan vuonna 2012 valmistetun Poloni käyntiin ja lähtisin ajamaan, pääsisin sillä Suomen päästä päähän.

Mulla ei ole sähköautoja vastaan mitään, mutta kun eivät ole vieläkään käytänöllisiä. Hybridi mersu joka on tutulla oli hauska vehje ajaa. 40km pääsi sähköllä ja loput polttomoottorilla.
Se on ehkä minusta se järkevin ja varmin systeemi.
 
Uusin kuntavaaligallup näyttäisi suuntaa sille, että kuntavaalikampanjoinnin ehdokashaulla jo kesällä aloittaneiden Perussuomalaisten korkea kannatusluku onkin osittain ollut ehkä siihen liittyvää. Olivat ajassa ja kampanjoinnissa edellä.
SDP on pysynyt ykkösenä vaikka kannatus onkin hieman laskenut huipustaan, mutta nouseva Kokoomus hengittää jo ihan kakkosena olevan Persujen niskassa ja yllättäen Keskustakin on vaihteeksi nousussa. Onko Kepun oman työn ansiota, vai oliko Persuilta kardinaalimoka lähteä haastamaan Kepua, kun heillä kuitenkin oli ennestään vuosia toiminut Vihreitä vastaan targetoinut resepti olemassa?

 
Uusin kuntavaaligallup näyttäisi suuntaa sille, että kuntavaalikampanjoinnin ehdokashaulla jo kesällä aloittaneiden Perussuomalaisten korkea kannatusluku onkin osittain ollut ehkä siihen liittyvää. Olivat ajassa ja kampanjoinnissa edellä.
SDP on pysynyt ykkösenä vaikka kannatus onkin hieman laskenut huipustaan, mutta nouseva Kokoomus hengittää jo ihan kakkosena olevan Persujen niskassa ja yllättäen Keskustakin on vaihteeksi nousussa. Onko Kepun oman työn ansiota, vai oliko Persuilta kardinaalimoka lähteä haastamaan Kepua, kun heillä kuitenkin oli ennestään vuosia toiminut Vihreitä vastaan targetoinut resepti olemassa?

Tämä on kuntavaaligallup ja viime kuntavaaleissa PS:n kannatus oli 8,8%.
 
Tämä on kuntavaaligallup ja viime kuntavaaleissa PS:n kannatus oli 8,8%.
Näin on. Persut ottanee joka tapauksessa vaalivoiton siinä mielessä, mikä puolue tekee kovimman nousun edellisistä kuntavaaleista.

Kuntavaaleissa kuitenkin olennaista on mitkä puolueet vaalien jälkeen hallitsevat suuria kaupunkeja, mitkä seutukaupunkeja ja mitkä maaseutukuntia. Siis absoluuttiset valtuustojakaumat.

Siinä mielessä perussuomalaisten suosiolla verrattuna viime vaaleihin on merkitystä vain, jos he saavat myös merkittävän kokoisia valtuustoryhmiä kunnissa.

Vihreiden haastamisesta Kepun haastamiseen siirtymisen strategista mielekkyyttä pohdin lähinnä sillä silmällä, että kehys- ja maaseutukunnissa Vihreät ei pystyisi (eikä varmaan uhraisi voimavarojakaan) laittamaan kampoihin, isot kaupungit on Vihreämpiä. Sen sijaan Kepulla on hankalasta valtakunnallisesta tilanteesta riippumatta paras ja vahvin koneisto iskeä takaisin juuri siellä.
 
Viimeksi muokattu:
Jos itse starttaisin nyt tankki täynnä olevan vuonna 2012 valmistetun Poloni käyntiin ja lähtisin ajamaan, pääsisin sillä Suomen päästä päähän.

Meinaat että ajaisit noin 15 tunnin matkan ilman yhtään taukoa?
Näillä perusteilla on vain ja ainoastaan hyvä asia että hallitus ajaa sähköautoilua jo ihan yleisen liikenneturvallisuuden takia koska se pakottaa ihmiset pitämään sen about puolen tunnin tauon noin viiden tunnin välein :kahvi:
 
Meinaat että ajaisit noin 15 tunnin matkan ilman yhtään taukoa?
Sivukommentti, itse olen ajanut noin 22 tuntia ja 1670 kilometriä putkeen moottoripyörällä vain yhdellä ruokatauolla + noin kahden minuutin tankkaustauoilla noin 300 km välein. En tosin sano että tuo oli järkevää. ;)

Sinänsä sähköautojen ongelma on kyllä vielä pitkään latausinfran puuttuminen ja pitkät latausajat. Eikä tilanne kauheasi helpota ihan heti, kun niitä kaapeleita jouduttaisiin vetämään maahan ihan hitosti lisää ja jonkun on tuokin hupi maksettava.
 
