Sdp:n Antti Rinne nousi suosikiksi pääministerikandidaateista, mutta suosion syy vesittää puolueen riemun
Vastaajien mielestä sosiaalidemokraattien suosio gallupeissa selittyy lähes pelkästään hallitukseen kohdistuvasta pettymyksestä ja kyllästymisestä.
Seuraavien eduskuntavaalien jälkeen Rinteen näkisi mieluiten pääministerinä 22 prosenttia vastaajista. (KUVA: Heikki Saukkomaa / Lehtikuva)
Ines Sirén HS
Julkaistu: 4.7. 2:00 , Päivitetty: 4.7. 8:44
Jos kansa saisi nyt päättää todennäköisimpien pääministerikandidaattien väliltä, olisi seuraavan hallituksen johdossa Sdp:n
Antti Rinne.
Seuraavien eduskuntavaalien jälkeen Rinteen näkisi mieluiten pääministerinä 22 prosenttia vastaajista, selviää tuoreesta HS-gallupista.
HS-gallupissa suosikkiehdokkaansa seuraavaksi pääministeriksi sai valita kolmen suurimman puolueen kandidaatista: Rinne,
Petteri Orpo (kok) ja
Juha Sipilä (kesk).
Orpon näkisi seuraavan hallituksen pääministerinä mieluiten 20 prosenttia suomalaisista, kun istuva pääministeri Sipilä sijoittuu suosituimpien pääministeriehdokkaiden joukossa vasta kolmanneksi. Sipilä on vastaajista 16 prosentille kärkiehdokas myös seuraavan hallituksen johtoon.
Kolmen suurimman puolueen todennäköiset pääministeriehdokkaat oli nimetty kyselyssä etukäteen, mutta mahdollista oli myös valita joku muu ehdokas.
Vaikka Antti Rinne on suomalaisille kolmesta suuresta puolueesta mieleisin pääministerikandidaatti, HS-gallupin toisessa osiossa on Sdp:lle huonoja uutisia. Suomalaisten mielestä sosiaalidemokraattien suosio gallupeissa johtuu nimittäin lähes pelkästään hallitukseen kohdistuvasta pettymyksestä ja kyllästymisestä.
Kysyttäessä perusteita Sdp:n menestykselle mielipidetiedusteluissa 61 prosenttia vastaajista arvioi syyn olevan yleinen kyllästyminen hallitusta kohtaan. Vastaajista 29 prosenttia arvioi Sdp:n menestyksen johtuvan hallituspuolueiden huonoudesta ja 15 prosenttia kuvasi muita oppositiopuolueita vaisuiksi.
Vain 8 prosenttia vastaajista arvelee Sdp:n menestyvän nyt siksi, että sen poliittiset avaukset ja ehdotukset ovat hyviä. Viidestä etukäteen nimetystä vaihtoehdosta pienimmän kannatuksen, 3 prosenttia, sai Antti Rinteen esiintyminen julkisuudessa.
Vastaajat saivat nimetä enintään kaksi päällimmäistä syytä Sdp:n menestykseen.
Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksen yliopistonlehtori
Jenni Karimäki ei pidä tuloksia yllättävinä, sillä pääministerisuosikkien kolmen kärki noudattelee puoluekannatusta.
Kesäkuun HS-gallupin mukaan eduskuntavaaleissa äänestäisi sosiaalidemokraatteja 21,6 prosenttia, kokoomusta 19,7 prosenttia ja keskustaa 15,8 prosenttia.
Hallitukseen kohdistuva pettymys ja kyllästyminen taas on Karimäen mukaan suoraa seurausta pitkittyneestä sote-väännöstä.
”Tilanne kanavoituu siihen, että suurimman oppositiopuolueen johtajan nähdään tarjoavan muutosta olemassa olevaan.”
Ideologiaan ja henkilöön liittyvien syiden pieni osuus Sdp:n menestyksessä voi Karimäen mukaan olla puolueelle haaste eduskuntavaalien lähestyessä.
Puolueen poliittista linjaa voi olla vaikea tuoda esiin äänestäjille, jos suosio perustuu pelkästään siihen, että muihin vaihtoehtoihin ei olla tyytyväisiä. Koko puolueen kannatus henkilöityy usein vahvasti puheenjohtajaan, mikä nähtiin Karimäen mukaan viimeksi Sipilän ja keskustan vaalivoitossa.
Se voi tarkoittaa, että Sdp:llä on johtoasemastaan huolimatta vielä työtä tehtävänä ennen tulevia vaaleja.
”Ja jos puolueen puheenjohtajaa ei mielletä niin karismaattiseksi tai varteenotettavaksi kuin ehkä olisi mahdollista, se näkyy sitten puolueen kannatuksessakin.”
