Itse olen nyt ollut noin puolitoista vuotta julkisella puolella töissä rakennuttajana/valvojana ja vaikka hankintalain rajoja pääsääntöisesti kunnioitetaan, niin ongelma on siinä, että puitesopimustoimijoilla töitä teettäessä ei mitenkään kriittisesti tarkastella tuntimäärää/laskujen summaa työn tosiasiallisesti vaatimaan aikaan vaan lyödään vain leima päälle laskuun.
Itselläni oli viime vuonna tilanne, että heitin melkein suorilta yhden puitetoimijoistamme ulos, kun laskutus levähti heillä täysin käsistä. Pitkin alkuvuotta seurailin jo että aika suuria laskuja tulee, mutta en siinä tilanteessa pystynyt varmasti toteamaan että menee ylilaskutuksen puolelle kun työkohde oli aika hankala ja joutui henkilökuntaa ja asiakkaita väistelemään. Sitten kesällä tuli myöskin tuntitöinä tehtäväksi eräs hanke, jonka toteutuksen kustannusarvioksi laskin löyhästi ~15 000 - 20 000 EUR ja lopulta urakoitsija yritti tuosta muistaakseni melkein 30 000 euroa. Ilmoitin tuosta että nyt on sellaisia tuntimääriä että ei mene läpi.
Ensin kovasti pahoiteltiin, firman toimari otti luonnollisesti niskoilleen syyt siitä, että ei ollut kiinnittänyt riittävästi huomiota työn ohjaukseen. Töiden nokkamieheltä kun kyselin tunneista niin hän totesi vain että ei hän niihin osaa kantaa ottaa, hän on aina vain lähettänyt tuntilistat esimiehelleen. Eli nokkamies, jolla ei ole kykyjensä puolesta minkäänlaista edellytystä toimia nokkamiehenä. Noh, ensin tuli ehdotus että käykö, jos laitetaan hyvitys -120 h. Totesin että ei riitä, otetaan puolet pois niin päästään neuvottelemaan. Noh, seuraavaksi tuli ehdotus että käykö -300 tuntia. Se jäi joitakin kymmeniä tunteja alle vaatimukseni, mutta totesin että jotta saan homman helpommin maaliin, niin menköön. Eli tuossa kohtaa urakoitsija itsekin epäsuorasti myönsi reilun ylilaskutuksen, kun noinkin helposti vedettiin melkein puolet tunneista pois. Tässä oli varmasti myös se kuvitelma, että kun nyt antaa tuon alennuksen, niin hommat jatkuvat kuten ennenkin ja sen saa pikkuhiljaa kerättyä takaisin laskutuksessa.
Jotensakin koomisinta tilanteessa oli, että kyseessä oli hoiva-alan kohde ja kun menin sinne työn alettua ensimmäistä kertaa valvontakäynnille viikon kuluttua töiden alkamisesta ja katsoin että hiukan verkkaisesti on homma lähtenyt liikkeelle. Ajattelin että kyselenpä siinä hoitajilta että miltä heidän silmiinsä työnteko on näyttänyt. Ennen kuin ehdin tehdä aloitetta, tuli yksi hoitajista kysymään minulta että olenko tässä hankkeessa valvojana. Vastasin myöntävästi ja kysyin että eikö nämä asentajat ole tehneet töitä täällä. Vastaus oli että näin hoitoalan ihmisen näkökulmasta ainakin näytti vähän verkkaiselta, kun usein oli niin että yksi ihminen seisoi tikkailla ja kaksi hengasi muuten vaan tikkaiden vieressä.
Käytännössä noiden kevään epäilyjen ja tuon kuprun jäljltä oli itselleni jo selvää, että tuollainen urakoitsija joutaa lähtemään ja tästä esimiehelleni sanoinkin että heitetään pois. Homman viimeistelikin sitten toinen työ, jota sama urakoitsija teki. Olin tuohon taas kerran löyhästi sähköurakan yksikköhintoja käyttäen laskenut kustannusarvioksi noin 12 000 EUR ja lopputuloksena urakoitsija yritti laskuttaa noin 25 000 euroa. Tuossa kohtaa ei enää hyvityksen saaminen ollutkaan yhtä helppoa kuin aiemmin, kun taisi urakoitsija itsekin tajuta, että game over. Tuosta sovin lopuksi esimieheni kanssa, että hyväksytään ylihintainen noin 20 000 euron kustannus jotta saadaan homma pakettiin eikä tarvitse oikeuteen lähteä. Kuittasin että ehdotettu hyvitys ok ja ilmoitin että hyvitys ok ja toistaiseksi kaikki muu ko. urakoitsijan tekemä homma holdiin. Kun hyvitys oli saatu, ilmoitin urakoitsijalle että voitte pakata työkalunne ja palauttaa avaimet, tämä oli tässä. Jotain ko. yrityksen toimari oli esimiehelleni asiasta tuon jälkeen kitissyt, mutta itseni ei tarvinnut aiheeseen tuon jälkeen palata.
Tässä jälkimmäisessä tilanteessa oli puolestaan raksapuolen mestari ihmetellyt sitä, että työmaalla oli kuusi sähkömiestä, vaikka työmäärän puolesta kaksi olisi riittänyt ja koska homma ei ollut iso, niin lopputulos oli juurikin että noin kaksi miestä teki töitä ja muut hengasi muuten vaan mukana. Itse väitän että yrityksen johdon on tuo tilanne pitänyt tietää ja olisivat helposti voineet homman pitää aisoissa, mutta luultavasti lähtöolettama oli että julkinen toimija plus laskujen hyväksyjänä vasta vähän aikaa ko. toimijalla töissä ollut henkilö, niin kyllä kaikki menee läpi. Ei mennyt ja se kostautui nyt koko asiakkuuden päättymisenä.