Ja latausinfran kanssa pahimmassa pulassa ovat vanhemmat taloyhtiöt, joilla on muutenkin kovaa painetta tehdä putki-, sähkö ja julkisivuremontteja. Näitä yhtiöitä on todella paljon Suomessa ja valitettavasti monessa näissä asuu juuri se kolmen tonnin autolla ajava porukka. Autopaikkojen sähköistys tulee olemaan iso kustannuserä vaikka perusmuotoinen sähköremontti taloyhtiössä toteutettaisiinkin. Yhteislatauspaikoilla tuskin tullaan pärjäämään, mikäli puhutaan täyssähköautoista, vaan jokainen autopaikka tulee tuossa kohtaa sähköistää. Eikä voida enää puhua älykkäästä kuormanhallinnastakaan, mikäli ne taloyhtiön 40 autoa on pääasiassa yöaikaan latauksessa niin, että aamulla varmasti on riittävästi latausta päivän tekemisiin. Nykyisen kaltaisessa tilanteessa älykäs kuormanhallinta latausasemissa on toimiva, kun latausautoista suurin osa on pienellä akulla varustettuja plugareita. Mutta taloyhtiön pitää näitä remontteja kartoittaessa katsoa myös sinne 10-20 vuoden päähän, eli onko silloin täyssähköautot valtavirtaa.
 
Ajatuksesta 150km kantamasta 15-vuotiaalla sähköautolla talviolosuhteissa ei ole realismin häivääkään. Mistä näitä juttuja tulee?
Mistä ihmeestä omat juttusi tulevat? Kova on puhe realismista ja sitten esitellään 15 kilometrin toimintasäteitä jonkinlaisena osoituksena siitä.

Norjalaisen NAF:n suurtestissä huonoiten talviolosuhteissa pärjäsi e-Golf, sekin pääsi 198 kilometriä. Aiemmin on jo osoitettu, että 200 tkm ajon jälkeen voi vielä odotella yli 90% kapasiteettia akuissa. Vaikka tuo kerrottaisiin varovaisesti 75%:lla, niin se tarkottaisi sitä, että päädyttäisiin mainitsemaani 150 kilometrin toimintasäteeseen talvella. Ja tässä on nyt kyseessä vertailun huonoimmalla toimintasäteellä varustettu auto laskettuna todella alakanttiin. Joten: Mistä ihmeen vaihtoehtotodellisuudesta keksit omat 15 kilometrisi?


Kiitos kun toit tämän ilmi. Täällä näkyy muutamien keskustelijoiden vihreiden lasien läpi katsottu maailmankuva mikä voittaa järjen.
Joo ei missään nimessä kannata välittää tutkitusta tiedosta, kun näin nämä asiat koetaan.
 
Uusin kuntavaaligallup näyttäisi suuntaa sille, että kuntavaalikampanjoinnin ehdokashaulla jo kesällä aloittaneiden Perussuomalaisten korkea kannatusluku onkin osittain ollut ehkä siihen liittyvää. Olivat ajassa ja kampanjoinnissa edellä.
SDP on pysynyt ykkösenä vaikka kannatus onkin hieman laskenut huipustaan, mutta nouseva Kokoomus hengittää jo ihan kakkosena olevan Persujen niskassa ja yllättäen Keskustakin on vaihteeksi nousussa. Onko Kepun oman työn ansiota, vai oliko Persuilta kardinaalimoka lähteä haastamaan Kepua, kun heillä kuitenkin oli ennestään vuosia toiminut Vihreitä vastaan targetoinut resepti olemassa?

Kuntavaaleissa ei ole mielekästä käyttää mitään kokosuomen gallupia, vaan pitäisi olla gallupit kuntakohtaisesti. Pihtiputaalla ei voi äänestää Hakkaraista vaan jotain Helle Pelotonta, mutta naapurikylän listasta löytyykin kaikkien tuntema luotettava sahuri.
Ne joilla on tunnettuja nimiä listoilla voittavat kuntavaaleissa.
 
Perussuomalaisilla on taitanut aina tapahtua notkahdus kuntavaaligallupeissa, mikä kielii kapeasta kuntavaaliehdokaslistasta. Galluptulos on notkahduksesta huolimatta hyvä (vrt kaksi edellistä) ja kampanjointi on tuottanut tulosta sekä uusia ehdokkaita.
 
Kuntavaaleissa ei ole mielekästä käyttää mitään kokosuomen gallupia, vaan pitäisi olla gallupit kuntakohtaisesti. Pihtiputaalla ei voi äänestää Hakkaraista vaan jotain Helle Pelotonta, mutta naapurikylän listasta löytyykin kaikkien tuntema luotettava sahuri.
Ne joilla on tunnettuja nimiä listoilla voittavat kuntavaaleissa.
Äänestäjäkuntakin on laiskaa sorttia, taitaa krapulat viedä voiton kuntavaaleilta. ;)
 
Tällä hetkellä ehdokkaita persuilla enemmän kuin keskustalla. Otetaan suomi takaisin kunta kerrallaan. Mitä sitten tarkoittanekkaan.
 
Määrä korvaa laadun?
Kuntavaaleissa täytyy olla täydet listat pärjätäkseen.
Ei tarvitse ottaa ollenkaan tosissaan, kunhan listat täyttyy. Kaikki 10-15 ääntä kavereilta ja sukulaisilta on merkityksellisiä puolueelle, koska jos vaikka "kaveri" persuista ei ole ehdolla, niin sitten joko ei äänestetä, tai äänestetään naapurin Irmaa demareista, kun se sattui kerran pikkuleipiä tuomaan.
 