Kyllästyminen nykyhallitukseen nousi useimmin mainituksi perusteeksi kaikkien suurimpien puolueiden kannattajien keskuudessa.
Muuten eniten mainitut näkemykset Sdp:n suosiosta vaihtelevat sen mukaan, istuuko oma suosikkipuolue hallituksessa vai oppositiossa. Kokoomuslaisista 34 prosenttia piti muita oppositiopuolueita vaisuina, keskustaa äänestävistä taas 27 prosenttia.
Perussuomalaisista 40 prosenttia piti hallituspuolueita huonoina, vasemmistoliiton kannattajista vastaavasti 57 prosenttia ja vihreistä 44 prosenttia.
Sdp:n kannattajista kolmasosa piti tärkeänä suosion syynä oman puolueen poliittisten avausten ja ehdotusten hyvyyttä.
Muut asiat mainittiin harvemmin. Silloin kyse oli pääosin kokoomuksen, keskustan ja perussuomalaisten kannattajista. Mainintoja keräsivät muun muassa katteettomat lupaukset, median ajojahti, hallituksen asema vaikeiden päätösten toteuttajana ja oppositioaseman tarjoama hyvä mahdollisuus kritisoida hallitusta.
Rinteen suosio on tutkimuksen perusteella vähemmän vain oman puolueensa kannattajien varassa kuin Orpon ja Sipilän.
Sdp:tä kannattavista 62 prosenttia piti Rinnettä suosikkinaan pääministeriksi. Kokoomusta äänestävistä 75 prosenttia kannattaisi Orpoa pääministeriksi, keskustalle äänensä antavista Sipilää taas 80 prosenttia.
Noin joka toinen vasemmistoliiton kannattaja valitsisi pääministeriksi Rinteen. Samoin tekisi vihreistä joka neljäs. Perussuomalaisia äänestävistä Rinnettä kannattaa 18 prosenttia.
Muista kuin kokoomusta äänestävistä Orpoa kannattaisi 16 prosenttia vihreistä. Muiden puolueiden äänestäjien keskuudessa hänen suosionsa jäi alle 10 prosentin.
Sipilän kannatus on todennäköisistä pääministeriehdokkaista kaikkein keskittyneintä. Sipilän seuraavaksi suurin kannattajajoukko on tutkimuksen perusteella kokoomuksessa, jonka äänestäjistä nykyisen pääministerin valitsisi uudestaan 8 prosenttia.
Etukäteen nimeämättömistä ehdokkaista sai eniten kannatusta vasemmistoliiton
Li Andersson.
Anderssonin haluaisi nähdä seuraavan hallituksen pääministerinä 3 prosenttia vastaajista, perussuomalaisten
Jussi Halla-ahon 2 prosenttia ja vihreiden
Touko Aallon prosentti vastaajista.
Pelkkä kansansuosio ei suoraan takaa valintaa pääministeriksi. Yliopistonlehtori Karimäki muistuttaa kuitenkin, että eduskuntavaalit olivat pitkään käytännössä myös pääministerivaalit ja suurimman puolueen puheenjohtajasta tulee tavallisesti myös pääministeri.
”Puheenjohtajan suosio heijastelee aina tietyllä tavalla koko puolueen potentiaalia äänestäjien silmissä.”
Pelivaraa ennen seuraavia eduskuntavaaleja on kuitenkin runsaasti. Kyselyn perusteella kolmasosa suomalaisista ei osaa nimetä suosikkiaan seuraavaksi pääministeriksi.
Karimäki arvelee, että kantaansa miettivien määrä pysyy suurena aina eduskuntavaaleihin saakka. Hän muistuttaa, että vaikka kolmen kärkipuolueen järjestys voi tuntua vakiintuneelta, kokoomus on nytkin virhemarginaalin päässä Sdp:stä.
Opposition kannatuksella on tapana kasvaa vaalien lähestyessä, mutta tällä kertaa ero suurimman oppositiopuolueen ja hallituspuolueen välillä on Karimäen mukaan erikoisen pieni.
”Lopullinen järjestys selvinnee vasta vaalipäivänä.”
Fakta
Näin tutkimus tehtiin
Kantar TNS toteutti Helsingin Sanomien toimeksiannosta tutkimuksen, jossa kysyttiin suomalaisten mielipidettä heidän suosikeistaan seuraavaksi pääministeriksi ja mielipidettä siitä, miksi Sdp on mielipidetiedustelujen mukaan Suomen suosituin poliittinen puolue.
Tutkimusaineisto koottiin internetpaneelissa 20.–27.6.2018.
Tutkimusta osallistui 1 001 haastateltavaa, jotka edustavat maan 15–74-vuotiasta väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta.
Tutkimustulosten virhemarginaali on noin 3,1 prosenttia suuntaansa.