Kuntavaaleissa täytyy olla täydet listat pärjätäkseen.
Ei tarvitse ottaa ollenkaan tosissaan, kunhan listat täyttyy. Kaikki 10-15 ääntä kavereilta ja sukulaisilta on merkityksellisiä puolueelle, koska jos vaikka "kaveri" persuista ei ole ehdolla, niin sitten joko ei äänestetä, tai äänestetään naapurin Irmaa demareista, kun se sattui kerran pikkuleipiä tuomaan.
Aikamoiset talent kisat siis tulossa. Itseltäkin joku kaveri on ehdolla persujen listoilla, mutta ennemmin äänestän jotain osaavaa tyyppiä jolla on realistisia ajatuksia paikallispolitiikkaan liittyen.
 
Mutta kyllä tuo periaate on oikea. Mitä isompi lista, sitä enemmän kontaktipintaa. Kyllä laatuakin on hyvä olla, mutta kuntavaaleissa määrä on ollut tärkeämpi. Ja varsinkin mitä pienempi kunta.

Kaiken lisäksi nyt on tutkimusnäyttöä siitäkin, että se on myös äänestäjälle oikea tapa ajatella: kannattaa äänestää lähiehdokasta.
Vaikka toki vahvemmin vielä siitä, että äänestää ylipäätään kannattaa. Ts. asuinalueet, joilla on korkein äänestysprosentti kuntavaaleissa, saavat ehdokkaita läpi valtuustoon, ja näyttävät säilyttävän parhaiten palvelunsakin.
 
Perussuomalaisilla on taitanut aina tapahtua notkahdus kuntavaaligallupeissa, mikä kielii kapeasta kuntavaaliehdokaslistasta. Galluptulos on notkahduksesta huolimatta hyvä (vrt kaksi edellistä) ja kampanjointi on tuottanut tulosta sekä uusia ehdokkaita.

Edellisistä kuntavaaleista on tosiaan sellainen vaatimaton 10 prosenttiyksikön nousu.
 
Uusin kuntavaaligallup näyttäisi suuntaa sille, että kuntavaalikampanjoinnin ehdokashaulla jo kesällä aloittaneiden Perussuomalaisten korkea kannatusluku onkin osittain ollut ehkä siihen liittyvää. Olivat ajassa ja kampanjoinnissa edellä.
SDP on pysynyt ykkösenä vaikka kannatus onkin hieman laskenut huipustaan, mutta nouseva Kokoomus hengittää jo ihan kakkosena olevan Persujen niskassa ja yllättäen Keskustakin on vaihteeksi nousussa. Onko Kepun oman työn ansiota, vai oliko Persuilta kardinaalimoka lähteä haastamaan Kepua, kun heillä kuitenkin oli ennestään vuosia toiminut Vihreitä vastaan targetoinut resepti olemassa?

Tulee mieleen, että minkälaisia korjauskertoimia tässä Ylen tilaamassa tutkimuksessa on taas käytetty.

Taannoinen Soinin jytky todisti aukottomasti, että gallup-tuloksia ei anneta sellaisinaan, vaan niitä manipuloidaan useilla prosenttiyksiköillä eri suuntiin. Siitä voidaan keskustella, onko tämä manipulointi tarkoitushakuista ja tähdätäänkö sillä jonkinlaisen massailmiön luomiseen.

Edellisten 2019 eduskuntavaalien gallupeissa Demarit keikkui pitkään 21-22% haarukassa, kunnes viimeisen viikona aikana gallup-kannatus tippui alle 20%. Todellinen kannatus jäi lopulta lukemaan 17,7%.

Gallup-tulosten väärentäminen on vaalivilpin esiaste. Perussuomalaisten pelko on niin kova tässä maassa, etten enää hämmästyisi oikeastaan mistään.
 
Tulee mieleen, että minkälaisia korjauskertoimia tässä Ylen tilaamassa tutkimuksessa on taas käytetty.

Taannoinen Soinin jytky todisti aukottomasti, että gallup-tuloksia ei anneta sellaisinaan, vaan niitä manipuloidaan useilla prosenttiyksiköillä eri suuntiin. Siitä voidaan keskustella, onko tämä manipulointi tarkoitushakuista ja tähdätäänkö sillä jonkinlaisen massailmiön luomiseen.

Edellisten 2019 eduskuntavaalien gallupeissa Demarit keikkui pitkään 21-22% haarukassa, kunnes viimeisen viikona aikana gallup-kannatus tippui alle 20%. Todellinen kannatus jäi lopulta lukemaan 17,7%.

Gallup-tulosten väärentäminen on vaalivilpin esiaste. Perussuomalaisten pelko on niin kova tässä maassa, etten enää hämmästyisi oikeastaan mistään.
Ovatko gallupit silloin luotettavia, kun Perussuomalaiset ovat johtopaikalla?
 
Ovatko gallupit silloin luotettavia, kun Perussuomalaiset ovat johtopaikalla?
Ei, vaan gallup-tulokset ovat silloin luotettavia kun ne kuvaavat realistisesti puolueiden sen hetkisen kannatuksen.

Jos Demarien kannatuksesta sulaa muutamassa viikossa ilman suurempaa syytä suuruusluokkaa 120.000 ääntä, eli 18 - 20% puolueen äänistä, voidaan kysyä perustellusti onko galluppeja tekemässä ammattitaitoiset henkilöt vai manipuloidaanko Demarien tulos tietoisesti yläkanttiin.
 
Ei, vaan gallup-tulokset ovat silloin luotettavia kun ne kuvaavat realistisesti puolueiden sen hetkisen kannatuksen.

Jos Demarien kannatuksesta sulaa muutamassa viikossa ilman suurempaa syytä suuruusluokkaa 120.000 ääntä, eli 18 - 20% puolueen äänistä, voidaan kysyä perustellusti onko galluppeja tekemässä ammattitaitoiset henkilöt vai manipuloidaanko Demarien tulos tietoisesti yläkanttiin.
Nyt en saa selvää. Siis onko demarien kannatus pudonnut peräkkäisissä gallupeissa muutaman viikon välein noin viidenneksellä, ja kutsut sitä demarien tuloksen manipuloinniksi yläkanttiin?
 
Nyt en saa selvää. Siis onko demarien kannatus pudonnut peräkkäisissä gallupeissa muutaman viikon välein noin viidenneksellä, ja kutsut sitä demarien tuloksen manipuloinniksi yläkanttiin?
Suosittelisin lukemaan viestini. 2019 Eduskuntavaalien gallupeissa Demarit roikkui pitkään 21-22% tasossa. Viimeinen viikkoa ennen varsinaista äänestyspäivää julkaistu gallup-tulos liukui alle 20%. Lopullinen todellinen kannatus jäi vaivaiseen 17,7%. Mitään poliittista jymypommia tai muuta ei ollut, mikä olisi selittänyt tämän romahduksen.

Ps. Jopa Hesarin uutiskommenteissa, joissa kirjoittelu on perinteisesti aika Persuvastaista, on tajuttu Ylen uutisbluffi. Onhan se aika käsittämätöntä verorahoitteiselta yleishyödylliseltä putiikilta verrata Persujen kuntavaaligallup-tulosta puolueen yleiskannatukseen ja antaa ymmärtää kannatuksen romahtaneen 3,1%. Todellisuudessa nousua edellisiin kuntavaaleihin vaivaiset 10 prosenttiyksikköä. Kuinka alas Yle pystyy oikein edes vajoamaan?

 
TM:n mukaan uudella Nissan Leafilla pääsee talviolosuhteissa 150 km. Tämäkin tulos on saatu siten, että ohjaamo on lämmitetty valmiiksi ennen kuin autolla on lähdetty tolpan päästä ajamaan.

Tuulilasin vuonna 2016 testaama e-Golf on vuoden 2030 ilmastohulluuden alkaessa noin 15 vuoden ikäinen. Tuulilasin testissä uuden e-Golffin toimintasäde jäi -10 C pakkasessa 100 kilometriin, kun ajeli 100km/h lämmityslaite päällä.



TM:n jutuista löytyy myös kohtalaisen tuoretta talviautotestiä ja "team Teslan" logitusta Saariselälle ja takaisin. Lievästi surkuhupaisaa touhua, joudutaan ajelemaan lämmitys pienellä maantiellä reilua alinopeutta, jotta selviää seuraavalle lataukselle. Sitten vielä matkalle rikkinäisiä latauspisteitä ja sitten hädässä ihmetellään mitäs nyt. Toki oli tuossa vähän riskilläkin vedettyjä välejä.

TM team tesla I

TM team tesla II

Myös mitä autofoorumeilla tullut lueskeltua juttua, ei noi pidemmät reissut ihan tosta vaan mene "kato kivasti kahvitauoilla". Odotan kyllä kovasti sopivaa nelivetofarkkua todellisella 400-500km rangella ja lappu esim 50-60k niin se on siinä. Sitä ennen tykkään itse päättää koska pysähdyn. Kuusamon kulmille tulee ajettua 7 kertaa tänäkin talvena ja vakiona suuntaan tuo menee etelästä kahdella stopilla. Jokainen stoppi vielä nelihenkisellä perheellä ei nyt hetkessä mene niin paljon nappaile pysähtyä edes tuplamäärää (Joka ei edes riittäisi). Ja ajaminen eikä taoilla istuminen on hienoa - tullut monena kesänä ajettua Tukholmasta tai Travemundesta yhdellä vetäisyllä Grenobleen ;)

Harmi vaan kun tuo optimisähkis varmaan on tyyliin parin-kolmen vuoden päästä mahdollinen. Pelkään, että silloin jo autoilijan rankaisu siirtyy myös sähkiksien suuntaan. Nyt varmasti kun olisi se paras hetki olla liisariautoilijana täyssähköllä, kun tätähän tuetaan todella isolla kädellä. Lähipiiriin tuli tuollainen e-tron ja verotusarvo todella hyvä. Kuulemma vaan juuri esim mainittuun Kuusamoon tuolla ei ole talvella boksi katolla mitään asiaa. Ainut toivo jos Suomussalmella olisi lataukseen mahdollisuus ja Oulun kautta ei riitä range.

Ehkä myös tulevaisuudessa se keskimääräinen ylempi toimihenkilö ja siitä tuloluokissa ylös ovat autoilun suhteen ne voittajat. Jos siis osittainkin säilyy erilliset vähennykset verotusarvossa sekä myyntihinnat kohdallaan päästöjen pohjalta.
 
Viimeksi muokattu:
Myös mitä autofoorumeilla tullut lueskeltua juttua, ei noi pidemmät reissut ihan tosta vaan mene "kato kivasti kahvitauoilla". Odotan kyllä kovasti sopivaa nelivetofarkkua todellisella 400-500km rangella ja lappu esim 50-60k niin se on siinä. Sitä ennen tykkään itse päättää koska pysähdyn. Kuusamon kulmille tulee ajettua 7 kertaa tänäkin talvena ja vakiona suuntaan tuo menee etelästä kahdella stopilla. Jokainen stoppi vielä nelihenkisellä perheellä ei nyt hetkessä mene niin paljon nappaile pysähtyä edes tuplamäärää (Joka ei edes riittäisi). Ja ajaminen eikä taoilla istuminen on hienoa - tullut monena kesänä ajettua Tukholmasta tai Travemundesta yhdellä vetäisyllä Grenobleen ;)

Harmi vaan kun tuo optimisähkis varmaan on tyyliin parin-kolmen vuoden päästä mahdollinen. Pelkään, että silloin jo autoilijan rankaisu siirtyy myös sähkiksien suuntaan. Nyt varmasti kun olisi se paras hetki olla liisariautoilijana täyssähköllä, kun tätähän tuetaan todella isolla kädellä. Lähipiiriin tuli tuollainen e-tron ja verotusarvo todella hyvä. Kuulemma vaan juuri esim mainittuun Kuusamoon tuolla ei ole talvella boksi katolla mitään asiaa. Ainut toivo jos Suomussalmella olisi lataukseen mahdollisuus ja Oulun kautta ei riitä range.

Ehkä myös tulevaisuudessa se keskimääräinen ylempi toimihenkilö ja siitä tuloluokissa ylös ovat autoilun suhteen ne voittajat. Jos siis osittainkin säilyy erilliset vähennykset verotusarvossa sekä myyntihinnat kohdallaan päästöjen pohjalta.
Tollanen Skoda Enyaq iV 80 näyttäisi olevan tilattavissa ja hinnat alkaen 47k€. 60k€:hen saanee valita jo muutaman lisävarusteenkin. Luulisi tuollaisella 80kWh akulla sen 400km pääsevän yhtä soittoa?
 
Tollanen Skoda Enyaq iV 80 näyttäisi olevan tilattavissa ja hinnat alkaen 47k€. 60k€:hen saanee valita jo muutaman lisävarusteenkin. Luulisi tuollaisella 80kWh akulla sen 400km pääsevän yhtä soittoa?

Semisti o-t, mutta nuo nykyiset tarjolla olevat enyaqit on takavetoja. 80x aa vielä ole hinnastossa edes ja tosiaan e-tronijuttuja sivusta seuranneena, se boksi katolla ja autoon kamat jne. Ja oikeasti - kyllä sillä pärjäilisi varmaan. Noista TM:n jutuista saa hyvin käsitystä miten homma toimii pitkällä matkalla talvikeleillä.

Sentään valtio linjannut, että hankintatuen 2000e saa max 50k autoon. Saisi vain olla esim porrastetusti jopa niinkin, että max 25k autoon hankintatuki tuplat tuosta ja sitten 50k tuo sama. Tällöin aidosti työnnettäisiin jo hyvin porkkanaa eteen isommalle massalle.

Esim tuo spekuloitu polttoaineen korotuksesta saatavalla osuudella katettaisiin vielä reilummat hankintatuet. Toki taitaa jo kaatua siihen juttuun, että autoilusta pitää repiä aina se sama raha valtiolle on tilanne mikä vaan.
 
Viimeksi muokattu:
Nuo gallupit ovat vain suuntaa antavia, ei niistä liikaa kannata keuhkota. Muutenkin naurettavia nuo joka kuukausittaiset gallupit jossa erot aivan marginaalisia. Tuo hiljattainen kuntavaaligallup on toki mielenkiintoinen ja odotettavissa on aikamoista jytkyä perssuille ja keskustalle luvassa kylmää kyytiä. Saapa nähdä miten realisoituvat.
 
Semisti o-t, mutta nuo nykyiset tarjolla olevat enyaqit on takavetoja. 80x aa vielä ole hinnastossa edes ja tosiaan e-tronijuttuja sivusta seuranneena, se boksi katolla ja autoon kamat sekä neljä henkeä talvikelillä niin ei ihan tuo enyaqin netto 77kwh vielä täysin riitä, vaikka on sekin ihan lähes ok. Ja oikeasti - kyllä sillä pärjäilisi varmaan. Noista TM:n jutuista saa hyvin käsitystä miten homma toimii pitkällä matkalla talvikeleillä.

Sentään valtio linjannut, että hankintatuen 2000e saa max 50k autoon. Saisi vain olla esim porrastetusti jopa niinkin, että max 25k autoon hankintatuki tuplat tuosta ja sitten 50k tuo sama. Tällöin aidosti työnnettäisiin jo hyvin porkkanaa eteen isommalle massalle.
Hankintatuki tarkoittaa että muut joutuvat maksamaan. Ei sellaisia pitäisi olla lainkaan.
 
Suosittelisin lukemaan viestini. 2019 Eduskuntavaalien gallupeissa Demarit roikkui pitkään 21-22% tasossa. Viimeinen viikkoa ennen varsinaista äänestyspäivää julkaistu gallup-tulos liukui alle 20%. Lopullinen todellinen kannatus jäi vaivaiseen 17,7%. Mitään poliittista jymypommia tai muuta ei ollut, mikä olisi selittänyt tämän romahduksen.

Ps. Jopa Hesarin uutiskommenteissa, joissa kirjoittelu on perinteisesti aika Persuvastaista, on tajuttu Ylen uutisbluffi. Onhan se aika käsittämätöntä verorahoitteiselta yleishyödylliseltä putiikilta verrata Persujen kuntavaaligallup-tulosta puolueen yleiskannatukseen ja antaa ymmärtää kannatuksen romahtaneen 3,1%. Todellisuudessa nousua edellisiin kuntavaaleihin vaivaiset 10 prosenttiyksikköä. Kuinka alas Yle pystyy oikein edes vajoamaan?


Ihan näin demarina, olen kanssasi samaa mieltä koska kyseessä on tosiasia.
Todisteitahan tästä ns. lukujen muuntamisesta valitettavasti ei ole. Mutta tämän gallupin julkaisemisen jälkeen kaikki Marin uskovaiset hakkasivat käsiään yhteen ja totesivat taas, että onpa hienoa että meillä on nais pääministeri vaikka hän kakkaisi syanidia minun päälleni.

Itselleni on oikeastaan ihan sama onko päättäjä sukupuoleltaan vaikkapa kahvinkeitin, kunhan päätökset ovat järkeviä ja hän on pätevä tehtäväänsä.
 
Hallitus tehnyt, no sen mitä punamulta on aina ennenkin tehnyt, eli taivutellut rakenteita kohti työntekoa ja hyvinvointia. Hesarin mukaan jo nyt ns. päätösperäiset työllisyystoimet Sipilän hallituksen suuruusluokkaa.
Toki kun on demarit puikoissa ja vassaritkin mukana, ei ay-liike ole samaan tapaan vastustanut kuin viime hallituskaudella, toisaalta myös korona on kerännyt pääosan huomiosta, ja jättänyt tilaa ajaa mm. eläkeputken poistoa ilman kuukausien pääotsikoissa pyörittelyä.

 
Viimeksi muokattu:
Hallitus tehnyt, no sen mitä punamulta on aina ennenkin tehnyt, eli taivutellut rakenteita kohti työntekoa ja hyvinvointia.

:D

Pitää todeta , että sinulla on kyllä melkoisen kummallinen käsitys työnteosta.

Onko avustushakemusten kirjoittelu mielestäsi työntekoa?

Onko se mielestäsi myös tuottavaa työntekoa?

Koska se on sitä, mihin vasemmmistolainen talouspolitiikka nimenomaan ihmisiä ajaa.

Ja "hyvinvointi" joka perustuu siihen että ihmisen ei tarvi tehdä itse mitään muuta kuin kirjoitella avustushakemuksia, ja muut maksaa sen elämisen (ja sen jälkeen itkeä ja valittaa että on ihan väärin kun niden avustusten saamiselle on jotain ehtoja) ei ole pitkällä tähtäimellä hyvinvointia vaan henkistä pahoinvointia, sekä ylivelkaantumista joka johtaa vaan myöhemmin pahoinvointiin järjestelmän romahtaessa ja sen järjestelmää ylläpitävät porukan pikkuhiljaa muuttaessa muualle.


HS sanoi:
Marinin hallitus on tehnyt päätökset toimista, jotka tuovat hallituksen arvion mukaan 31 000–36 000 uutta työllistä.

Hallituksen oman arvion :D

Voisi puolueettomat asiantuntijat olla tästä aika eri mieltä.



Oikeasti parhaat tavat OIKEASTI lisätä työllisyyttä on alentaa veroja, tehdä työntekijöiden poispotkimisesta helpompaa (jotta uskalletaan palkata epävarmemmassa tilanteessa), ja alentaa tukia.

Vasemmistohallituksen politiikka on nimenomaan näitä kaikkia vastaan.
 
Ihan näin demarina, olen kanssasi samaa mieltä koska kyseessä on tosiasia.
Todisteitahan tästä ns. lukujen muuntamisesta valitettavasti ei ole. Mutta tämän gallupin julkaisemisen jälkeen kaikki Marin uskovaiset hakkasivat käsiään yhteen ja totesivat taas, että onpa hienoa että meillä on nais pääministeri vaikka hän kakkaisi syanidia minun päälleni.

Itselleni on oikeastaan ihan sama onko päättäjä sukupuoleltaan vaikkapa kahvinkeitin, kunhan päätökset ovat järkeviä ja hän on pätevä tehtäväänsä.
Kaikille muistutukseksi ennen foliohatun sovittelua, että Ylehän on teettänyt nämä Taloustutkimuksella.
Jos kyse olisi mistään muusta kuin epäonnistumisesta, niin olisi kovin kummallista, jos Kokoomuksen pitkäaikaisen emerituspoliitikon ja kansanedustajan Eero Lehden omistama firma jotenkin pyörittäisi salaliittoja juuri demarien tai persujen hyödyksi.

Sen sijaan populismin nousun ja vaaliennusteiden kanssa 2010-luvulla epäonnistuttiin monessa maassa ja monessa firmassa. Pahimmin jenkkilässä ja briteissä, mutta monessa muussakin, myös meillä.
 
Viimeksi muokattu:
:D

Pitää todeta , että sinulla on kyllä melkoisen kummallinen käsitys työnteosta.

Onko avustushakemusten kirjoittelu mielestäsi työntekoa?

Onko se mielestäsi myös tuottavaa työntekoa?

Koska se on sitä, mihin vasemmmistolainen talouspolitiikka nimenomaan ihmisiä ajaa.

Ja "hyvinvointi" joka perustuu siihen että ihmisen ei tarvi tehdä itse mitään muuta kuin kirjoitella avustushakemuksia, ja muut maksaa sen elämisen (ja sen jälkeen itkeä ja valittaa että on ihan väärin kun niden avustusten saamiselle on jotain ehtoja) ei ole pitkällä tähtäimellä hyvinvointia vaan henkistä pahoinvointia, sekä ylivelkaantumista joka johtaa vaan myöhemmin pahoinvointiin järjestelmän romahtaessa ja sen järjestelmää ylläpitävät porukan pikkuhiljaa muuttaessa muualle.




Hallituksen oman arvion :D

Voisi puolueettomat asiantuntijat olla tästä aika eri mieltä.



Oikeasti parhaat tavat OIKEASTI lisätä työllisyyttä on alentaa veroja, tehdä työntekijöiden poispotkimisesta helpompaa (jotta uskalletaan palkata epävarmemmassa tilanteessa), ja alentaa tukia.

Vasemmistohallituksen politiikka on nimenomaan näitä kaikkia vastaan.
Kannattaa huomata, että hallituksen arvion on laskenut sama mies, joka analysoi Sipilän hallituksen toimenpiteet.
Eli Nordean pääekonomistin pestistä Valtionvarainministeriön siirtynyt Olli Kärkkäinen.

 
Hallitus tehnyt, no sen mitä punamulta on aina ennenkin tehnyt, eli taivutellut rakenteita kohti työntekoa ja hyvinvointia. Hesarin mukaan jo nyt ns. päätösperäiset työllisyystoimet Sipilän hallituksen suuruusluokkaa.
Toki kun on demarit puikoissa ja vassaritkin mukana, ei ay-liike ole samaan tapaan vastustanut kuin viime hallituskaudella, toisaalta myös korona on kerännyt pääosan huomiosta, ja jättänyt tilaa ajaa mm. eläkeputken poistoa ilman kuukausien pääotsikoissa pyörittelyä.

Kannattaa nyt tosiaan ottaa huomioon täysin erilainen lähtökohta, kuin Sipilän hallituskaudella. Nyt on työttömiä toistasataatuhatta enemmän, kuin koronaa edeltävänä (Sipilän hallituskauden) aikana, luku pyörii 90-luvun laman luvuissa. Hallituksen työllisyystoimet tai niiden riittämättömyys on torpattu aika laajalla rintamalla, kun ottaa edellä mainitut asiat huomioon, ei hesarin teettämä tutkimus nyt vielä paljoa kerro.

Uteliaana odotan pyörän keksimistä uudestaan, eli aktiivimalli #2, mielenkiintoista nähdä millaisella aasinsillalla saavat tuosta "inhimillisemmän version". :geek:

edit2: arviosta ilmeisesti puuttuu myös työllisyyttä heikentävät päätökset, eli kokonaisuutta ei ole otettu huomioon koko laskelmassa
 
Viimeksi muokattu:
Ihmeellisen vähän tästä EU:n elvytyspaketista on kerrottu julkisuuteen hallituksen toimesta kun ottaa huomioon että siitä on ollut olemassa tieto jo ties kuinka pitkään! Tässä #neuvottelija 62 jakso aiheesta liittyen asiaan. Väkevää puhetta suomalaisesta keskustelukulttuurista ja EU:n liittovaltiokehityksestä. Ja kuten ohjelmassakin sanottiin, aivan selvää pimitystä on havaittavissa hallituksen tiedotuspolitiikassa.

Muok: jotta saadaan tästä vähän raflaavampi postaus niin kerrottakoon lähes spoilerin omaisesti että tuossa palataan mm. Esko Ahon aikaan ja sen aikaiseen "keskustelukulttuuriin".
Ja viimeisimpänä mutta ei läheskään vähäisimpänä, keskustelua kirvoittavat suomalainen investointipankkiiri Sami Miettinen sekä joku tuommonen ekonomisti kuin Tuomas Malinen.
 
Viimeksi muokattu:
Ihmeellisen vähän tästä EU:n elvytyspaketista on kerrottu julkisuuteen hallituksen toimesta kun ottaa huomioon että siitä on ollut olemassa tieto jo ties kuinka pitkään! Tässä #neuvottelija 62 jakso aiheesta liittyen asiaan. Väkevää puhetta suomalaisesta keskustelukulttuurista ja EU:n liittovaltiokehityksestä. Ja kuten ohjelmassakin sanottiin, aivan selvää pimitystä on havaittavissa hallituksen tiedotuspolitiikassa.

Muok: jotta saadaan tästä vähän raflaavampi postaus niin kerrottakoon lähes spoilerin omaisesti että tuossa palataan mm. Esko Ahon aikaan ja sen aikaiseen "keskustelukulttuuriin".
Neuvottelija on vaan pettynyt, kun Marin ei vieläkään suostu tulemaan hänen ohjelmaansa. En kyllä minäkään pääministerinä suostuisi. Pääministerin kanavat kun on yleensä tasoa iltauutiset, A-Studio, Ykkösaamu, ja tietysti Pääministerin haastattelutunti. Eikä tasoa epäilevä-Tuomas ”huudan vuositolkulla sutta, ja kyllä se susi sieltä vielä tulee joku yö, vuosi tai vuosikymmen” Malisen juutuubi tai perus-herätys-alfatv.
 
Ei Marin tai kukaan muukaan tullut keskustelemaan Malisen kanssa A-Studioon tai mihinkään muuallekkaan. Mikä on luonnollinen jatkumo tälle tiedotuspolitiikalle. Eli pimitetään kaikki.

Muok: kusin omiin muroihini siinä mielessä että Juhana Vartiainen tosiaan oli (Alfa TV:llä?) mutta se oli kaikesta samaa mieltä kuin Malinen.
 
Ei Marin tai kukaan muukaan tullut keskustelemaan Malisen kanssa A-Studioon tai mihinkään muuallekkaan. Mikä on luonnollinen jatkumo tälle tiedotuspolitiikalle. Eli pimitetään kaikki.
Ei tietenkään. Toisten poliitikkojen kanssa todennäköisemmin.
Taloustieteilijöitä Korkmanin kenties, Kiander, Kangasharju, Uusitalo tai Holmström saattaa jossain vaiheessa ollakin samassa pöydässä, mutta yleensä ei ole tapana pistää poliitikkoa ja substanssiasiantuntijaa väittelemään, vaan silloin taloustieteilijä on ikään kuin asiantuntijan roolissa, joko tukemassa poliitikkojen sanomaa tai kommentaattorina. Näitähän kuitenkin on valiokunnissa yleensä kuultu.

Juhana Vartiainen (kok) siinä on kahden roolin henkilönä on toki ollut pieni poikkeus, kun on molempia: poliitikko ja ansioitunut kansantaloustieteilijä.
 
Kaikille muistutukseksi ennen foliohatun sovittelua, että Ylehän on teettänyt nämä Taloustutkimuksella.
Jos kyse olisi mistään muusta kuin epäonnistumisesta, niin olisi kovin kummallista, jos Kokoomuksen pitkäaikaisen emerituspoliitikon ja kansanedustajan Eero Lehden omistama firma jotenkin pyörittäisi salaliittoja juuri demarien tai persujen hyödyksi.

Sen sijaan populismin nousun ja vaaliennusteiden kanssa 2010-luvulla epäonnistuttiin monessa maassa ja monessa firmassa. Pahimmin jenkkilässä ja briteissä, mutta monessa muussakin, myös meillä.
On aivan asiallinen kommentti, että miten mikään taho pystyisi kontrolloimaan yksityisen tutkimuslaitoksen tekemää gallup-tulosta. Olen itsekin miettinyt tätä samaa.

Pitää kuitenkin muistaa, että tässä maassa pystyttiin kontrolloimaan koko maan valtamedian kenttää vuonna 2015 pakolaisvyöryn alkaessa. Lukuisat yksityisomisteiset mediat uutisoivat maahan saapuvista äideistä lapsineen, lapsiperheistä ja muista hätää kärsivistä. Tulijat olivat mukamas koulutettua väkeä. Todellisuudessa tulijat olivat koko Euroopan läpi tulleita 18-30 vuotiaita helpon elämän perässä olevia kouluttamattomia miehiä. Ruotsin valtion rautatiet reititti tätä porukkaa ilman matkalippuja Malmöstä suoraan Haaparannan rajalle. Totuus tuli julki ainoastaan MV:n kaltaisten vaihtoehtomedioiden kautta, ei mistään muualta.

Jos tässä maassa onnistuu näin massiiviset operaatiot, en pitäisi parin hassun gallup-laitoksen koordinointia mitenkään mahdottomana. Onko niitä edes muita kuin Taloustutkimus ja Kantar(?).
 
Olisi mielenkiintoista kuulla rehellistä analyysiä esim Korkmanilta tai muilta, liittyen tähän pakettiin. Luulisi herroilta löytyvän jotain sanottavaa talouden näkökulmasta katsottuna. Mistä päästään aasinsillalla siihen keskusteluun miksi poliitikot politikoi eikä kuuntele talouden asiantuntijoita.
 

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
257 608
Viestejä
4 478 502
Jäsenet
73 962
Uusin jäsen
askor

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom